Unohdettuja vanhuksia on suomessa paljon, syy ei ole vanhksessa vaan se on yhteiskunnalinen ilmiö.
Oletko unohdettu vanhus ?
surullista.
31
182
Vastaukset
- ei yleistystä
Ei aina ole unohdettu, sillä jotkin haluaakin elää rauhassa, eikä ole yksinäisiä.
- direktiivi
Paljon on yksinäisiä vanhuksia syytä ei tiedä miksi.
Tapasin eilen entisen naapurini, joka kertoili lasten asuvan saman kaupungin alueella kuin hänkin, mutta pari kertaa vuodessa poikkeavat.
Pyynnöistä huolimatta eivät poikkea eivätkä soita, hän pitää yhteyttä lasten lapsiin, kertoi muistavansa jouluna ja syntymäpäivinä, posti sentään kulkee.
Koskaan emme tiedä mitä todellisuudessa naapurissakin tapahtuu.- tämä on kohtaloni
Täytyy myöntää olen unohdettu, kai olen niin hirviömäinen ettei kannata muistaa.
- Suku on paras?
Anoppipalstalla aina uhkaillaan, että jos eivät mummot avusta lapsiaan ja lapsenlapsiaan tarpeeksi ja auliisti, niin sittenpähän saavat olla yksinään vanhoina, unohdettuina ja hyljättyinä.
Ovat nuoret siis tehneet päätöstensä mukaisesti. Nykyisin on hyvä vanhuuskin ansaittava!
Ja kukapa se voi sitten päättää, onko auttaminen onnistunut ja onko se annettu kyllin iloisin mielin.
- .........
Ihminen on keskenkasvuinen aina henkisesti, kyseessä on vanhempien ja jälkeläisten valtataistelu, jostain syystä jälkeläiset eivät ole pääseet kasvamaan aikuisuuteen, terapiasta olisi valtava apu.
Raamatussa on sanottu " poika nousee isää vastaan, tytär äitiä vastaan, syy on valtaatsitelusta, jälkeläiset haluaa näyttää vanhemmilleen olevans yhtä aikuisia ja pärjäävänsä yhtä hyvin, jos tämä poresi jää jotenki jumiin eikä jälkeläiset koe olevansa yhtä aikuisia kuin vanhempansa tässä on syy ikuiseen kriisin olemassa oloon vanhempien ja jälkeläisten välillä.
On hyvin tärkeää huomata tämä valtataistelun olemassa olo vasta sitten voi lapset ja vanhemmat muodostaa maailma parhaimman ja luotettavimman ystävyys suhteen, tämän toivoi kaikkien kokevan ja huomaavan.
Jos jälkeläiset on kypsyneet aikuisuuteen tasavertaisina vanhepiensa kanssa, vasta sitten on kanssakayäyminen mahdollista lasten ja vanhempien välillä. - öljkhbg
Sillä lailla!
- näinki on,,,
Sukujen ristiriita on myös usein esteenä kysään aikuisuuteen, vahättely ja panettelu on todella sairasta usein sukujen kesken.
Vaikka vanhempi ihminen on yksin, ei tarvi silti olla unohdettu vanhus, yksin voi olla, mutta ei silti ole yksinäinen, eli viihtyy itsekseen.
Ja olempa kuullut sanottavan että yksin asuminen on ylellisyyttä, vietän nytkin ihan itsekseni joulua ja onhan puhelimet olemassa minäkin olen saanut soittoja Thaimaasta, Tanskasta, Ruotsista, ja kotimaasta, että on voinut vaihtaa ajatuksia.
Paljon riippuu siitäkin kuinka hoidat niinsanotut juttututut, ja kun on yksin, niin pitää ottaa tutuikseen myöskin yksinäisiä, silloin on taattu että puhelin tai ovikello soi.
Aloittaja ilmaisi että yksinäisyys on yhteiskunnalline ilmiö, voihan se sitäkin olla, mutta eiköhän se ole vapaakin valinta, useammassa tapauksessa.
Asia voi olla toinen silloin, kun on niin vanha ja sairas että on vuoteen omana, eikä pysty ylläpitämään suhteita, mutta haluaako silloin enään ja jaksaako seurustellakaan, sekin on jo toinen juttu.
Aloittaja varmaan tarkoitti lähiomaisiakin, siihen en ota kantaa.Ihmistyyppejä on tosiaan joka junaan, ja vielä laiturillekin jäämään. Samasta sisarussarjasta voi tulla sekä hyvin sosiaalisia tai sitten helposti seuraa karttavia ihmisiä.
Näin on meilläkin käynyt. Elossa olevat sisarukset tietää, etten tule heidän juhliinsa. Toki soittelemme toisillemme aika ajoin.- ;;;;;
En täysin unohdettu, on yksi jälkikasusta perheineen pitää hyvin yhteyttä, ovat tukena taravittaessa, suren niitä toisia maailmalle eksyneitä .
, - iääkääs
Ei meidän pitäisi unohtaa vanhuksia vaan meidän olisi katseltava ympärillemme josko vanhusta näkyy. Nähdessämme vanhuksen olisi siivon käytöksen muistaen muistutettava vanhusta siitä miten me muistamme ja kunnioitamme vanhaa ihmistä.
Jotta hän ei levittäisi sellaista tietoa ettemme muistaisi heitä- Makriina ek
Mutta entäs jos se vanha ei tunne itseään vanhukseksi ja loukkaantuu, kun menet häntä kiittelemään hyvästä käytöksestä!
Voi olla, että se vanhukseksi luulemasi kimpaantuu eikä halua ottaa kunnioitustasi vastaan! Menee hukkaan koko yrityksesi.
itsellänikin on useita kymmeniä ikävuosia, mutta en vielä suostu olemaan vanhus.
Sitten kun ehkä joskus olen, en varmaan muista mitään.
Ei elämä niin yksinkertaista ole. - joutavoineen
Makriina ek kirjoitti:
Mutta entäs jos se vanha ei tunne itseään vanhukseksi ja loukkaantuu, kun menet häntä kiittelemään hyvästä käytöksestä!
Voi olla, että se vanhukseksi luulemasi kimpaantuu eikä halua ottaa kunnioitustasi vastaan! Menee hukkaan koko yrityksesi.
itsellänikin on useita kymmeniä ikävuosia, mutta en vielä suostu olemaan vanhus.
Sitten kun ehkä joskus olen, en varmaan muista mitään.
Ei elämä niin yksinkertaista ole.Sinä ymmärsit.
- ....................
Vanhus katkeroituu, jos kymmeniä vuosia odotta yhteyden ottoa eikä sitä ala kuula, pikkuhiljaa vierrantuu omista jälkeläisistään, uhkava voi olla jopa perinnöttömäksi jättäminen.
Ei se niin mene.Vanhuskin voi osallistua,on kerhoja ja virikkeitä.
Minä osallistuin sotaveteraanienoni huollehtimiseen,vaikka hän asuikin kotonaan,
kymmenen vuoden ajan.Kävin siivoamassa,tein ruokaa,käytin asiolla autollani.Olin yötä hänen luonaan,ettei hän tuntisi itseään yksinäiseksi,vaikka minulla oli omakin perhe.
Yleensä,kun menin hänen luokseen siellä oli Jehovantodistajienjoukkio,terveitä nuoria ihmisiä ja raamattu oli levällään pöydällä.
Ei tietoa,että asuntoa olis siivottu,eikä ruokaa ollut laitettu.
Näin tämä haaskajoukko saikin,vanhan veteraanin,jolla jo alkava Alzheimer tekemään testamentin,ei tälle uskonlahkolle vaan kirkolle.
Tiedän teidän olettamuksenne,että olen katkera,en lainkaan saamatta jäämästä perinnöstä.Meitä perillisiä,siis sisarustenlapsia oli neljä ja niille rikkaimmille se menetys tuntui olevan todella karvaspala,vaikka nämä rikkaat tosin eivät häntä koskaan muistaneetkaan.Näin menee elämäneväät Ama- --------------
Ketäänhän ei voi jättää perinnöttömäksi, jolle perintö kuuluu.
Teki testamentin kelle hyvänsä, aina kuuluu vähintäänkin lakiosa. - lakiosa koskee
-------------- kirjoitti:
Ketäänhän ei voi jättää perinnöttömäksi, jolle perintö kuuluu.
Teki testamentin kelle hyvänsä, aina kuuluu vähintäänkin lakiosa.vain rintaperillisiä eili lapsia, ei sisarusten lapsia esimerkiksi.
Olikohan ihan pyyteetöntä jättää oma perhe yöksi oman onnensa varaan ja olla enon luona yötä?
Kummasti sitä huomaa muitten virheet ja itse on niin pulmunen. -------------- kirjoitti:
Ketäänhän ei voi jättää perinnöttömäksi, jolle perintö kuuluu.
Teki testamentin kelle hyvänsä, aina kuuluu vähintäänkin lakiosa.Lakiosa kuuluu vain rintaperillisille.Ja sekin vain jos he sitä vaativat.
Toivottavasti se vanhus on jotain muutakin,kuin väline saada kahisevaa.
Olen tehnyt testamentin lastenlapsille,heillekin vain valituille.Poikani jätin täysin perinnöttömäksi,koska hän on saanut ennakkona perintönsä.
Testamentin voi nykyään tehdä myös videotestamenttina,kaiketi se vois vedotakin enemmän riitelevään lähisukuun.Minulla ei tota arvojäämistöä ole vain pari velkasta kiinteistöä joten ei huolta huomisesta- onkohan mukavaa
rituliini_38 kirjoitti:
Lakiosa kuuluu vain rintaperillisille.Ja sekin vain jos he sitä vaativat.
Toivottavasti se vanhus on jotain muutakin,kuin väline saada kahisevaa.
Olen tehnyt testamentin lastenlapsille,heillekin vain valituille.Poikani jätin täysin perinnöttömäksi,koska hän on saanut ennakkona perintönsä.
Testamentin voi nykyään tehdä myös videotestamenttina,kaiketi se vois vedotakin enemmän riitelevään lähisukuun.Minulla ei tota arvojäämistöä ole vain pari velkasta kiinteistöä joten ei huolta huomisestakuulua niihin "valittuihin" lapsenlapsiin jotka saavat velkaisia kiinteoistöjä niskoilleen. Perintövero on jo aika korkea ja lankeaa maksuun heti vaikka kiinteistöjä ei saisi myytyä ja muutetuksi rahaksi.
- **
onkohan mukavaa kirjoitti:
kuulua niihin "valittuihin" lapsenlapsiin jotka saavat velkaisia kiinteoistöjä niskoilleen. Perintövero on jo aika korkea ja lankeaa maksuun heti vaikka kiinteistöjä ei saisi myytyä ja muutetuksi rahaksi.
Eihän perintöä ole pakko vastaanottaa.
- näin on,,,
lakiosa koskee kirjoitti:
vain rintaperillisiä eili lapsia, ei sisarusten lapsia esimerkiksi.
Olikohan ihan pyyteetöntä jättää oma perhe yöksi oman onnensa varaan ja olla enon luona yötä?
Kummasti sitä huomaa muitten virheet ja itse on niin pulmunen.Tiesitkö????? lakiosan voi evätä !!!!!!!
jos rintaperillinen on verisesti loukannu ja panetellu preättömillä puheillaan omaistaan silloin voi lakiosanki evätä, jälkeläiseltä voi täysin vätä koko perinnön myös lakiosan. rituliini_38 kirjoitti:
Ei se niin mene.Vanhuskin voi osallistua,on kerhoja ja virikkeitä.
Minä osallistuin sotaveteraanienoni huollehtimiseen,vaikka hän asuikin kotonaan,
kymmenen vuoden ajan.Kävin siivoamassa,tein ruokaa,käytin asiolla autollani.Olin yötä hänen luonaan,ettei hän tuntisi itseään yksinäiseksi,vaikka minulla oli omakin perhe.
Yleensä,kun menin hänen luokseen siellä oli Jehovantodistajienjoukkio,terveitä nuoria ihmisiä ja raamattu oli levällään pöydällä.
Ei tietoa,että asuntoa olis siivottu,eikä ruokaa ollut laitettu.
Näin tämä haaskajoukko saikin,vanhan veteraanin,jolla jo alkava Alzheimer tekemään testamentin,ei tälle uskonlahkolle vaan kirkolle.
Tiedän teidän olettamuksenne,että olen katkera,en lainkaan saamatta jäämästä perinnöstä.Meitä perillisiä,siis sisarustenlapsia oli neljä ja niille rikkaimmille se menetys tuntui olevan todella karvaspala,vaikka nämä rikkaat tosin eivät häntä koskaan muistaneetkaan.Näin menee elämäneväät AmaSamaa mieltä jehovalaisista Ama! Kai arvioivat vaimoni kävelyvauhdista, että kannattaa käydä hänelle puhumassa "uskonasioista".
Eikä näillä yhdenasian kauppiailla olis mitään sitä vastaan, josko pienen perinnön saisivat ylipuhuttua seurakunnalleen.- .
** kirjoitti:
Eihän perintöä ole pakko vastaanottaa.
ei tosiaankaa tarvitte, se helpottaa perinninön antamista kokonaan jolleki joka oikeesti on pitäny huolat ja välittäny vanhuksesta.
- -----------
. kirjoitti:
ei tosiaankaa tarvitte, se helpottaa perinninön antamista kokonaan jolleki joka oikeesti on pitäny huolat ja välittäny vanhuksesta.
Pelkät huonot välit eivät riitä perinnöttömäksi jättämiseen, lain mukaan.
Syyksi tarvitaan jokin erittäin vakava rikkomus. - .
----------- kirjoitti:
Pelkät huonot välit eivät riitä perinnöttömäksi jättämiseen, lain mukaan.
Syyksi tarvitaan jokin erittäin vakava rikkomus.niimpä,
- Torvi soi
Monilla on se käsitys - eikä tarvitse olla edes vanha - että puhelimet ja posti kulkee vain yhteen suuntaan. Odotellaan vuosia yhteydenottoa, jota ei kuulu. Kun lopuksi sitten joku soittaa, sanotaan: "Mitä elätkö sinä vielä? Olen luullut että olet kuollut jo kauan sitten, kun ei sinusta ole mitään kuulunut!"
- olis joku paikka jon
Torvi soi kirjoitti:
Monilla on se käsitys - eikä tarvitse olla edes vanha - että puhelimet ja posti kulkee vain yhteen suuntaan. Odotellaan vuosia yhteydenottoa, jota ei kuulu. Kun lopuksi sitten joku soittaa, sanotaan: "Mitä elätkö sinä vielä? Olen luullut että olet kuollut jo kauan sitten, kun ei sinusta ole mitään kuulunut!"
ne vaikka kerran viikossa kokoontusimme.
"torvi soi " elätkö vielä, missä olet, ilmeisesti olet kohtalotoveri, sitte meitä on kaksi, varmaan meitä on enemmänki, meidän yksinäisten odottajien pitäisi tutustua toisiimme, muodostaa kerho, aivan vai porian kerho johonki kahvilaan, juotais kahvit tai vettä, mutta tärkeintä olisi että meillä on sama ongelma, pakko ei ole puhua, vaan jos keksii jotain sanottavaa siitä olishyvä alottaa, osa porukass voi vain kuunnella jos ei ole sanottavaa, voisi muodostua melko kiva porukka.
- Jäkeäkään ei jää...
Unohdettu vanhus, ei, vaan vanhus on unohtanut osan jälkikasvusta eikä missään tilanteessa halua pitää yhteyttä.
Yksinäisen ihmisen elämä kuvitellaan yleensä yksinäiseksi ja ikävän täyttämäksi.
Niin ei kuitenkaan aina ole, yksinäisyys on oma valinta ja tärkeintä siinä on ettei silloin tunne itseään yksinäiseksi, eikä hylätyksi.
Moni vanhus on laitoksessa, unohdettuna, yksinnäisenä, vaikka omaisiakin olisi.
Muistamton vanhus on helppo unohtaa, eihän hän kysele kenenkään perään, muistaa usein vain omaa äitiä tai isää ja kaikki muu on menettänyt merkityksensä.
Toisin on vanhus joka muistaa ja kaipaa.
Laitoksien henkilökunnalla ei yksinkertaisesti ole aikaa lohduttaa ja hoivata henkisesti yhtäkään asukasta ja siksi me puhumme hylätyistä, hoivaa vailla olevista vahuksista. Yksinäisyys katkeroittaa.
Mutta perheyhteyskään ei aina ole ihanteellisin elinympäristö, eivätkä perheenjäsenet anna vanhukselle rauhallista vanhuutta.
Kuinka moni vanhus elättää aikuisia lapsiansa omalla eläkkeellään, antaa kun lapsi pyytää, lakaisee esteet lapsen elämän tieltä, vaikka jo ikänsä puolesta kaipaisi oman tiensä siloittelemista.
Ihmisen elämä ei ole palkkää seuraa tai seurattomuutta. Keskellä ihmisvilinää voi olla yksinäisempi kuin yksin elävä omassa kodissaan yksin.
Unohdettu vanhus tai vanhus on unohtanut eikä ole yksinäinen yksinäisyydessäänkään saadessaan olla omassa olossaan elää oman tahtonsa mukaan ilman että perhe sanelee ehtoja ja asettaa vaatimuksia. Kuinka helppoa onkaan puhua asiasta, mutta kun joutuu omakohtaisesti tekemään katkeria valintoja, tietää ettei elämä lopultakaan ole vanhemmuutta ja lasten kasvattamista, vaan se voi olla paljon muutakin.
Pinnalla ei näy kuinka sisällä kuohuu, eli perheessä eläen on raskaampaa kuin perheen jättäminen. - jotain pielessä
Jos vaan aina puhutaan rahasta, niin se on jo yksi syy miten vanhat ja nuoret voi tyrannisoida ja manipuloida läheisiään. Rumaa peliä.
- vanhuksille huolenpi
toa kotiin kohtuu hinnalla, on pienet eläkkeet, mutta apua on saatava.
Kyllä me vanhat tarvitaan joku joka käväisee kattomassa mitä kuuluu, kuinka jaksamme, onko kaikki hyvin, ei sen luulis olevan suuri vaiva, itse kävin joka päivä vanhempiani kattomassa, en viipyny kauan noin 10 - 15 min, vaikka olin itse työelämässä ja kotona odotti oma perhe, he oli tosi ilosia käynnistä, siinä ehittiin jutella kaikki tarpeellinen ja hyvänäki pitää toisiamme lohduttaa tarvittaessa, en osallistunu koti töihin, vaan huolehdin että he sai koti apua tarpeen mukaan, kun vanhusten kunto huononi, hankin kotisairaanhoitajan joka kävi kerran viikosa kuolemaan asti,
Kyllä tämä systeemi pitää saada nytkin yhteiskuntaan toimimaan, minua ei käy kukaan katsomassa vaikka ole vakavasti sairas, on odotettavissa äkkikuolema sydän oireitten perusteella, molemmilla vahemmilla oli sama sairaus ja äkki kuolema molemmilla eri vuosia kuitenki, se tietenki on vain hyvä asia, mutta jos ruumiina joutuu kauvan virymaan eikä kukaan kaipaa, se on meidän yhteiskunnassa väärin meitä vanhksia kohtaan, olemme tehneet työtä noin neljäkymmentä vuotta, verot masettu, ja hoidettu omat vanhempamme ja lapsemme hyvin koulutettu yhteikunnan korkeimmille paikoille, olemme ansaineet paremman vanhuuden kuin pelkän täydellisen unohduksen omaan kotiin.
Jokin on menny pieleen nyky yhteiskunnassa. - kaukana asunut
Ei ollut mahdollista piipahtaa, kun vanhemmat asui 300 kilometrin päässä. Vuosikaudet käytiin siellä viikonloppuisin ja lomalla huoltamassa ja auttamassa heitä. sisarusten kanssa vuorotellen ei niin raskaaksi käynyt ja yhteiskunnalta säästyi rahaa.
Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
Anteeksi mies
En vaan osaa kohdata sinua ja olla normaali. En tiedä mikä vaivaa. Samaan aikaan tekee mieli tulla lähelle ja kuitenkin578427Mietin aina vain
Minä niin haluaisin nähdä sinut. Ei tuo yhden ainoan kuvan katsominen paljon helpota... Miksi sinä et voisi olla se roh123279Hetken jo luulin, että en ikävöi sinua koko aikaa
Mutta nyt on sitten taas ihan hirveä ikävä jotenkin. Tiedätköhän sinä edes, kuinka peruuttamattomasti minä olen sinuun r262450Palstan henkisesti sairaat ja lihavat
Täällä on sairaita, työttömiä ihmisiä kirjoittelemassa joilla ei ole tarkoituksena kuin satuttaa ihmisiä. Jos eksyt pals1142000Kysely lieksan miehille
Olemme tässä pohtineet tällaista asiaa, että miten on. Tästä nyt on paljon ollut juttua julkisuudessakin aina sanomaleht801950Outoa että Trump ekana sanoutui irti ilmastosopimuksesta
kun Kaliforniaa riepottelee siitä johtuvat tuhoisat maastopalot. Hirmumyrskytkin ovat USA:ssa olleet tuhoisia.3501648Saan kengurakkaan kotiin viikon päästä
Mitä tapahtui? Martina hehkutti tätä stoorissaan reilu viikko sitten, mutta eipä aussimiestä Suomessa näkynyt, vaan tapa2411392FinFamin ryhmät
Älkää hyvät ihmiset luottako tähän tahoon. Ryhmiä on, mutta eivät ne toimi. Ihmisiä savustetaan ulos, vaikka näissä piir01181Olen vähän
Hysteerinen se on totta. Etkai ymmärrä miten syvästi tunnen sinua kohtaan. Ja olet aina lähelläni. Olet osa jo jotain. I101075Osmo Peltola voitti ansaitusti Kultaisen Venlan - Kirvoitti yleisöltä mahtavan reaktion!
JEE, onnea Osmo! Osmo Peltola voitti Vuoden esiintyjän Kultainen Venla -palkinnon. Isä-Peltsin ja Osmon luontoseikkailu661010