Ainahan se niin on täällä Harri Nykäsen palstalla.
0Äänestä
Greenman
Tänä vuonna on tehty monta lämpötilaennätystä, mutta ei yhtään kylmyysennätystä. Kirjoittakaa sitten, kun tulee uusi kylmyysennätys.
0Äänestä
Greenman
Tarkoitin tietysti vuotta 2011, enkä tätä vuotta 2012, sori.
0Äänestä
4+8
Mitä lämpöennätyksiä tehtiin viime vuonna greenman?
0Äänestä
Odotellaan
että austraaliassa syttyisi edes yksi pensaspalo, niin olis vaihtelua tarinoisssa. Sillä Himalaja ja Etelämantereen jäät eivät taidakkaan sulaa lähi vuosina vaikka siellä nyt onkin kesä.
Kylmyysennätyksien kanssa oli hiljaista. Niitä hivuteltiin tuossa helmikuussa 2011, mutta ei niitä tullut. Toukokuun kylmyysennätys oli Antarktiksessa muutaman asteen päässä.
Lämpöennätysten määrä suhteessa vähäiseen ( viime vuonna Suomessa liki olemattomaan, en tiedä tuliko jossain päin paikallisia kylmyysennätyksiä ) kylmyysennätysten määrään kielii omalla tarinallaan sitä, että ilmasto on esimarkiksi Suomessa nyt lämpimämpi, mitä se oli esimerkiksi 1900-luvun puolivälissä. Yhden, kahden tai kolmen vuoden ennätystilastoista ei klimatologisia päätelmiä sinänsä voi tehdä, vaan täytyy katsoa isompaa kokonaisuutta, tutkimalla esimerkiksi globaalin tilanteen kehittymistä, pidemmillä ajanjaksoilla.
Tilastoista näkee kyllä, että Suomen säässä on paljonkin vuosittaista vaihtelua. Esimerkiksi itämeren jäätalvissa vuodet eivät todellakaan ole toistensa veljiä.
Yksinkertainen tapa, millä ehkä voisi seurata Suomen ilmaston kehittymistä olisi ensiksi ottaa huomionn globaali lämpötilan muuttuminen. Sen päälle pitää arvioida, miten sää, esimerkiksi matalapaineiden reitti sekä matalapaineet mahdollisesti muuttuu. Erityyppisten säiden esiintymistodennäköisyys muuttaa sen jakauman muotoa, mikä kertoo millä todennäköisyydellä kuinkakin lämmintä on. Pelkillä säätilojen muutoksilla, jos jakaumaa saa painettua suuntaan tai toiseen, saadaan ilmaston "lämpenemään" tai "kylmenemään" tietyllä alueella.
Lämpötiloissa on yksi knoppi: Se ei ole suoraan verrannollinen esimerkiksi alailmakehän energiasisällön määrään. 1 asteen muutos 30 asteisessa ilmassa, jonka kosteusprosentti on vaikkapa 100, tarkoittaa suurempaa muutosta -20 asteisessa ilmassa, mikäli ilmanpaine on sama...
0Äänestä
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 6
Vanhimmat
Ainahan se niin on täällä Harri Nykäsen palstalla.
Tänä vuonna on tehty monta lämpötilaennätystä, mutta ei yhtään kylmyysennätystä. Kirjoittakaa sitten, kun tulee uusi kylmyysennätys.
Tarkoitin tietysti vuotta 2011, enkä tätä vuotta 2012, sori.
Mitä lämpöennätyksiä tehtiin viime vuonna greenman?
että austraaliassa syttyisi edes yksi pensaspalo, niin olis vaihtelua tarinoisssa. Sillä Himalaja ja Etelämantereen jäät eivät taidakkaan sulaa lähi vuosina vaikka siellä nyt onkin kesä.
Lämpöennätyksiä oli esimerkiksi heinäkuussa: http://ilmatieteenlaitos.fi/heinakuu
Kylmyysennätyksien kanssa oli hiljaista. Niitä hivuteltiin tuossa helmikuussa 2011, mutta ei niitä tullut. Toukokuun kylmyysennätys oli Antarktiksessa muutaman asteen päässä.
Lämpöennätysten määrä suhteessa vähäiseen ( viime vuonna Suomessa liki olemattomaan, en tiedä tuliko jossain päin paikallisia kylmyysennätyksiä ) kylmyysennätysten määrään kielii omalla tarinallaan sitä, että ilmasto on esimarkiksi Suomessa nyt lämpimämpi, mitä se oli esimerkiksi 1900-luvun puolivälissä. Yhden, kahden tai kolmen vuoden ennätystilastoista ei klimatologisia päätelmiä sinänsä voi tehdä, vaan täytyy katsoa isompaa kokonaisuutta, tutkimalla esimerkiksi globaalin tilanteen kehittymistä, pidemmillä ajanjaksoilla.
Tilastoista näkee kyllä, että Suomen säässä on paljonkin vuosittaista vaihtelua. Esimerkiksi itämeren jäätalvissa vuodet eivät todellakaan ole toistensa veljiä.
Yksinkertainen tapa, millä ehkä voisi seurata Suomen ilmaston kehittymistä olisi ensiksi ottaa huomionn globaali lämpötilan muuttuminen. Sen päälle pitää arvioida, miten sää, esimerkiksi matalapaineiden reitti sekä matalapaineet mahdollisesti muuttuu. Erityyppisten säiden esiintymistodennäköisyys muuttaa sen jakauman muotoa, mikä kertoo millä todennäköisyydellä kuinkakin lämmintä on. Pelkillä säätilojen muutoksilla, jos jakaumaa saa painettua suuntaan tai toiseen, saadaan ilmaston "lämpenemään" tai "kylmenemään" tietyllä alueella.
Lämpötiloissa on yksi knoppi: Se ei ole suoraan verrannollinen esimerkiksi alailmakehän energiasisällön määrään. 1 asteen muutos 30 asteisessa ilmassa, jonka kosteusprosentti on vaikkapa 100, tarkoittaa suurempaa muutosta -20 asteisessa ilmassa, mikäli ilmanpaine on sama...