Totuus oman ikkunan takana

Tutkijat arvelevat ilmastonmuutoksesta johtuvan pohjoisen napa-alueen lämpenemisen keräävän ilmakehään lisää kosteutta, joka lisää pohjoisen lumisateita. Tämä taas vuorostaan vaikuttaa Pohjois-Atlantin oskillaationa (NAO) tunnettuun ilmiöön, jossa ilmanpaineiden suhteet säätelevät pohjoisen pallopuoliskon talvisäätä.

Pohjoisen lämpenevät kesät eivät välttämättä saa seurakseen leudompia talvia. Uuden selvityksen mukaan arktisen alueen lämpeneminen voi johtaa kylmempiin ja lumisempiin talviin pohjoisessa Euraasiassa ja osassa Pohjois-Amerikkaa.

http://www.hs.fi/ulkomaat/Selvitys Lämpenevät kesät voivat merkitä kylmempiä talvia/a1305553282966

Uutisen alla on myös:
Perhoset ja linnut eivät ehdi ilmaston lämpenemisen alta pois
48231
Äänestä

Muut lukivat myös

Vastaukset 48

Vanhimmat

Lumen määrän lisääntymisen taas vuorostaan pitäisi ns. arktisen amplifikaation mukaan viilentää ilmastoa heijastamalla lämpöä pois, tämä muuttaa taas pohjoisia merivirtoja ja se taas lisää arktista jäätä. Sitten taas kesätkin kylmenevät. On toki joki syy miksi ilmiötä kutsutaan oskillaatioksi.

Äänestä

Lumi häikäisee silmää, mutta imaisee voimakkaasti lämpösäteilyn.
Kyllä lämpö jää silloin maahan, eikä heijastu takaisin avaruuteen.

Ilmastoperusteiden oppikirjan sivulla 45 on:
Snow, for example, is a good absorber of infrared radiation but a poor absorber of sunlight.

Löytyy vaikka:
http://books.google.fi/books?id=0dqMyFOUqxoC&pg=PA45&lpg=PA45&dq=Snow absorption infrared&source=bl&ots=z2dYaZuZSc&sig=x4Ui9MBSaaCUUErIRzwzYBN2ub8&hl=fi&redir_esc=y#v=onepage&q=Snow absorption infrared&f=false

Onhan tässäkin selvästi, että lumi imaisee voimakkaasti lämpösäteilyä,
ja sulaa kiihtyvää vauhtia, kun pinnassa on vähänkin nestemäistä vettä:

http://www.suomussalmenlukio.fi/oppimat/globe/lumet/heijast.htm

Lumi ei ole sellainen heijastaja kuin luullaan, tai silmä näyttäisi.
Siksi on harhakäsityksiä sen kylmentävästä vaikutuksesta.

Äänestä
  • C. Donald Ahrens ja Perry J. Samson kirja "Extreme Weather and Climate" ei ole ilmastoperusteiden oppikirja, vaan asioiden yksinkertaistus tavallisille pulliaisille. Ilmastotieteilijät sanovat, että puhtaan pakkaslumen ja jään heijastuskyky on 85 %, ja veden 7 %. Sitten, kun lisätään vettä, nokea ja hiekkaa, saadaan aika pitkä skaala lumen heijastuskyvylle.

    Äänestä

  • Kelikamera kirjoitti:

    C. Donald Ahrens ja Perry J. Samson kirja "Extreme Weather and Climate" ei ole ilmastoperusteiden oppikirja, vaan asioiden yksinkertaistus tavallisille pulliaisille. Ilmastotieteilijät sanovat, että puhtaan pakkaslumen ja jään heijastuskyky on 85 %, ja veden 7 %. Sitten, kun lisätään vettä, nokea ja hiekkaa, saadaan aika pitkä skaala lumen heijastuskyvylle.

    Ilmastotieteilijäraukat eivät tällöin erota spektrin eri osien käyttäytymistä.

    Heidän pitää alkaa tutustua ilmiöön, ja vasta sen jälkeen kumota mittaustiedot.

    Äänestä

  • Kelikamera kirjoitti:

    C. Donald Ahrens ja Perry J. Samson kirja "Extreme Weather and Climate" ei ole ilmastoperusteiden oppikirja, vaan asioiden yksinkertaistus tavallisille pulliaisille. Ilmastotieteilijät sanovat, että puhtaan pakkaslumen ja jään heijastuskyky on 85 %, ja veden 7 %. Sitten, kun lisätään vettä, nokea ja hiekkaa, saadaan aika pitkä skaala lumen heijastuskyvylle.

    Tuohon vastaan, se riippuu katselukulmasta, eli mistä kulmasta aurinko paistaa, jos paistaa.
    Sen vuoksi sula meri voi näyttää -70C kylmältä, kun se peilaa avaruuteen, josta kääntäen, aurigonsäteet heijastuvat merenpinnasta pois.
    Ei ne tuu kohtisuoraan.

    Kirjasi tekijöiltä on jääneet kotiläksyt tekemäti.
    Oletko koskaan katsonut auringonsiltaa, tai miettinyt mitä se tarkoittaa.

    Äänestä

  • Sähköteurastaja kirjoitti:

    Tuohon vastaan, se riippuu katselukulmasta, eli mistä kulmasta aurinko paistaa, jos paistaa.
    Sen vuoksi sula meri voi näyttää -70C kylmältä, kun se peilaa avaruuteen, josta kääntäen, aurigonsäteet heijastuvat merenpinnasta pois.
    Ei ne tuu kohtisuoraan.

    Kirjasi tekijöiltä on jääneet kotiläksyt tekemäti.
    Oletko koskaan katsonut auringonsiltaa, tai miettinyt mitä se tarkoittaa.

    Napa-alueilla nuo auringonsäteet tuppaa tulemaan aikas loivassa kulmassa.

    Äänestä

Aina vaan, ekaksi pitäisi näyttää mittareista "Tutkijat arvelevat ilmastonmuutoksesta johtuvan pohjoisen napa-alueen lämpenemisen ".

Tutkijoita aina unohtuu moinen pikkujuttu.

Äänestä

Eri säteilyt, ei nyt vissiin ymmärtävyt juttuaan.
"Lumi häikäisee silmää, mutta imaisee voimakkaasti lämpösäteilyn.
Kyllä lämpö jää silloin maahan, eikä heijastu takaisin avaruuteen."

Kun ei ole oikein IR säteilyä, mitä lumi imisisi, auringonvalo ei juuri sisällä sitä,
ja -20 asteinen ilmakaan ei juuri lähettele sitä.

Arktiksella talvella lumi ei heijasta auringonsäteilyä lainkaan, kun aurinko ei paista,
oliko siintä mainintaa oppikirjassasi.

Tuosa vissiin aloittajan alkuperäinen artikkeli.
Johan FMI jo viime vuonna saarnasi että ilmaston lämpeneminen näkyy
ilmaston kylmenemisenä.

http://www.cp24.com/servlet/an/local/CTVNews/20120113/120113_global_warming/20120113/?hub=CP24Home

Äänestä
  • Talvella lumi pitää lämmön maassa, ollen hyvä eriste lämmön johtumiselle,
    ja estää pimeänä aikana myös lämpösäteilyn läpipääsyn avaruuteen päin.
    Talvet voivat olla silti ilmastonmuutoksen mukaisesti entistä kylmemmät.

    Kevään koittaessa lumi on tehokas lämpösäteilyn keräin, ei heijastin.

    Lumi ei jäähdytä ilmastoa, vaan estää lämmön karkaamisen,
    ja sitoo tehokkaasti tarjoutuvan lämpösäteilyn.
    Kesäksi kertyy lumen sulattamisen lämpöenergia, entistä aikaisemmin.
    Hyvä ilmaston lämmike.

    Äänestä

  • eri säteilyt kirjoitti:

    Talvella lumi pitää lämmön maassa, ollen hyvä eriste lämmön johtumiselle,
    ja estää pimeänä aikana myös lämpösäteilyn läpipääsyn avaruuteen päin.
    Talvet voivat olla silti ilmastonmuutoksen mukaisesti entistä kylmemmät.

    Kevään koittaessa lumi on tehokas lämpösäteilyn keräin, ei heijastin.

    Lumi ei jäähdytä ilmastoa, vaan estää lämmön karkaamisen,
    ja sitoo tehokkaasti tarjoutuvan lämpösäteilyn.
    Kesäksi kertyy lumen sulattamisen lämpöenergia, entistä aikaisemmin.
    Hyvä ilmaston lämmike.

    Vielä lisään, ettei se ole lumi, vaan ilma joka lumessa toimii eristeenä.

    Äänestä

"Kevään koittaessa lumi on tehokas lämpösäteilyn keräin, ei heijastin."

Kerro mistä keväinen IR säteily on peräisin?

Katsos kun keväällä mittarisi näyttää yli 0C, kyllä se lumi sulaa.
Lämpömittari on se joka pitäisi olla sullakin ikkunanpielessä.

Äänestä
  • Oikeakielisyytesi mukaan mineraalivilla ei ole lämpöeriste, vaan sen ilma.
    (Kummallisempi lämpö- ja äänieriste on aerogeeli, katsohan Googlella.)

    Katsos, kyllä lumi sulaa pakkasellakin, keväällä.
    Sulamiskuvio kääntyy päivän mittaan osoittamaan infrapunan suuntaan.
    Lämpömittari saa näyttää ikkunanpielessä pakkasta, ja lumi sulaa säteilyssä.

    Kun lumen päällä on vaikka kaljakoiran pahvi, niin sekin osoittaa säteilyn osuuden.
    Keväinen lämpösäteily on oletettavasti auringosta, koska varjossa on kylmempi.

    Äänestä

  • eri säteilyt kirjoitti:

    Oikeakielisyytesi mukaan mineraalivilla ei ole lämpöeriste, vaan sen ilma.
    (Kummallisempi lämpö- ja äänieriste on aerogeeli, katsohan Googlella.)

    Katsos, kyllä lumi sulaa pakkasellakin, keväällä.
    Sulamiskuvio kääntyy päivän mittaan osoittamaan infrapunan suuntaan.
    Lämpömittari saa näyttää ikkunanpielessä pakkasta, ja lumi sulaa säteilyssä.

    Kun lumen päällä on vaikka kaljakoiran pahvi, niin sekin osoittaa säteilyn osuuden.
    Keväinen lämpösäteily on oletettavasti auringosta, koska varjossa on kylmempi.

    Duoda duoda, auringonsäteily ei sisällä merkityksellisesti IR säteilyä,
    vaan kun auringonsäteily osuu kaljapahviisi, se muuttuu lämmöksi lämmittäen pahvin, jollei ole valkoinen.
    Lämminnyt pahvi taas sulattaa lumen.
    Katsos jos sun ikkunanpieli on varjossa, niin aurinko ei lämmitä sitä, mutta aurinko lämmittää tumman kappaleen pakkasella yli nolla-asteiseksi, jos
    sikseen tulee.

    Ei siihen IR säteilyllä ole osuutta.

    Äänestä

  • Sähköteurastaja kirjoitti:

    Duoda duoda, auringonsäteily ei sisällä merkityksellisesti IR säteilyä,
    vaan kun auringonsäteily osuu kaljapahviisi, se muuttuu lämmöksi lämmittäen pahvin, jollei ole valkoinen.
    Lämminnyt pahvi taas sulattaa lumen.
    Katsos jos sun ikkunanpieli on varjossa, niin aurinko ei lämmitä sitä, mutta aurinko lämmittää tumman kappaleen pakkasella yli nolla-asteiseksi, jos
    sikseen tulee.

    Ei siihen IR säteilyllä ole osuutta.

    Tjaa. Auringonvalo sisältää hyvin merkittävästi IR säteilyä.

    Eikö tämä sähköpaviaani tiedä todellakaan mistään mitään vai esittääkö vain vähämielistä?

    http://upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/4/4c/Solar_Spectrum.png

    Äänestä

  • 0 43urhk, kirjoitti:

    Tjaa. Auringonvalo sisältää hyvin merkittävästi IR säteilyä.

    Eikö tämä sähköpaviaani tiedä todellakaan mistään mitään vai esittääkö vain vähämielistä?

    http://upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/4/4c/Solar_Spectrum.png

    No eihän se teoriasi mukaan voi sisältää merkittävästi, koska silloin AGW teorian mukaan CO2 absorboi sen jo matkalla maahan jolloin se ei pääse lämmittämään maapalloa.
    Kuitenkin ylhäällä on pakkasta.

    Mihin se sun IR hävisi?

    Äänestä

  • Sähköteurastaja kirjoitti:

    No eihän se teoriasi mukaan voi sisältää merkittävästi, koska silloin AGW teorian mukaan CO2 absorboi sen jo matkalla maahan jolloin se ei pääse lämmittämään maapalloa.
    Kuitenkin ylhäällä on pakkasta.

    Mihin se sun IR hävisi?

    Lisään vielä, taas wikipedis on väärentänyt.
    Se missä lukee Infrared-> se on near IR, eli vain lähellä.
    Alarmisti joutuu aina selaamaan wikipediaa jonka Connolley on tunnetusti väärentänyt.

    Äänestä

  • Sähköteurastaja kirjoitti:

    Lisään vielä, taas wikipedis on väärentänyt.
    Se missä lukee Infrared-> se on near IR, eli vain lähellä.
    Alarmisti joutuu aina selaamaan wikipediaa jonka Connolley on tunnetusti väärentänyt.

    Hauskaa seurata kun nämä näppäimistötieteilijät tyyliin "0 43urhk," joutuvat aina vääjäämättä kuseeen. Onko se tosiaankin hohheli, joka aina esiintyy sillä samalla sattumanäppäimistönimmarilla eikä tajua tieteestä hölkäsen pöläystä.

    Äänestä

  • nimimerkki on kirjoitti:

    Hauskaa seurata kun nämä näppäimistötieteilijät tyyliin "0 43urhk," joutuvat aina vääjäämättä kuseeen. Onko se tosiaankin hohheli, joka aina esiintyy sillä samalla sattumanäppäimistönimmarilla eikä tajua tieteestä hölkäsen pöläystä.

    Mukavaa nähdä, että säteilyteorian alkeita sovelletaan ilmastotieteeseen. Se on kuitenkin vaativa tapa, ja monet ovat hukkuneet yrittäessään löytää hukannutta järkeään. Wikipediassa muuten sanotaan, että taustasäteily on kasvihuoneilmiön mittari. Ilmankos kaikki ilmatieteen laitokset sitä mittaavatkin. Mutta miksi. Ja ennen kaikkea, mitä.

    http://principia-scientific.org/publications/History-of-Radiation.pdf

    Äänestä

  • nimimerkki on kirjoitti:

    Mukavaa nähdä, että säteilyteorian alkeita sovelletaan ilmastotieteeseen. Se on kuitenkin vaativa tapa, ja monet ovat hukkuneet yrittäessään löytää hukannutta järkeään. Wikipediassa muuten sanotaan, että taustasäteily on kasvihuoneilmiön mittari. Ilmankos kaikki ilmatieteen laitokset sitä mittaavatkin. Mutta miksi. Ja ennen kaikkea, mitä.

    http://principia-scientific.org/publications/History-of-Radiation.pdf

    Kerkee tänään lukemaan.
    Minäkin ihmettelin mitä ne mittaa, ja mietiskelin, muttei tullut palautetta.
    http://keskustelu.suomi24.fi/node/10191350#comment-51899297

    Äänestä

  • Sähköteurastaja kirjoitti:

    Kerkee tänään lukemaan.
    Minäkin ihmettelin mitä ne mittaa, ja mietiskelin, muttei tullut palautetta.
    http://keskustelu.suomi24.fi/node/10191350#comment-51899297

    Luet, kun ehdit. En olisi muuten viitsinyt tätä laittaakaan, mutta meillä on yhteisiä ystäviä. Toivotan sinulle kaikkea parasta.

    "It is therefore realistic to conclude that Arrhenius´ theory is based on misconceptions – aether theory and misunderstanding of Fourier´s greenhouse experiments – and flaws in Langley´s data upon which his theory is built. So, Arrhenius´ "greenhouse effect" theory is questionable, to say the least. But nevertheless, modern "greenhouse effect theories" still largely claim that:
    a) The atmosphere acts like a greenhouse made of glass
    b) CO2 is a major contributor to this greenhouse effect"

    Äänestä

  • nimimerkki on kirjoitti:

    Luet, kun ehdit. En olisi muuten viitsinyt tätä laittaakaan, mutta meillä on yhteisiä ystäviä. Toivotan sinulle kaikkea parasta.

    "It is therefore realistic to conclude that Arrhenius´ theory is based on misconceptions – aether theory and misunderstanding of Fourier´s greenhouse experiments – and flaws in Langley´s data upon which his theory is built. So, Arrhenius´ "greenhouse effect" theory is questionable, to say the least. But nevertheless, modern "greenhouse effect theories" still largely claim that:
    a) The atmosphere acts like a greenhouse made of glass
    b) CO2 is a major contributor to this greenhouse effect"

    Ei sitä ketjuu viitti lukea, oli mulla joku yksi ööö. lausuma Kumpulan pyrgeometristä.

    Ja siinähän se tulikin.
    "Note that the net radiation term (Uemf / S) is mostly negative, so the calculated downward
    atmospheric long-wave radiation is smaller than the detector’s upward irradiance ( T b
    5.67 ⋅10 −8 ⋅ 4 ).
    This refers to the net radiation within the pyrgeometer, not the ‘net radiation’ as referred to in 2.2.5."
    Eli alaspäin tuleva ns, "vastasäteily" on pienempi kuin ylöspäin lähtevä IR säteily.
    Eli taivas näyttää kylmemmältä kuin maanpinta.
    Eli eivät mittaa mitään kuvitteellista vastasäteilyä, vaan maanpinnan ja laitteen ylläolevan ilmapatsaan lämpötilan eron, ja ilmapatsaan lämpötilan perusteella
    laskevat sadat Watit neliölle vastasäteilyksi jonka sitten laskevat yhteen 340 W/m^2 maahan osuvan keskimääräisen säteilyn kanssa näin saaden maahan n. 500 Wattia kuvitteellista säteilyä, joka todistaa mukamas AGW teorian oikeutetuksi.
    Tuosa koko mielipuolen askarteluopas.
    http://geog-www.sbs.ohio-state.edu/courses/G622.02/instrument_manuals/Kipp-Man-CGR 4_GB_0806.pdf

    Äänestä

  • eri säteilyt kirjoitti:

    Oikeakielisyytesi mukaan mineraalivilla ei ole lämpöeriste, vaan sen ilma.
    (Kummallisempi lämpö- ja äänieriste on aerogeeli, katsohan Googlella.)

    Katsos, kyllä lumi sulaa pakkasellakin, keväällä.
    Sulamiskuvio kääntyy päivän mittaan osoittamaan infrapunan suuntaan.
    Lämpömittari saa näyttää ikkunanpielessä pakkasta, ja lumi sulaa säteilyssä.

    Kun lumen päällä on vaikka kaljakoiran pahvi, niin sekin osoittaa säteilyn osuuden.
    Keväinen lämpösäteily on oletettavasti auringosta, koska varjossa on kylmempi.

    Juuri näin, minenaarivillan hyvä eristyskyky johtuu sen hyvästä kyvystä pitää suhteellisen runsas määrä ilmaa paikallaan, siis villan paikalleen pysäyttämä ilma on se eriste, ei itse villa.

    Ilman hyvä eristyskyky johtuu siitä että se lämpeää vähällä energialla ja voi poistaa sitä lähinnä vain johtumalla tai konvektiolla, johtuminen on kaasussa luonnostaan heikkoa ja villa estää konvektion.

    Tästä johtuen sisätilan ja eristessä paikallaan olevan ilman välinen potentiaaliero lähes katoaa ja huone ei pysyy lämpöisenä.

    Tästä voimme päätellä, että jos lämpöeristeen ilma korvataan tehokkaasti absoboivalla ja emittoivalla ns. kasvihuonekaasulla,
    kaasun energiansiirtokyky kolmannen mekanismin voimistuessa kasvaakin verrattuna tavalliseen ilmaan ja näin ollen huoneen lämpötila laskee.

    Kyllä näin on.

    Äänestä

  • Sähköteurastaja kirjoitti:

    Ei sitä ketjuu viitti lukea, oli mulla joku yksi ööö. lausuma Kumpulan pyrgeometristä.

    Ja siinähän se tulikin.
    "Note that the net radiation term (Uemf / S) is mostly negative, so the calculated downward
    atmospheric long-wave radiation is smaller than the detector’s upward irradiance ( T b
    5.67 ⋅10 −8 ⋅ 4 ).
    This refers to the net radiation within the pyrgeometer, not the ‘net radiation’ as referred to in 2.2.5."
    Eli alaspäin tuleva ns, "vastasäteily" on pienempi kuin ylöspäin lähtevä IR säteily.
    Eli taivas näyttää kylmemmältä kuin maanpinta.
    Eli eivät mittaa mitään kuvitteellista vastasäteilyä, vaan maanpinnan ja laitteen ylläolevan ilmapatsaan lämpötilan eron, ja ilmapatsaan lämpötilan perusteella
    laskevat sadat Watit neliölle vastasäteilyksi jonka sitten laskevat yhteen 340 W/m^2 maahan osuvan keskimääräisen säteilyn kanssa näin saaden maahan n. 500 Wattia kuvitteellista säteilyä, joka todistaa mukamas AGW teorian oikeutetuksi.
    Tuosa koko mielipuolen askarteluopas.
    http://geog-www.sbs.ohio-state.edu/courses/G622.02/instrument_manuals/Kipp-Man-CGR 4_GB_0806.pdf

    En voi sanoa mitään ennen kuin tiedän anturin valmistajan. Sitten voin kertoa sinulle tarkasti, mitä mitataan.

    Taustasäteily, ninkuin useimmat mittaavat, ei ole kasvihuoneilmiön indikaattori. Se on suurimmaksi osaksi hajasäteilyn mittausta, eikä sillä ole tieteellistä arvoa.

    Äänestä

  • Sähköteurastaja kirjoitti:

    Kerkee tänään lukemaan.
    Minäkin ihmettelin mitä ne mittaa, ja mietiskelin, muttei tullut palautetta.
    http://keskustelu.suomi24.fi/node/10191350#comment-51899297

    Luimpa sen kuitenkin.
    Kaikki kunnia aiemmille tiedemiehille alkeellisine mittaus ja laskuvälineineen.
    Emme ole tainneet tulla hullua hurskaammaksi, koska jokapäiväinen asia on lähes käsittämätön.

    Voisko ilmakehää olla helpompi ajatella jättämällä koko säteily pois?
    http://tallbloke.wordpress.com/2012/01/09/two-more-theories-relevant-to-the-unified-theory-of-climate-by-nikolov-and-zeller/

    Äänestä

  • Sähköteurastaja kirjoitti:

    Luimpa sen kuitenkin.
    Kaikki kunnia aiemmille tiedemiehille alkeellisine mittaus ja laskuvälineineen.
    Emme ole tainneet tulla hullua hurskaammaksi, koska jokapäiväinen asia on lähes käsittämätön.

    Voisko ilmakehää olla helpompi ajatella jättämällä koko säteily pois?
    http://tallbloke.wordpress.com/2012/01/09/two-more-theories-relevant-to-the-unified-theory-of-climate-by-nikolov-and-zeller/

    Säteilyteoria on siinä mielessä kiusallinen, että se vaatii maailmanluokan velhon selittämään pienimmätkin tasapainon muutokset.

    Energiaperiaate on helppo, todistettu ja moraalisesti hyväksytty.

    Pakko silti välillä käydä vieraissa säteilyteorian puolella.

    Äänestä

  • nimimerkki on kirjoitti:

    Säteilyteoria on siinä mielessä kiusallinen, että se vaatii maailmanluokan velhon selittämään pienimmätkin tasapainon muutokset.

    Energiaperiaate on helppo, todistettu ja moraalisesti hyväksytty.

    Pakko silti välillä käydä vieraissa säteilyteorian puolella.

    On kokemus sinänsä kirjoitella suomi24.fi-palstalla. Ei minun tyyliäni. Uteliaisuus voittaa, mistä tunnet nasun?

    Äänestä

  • nimimerkki on kirjoitti:

    En voi sanoa mitään ennen kuin tiedän anturin valmistajan. Sitten voin kertoa sinulle tarkasti, mitä mitataan.

    Taustasäteily, ninkuin useimmat mittaavat, ei ole kasvihuoneilmiön indikaattori. Se on suurimmaksi osaksi hajasäteilyn mittausta, eikä sillä ole tieteellistä arvoa.

    No eipä valmistajalla liene väliä, joku lelu mikä lienee.
    Anturina "thermopile", termopari?, tuleeko siintä signaaliakaan juuri.

    Vai onko joku kehittyneempi Peltier sätös.
    Mutta mitä se mittaa, ja mitä siintä voi päätellä?

    Ei taivas ole musta kappale, eikä piirianalysaattori näytä mitään, kun sitä on niin vähän, ja IR,rää pitäs mitata lämpönä.

    Itte oon suunnitellut jo valmiiksi, eli pinnottaisin jonkun metrisen parabloidiantennan tarvittavalla pinnotuksella, ja laittaisin bolometrin syöttöön ja alkaisin mittaamaan pakkasta.

    Voishan sitä suunnata 6,X GHz,n radiometrinkin taivaalle ja alkaa ihmettelemään miksi se ei näytä 2,7K vaan paljon enemmin.

    Jne..., nooh, ne ajat on olleet ja menneet.

    Äänestä

  • nimimerkki on kirjoitti:

    On kokemus sinänsä kirjoitella suomi24.fi-palstalla. Ei minun tyyliäni. Uteliaisuus voittaa, mistä tunnet nasun?

    Sielujen sympatiaa ensinäkemältä, näkemättä.

    Äänestä

  • Sähköteurastaja kirjoitti:

    No eipä valmistajalla liene väliä, joku lelu mikä lienee.
    Anturina "thermopile", termopari?, tuleeko siintä signaaliakaan juuri.

    Vai onko joku kehittyneempi Peltier sätös.
    Mutta mitä se mittaa, ja mitä siintä voi päätellä?

    Ei taivas ole musta kappale, eikä piirianalysaattori näytä mitään, kun sitä on niin vähän, ja IR,rää pitäs mitata lämpönä.

    Itte oon suunnitellut jo valmiiksi, eli pinnottaisin jonkun metrisen parabloidiantennan tarvittavalla pinnotuksella, ja laittaisin bolometrin syöttöön ja alkaisin mittaamaan pakkasta.

    Voishan sitä suunnata 6,X GHz,n radiometrinkin taivaalle ja alkaa ihmettelemään miksi se ei näytä 2,7K vaan paljon enemmin.

    Jne..., nooh, ne ajat on olleet ja menneet.

    Haa, olet remote sensing -tyyppejä. Jotain, mistä itse tiedän aivan liian vähän. Pakko kysyä, mikä olisi hyvä taajuus huomista silmälläpitäen :)

    Äänestä

  • nimimerkki on kirjoitti:

    Haa, olet remote sensing -tyyppejä. Jotain, mistä itse tiedän aivan liian vähän. Pakko kysyä, mikä olisi hyvä taajuus huomista silmälläpitäen :)

    Ei kun ratiokohinaa pitää mitata.
    http://www.youtube.com/watch?v=n8d41RFKxn4

    Äänestä

  • Sähköteurastaja kirjoitti:

    Sielujen sympatiaa ensinäkemältä, näkemättä.

    Sähköpaviaani yrittää itsensä kanssa keskustelun uutta maailmanennätystä? Samasta IP:stä 95% tämänkin ketjun viesteistä.

    Äänestä

Talvet ovat juuri tälläisiä, johtuen ilmastonmuutoksesta.

Äänestä

Sähköterurastajan huomioille lumen sulamisesta:
Ei kaljapahvi sulata lunta, vaan estää lumen sulamista altaan.
Hyvin usein myöhäisemmällä keväällä säteilyn estimet jäävät ylemmäs lumesta.
Lumen sulamisen alkuvaiheessa tumma pinta uppoaa,
mutta kun sulaminen pääsee pidemmälle,
säteily sulattaa (tai kansan kielellä haihduttaa) lumen läpeensä.

Pinnalla olevat tummat kohteet lämpenevät laajemman spektrin alueella.
Aivan kuin aurinkokenno kykenee muuttamaan näkyvän valon sähköksi,
joka lopulta myös muuttuu kulutuskohteissa lämmöksi.
Lumen tummat kohteet estävät lämpösäteilyn kulkeutumisen syvemmälle.
Tämän eron havaitessaan ymmärtää paremmin lumen sulamista,
ja sen, että paksu lumikerros ei suinkaan kylmennä ilmastoa,
kunhan se sulaa ajoissa pois. Ja ajankohta vain siirtyy uhkaavasti aiemmaksi.

Lumi näyttää imevän lämpösäteilyä loivallakin tulokulmalla.
Se kun on mustaa sopivan aallonpituuden kannalta.

Talven lumisuus ei tee ilmastosta kylmempää.

Äänestä

Nooh, itte heitän keväällä saunanpesän tuhkat hangelle kasvimaan kohdalle ja se sulaa ensiksi vaikka ympärille jää lumikinokset.

Eli täysin päinvastoin kuin kuvailit.

Lumi kyllä absorboi IR säteilyä mustan kappaleen tavoin, mutta sitä IR,ää
on kovin vähän.
Pointti on siinä että lumen emissio on yhtä hyvä kuin abrorptio, so what.

Tuosa vähän perustietoja aiheesta, kun tuntuu kiinnostavan, aallonpituus on vähän toinen, mut noin se menee.

http://foto.hut.fi/opetus/270/esitelmat/1996/tnorri/teksti.html

Äänestä

Tuhkahan sulattaa siksi koska se on mustaa, ja absorboi hyvin auringonsäteilyä.
Minun puolesta voit sulattaa kasvimaasi tiesuolalla.

Isoimmat hiilenkappaleet uppoo auringossa lumeen syvimmälle,
eivätkä jää varjostamaan hankea sulamiselta.

Äänestä

Ei se lumi taida IR spektrinkään alueella mustaa olla, vaan esimerkiksi albedo tuon tutkimusen mukan olisi 1,5-2,5x10-6 m alueella 0,05-0,4.

http://www.esrl.noaa.gov/gmd/publications/annrpt24/6Aoki.htm

Musta noki absorboi auringon näkyvää valoa varsin tehokkaasti. Valoakin kun joku pinta absorboi, niin ei se kvanteista saatu energia minnekään katoa, vaan muuttuu esimerkiksi lämmöksi.

Toki lumen absorptiospektri otettaneen malleissa sekä albedon laskemisesa huomioon sellaisena, kun se on mitattu, jopa auringon säteiden tulokulmineen kaikkineen. Sen verran ilmeinen asia kuitenkin.

Äänestä
  • "Toki lumen absorptiospektri otettaneen malleissa sekä albedon laskemisesa huomioon sellaisena, kun se on mitattu, jopa auringon säteiden tulokulmineen kaikkineen. Sen verran ilmeinen asia kuitenkin."

    Hehheh.
    Käy ostamassa Biltemasta IR-lämpömittari, niin pääset ehkä alustavasti hiukan jyvälle siitä, mistä on kysymys.

    Äänestä

En kyllä ymmärtänyt mitä tämä IR säteilijä yritti tuoda esille,
vai eikoö sillä ittellään säteillyt.

Äänestä
  • En nyt jaksanut muuhun kommentoida kuin lumen albedoon. Meni muuten albedo ja emissiivisyys vähän sekaiksin viime postauksessa, kun matala albedohan tarkoittaa hyvää asborboimiskykyä kun taas korkea albedo voimakasta heijastuvuutta, α ε = 1 , α albedo, ε emissiivisyys :p

    Joka tapauksessa lumen pinnan albedo sekä samaten emissiivisyys tuntuu vaihtelevan eri aallonpituuksilla, välillä albedo on lähellä ykköstä ja toisilla aallonpituuksilla taas lähellä nollaa, niinkuin tuossa käppyrässäkin oli. Lähi IR säteilyllä tuntuisi heijastavan hyvin, mutta pidempiaaltoista ainakin tuolla käppyrän alueella huonommin.

    Äänestä

  • kuumaa kuin kuubassa kirjoitti:

    En nyt jaksanut muuhun kommentoida kuin lumen albedoon. Meni muuten albedo ja emissiivisyys vähän sekaiksin viime postauksessa, kun matala albedohan tarkoittaa hyvää asborboimiskykyä kun taas korkea albedo voimakasta heijastuvuutta, α ε = 1 , α albedo, ε emissiivisyys :p

    Joka tapauksessa lumen pinnan albedo sekä samaten emissiivisyys tuntuu vaihtelevan eri aallonpituuksilla, välillä albedo on lähellä ykköstä ja toisilla aallonpituuksilla taas lähellä nollaa, niinkuin tuossa käppyrässäkin oli. Lähi IR säteilyllä tuntuisi heijastavan hyvin, mutta pidempiaaltoista ainakin tuolla käppyrän alueella huonommin.

    Niinmpa niimpa, ei tuolla väliä, kun en edes huomannut.

    Kun tuo lähi IR absorptio lumeen merkitsisi jotain, tää meiän lämpöjen lähettämä LWIR energia on niin vähäistä että sama minne se uppoo.

    Äänestä

  • Sähköteurastaja kirjoitti:

    Niinmpa niimpa, ei tuolla väliä, kun en edes huomannut.

    Kun tuo lähi IR absorptio lumeen merkitsisi jotain, tää meiän lämpöjen lähettämä LWIR energia on niin vähäistä että sama minne se uppoo.

    Kun kerran kaikki täysijärkiset tietävät IR:ää sisältyvän auringon säteilyspektriin runsaasti niin eipä ole ihme että keväällä lumet sulavat ja päiväntasaajalla kivilaatatkin kuumenevat auringonpaisteessa jotta eipä viitsi avojaloin astella.

    Sähköpaviaanin kannattaisi tutustua johonkin ilmastoasioita käsittelevään lastenkirjaan. Aikuisten tekstit lienevät liian vaikeita?

    Äänestä

  • tuuuut tuuuut kirjoitti:

    Kun kerran kaikki täysijärkiset tietävät IR:ää sisältyvän auringon säteilyspektriin runsaasti niin eipä ole ihme että keväällä lumet sulavat ja päiväntasaajalla kivilaatatkin kuumenevat auringonpaisteessa jotta eipä viitsi avojaloin astella.

    Sähköpaviaanin kannattaisi tutustua johonkin ilmastoasioita käsittelevään lastenkirjaan. Aikuisten tekstit lienevät liian vaikeita?

    Idiootin pitäisi tutustua auringon säteilyspektriin, josta käy ilmi että aurinko säteilee voimakkaimmin näkyvän valon alueella.

    Äänestä

En ole ilmakehässä nähnyt paljonkaan mineraalivillaa pitämässä CO2 paikallaan.

Äänestä

Pöljä mikä pöljä.
Ihmettelee että kevätauringon tuoma lämpö sulattaa lumen.
Ei aurinko säteile IR,rrää, vaan lähi IR,rrää.

Äänestä

perustuu "Tutkijat arvelevat" . Monesko kurssinmuutos tämäkin syy on näillä asiantuntijoilla vuosien varrella ja lisää löytävät kun pitää jo arvella. Vuosi sitten ilmoittivat epävarmuutensa sanoilla "jos, kun, ehkä" , eli ilmasto tiede on päässyt aimo harppauksen eteenpäin.

Äänestä

Pitää aina koota yhteen alarmistitutkimuksesta:
Voi
Saattaa
Näyttää siltä
Uhkaa
Tiedemeiehet ovat päätelleet
jne ...

Ja mitä jää jäljelle, voi voi ja lämmin leipä "tutkimus".

Äänestä

Ketjusta on poistettu 1 sääntöjenvastainen viesti.

Kommentoi aloitusta


Ihanaa kirjoitti:

Tutkijat arvelevat ilmastonmuutoksesta johtuvan pohjoisen napa-alueen lämpenemisen keräävän ilmakehään lisää kosteutta, joka lisää pohjoisen lumisateita. Tämä taas vuorostaan vaikuttaa Pohjois-Atlantin oskillaationa (NAO) tunnettuun ilmiöön, jossa ilmanpaineiden suhteet säätelevät pohjoisen pallopuoliskon talvisäätä.

Pohjoisen lämpenevät kesät eivät välttämättä saa seurakseen leudompia talvia. Uuden selvityksen mukaan arktisen alueen lämpeneminen voi johtaa kylmempiin ja lumisempiin talviin pohjoisessa Euraasiassa ja osassa Pohjois-Amerikkaa.

http://www.hs.fi/ulkomaat/Selvitys Lämpenevät kesät voivat merkitä kylmempiä talvia/a1305553282966

Uutisen alla on myös:
Perhoset ja linnut eivät ehdi ilmaston lämpenemisen alta pois

Anonyymi
5000

Ilmoita asiaton sisältö

  • Sisältää materiaalia, joka on loukkaavaa, herjaavaa, rasistista, uhkailevaa tai ahdistelevaa.

  • Materiaali sisältää nimiä, yhteystietoja tai muita henkilökohtaisia tietoja. Julkisuuden henkilöistä, julkisissa viroissa toimivista ihmisistä sekä yritysten vastuuhenkilöistä saa keskustella työhön liittyen. Myös yksityiselämään liittyvistä asioista voi keskustella siltä osin, kuin niistä on julkisesti kerrottu.

  • Sisältää lapsille haitallista tai heiltä kiellettyä materiaalia. Seksuaalinen sisältö on sallittua aiheeseen tarkoitetuilla palstoilla, joiden ikäraja on 18 vuotta.

  • Lainvastaista sisältöä voi olla mm. yksityiselämää loukkaavan tiedon levitys, kiihottaminen kansanryhmää vastaan, laiton uhkaaminen, alaikäisiin liittyvä seksuaalinen sisältö/grooming, petokset, identiteettivarkaudet, kunnianloukkaukset ja tekijänoikeusrikkomukset.

  • Sisältö ei liity palstan tai keskusteluketjun aiheeseen.

  • Viesti ei ole suomea tai ruotsia (pl. International Forums), se sisältää mainontaa, se sisältää tekijänoikeuksin suojattua materiaalia, se on massapostitus tai jokin muu syy.

Jaa keskustelu