Savuverhopuhe on kielivapauden kannattajien demonisointia

7

Täällä puhutaan usein äärifennoista. Väitetään, ettei pakkoruotsin vastustus ole muuta kuin savuverho äärifennojen ruotsalaisvihalle. Näin yritetään nollata koko kielikeskustelua äärifennopuheella . Se on argumentointivirhe, toisinajattelijoiden demonisointia.

Jos Ruotsissa olisi pakkosuomi ja sitä ajava suomalainen puolue, jota kannattaisi suurin osa suomenkielisistä, ja pakon laajentamista ajavat suomikäräjät sekä runsaasti suomisäätiöitä suomen aseman vahvistamiseksi, en olisi hirmuisen yllättynyt, mikäli minulta tivattaisiin, eikö tämä ole kohtuutonta ja miksi haluan kohdella ruotsalaisia näin. Ei tällaisessa tivaamisessa olisi mitään suomalaisvastaisuutta.

Pitäisikö pohtia, kuka oikeastaan loukkaa ja ketä?

Minusta esimerkiksi jatkuvasti toistettu kysymys "ovatko suomalaislapset tyhmiä, kun eivät opi kuin kahta kieltä", on solvaus. Minusta tapa kirjoittaa meistä vapaan kielivalinnan kannattajista vain savuverhona jonkinlaiselle hyökkäykselle ruotsinkielisiä vastaan, on panettelua. Ja tällaisen puheen kohteena ovat tavalliset, valistuneet ihmiset, jotka eivät ole yrityksistään huolimatta saaneet lapsilleen sitä vapautta, jota enemmistö kansalaisista on toivonut, oikeutetusti. Kiusaamistahan tämä on.

Taitavalla leimaamisella on saatu Suomen ilmapiiri sellaiseksi, etteivät esimerkiksi poliitikot uskalla sanoa kielivapaudesta yhtään mitään, paitsi Soini, jota onkin mustamaalattu ruotsinvastaiseksi enemmän kuin kylliksi ja syyttä.

Voiko olla "ruotsin kieleen myönteisesti suhtautuva", jos ei missään nimessä halua pakollista ruotsia? Mielestäni se on jopa luonnollista. Pakollisen ruotsin kannatus ei ole myönteista suhtautumista ruotsin kieleen vaan ainoastaan halua hallita muita, pakottaa heille oma käsitys ruotsin asemasta suomalaisuudessa. Eikä pakko tässä onnistu vaan aiheuttaa katkeruutta.

Kansalliskieli on sana, joka ei merkitse mitään. Meillä voisi olla kolme, neljä, viisikin kansalliskieltä (s, r, saame, romanikieli ja viittomakieli) ja ihan hyvällä syyllä. Se, mitä tämä meillä tarkoittaisi, määritellään sitten muilla laeilla.

Puhe äärifennoista ja savuverhoista on vain haluttomuutta selkiyttää tilannetta vai ja yritys kieltäytyä keskustelemasta siitä, miksei enemmistöllä ole oikeutta sellaiseen kieltenopetukseen, jota he oikeasti tarvitsevat ja haluavat ja joka löytyy myös naapureiltamme - kuten Ahvenanmaalta ja Ruotsista.

38

77

    Vastaukset

    Anonyymi (Kirjaudu / Rekisteröidy)
    5000
    • ksaas

      Nimitys kansalliskieli perustuslakiin kirjoitettuna tarkoittaa sitä, että maamme on kperustuslain mukaan kaksikielinen.

      • Siis?

        Suomi ei ole virallisesti kaksikielinen perustuslainkaan mukaan. Tämän ovat asiantuntija todenneet.

        Kansalliskieli-maininta ei velvoita mihinkään ylimääräiseen pakkoruotsitukseen kuten koulujen pakkoruotsiin, yleiseen virkaruotsiin, mihinkään kielirajoihin tai kielikiintiöihn.

        Siis kerro meille, MITÄ tarkkaan ottaen tarkoitat tuolla kommentillasi?


      • ksaas
        Siis? kirjoitti:

        Suomi ei ole virallisesti kaksikielinen perustuslainkaan mukaan. Tämän ovat asiantuntija todenneet.

        Kansalliskieli-maininta ei velvoita mihinkään ylimääräiseen pakkoruotsitukseen kuten koulujen pakkoruotsiin, yleiseen virkaruotsiin, mihinkään kielirajoihin tai kielikiintiöihn.

        Siis kerro meille, MITÄ tarkkaan ottaen tarkoitat tuolla kommentillasi?

        Ketkä asiantuntijat?


      • 34
        ksaas kirjoitti:

        Ketkä asiantuntijat?

        Ainakin entinen oikeusministeri Brax totesi, ettei pakkoruotsille ole pohjaa perustuslaissa.


      • Swordfish
        34 kirjoitti:

        Ainakin entinen oikeusministeri Brax totesi, ettei pakkoruotsille ole pohjaa perustuslaissa.

        Suora sitaatti ja linkki, kiitos.


      • 12
        Swordfish kirjoitti:

        Suora sitaatti ja linkki, kiitos.

        Oikeusministeri Tuija Brax Kielet muuttuvassa yhteiskunnassa -seminaarissa:

        "Perustuslaki ei esimerkiksi aseta suoranaista velvoitetta sille, että toisen kotimaisen kielen olisi oltava pakollinen oppiaine kouluissa."

        http://www.tuijabrax.fi/index.php?option=com_content&view=article&id=184:oikeusministeri-tuija-brax-kielet-muuttuvassa-yhteiskunnassa-seminaarissa&catid=6:puheet&Itemid=7


      • Swordfish
        12 kirjoitti:

        Oikeusministeri Tuija Brax Kielet muuttuvassa yhteiskunnassa -seminaarissa:

        "Perustuslaki ei esimerkiksi aseta suoranaista velvoitetta sille, että toisen kotimaisen kielen olisi oltava pakollinen oppiaine kouluissa."

        http://www.tuijabrax.fi/index.php?option=com_content&view=article&id=184:oikeusministeri-tuija-brax-kielet-muuttuvassa-yhteiskunnassa-seminaarissa&catid=6:puheet&Itemid=7

        Brax jatkaa välittömästi seuraavassa lauseessa:

        "Sen sijaan julkiselle vallalle asetettujen kielellisten oikeuksien turvaamisvelvoitteiden valossa korostuu oikeus opiskella kotimaisia kieliä."

        Toisin sanoen: pointti on siinä, että koulusta valmistuu riittävä määrä ruotsia osaavaa väkeä, jotta kielilain asettamat velvoitteet voidaan myös käytännössä toteuttaa. Valtion kaksikielisyydestä Brax toteaa seuraavaa:

        "Perustuslain kansalliskieliä koskevaa kirjausta ei yleisesti ole haluttu muuttaa. Haluan myös itse painottaa sitä, että kaksikielisyys on osa Suomen historiaa, nykyisyyttä ja - uskon niin - myös tulevaisuutta."


      • 18
        Swordfish kirjoitti:

        Brax jatkaa välittömästi seuraavassa lauseessa:

        "Sen sijaan julkiselle vallalle asetettujen kielellisten oikeuksien turvaamisvelvoitteiden valossa korostuu oikeus opiskella kotimaisia kieliä."

        Toisin sanoen: pointti on siinä, että koulusta valmistuu riittävä määrä ruotsia osaavaa väkeä, jotta kielilain asettamat velvoitteet voidaan myös käytännössä toteuttaa. Valtion kaksikielisyydestä Brax toteaa seuraavaa:

        "Perustuslain kansalliskieliä koskevaa kirjausta ei yleisesti ole haluttu muuttaa. Haluan myös itse painottaa sitä, että kaksikielisyys on osa Suomen historiaa, nykyisyyttä ja - uskon niin - myös tulevaisuutta."

        Tuo loppu on Braxin omaa tulkintaa. Merkittävää on se, että hän, vaikka onkin itse pakollisen ruotsin kannalla, ei voi vedota pakossa perustuslakiin. Kaksikeilisyys on termi, jota hän haluaa tässä käyttää vaikkei sitä perustuslaissa käytetä.

        Suomen Kuvalehdessä 34/2010 toinen pakollisen ruotsin erittäin suuri ystävä, Åbo Akademin julkisoikeuden professori Markku Suksi sanoo:

        ”Kansalliskielten käsite syntyi 1800-luvulla, kun Ranskan vallankumous oli romuttanut säätyjaon. Säätyjako oli ollut vallankäytön mekanismi. Se jätti tyhjiön, joka täytettiin saksalaisten keksimällä kansalliskielen käsitteellä. Päästiin luomaan myös kansalliseepoksia ja muita tunteisiin vetoavia asioita. Synnytettiin valtioita ajatuksella ’yksi kansa, yksi valtio ja yksi kieli’ – vaikka se olisikin epärealistinen ajatus, sillä kaikissa valtiossa oli myös vähemmistöjä. Suomessa oli totuttu ruotsiin hallinnon kielenä, ja Suomesta tuli poikkeus: yksi kansa, yksi valtio, mutta kaksi kieltä. Kansalliskielen asemasta pitäisi seurata jotain, ja mielestäni Suomessa siitä pitäisi seurata sama kuin Kanadassa, jossa jokaisen on opeteltava sekä englantia että ranskaa."

        Se, mitä hän todellisuudessa sanoo on "ei ole mitään virallista tulkintaa kansalliskielelle eikä sille, mitä sellaisesta asemasta tulisi seurata, MINUN MIELESTÄNI siitä seuraa pakkoruotsi".

        Oleellista on nyt se, ettei perustuslaissa ole pakollista ruotsia ja jos joku muuta väittää, hän puhuu omaa tulkintaansa.


      • miksi ei opita ?
        Swordfish kirjoitti:

        Brax jatkaa välittömästi seuraavassa lauseessa:

        "Sen sijaan julkiselle vallalle asetettujen kielellisten oikeuksien turvaamisvelvoitteiden valossa korostuu oikeus opiskella kotimaisia kieliä."

        Toisin sanoen: pointti on siinä, että koulusta valmistuu riittävä määrä ruotsia osaavaa väkeä, jotta kielilain asettamat velvoitteet voidaan myös käytännössä toteuttaa. Valtion kaksikielisyydestä Brax toteaa seuraavaa:

        "Perustuslain kansalliskieliä koskevaa kirjausta ei yleisesti ole haluttu muuttaa. Haluan myös itse painottaa sitä, että kaksikielisyys on osa Suomen historiaa, nykyisyyttä ja - uskon niin - myös tulevaisuutta."

        Mutta eihän pakkoruotsi tuota ruotsia osaavia kansalaisia, vaan ainoastaan tuhlaa resursseja. Isompi määrä ruotsia osaavia kansalaisia saataisiin nimenomaan valinnaisella ruotsilla.. Tästä problematiikasta on väännetty jo kymmeniä tutkimuksia eri kirjainlyhenteillä ja lopputulos on sama:
        Ei pakottamalla opi ruotsia Suomen kansa
        Montako kertaa tämä asia pitää toistaa ?

        "Miksi ruotsia ei osata, vaikka sitä opiskellaan koulussa niin monta vuotta? kysyy Tampereen teknillisen yliopiston kielikeskuksen johtaja Pentti Vanha-aho".

        http://www.opettaja.fi/pls/portal/docs/PAGE/OPETTAJALEHTI_EPAPER_PG/2008_21/120456.htm


      • Totuutta sullekkin
        Swordfish kirjoitti:

        Brax jatkaa välittömästi seuraavassa lauseessa:

        "Sen sijaan julkiselle vallalle asetettujen kielellisten oikeuksien turvaamisvelvoitteiden valossa korostuu oikeus opiskella kotimaisia kieliä."

        Toisin sanoen: pointti on siinä, että koulusta valmistuu riittävä määrä ruotsia osaavaa väkeä, jotta kielilain asettamat velvoitteet voidaan myös käytännössä toteuttaa. Valtion kaksikielisyydestä Brax toteaa seuraavaa:

        "Perustuslain kansalliskieliä koskevaa kirjausta ei yleisesti ole haluttu muuttaa. Haluan myös itse painottaa sitä, että kaksikielisyys on osa Suomen historiaa, nykyisyyttä ja - uskon niin - myös tulevaisuutta."

        Perustuslaissa ei ketään pakoteta opiskelemaan pakkoruotsia.! Virka- Yms. voidaan vaatia pakkoruotsia turvatakseen palvelun mutta , ketään ei pakoteta opiskelemaan sitä. Jos riittävää määrää ei pakoruotsinopiskelijoita löydy sekään ei ole peruste vaatia pakko-opiskelua..


      • huusianna

        Kielikeskustelu tarvitsee tarkennuksen.

        Ei ole kaksikielisyyttä on vain kaksinkertaista yksikielisyyttä. Puheet Suomen kaksikielisyydestä ovat harhaanjohtavia. Perustuslaissa luetellaan että Suomessa ovat kansalliskielet suomi ja ruotsi. Laissa ei missään käytetä sanaa "kaksi" puhuttaessa Suomen kansalliskielistä. Kukaan ei voi rekisteröityä kaksikieliseksi. Kuinka siis voisimme olla kaksikielinen maa kun ihmiset ovat yksikielisiä, suomenkielisiä tai ruotsinkielisiä?

        Suomi ei ole kaksikielinen vaikka Suomessa on kaksi kieltä. Väitteet Suomen kaksikielisyydestä johtavat harhaan ja luovat käsityksen että nämä kaksi kieltä toimisivat yhtäaikaa ja samassa paikassa. Todellisuudessa vain rannikko on ruotsinkielinen ja koko muu maa on yksikielinen suomenkielinen. (ja Ahvenanmaa yksikielinen ruotsinkielinen). Suomi on siis jo kaksinkertaisesti yksikielinen, koska Ahvenanmaa on ruotsinkielisesti yksikielinen ja manner suomenkielellä yksikielinen.

        Puheet kaksikielisyydestä saadaan loppumaan kun tähdennetään asiaa perustuslain mukaisesti.


      • ...
        Swordfish kirjoitti:

        Brax jatkaa välittömästi seuraavassa lauseessa:

        "Sen sijaan julkiselle vallalle asetettujen kielellisten oikeuksien turvaamisvelvoitteiden valossa korostuu oikeus opiskella kotimaisia kieliä."

        Toisin sanoen: pointti on siinä, että koulusta valmistuu riittävä määrä ruotsia osaavaa väkeä, jotta kielilain asettamat velvoitteet voidaan myös käytännössä toteuttaa. Valtion kaksikielisyydestä Brax toteaa seuraavaa:

        "Perustuslain kansalliskieliä koskevaa kirjausta ei yleisesti ole haluttu muuttaa. Haluan myös itse painottaa sitä, että kaksikielisyys on osa Suomen historiaa, nykyisyyttä ja - uskon niin - myös tulevaisuutta."

        " Toisin sanoen: pointti on siinä, että koulusta valmistuu riittävä määrä ruotsia osaavaa väkeä, jotta kielilain asettamat velvoitteet voidaan myös käytännössä toteuttaa. "

        Tuota ei voi ymmärtää muuten, kun:"Karjalla täytyy olla tietyt ominaisuudet pystyäkseen palvelemaan."

        Tasa-arvoista olisi ohjata valmiiksi ruotsinkielisiä oppilaita sellaisille aloille, että kielilain asettamat velvoitteen voidaan myös käytännössä toteuttaa.

        Kumma kun nämä lait näyttävät velvoittavan vain suomenkielisiä.


    • Oikein!

      Suomenkielisistä n. 75% kannattaa kielivapautta.

      Ovatko he kaikki sitten äärifennoja?

      AINOA ääripuolue kieliasioissa on RKP. Kaikki tämän tietävät.

      Muutama nettisveko ei vain sulata tätä tosiasiaa.

      • kakskielinen

        Pakkoruotsin vastustaminen ei tee kenestäkään äärifebnnoa. Sitten on ihan eri ryhmänsä se kiihkoinen rupusakki, joka tällakin palstalla kylvää jatkuvasti erilaisia "ålantiloinenhomopetturimuuttakaaruotsiinmehänemmeteidänperseitänneenäänuole-soopaa". Ne ovat äärifennoja, ja siksi merkityksettömiä.
        Kielteinen suhtautuminen ruotsinkielen opetukseen ei ole äärifennoa.


      • tt

        Eivät ole. Valtaosa on tavallisia maltillisia ihmisiä. Sen sijaan tällä palstalla on paljon kommentteja, jotka huokuvat tai lietsovat vihaa ruotsinkielisiä ja Ruotsia kohtaan (kaksi asiaa eivät tietenkään liity toisiinsa.


    • Swordfish

      Ruotsinkielisistä ja ruotsin kielestä puhutaan tällä palstalla jatkuvasti niin epäasialliseen sävyyn, että sillä tavalla itseään ilmaisevia ihmisiä ei kerta kaikkiaan voi luonnehtia muuten kuin ääriaineksiksi.
      Pääkysymyksenä ei sitä paitsi sinänsä ole se, onko ruotsi kouluissa pakollisena oppikielenä vai ei, vaan virallinen kaksikielisyys, jota vastaan moni tällä palstalla hyökkää täysin avoimesti. Samoin monet monet tällä palstalla hyökkäävät ruotsinkielisten koulujen olemassaoloa vastaan (kutsumalla niitä "apartheid-kouluiksi"), koska he hyvin tietävät, että suomenruotsalaisten jatkuvuus kansanryhmänä on pidemmän päälle riippuvainen omien ruotsinkielisten koulujen olemassaolosta. Viime kädessähän Suomalaisuuden liiton väki (joka on ruotsin kieltä vastaan tähdätyn kampanjan takana) tietenkin tähtää siihen, että ruotsinkielinen väestö joko vähitellen suolautuisi suomenkielisiin tai muuttaisi Ruotsiin.

      • Ioni¤

        Vuoden 1919 hallitusmuodon 14 §:stä lähes identtisenä vuoden 1995 perusoikeusuudistuksen kautta nykyisen perustuslain 17 §:än siirtynyt säännös suomen ja ruotsin kilelen asemasta perustuu ajatukseen kaksikielisen kansakunnan kahdesta oikeudellisesti tasaveroisesta kielestä.

        Perusoikeusuudistuksen valmistelutöissä (HE 309/1993vp) todetaan seuraavaa:

        "1 4 §. Perusoikeusluetteloon ehdotetaan nykyiseen tapaan otettavaksi nimenomainen pykälä kielellisistä oikeuksista. Tällaisen pykälän ytimenä olisivat hallitusmuodon nykyistä 14 §:ää vastaavat säännökset suomen ja ruotsin kielen aseman turvaamisesta. Ehdotus ei merkitsisi muutosta kansalliskielten asemaan, vaan lähtisi nykyiseen tapaan niiden yhdenvertaisuuden turvaamisesta ja oikeudesta käyttää niitä tuomioistuimessa ja muussa viranomaisessa. Ehdotukseen sisältyisi myös säännös saamelaisten, romanien ja muiden ryhmien kielellisistä ja kulttuurisista oikeuksista sekä maininta viittomakieltä käyttävien oikeuksien turvaamisesta (14 § 3 mom.).

        1 momentti. Ehdotus sisältää nykyistä hallitusmuodon 14 §:n 1 momenttia vastaavan säännöksen suomen ja ruotsin kielen asemasta kansalliskielinä. Säännös lausuu maan virallisen kaksikielisyyden periaatteen ja sisältää ajatuksen kansalliskielten yhdenvertaisuudesta"

        Lainvalmistelutöidenkin (siis lain perustelujen) perusteella on Suomi perustuslain mukaan epäilyksettä kaksikielinen.


      • miksi aina keppiä ?
        Ioni¤ kirjoitti:

        Vuoden 1919 hallitusmuodon 14 §:stä lähes identtisenä vuoden 1995 perusoikeusuudistuksen kautta nykyisen perustuslain 17 §:än siirtynyt säännös suomen ja ruotsin kilelen asemasta perustuu ajatukseen kaksikielisen kansakunnan kahdesta oikeudellisesti tasaveroisesta kielestä.

        Perusoikeusuudistuksen valmistelutöissä (HE 309/1993vp) todetaan seuraavaa:

        "1 4 §. Perusoikeusluetteloon ehdotetaan nykyiseen tapaan otettavaksi nimenomainen pykälä kielellisistä oikeuksista. Tällaisen pykälän ytimenä olisivat hallitusmuodon nykyistä 14 §:ää vastaavat säännökset suomen ja ruotsin kielen aseman turvaamisesta. Ehdotus ei merkitsisi muutosta kansalliskielten asemaan, vaan lähtisi nykyiseen tapaan niiden yhdenvertaisuuden turvaamisesta ja oikeudesta käyttää niitä tuomioistuimessa ja muussa viranomaisessa. Ehdotukseen sisältyisi myös säännös saamelaisten, romanien ja muiden ryhmien kielellisistä ja kulttuurisista oikeuksista sekä maininta viittomakieltä käyttävien oikeuksien turvaamisesta (14 § 3 mom.).

        1 momentti. Ehdotus sisältää nykyistä hallitusmuodon 14 §:n 1 momenttia vastaavan säännöksen suomen ja ruotsin kielen asemasta kansalliskielinä. Säännös lausuu maan virallisen kaksikielisyyden periaatteen ja sisältää ajatuksen kansalliskielten yhdenvertaisuudesta"

        Lainvalmistelutöidenkin (siis lain perustelujen) perusteella on Suomi perustuslain mukaan epäilyksettä kaksikielinen.

        Silti suurin osa kansasta ei lukenut lainkaan ruotsia 1917-1970... vaikka maa oli taatusti oikeastikin kaksikielisempi kuin nyt.
        Ei pakkoruotsilla tätä maata kaksikielisenä saa pysymään.


      • Mjääh
        Ioni¤ kirjoitti:

        Vuoden 1919 hallitusmuodon 14 §:stä lähes identtisenä vuoden 1995 perusoikeusuudistuksen kautta nykyisen perustuslain 17 §:än siirtynyt säännös suomen ja ruotsin kilelen asemasta perustuu ajatukseen kaksikielisen kansakunnan kahdesta oikeudellisesti tasaveroisesta kielestä.

        Perusoikeusuudistuksen valmistelutöissä (HE 309/1993vp) todetaan seuraavaa:

        "1 4 §. Perusoikeusluetteloon ehdotetaan nykyiseen tapaan otettavaksi nimenomainen pykälä kielellisistä oikeuksista. Tällaisen pykälän ytimenä olisivat hallitusmuodon nykyistä 14 §:ää vastaavat säännökset suomen ja ruotsin kielen aseman turvaamisesta. Ehdotus ei merkitsisi muutosta kansalliskielten asemaan, vaan lähtisi nykyiseen tapaan niiden yhdenvertaisuuden turvaamisesta ja oikeudesta käyttää niitä tuomioistuimessa ja muussa viranomaisessa. Ehdotukseen sisältyisi myös säännös saamelaisten, romanien ja muiden ryhmien kielellisistä ja kulttuurisista oikeuksista sekä maininta viittomakieltä käyttävien oikeuksien turvaamisesta (14 § 3 mom.).

        1 momentti. Ehdotus sisältää nykyistä hallitusmuodon 14 §:n 1 momenttia vastaavan säännöksen suomen ja ruotsin kielen asemasta kansalliskielinä. Säännös lausuu maan virallisen kaksikielisyyden periaatteen ja sisältää ajatuksen kansalliskielten yhdenvertaisuudesta"

        Lainvalmistelutöidenkin (siis lain perustelujen) perusteella on Suomi perustuslain mukaan epäilyksettä kaksikielinen.

        Silloin kun perustuslakiin tulee vaikka pakkokieli opiskelua, sillon perustuslaki on rasistinen.! Se laittaa kansalaiset epätasa-arvoiseen asemaan.! Ei voi olla lain tarkoitus se että pieni kielivähemmistö voi lakiin vedoten , perätä joka puolella Suomea, omakielisiä palvelujaan..! Osalle viranhaltijoista voidaan vaatia ruotsinkielen taitoa, mutta kaikilta ei saa sitä vaatia, vaan jonkun muun kielen. Siksi olisi tärkeää laaatia kielilaki Ruotsin malliin, jolloin suomenkieli olisi enemistökieli , ja muut huomattavat kielet Suomessa vähemmistökieliä, joille turvataan omakieliset palvelut , esim:määräajoin= kieliosaajia tarvitaan vähemmän . Koska kielenhallitsijoita kierrätetään eri virastoissa.


      • IRL
        miksi aina keppiä ? kirjoitti:

        Silti suurin osa kansasta ei lukenut lainkaan ruotsia 1917-1970... vaikka maa oli taatusti oikeastikin kaksikielisempi kuin nyt.
        Ei pakkoruotsilla tätä maata kaksikielisenä saa pysymään.

        Minun puolestani maasta voidaan tehdä vaikka kolmikielinen, kyllähän saamelaiset oman arvonsa ansaitsevat.

        Oleellista on kuitenkin se, että "kaksikielisyys" on itsessään sana, jolle on annettava tulkintoja. Jos luokassa on 20 oppilasta ja heistä yksi puhuu sekä suomea että ruotsia ja muut suomea, voidaan toki sanoa, että luokka on kaksikielinen, mutta eihän se muuta luokan todellista suomenkielisyyttä mihinkään.


      • Swordfish
        IRL kirjoitti:

        Minun puolestani maasta voidaan tehdä vaikka kolmikielinen, kyllähän saamelaiset oman arvonsa ansaitsevat.

        Oleellista on kuitenkin se, että "kaksikielisyys" on itsessään sana, jolle on annettava tulkintoja. Jos luokassa on 20 oppilasta ja heistä yksi puhuu sekä suomea että ruotsia ja muut suomea, voidaan toki sanoa, että luokka on kaksikielinen, mutta eihän se muuta luokan todellista suomenkielisyyttä mihinkään.

        Tuo luokkavertaus on sikäli vähän erikoinen, että Suomessa on suomen- ja ruotsinkieliset koulut erikseen.


      • Swordfish
        miksi aina keppiä ? kirjoitti:

        Silti suurin osa kansasta ei lukenut lainkaan ruotsia 1917-1970... vaikka maa oli taatusti oikeastikin kaksikielisempi kuin nyt.
        Ei pakkoruotsilla tätä maata kaksikielisenä saa pysymään.

        Ota huomioon että ruotsi oli pakollinen kieli oppikoulussa ja sitä luettiin kahdeksan vuotta, kuten myös suomea ruotsinkielisissä oppikouluissa. Toinen kotimainen oli myös tietenkin pakollinen aine yo-kirjoituksissa.
        Virkamiehet toisin sanoen osasivat kaikki ruotsia vähintään sen verran kuin kahdeksassa vuodessa ehtii oppimaan.
        Vain ne joiden koulutus jäi kansakoulupohjalle eivät lukeneet ruotsia.


      • IRL
        Swordfish kirjoitti:

        Tuo luokkavertaus on sikäli vähän erikoinen, että Suomessa on suomen- ja ruotsinkieliset koulut erikseen.

        Laitapa vaikka leikkikenttä tilalle :)

        Kyse on siitä, että jos ryhmä on IRL todella pieni kaksikielinen kielivähemmistö, ei sen läsnäolo voi tehdä mistään laajemmasta hankkeesta kaksikielistä.

        Eihän suomalaisten (20%) läsnäolo Nordenissakaan ole tehnyt Nordenista kaksikielistä, eikä tarvitsekaan. Täytyy kunnioittaa tervettä järkeä.


      • 17
        Swordfish kirjoitti:

        Ota huomioon että ruotsi oli pakollinen kieli oppikoulussa ja sitä luettiin kahdeksan vuotta, kuten myös suomea ruotsinkielisissä oppikouluissa. Toinen kotimainen oli myös tietenkin pakollinen aine yo-kirjoituksissa.
        Virkamiehet toisin sanoen osasivat kaikki ruotsia vähintään sen verran kuin kahdeksassa vuodessa ehtii oppimaan.
        Vain ne joiden koulutus jäi kansakoulupohjalle eivät lukeneet ruotsia.

        Suurin osa väestöstä ei käynyt oppikoulua.

        Ja oppikoulujen aikana maailmantilanne oli toinen. Olimme rautaesiripun vierellä, vain Ruotsin raja avoinna.

        Peruskoulua luotaessa oltiin kuitenkin jo siirtymässä Eurooppaan, tunnettiin englannin vahvuus ja tarve Euroopan kielille, mutta elinkeinoelämä (jossa oli paljon ruotsinkielisiä), RKP ja säätiöt tekivät hyvän kamppanjan. Kun sitten poliitikot tarvitsivat vielä lehmänkaupoin RKP:n tukea, he pystyivät kiristämään peruskouluun pakollisen ruotsin -68 vastoin pedagogisten asiantuntijoiden toiveita.

        Tästä maksetaan vieläkin.

        Ja kun tämä ensimmäien vedätys oli tehty, RKP:n ministerin olikin suhteellisen helppoa runnoa pakollinen virkamiesruotsi korkeakoulututkintoihin -78. Tämä antoin peruskouluruotsillekin siunauksen. Nythän kaikkien oli luettava ruotsia, jotta voisivat suorittaa korkeakoulututkinnon tarvittaessa.

        Tästä maksetaan vieläkin.

        Molempien pakkojen aika on ohi.


      • C.E.
        Ioni¤ kirjoitti:

        Vuoden 1919 hallitusmuodon 14 §:stä lähes identtisenä vuoden 1995 perusoikeusuudistuksen kautta nykyisen perustuslain 17 §:än siirtynyt säännös suomen ja ruotsin kilelen asemasta perustuu ajatukseen kaksikielisen kansakunnan kahdesta oikeudellisesti tasaveroisesta kielestä.

        Perusoikeusuudistuksen valmistelutöissä (HE 309/1993vp) todetaan seuraavaa:

        "1 4 §. Perusoikeusluetteloon ehdotetaan nykyiseen tapaan otettavaksi nimenomainen pykälä kielellisistä oikeuksista. Tällaisen pykälän ytimenä olisivat hallitusmuodon nykyistä 14 §:ää vastaavat säännökset suomen ja ruotsin kielen aseman turvaamisesta. Ehdotus ei merkitsisi muutosta kansalliskielten asemaan, vaan lähtisi nykyiseen tapaan niiden yhdenvertaisuuden turvaamisesta ja oikeudesta käyttää niitä tuomioistuimessa ja muussa viranomaisessa. Ehdotukseen sisältyisi myös säännös saamelaisten, romanien ja muiden ryhmien kielellisistä ja kulttuurisista oikeuksista sekä maininta viittomakieltä käyttävien oikeuksien turvaamisesta (14 § 3 mom.).

        1 momentti. Ehdotus sisältää nykyistä hallitusmuodon 14 §:n 1 momenttia vastaavan säännöksen suomen ja ruotsin kielen asemasta kansalliskielinä. Säännös lausuu maan virallisen kaksikielisyyden periaatteen ja sisältää ajatuksen kansalliskielten yhdenvertaisuudesta"

        Lainvalmistelutöidenkin (siis lain perustelujen) perusteella on Suomi perustuslain mukaan epäilyksettä kaksikielinen.

        "Lainvalmistelutöidenkin (siis lain perustelujen) perusteella on Suomi perustuslain mukaan epäilyksettä kaksikielinen."
        Ei ole virallisesti kaksikielinen , koska A, Perustuslaissa ei mainita virallista kaksikielisyyttä; B, Esitöissä puhutaan periaatteesta ja ajatuksen tukemisesta käytännön tasolla, ei muodollisella. Ja C, koko tulkinta Perustuslaista on merkityksetöntä, sillä ainoastaan yksi elin on oikeutettu tekemään sitä, ja päättämään sen sisällöstä. Perustuslain esitöiden perusteella esim. tuomioistuin ei voi poikkeustapauksessa jossa se katsoo jonkin lain olevan Perustuslain vastainen lähtemään tekemään tulkintaa esitöistä, vaan sen on pysyttävä tiukasti annetussa lain kirjaimessa, eli ei voi lähteä tulkitsemaan.

        Suomi ei ole virallisesti kaksikielinen maa, vaan maa jossa on kaksi kansallista kieltä.


      • C.E.

        "Pääkysymyksenä ei sitä paitsi sinänsä ole se, onko ruotsi kouluissa pakollisena oppikielenä vai ei, vaan virallinen kaksikielisyys, jota vastaan moni tällä palstalla hyökkää täysin avoimesti."
        Suomi ei ole virallisesti kaksikielinen. Ja miksi näet tuon virallisen kaksikielisyyden tuollaisena mörkönä, sillä jos virallinen kaksikielisyys antaa teille riittävän turvan, niin miksi te sitten jatkuvasti samaan aikaan tilanteen mukaan haluatte samanlaista suojaa kuin muut vähemmistöt.

        Jos Suomi siirtyy viralliseen yksikielisyyteen, niin tietenkin te olisitte suurena vähemmistönä suojattuja virallisella vähemmistön statuksella. Joko et ymmärrä, että yksikielisyys voidaan toteuttaa useilla eri tavoin, tai sitten haluat käyttää tuota käsitettä omiin tarkoitusperiisi sopivana käsitteenä, jossa puhut oman tulkintasi mukaisesta yksikielisyydestä.

        "Pääkysymyksenä ei sitä paitsi sinänsä ole se, onko ruotsi kouluissa pakollisena oppikielenä vai ei,"
        Virheellistä ja harhaanjohtavaa yleistämistä, suurimmalle osalle se nimenomaan on pääkysymys. Meitä jotka kannattavat virallista yksikielisyyttä on vähemmän, ja niitä jotka haluavat teikäläiset Ruotsiin on oikeasti tosi vähän, ja käytännössä suurin osa pakkoruotsin vastustajista vastustaa tuota ajattelua.


      • K Havukka-aho
        C.E. kirjoitti:

        "Pääkysymyksenä ei sitä paitsi sinänsä ole se, onko ruotsi kouluissa pakollisena oppikielenä vai ei, vaan virallinen kaksikielisyys, jota vastaan moni tällä palstalla hyökkää täysin avoimesti."
        Suomi ei ole virallisesti kaksikielinen. Ja miksi näet tuon virallisen kaksikielisyyden tuollaisena mörkönä, sillä jos virallinen kaksikielisyys antaa teille riittävän turvan, niin miksi te sitten jatkuvasti samaan aikaan tilanteen mukaan haluatte samanlaista suojaa kuin muut vähemmistöt.

        Jos Suomi siirtyy viralliseen yksikielisyyteen, niin tietenkin te olisitte suurena vähemmistönä suojattuja virallisella vähemmistön statuksella. Joko et ymmärrä, että yksikielisyys voidaan toteuttaa useilla eri tavoin, tai sitten haluat käyttää tuota käsitettä omiin tarkoitusperiisi sopivana käsitteenä, jossa puhut oman tulkintasi mukaisesta yksikielisyydestä.

        "Pääkysymyksenä ei sitä paitsi sinänsä ole se, onko ruotsi kouluissa pakollisena oppikielenä vai ei,"
        Virheellistä ja harhaanjohtavaa yleistämistä, suurimmalle osalle se nimenomaan on pääkysymys. Meitä jotka kannattavat virallista yksikielisyyttä on vähemmän, ja niitä jotka haluavat teikäläiset Ruotsiin on oikeasti tosi vähän, ja käytännössä suurin osa pakkoruotsin vastustajista vastustaa tuota ajattelua.

        Mutta jos Suomi ole virallisesti kaksikielinen, niin miksi siinä tapauksessa vaadit C.E virallista yksikielisyyttä. Eikös se ole silloin tarpeetonta?


      • C.E.
        K Havukka-aho kirjoitti:

        Mutta jos Suomi ole virallisesti kaksikielinen, niin miksi siinä tapauksessa vaadit C.E virallista yksikielisyyttä. Eikös se ole silloin tarpeetonta?

        "Mutta jos Suomi ole virallisesti kaksikielinen, niin miksi siinä tapauksessa vaadit C.E virallista yksikielisyyttä. Eikös se ole silloin tarpeetonta?"
        Ei, koska se selkiyttäisi nykyistä epäselvää ja tulkinnanvaraista tilannetta. Ruotsinkieliset voivat nykyään väliin ratsastaa vähemmistönä suomenkielisiin nähden, ja väliin taas pääväestönä muihin, jopa historiallisiin Suomen vähemmistöihin nähden aina heille parhaiten sopivan tilanteen mukaan.

        Yksikielisessä Suomessa he olisivat ilman tulkintaa aina vähemmistö, yhdessä muiden vähemmistöjen kanssa, ainoa ero olisi lähinnä muita suurempi koko.


      • Ioni¤
        C.E. kirjoitti:

        "Mutta jos Suomi ole virallisesti kaksikielinen, niin miksi siinä tapauksessa vaadit C.E virallista yksikielisyyttä. Eikös se ole silloin tarpeetonta?"
        Ei, koska se selkiyttäisi nykyistä epäselvää ja tulkinnanvaraista tilannetta. Ruotsinkieliset voivat nykyään väliin ratsastaa vähemmistönä suomenkielisiin nähden, ja väliin taas pääväestönä muihin, jopa historiallisiin Suomen vähemmistöihin nähden aina heille parhaiten sopivan tilanteen mukaan.

        Yksikielisessä Suomessa he olisivat ilman tulkintaa aina vähemmistö, yhdessä muiden vähemmistöjen kanssa, ainoa ero olisi lähinnä muita suurempi koko.

        Perustuslakimme lähtökohta ei ole se, että maamme ruotsinkielinen väestö olisi "vähemmistö", jonka aseman suojaamiseksi edellytettäisiin kielellisiä erityisiä vähemmistöoikeuksia. Kummatkin kansalliskielet ovat oikeudellisesti yhdenveroisia,

        Kyllä parahin C.E Suomi on virallisesti perustuslaissaan kaksikielinen maa, mikä ilmenee lain kahden kansalliskielen määrittelystä, lainvalmistelutöiden yhteydessä esitetystä ja myöskin valtiosääntöoikeudellisessa oikeuskirjallisuudessa ilmenevästä vakiituneesta mielipiteestä. Perustuslain 17 §:ssä on vahvistettu maan virallisen kaksikielisyyden ja kansalliskielten yhdenvertaisuuden periaatteet.

        Jos näitä periaatteita halutaan muuttaa eli tehdä maasta yksikielinen, on perustuslakia muutettava siinä järjestyksessä kuin perustuslain muuttamisesta säädetään..

        On todettava se, että perustuslaki ei käytä ilmaisua "virallinen kieli" vaan "kansalliskieli". Virallisella kielellä voitaneen käsittää virallisissa yhteyksissä käytettävää kieltä. Tosiasiallisesti suomen ja ruotsin kielet ovat virallisen kielen asemassa perustuslain 51 ja 79 §:n säännösten johdosta. Kyse on perustuslaissa säädetyistä eduskuntatyön kielestä ja lakien julkaisukielestä.

        Ajatus kansalliskielistä, joka on toteutunut lainsäädännöllisenä jatkumona vuoden 1919 hallitusmuodosta aina nykyiseen perustuslakiimme, lähtee kansalliskielten tasavertaisuudesta. Siis ei ole olemassa erikseen vähemmistökieltä tai enemmistökieltä.


      • C.E.
        Ioni¤ kirjoitti:

        Perustuslakimme lähtökohta ei ole se, että maamme ruotsinkielinen väestö olisi "vähemmistö", jonka aseman suojaamiseksi edellytettäisiin kielellisiä erityisiä vähemmistöoikeuksia. Kummatkin kansalliskielet ovat oikeudellisesti yhdenveroisia,

        Kyllä parahin C.E Suomi on virallisesti perustuslaissaan kaksikielinen maa, mikä ilmenee lain kahden kansalliskielen määrittelystä, lainvalmistelutöiden yhteydessä esitetystä ja myöskin valtiosääntöoikeudellisessa oikeuskirjallisuudessa ilmenevästä vakiituneesta mielipiteestä. Perustuslain 17 §:ssä on vahvistettu maan virallisen kaksikielisyyden ja kansalliskielten yhdenvertaisuuden periaatteet.

        Jos näitä periaatteita halutaan muuttaa eli tehdä maasta yksikielinen, on perustuslakia muutettava siinä järjestyksessä kuin perustuslain muuttamisesta säädetään..

        On todettava se, että perustuslaki ei käytä ilmaisua "virallinen kieli" vaan "kansalliskieli". Virallisella kielellä voitaneen käsittää virallisissa yhteyksissä käytettävää kieltä. Tosiasiallisesti suomen ja ruotsin kielet ovat virallisen kielen asemassa perustuslain 51 ja 79 §:n säännösten johdosta. Kyse on perustuslaissa säädetyistä eduskuntatyön kielestä ja lakien julkaisukielestä.

        Ajatus kansalliskielistä, joka on toteutunut lainsäädännöllisenä jatkumona vuoden 1919 hallitusmuodosta aina nykyiseen perustuslakiimme, lähtee kansalliskielten tasavertaisuudesta. Siis ei ole olemassa erikseen vähemmistökieltä tai enemmistökieltä.

        "Perustuslakimme lähtökohta ei ole se, että maamme ruotsinkielinen väestö olisi "vähemmistö", jonka aseman suojaamiseksi edellytettäisiin kielellisiä erityisiä vähemmistöoikeuksia. Kummatkin kansalliskielet ovat oikeudellisesti yhdenveroisia, "
        Niin, enhän muuta väittänytkään kuin että kyse ei ole virallisesta kaksikielisyydestä johon vedotaan tälläkin palstalla usein.

        "Perustuslain 17 §:ssä on vahvistettu maan virallisen kaksikielisyyden ja kansalliskielten yhdenvertaisuuden periaatteet."
        Onko perustuslaissa maininta virallisesta kaksikielisyydestä vai ei?

        Periaatteitahan on juridiikka täynnä, en edes muista kuinka monta oikeusperiaatetta Tähden väitöskirjassa löydettiin. Mutta periaatteet ovat periaatteita, ne eivät sido vaan ainoastaan ohjaavat tulkintaa. Kun perustuslaissa tulkintavalta on vain yhdellä elimellä, nämä tulkintasäännöt voidaan määritellä vain sallituiksi tai heikoiksi oikeuslähteiksi jotka eivät sido, niin etteikö niistä voisi poiketa.

        "Jos näitä periaatteita halutaan muuttaa eli tehdä maasta yksikielinen, on perustuslakia muutettava siinä järjestyksessä kuin perustuslain muuttamisesta säädetään.."
        Periaatteitahan ei tarvitse muuttaa, niiden sisältöä ja sitovuutta aletaan vain tulkitsemaan eri tavoin. Periaatteet eivät sido.

        "Tosiasiallisesti suomen ja ruotsin kielet ovat virallisen kielen asemassa perustuslain 51 ja 79 §:n säännösten johdosta. "
        79 §:ssä todetaan vain että lait tulee ilmaista molemmilla kansallisilla kielillä, joka on loogista koska aikaisemmin viitatussa 17 pykälässä taataan oikeus saada julkinen palvelu molemmilla kielillä. Samaan viittaa 51 §, jossa todetaan että lakia säätävä elimen, eli eduskunnan on toimittava ruotsiksi. Mutta kuinka saat näistä vedettyä tulkinnan että Suomi olisi virallisesti kaksikielinen maa?

        Muodollista ja virallista kaksikielisyyttä ei voi johtaa mistään, vaan se on mainittava suoraan tai sitä ei ole.

        "Kyse on perustuslaissa säädetyistä eduskuntatyön kielestä ja lakien julkaisukielestä."
        Yrität jälleen ohittaa käytännön menettelyillä ja epäsuorilla viittauksilla muihin pykäliin sen ikävän tosiasian ettei mitään virallista kieltä tai virallista kaksikielisyyttä ei ole, vaan on vain kansalliset kielet.

        "Ajatus kansalliskielistä, joka on toteutunut lainsäädännöllisenä jatkumona vuoden 1919 hallitusmuodosta aina nykyiseen perustuslakiimme, lähtee kansalliskielten tasavertaisuudesta. Siis ei ole olemassa erikseen vähemmistökieltä tai enemmistökieltä. "
        Ei ole virallista kieltäkään, joka johtuu 1900-luvun alun aikaisista kielisodista, jolloin kansalliskielistä tuli kompromissi, kun ruotsin kielelle ei halutta antaa virallisen kielen asemaa.


      • Swordfish
        17 kirjoitti:

        Suurin osa väestöstä ei käynyt oppikoulua.

        Ja oppikoulujen aikana maailmantilanne oli toinen. Olimme rautaesiripun vierellä, vain Ruotsin raja avoinna.

        Peruskoulua luotaessa oltiin kuitenkin jo siirtymässä Eurooppaan, tunnettiin englannin vahvuus ja tarve Euroopan kielille, mutta elinkeinoelämä (jossa oli paljon ruotsinkielisiä), RKP ja säätiöt tekivät hyvän kamppanjan. Kun sitten poliitikot tarvitsivat vielä lehmänkaupoin RKP:n tukea, he pystyivät kiristämään peruskouluun pakollisen ruotsin -68 vastoin pedagogisten asiantuntijoiden toiveita.

        Tästä maksetaan vieläkin.

        Ja kun tämä ensimmäien vedätys oli tehty, RKP:n ministerin olikin suhteellisen helppoa runnoa pakollinen virkamiesruotsi korkeakoulututkintoihin -78. Tämä antoin peruskouluruotsillekin siunauksen. Nythän kaikkien oli luettava ruotsia, jotta voisivat suorittaa korkeakoulututkinnon tarvittaessa.

        Tästä maksetaan vieläkin.

        Molempien pakkojen aika on ohi.

        Aivan, enemmistö ei käynyt oppikoulua. Pointtini olikin siinä, että ne joista tuli virkamiehiä tietenkin kävivät oppikoulua, joten he lukivat toista kotimaista kahdeksan vuotta.


    • savuverho hälvenee

      Pakkoruotsia vastustavat aivan tavalliset suomalaiset, ja tavalliset poliitikot.
      Tässä todella hieno kirjoitus kokoomusnuorilta. Heillä ei ole mitään nettifenno-kytköksiä, joten turha pettää itseään, että asialla ovat ääri-ihmiset.
      Pakkoruotsin poistaminen odottaa vain sopivaa hetkeä..
      Se on osa jotain isompaa lehmänkauppaa.

      "Monet suomenruotsalaiset, joiden kanssa olen aiheesta puhunut, kertovat äänestävänsä RKP:tä kokoomuksen sijaan ainoastaan kielikysymyksen takia. Ei heitä huolestuta se, että pakkoruotsi poistuu vaan se, että pakkoruotsin poisto olisi askel kohti vähemmistön aseman huonontamista. Tämä on väärä ajattelumalli. Mielestäni kokoomuksen tulisi keskittyä siihen, miten ruotsinkielisille pystytään takaamaan heidän tarvitsemansa palvelut omalla äidinkielellään mahdollisimman hyvin mm. kuntaliitosten tuomien haasteiden myötä sen sijaan, että pyritään miellyttämään suomenruotsalaisia vakuuttamalla, että pakkoruotsille ei tulla tekemään mitään."

      http://elisasiekkinen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/67705-minun-suomeni-on-kaksikielinen-mutta-kaikkien-ei-ole

    • raitasukat

      Pakollisen ruotsin kannatus ei ole myönteista suhtautumista ruotsin kieleen vaan ainoastaan halua hallita muita, pakottaa heille oma käsitys ruotsin asemasta suomalaisuudessa. Eikä pakko tässä onnistu vaan aiheuttaa katkeruutta."

      Hienosti muotoiltu. Saako lainata toisalla ? RKP on onnistunut tässä hämäyksessään täydellisesti.
      Tai ehkä näin: Pakollisen ruotsin vaatiminen ei ole myönteista suhtautumista ruotsin kieleen vaan ainoastaan halua hallita muita, pakottaa heille oma käsitys ruotsin asemasta suomalaisuudessa. Eikä pakko tässä onnistu vaan aiheuttaa katkeruutta.

      • 7

        "Pakollisen ruotsin vaatiminen ei ole myönteista suhtautumista ruotsin kieleen vaan ainoastaan halua hallita muita, pakottaa heille oma käsitys ruotsin asemasta suomalaisuudessa. Eikä pakko tässä onnistu vaan aiheuttaa katkeruutta."

        Täsmälleen näin.


    • Suomi yksikieliseksi

      C.E.! Olet nähdäkseni käsittänyt lakipykälät niinkuin ne tulee käsittää. Suomi ei ole virallisesti kaksikielinen maa. Ainoastaan palvelut viranomaisessa ja tuomioistuimessa on toimitettava molemmilla kielillä, perustuslain mukaan Ja että palvelut toimivat molemmilla kielillä ei tarkoita sitä, että kaikki suomenkieliset opettelisivat ruotsia. Tulkit riittää täyttämään perustuslain vaatimukset molemmankielisistä palveluksista. (Liekkö touhuat ihan päivittäin lakipykälien kanssa, C.E.?)

    • pakko kaatuu

      Kun pakko on historiaa, ihmiset todella häpeävät sitä, minkälaisella mustamaalauksella he osallistuivat pakon ylläpitoon.

    • petturit pois

      Tämä pakkoruosin hyysääminen on vähän samaa kuin Neuvostoliiton aikainen kotiryssäsysteemi. Ei silloinkaan useimmat poliitikot oikeastaan hyväksyneet Neuvostoliiton sekaantumista Suomen asioihin mutta poliitikot ajattelivat vain omaa poliittista uraa.

      Poliitikkojen selkärangattomuus on aiheuttanut ja edelleen aiheuttaa paljon kärsimystä Suomen kansalle.

      Lipponen ainakin sai nyt presidentin vaaleissa tuomion freudenthalilaisesta petturuudestaa.

      • pakko kaatuu

        Neuvostoajan suomettuminen oli tosiaan hengeltään täysin samanlainen prosessi kuin pakkoruotsin ylläpito.

        Suomettuminen on siis saanut nyt uuden merkityksen.


    Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.

    Takaisin ylös

    Luetuimmat keskustelut

    1. Sofia miksi soitit torstaina Stefanil ja pyysit käymään kun muka olet ahdistunut.?

      Oliko asia suunniteltu, kun pyysi käymään ja varmasti tiesi et miten Stefan asiaan suhtautuu.Oliko myös Seiskan toimittaja pyydetty tarkoituksella pai
      Kotimaiset julkkisjuorut
      124
      2078
    2. Stepuli itkee facessa

      Haluaisin pyytää julkisesti karseaa käytöstäni anteeksi lähimmiltä, naapureilta ja etenkin Sofialta! Ei ole missään olosuhteissa hyväksyttävää käyttä
      Kotimaiset julkkisjuorut
      133
      1984
    3. Martina oli sarjassaan tänään 32.

      Mutta eikö pyöräily ja uinti ole vahvempia hänellä kuin juoksu? Aikaa on vielä harjoitella ennen Frankfurtin kisoja.
      Kotimaiset julkkisjuorut
      210
      1813
    4. Sofia oli ainoastaan rahan takia suhteessa Stefanin ja Nikon kanssa.

      Järkyttävää miten Sofia on käyttänyt hyväksi näitä molempia miehiä ja rahat loppu niin vain haukkumiset tullut kiitokseksi heille.
      Kotimaiset julkkisjuorut
      256
      1485
    5. Voi kun menisi nyt Stefan katsoo tyttären uutta ponia, viettäisi aikaa hänen kanssa.

      Aika parantaa kaiken ja meillä kaikilla on elämässä vastoinkäymisiä ja yli kyllä pääsee ainakin ajan kanssa.
      Kotimaiset julkkisjuorut
      134
      1396
    6. Suomi teki typeryyttään Venäjästä nyt konkreettisesti vihollisen, jota se ei aiemmin ollut.

      Venäjä ei ole uhannut Suomen turvallisuutta, eikä Venäjän ja Ukrainan välinen konflikti ole signaloinut minkäänlaista uhkaa Suomelle. Se "uhka" luotii
      Maailman menoa
      536
      1133
    7. Minä menetän sinut kokonaan

      Siksi olen paniikissa, sekaisin ja surullinen. Taitaa olla jonkinasteinen stressitila päällä. Toivottavasti sinulla on kaikki hyvin.
      Ikävä
      50
      986
    8. Onpas Martina valinnut sopivan laulun

      Storyssa kun Isben poni tulee, " älä vie lapsuuttani pois." Äiti se lähtee mieluummin panopuuksi hotelliin, kuin viettäisi senkin ajan lastensa kanssa
      Kotimaiset julkkisjuorut
      115
      930
    9. Uskomatonta miten "kassatyttö Sannasta" tuli hetkessä kuoleman kauppias.

      Demarit on kautta historian olleet "takinkääntäjien"mestariluokkaa kokoomuksen hihassa kiinni. Sannan arviointikyky petti täysin Naton suhteen, Brysse
      Maailman menoa
      352
      907
    Aihe