Mies torpedoi laihtumisen (vaikka itse herkut syönkin)

Meillä on ainakin sellainen sääntö, että mies saa syödä niin paljon herkkuja kuin vaan haluaa, mutta kotiin ei saa tuoda kuin sellaisia juttuja joista mä en tykkää. Eli saa hoitaa mies herkuttelunsa töissä, ravintolassa, ihan missä vaan, mutta ei meillä. Olutta ja viinikumeja se saa syödä niin paljon kuin haluaa ihan mun nenäni edessä, kun niitä inhoan. Se tajuaa itsekin, että mun laihtumiseni on meidän kummankin etu. Mua on kivempi katsella, ja itsellänikin on mukavampi olla.

Minusta vaikuttaa siltä, että miehesi on liian nälkäinen kauppareissulle lähtiessään. Silloin tulee helposti syödyksi harkitsemattomasti kaikenlaista. Olisiko hänen mahdollista muuttaa tapojaan niin, että hän söisi pienen välipalan töissä iltapäivällä?

Toinen vaihtoehto (en tosin tiedä työajoistanne tai miten kaukana kaupoista asutte, joten se voi olla vaikeampi toteuttaa) on se, että hankitte jo valmiiksi edellisenä päivänä iltaruuan ja syötte kotona ENNEN kuin lähdette kauppaan. Nälkäisenä ei oikein kannattaisi kauppaan mennä. Tehkää ostoslista ja pysykää siinä.

Yksi kompromissi olisi myös sopia, ettei kotiin osteta herkkuja ainakaan joka kauppareissulla, vaan esimerkiksi vain viikonlopuksi.

Toi oli niinkun niin suoraan mun tekstiä, ettei voi enempää olla =D Kaikkine kilomäärineenkin ;) Mutta siis meillä on alettu tekemään herkkujen suhteen niin, että tosissaan ainoastaan perjantaisin niitä ostetaan, ja jos jää lauantaillekin, niin syödään sitten, mutta viikolla ehdoton ei. Mikä tarkoittaa sitä, että kerran-pari kuussa tästä saatetaan lipsua, mutta muuten ei. ;)

Pizzat tilataan aina kotiin, ja kuten myös, ainoastaan viikonloppuisin. Hampurilaisia meillä ei juurikaan enää harrasteta ollenkaan. Kauppareissut jos tehdään yhdessä, niin silloin oon huomannut, että on suurempi houkutus ostaa niitä herkkuja ja kaikkea hyvää, oli syönyt tai ei. Eli mieluiten käyn kaupassa yksin. Ja yleensä oon aina tehnyt ruuan valmiiksi kun mies tulee töistä, tosin se on oikeestaan enempi pakkoa kuin halua, lapset on kuitenkin ruokittava =)

Mulla suklaa aiheuttaa sen, että jos tiedän, että kotona jossain on suklaata (tai mitä vaan muita herkkuja), niin ne kyllä löydän ja sitten ne häviää.. Ei vaan PYSTY vastustamaan, joten kaikkein paras on, kun niitä ei ollenkaan ole.
Mutta, kyllä se viiminenkin kymppi sieltä vielä lähtee, vaikka tiukassa tuntuu olevan. =)