Alla on keskusteluketju Ranskan Maginot-linnoituksista ja siitä, mikä merkitys linnoituksilla enää oli viime sodassa. On kuitenkin liian yksioikoista väittää ettei kantalinnoitetuista asemista ollut tuohon aikaan enää hyötyä ja ne olivat vanhentuneita. Totta, hieman kärjistäen sanoen keskiaikaisella periaatteella tehdyt linnoitukset sitä olivatkin, mutteivät strategisen ajattelun pohjalta rakennetut. Maginot oli esimerkki edellisestä, linnoitukset voitiin teknisessä sodankäynnissä rajallisella vaivalla kiertää, eikä edes kyetty huomioimaan mahdollisuutta suunnitella puolustustoimenpiteitä linnoitusten hyökkäysvoimaa ohjaavan ja reitittävän vaikutuksen perustalle. Mutta oliko esimerkiksi ns. Atlantin valli hyödytön? Kyllähän se murrettiin, taktisesti lopulta sangen lyhyessä ajassakin, mutta tulee huomioida että strategisesti Saksa osti sen avulla useita vuosia sodankäyntiaikaa, jonka maihinnousun valmistelu liittoutuneilta edellytti. On sitten toinen asia ettei se sitä lisäaikaa kyennyt lopulta hyödyntämään.
Myös Suomessa laitettiin valtavasti voimavaroja linnoituksiin vailla strategista ymmärrystä ja suunnittelua. Rakennettiin satoja kilometrejä Salpalinjaa joka oli erittäin altis puhkaisulle ja tarjosi kiertomahdollisuuksia puhkaisukohdista, ja samalla jätettiin huomiotta todellinen strateginen linnoitusmahdollisuus paikkaan jossa se olisi varmuudella ollut tehokas.
Jokainen tehtäviensä tasalla oleva, tiedustelutietoja hankkimaan ja ymmärtämään kykenevä sodanjohto olisi käsittänyt, ettei puna-armeijalla ollut juurikaan kyvykkyyttä maihinnousu- eikä maahanlaskuoperatioihin, vaan taistelu perustui jalkaväkeä tukevaan massiiviseen panssari- ja tykistöaselajien käyttöön. Juuri tätä taktiikkaa vastaan kantalinnoitukset toimivat. Lisäksi käytössä oli maasto, jossa linnoitusten kiertäminen ilman mittavaa kykyä maihinnousuihin tai maahanlaskuihin ei ollut mahdollista: Maastoltaan metsäinen ja peitteinen Karjalan kannas jota reunusti kaksi niin suurta vesistöä että niillä kummallakin operoivat täydellä voimallaan sekä Suomen rannikkopuolustus että laivasto, joita vastaan maihinnousuarmadat olisivat olleet erittäin haavoittuvia.
Tätä ei kuitenkaan ymmärretty, vaan linnoituskapasiteetti uhrattiin hyödyttömästi. Salpalinjaa puolustaa se, että olosuhteiden pakosta se Talvisodan jälkeen rakennettiin sinne minne rakennettiin. Sitä on vaikeampi puolustella että jatkosodan aikana sitä alettiin rakentaa edelleen. Syvärille tehtyjä kantalinnoitustöitä sen sijaan ei voi oikeastaan puolustella millään tavalla. Jo lähtökohtaisesti ne rakennettiin paikkaan jota ei, ainakaan sodanjälkeisten tulkintojen mukaan, ollut edes tarkoitusta pitää Suomen hallussa muusta syystä kuin rauhanneuvottelujen vaihtokorttina. Miksi siis rakentaa jo sellaisenaankin sangen järeiksi muodostuneiden kenttälinnoitusten lisäksi vielä valtava kantalinnoitusketju. Ja sortuen siihen alussa mainittuun keskiaikaiseen ajatuskulkuun, jättäen huomiotta se, että vähälle huomiolle jätetty Kannas muodosti ei pelkästään kiertomahdollisuutta vaan suoranaisen ohitustien koko linnoitusjärjestelmälle. Niin kuin sitten kävikin.
Linnoitusten merkitys viime sodassa
63
280
Vastaukset
- näin se meni
Oleellista on se, että salpalinjasta tiesi myös vihollinen ja sillä oli sillä tavalla psygologista merkitystä, se että olisiko linja täyttänyt tehtävänsä itse taisteluissa, jos sinne asti olisi vetäydytty, on ihan toinen asia.
Juttu on sama kuin Manington linjan kanssa, ei sitäkään koskaan testattu taisteluissa, koska sen oletettiin olevan niin vahva, ettei sitä vastaan kannata hyökätä.
Se yksinkertaisesti kierrettiin vaan ja jätettiin paikalleen, sitä ainoaa koetaistelua lukuunottamatta, jossa saksalaiset ehkä vähän testasivat sen lujuutta ....- Kannakselle tosin
rakennettiin kantalinnoitettua VT-asemaa syksystä -42 alkaen.
Rateki kirjoittaa tapansa mukaan taas kuin keitetystä lampaanpäästä. - Eipä se
Kannakselle tosin kirjoitti:
rakennettiin kantalinnoitettua VT-asemaa syksystä -42 alkaen.
Rateki kirjoittaa tapansa mukaan taas kuin keitetystä lampaanpäästä.rakennusvauhti ainakaan sitten päätä huimannut kun Valkeasaaressakin otettiin hyökkäys vastaan hiekkakuopissa. Kannasta ei linnoitettu edes Marskin mielikuvituksessa koska eihän nyt toki sitä pitkin kuulemma kukaan Suomeen hyökkäisi. Hevostenostaja ei oppinut edes talvisodasta mitään.
- Pötyä taas!!
Eipä se kirjoitti:
rakennusvauhti ainakaan sitten päätä huimannut kun Valkeasaaressakin otettiin hyökkäys vastaan hiekkakuopissa. Kannasta ei linnoitettu edes Marskin mielikuvituksessa koska eihän nyt toki sitä pitkin kuulemma kukaan Suomeen hyökkäisi. Hevostenostaja ei oppinut edes talvisodasta mitään.
Pääasemaa oli kenttälinnoitettu syksystä -41 alkaen.
VT-asema oli sen takana. Sen oli tarkoitus valmistua syksyyn mennessä.
Kolmantena oli VKT-asema.
Et todellakaan tunne edes perusasioita. Se on kyllä tullut selväksi kaikissa aiemmissakin yrityksissä. - vn jung kilp dit per
Eipä se kirjoitti:
rakennusvauhti ainakaan sitten päätä huimannut kun Valkeasaaressakin otettiin hyökkäys vastaan hiekkakuopissa. Kannasta ei linnoitettu edes Marskin mielikuvituksessa koska eihän nyt toki sitä pitkin kuulemma kukaan Suomeen hyökkäisi. Hevostenostaja ei oppinut edes talvisodasta mitään.
Marskilla oli romanttaiset Vaasa-kuviot mielessään. Tajusikohan kunnolla että 40-luvulla sodittiin lentokoneilla ja tankeilla eikä hevosilla. Ymmärsikö edes että kyllä se tykki myös Karjalan metikössä toimii.
- pashat bund per bate
Pötyä taas!! kirjoitti:
Pääasemaa oli kenttälinnoitettu syksystä -41 alkaen.
VT-asema oli sen takana. Sen oli tarkoitus valmistua syksyyn mennessä.
Kolmantena oli VKT-asema.
Et todellakaan tunne edes perusasioita. Se on kyllä tullut selväksi kaikissa aiemmissakin yrityksissä.Tarkoituksilla vaan ei oikein pitkälle pötkitä.
- Et näy olevan
vn jung kilp dit per kirjoitti:
Marskilla oli romanttaiset Vaasa-kuviot mielessään. Tajusikohan kunnolla että 40-luvulla sodittiin lentokoneilla ja tankeilla eikä hevosilla. Ymmärsikö edes että kyllä se tykki myös Karjalan metikössä toimii.
edes Ratekin tasolla tiedoissa.
Tiedätkö kenen ansiota armeijan edes osittain ajanmukainen varustaminen 1931 lähtien oli?
Ja tiedätkö, kuka määräsi ostettavaksi Suomen ensimmäiset ajanmukaiset lentokoneet ja panssarit ja milloin?
Ja kuka ajoi oman tykkitehtaan perustamista? - Jo ensimmäisen
vn jung kilp dit per kirjoitti:
Marskilla oli romanttaiset Vaasa-kuviot mielessään. Tajusikohan kunnolla että 40-luvulla sodittiin lentokoneilla ja tankeilla eikä hevosilla. Ymmärsikö edes että kyllä se tykki myös Karjalan metikössä toimii.
maailmansodan aikana Mannerheimin menestys ratsuväen komentajana perustui siihen, että hevosia käyttettiin vain siirtymisiin. Mannerheimin joukot taistelivat jalkautuneina kiväärimiehinä (luonnollisesti tykistön ja konekiväärien tukemina), kun muut komentajat saattoivat vielä komentaa hyökkäykseen ratsastaen aseina miekat tai keihäät.
- Tarkoitus oli juu
Pötyä taas!! kirjoitti:
Pääasemaa oli kenttälinnoitettu syksystä -41 alkaen.
VT-asema oli sen takana. Sen oli tarkoitus valmistua syksyyn mennessä.
Kolmantena oli VKT-asema.
Et todellakaan tunne edes perusasioita. Se on kyllä tullut selväksi kaikissa aiemmissakin yrityksissä.mutta kun ei mistään vaan tullut valmista. Valkeasaaren pääpuolustusasema oli jäänyt siihen tilaan missä hyökkäysvaiheen loppuessa oltiin, kuvausten mukaan suuri osa ns. kenttälinnoituksista eli juoksuhaudoista oli ilman reunuksia, eli monttuja maassa.Myöhässä oli niiden taaempienkin linnoitusten teko, ei auta enää siinä vaiheessa rypistää kun p aska valuu jo kintuille. VKT-asemaa ei todellisuudessa ollut maastossa lainkaan, muutama keskeneräinen rakennelma. No, mikäs ihme se olikaan, eikös Suomen toiseksi suurinta kaupunkiakin puolustanut keskikoulupohjalta rykmenttiä komentanut mies jonka opinnot sotilasammattiin oli vakuutusmyyjän tutkinto.
- Totta kyllä!!
Jo ensimmäisen kirjoitti:
maailmansodan aikana Mannerheimin menestys ratsuväen komentajana perustui siihen, että hevosia käyttettiin vain siirtymisiin. Mannerheimin joukot taistelivat jalkautuneina kiväärimiehinä (luonnollisesti tykistön ja konekiväärien tukemina), kun muut komentajat saattoivat vielä komentaa hyökkäykseen ratsastaen aseina miekat tai keihäät.
Lisäksi Mannerheim hallitsi myös taktiset kuviot tehden rohkeitakin saarrostuksia. Niistä hän sai ensimmäiset kunniamerkit.
- Nooh,
vn jung kilp dit per kirjoitti:
Marskilla oli romanttaiset Vaasa-kuviot mielessään. Tajusikohan kunnolla että 40-luvulla sodittiin lentokoneilla ja tankeilla eikä hevosilla. Ymmärsikö edes että kyllä se tykki myös Karjalan metikössä toimii.
Marski oli 1800-luvulla hevosjoukoissa oppinsa saanut ja kunnian päivänsä punakapinassa kokenut. Ei Tampereen valtauksessa kuularuiskua ja hevosvetoista kenttätykkiä kummempaa aseistusta ollut, mitäpä sillä pohjalla uusimmasta 9sotateknologiasta voisi oikeasti ymmärtää.
- Taas väärin
Nooh, kirjoitti:
Marski oli 1800-luvulla hevosjoukoissa oppinsa saanut ja kunnian päivänsä punakapinassa kokenut. Ei Tampereen valtauksessa kuularuiskua ja hevosvetoista kenttätykkiä kummempaa aseistusta ollut, mitäpä sillä pohjalla uusimmasta 9sotateknologiasta voisi oikeasti ymmärtää.
Mannerheim sai sotakokemuksensa Japanin sodassa 1900-luvun puolella. Se oli modernia sotaa, jossa konetuliaseet näyttivät voimansa keskitettyjä jalka- ja varsinkin ratsuväkijoukkoja vastaan.
Mannerheim piti itsensä jatkuvasti uusimman sotataidon ja -tekniikan kehityksen tasalla. Häntä ei voi syyttää "malli Cajander" -poliitikkojen virheistä.
Suomen armeija torjui yhden Puna-armeijan vuoden 1944 suurhyökkäyksistä (Mannerheimin johdolla), kun muut 9 hyökkäystä onnistuivat. Armeijan arvioitiin syksyllä -44 kykemään vielä toiseenkin samanlaiseen torjuntavoittoon Tätä ei onneksi tarvittu, kun Suomi onnistui (Mannerheimin johdolla) irtautumaan Saksasta juuri oikealla hetkellä. - Hyvä näin mutta
Taas väärin kirjoitti:
Mannerheim sai sotakokemuksensa Japanin sodassa 1900-luvun puolella. Se oli modernia sotaa, jossa konetuliaseet näyttivät voimansa keskitettyjä jalka- ja varsinkin ratsuväkijoukkoja vastaan.
Mannerheim piti itsensä jatkuvasti uusimman sotataidon ja -tekniikan kehityksen tasalla. Häntä ei voi syyttää "malli Cajander" -poliitikkojen virheistä.
Suomen armeija torjui yhden Puna-armeijan vuoden 1944 suurhyökkäyksistä (Mannerheimin johdolla), kun muut 9 hyökkäystä onnistuivat. Armeijan arvioitiin syksyllä -44 kykemään vielä toiseenkin samanlaiseen torjuntavoittoon Tätä ei onneksi tarvittu, kun Suomi onnistui (Mannerheimin johdolla) irtautumaan Saksasta juuri oikealla hetkellä.sanoisin mieluummin että Mannerheimista huolimatta. Jos hän olisi todella johtanut eikä näytellyt, olisi hyökkäys torjuttu asianmukaisesti koulutetuilla ja panssarintorjunta-aseistetuilla joukoilla jo hyvin linnoitetuissa pääpuolustusasemissa, eikä suojattomassa metsämaastossa satojen kilometrien paniikinomaisen paon jälkeen.
- Tuskinpa
Hyvä näin mutta kirjoitti:
sanoisin mieluummin että Mannerheimista huolimatta. Jos hän olisi todella johtanut eikä näytellyt, olisi hyökkäys torjuttu asianmukaisesti koulutetuilla ja panssarintorjunta-aseistetuilla joukoilla jo hyvin linnoitetuissa pääpuolustusasemissa, eikä suojattomassa metsämaastossa satojen kilometrien paniikinomaisen paon jälkeen.
VT-asemaa olisi pystytty kovinkaan pitkään puolustamaan, vaikka se olisi keritty linnoittamaan kokonaisuudessaan. Se kun kulkee poikki Etelä-Kannaksen hiekkamaiden (kuten pääasemakin), missä lukumääräisesti ylivoimaisella hyökkääjällä olisi ollut runsaasti tilaa sekä harhautuksille että oikeille hyökkäyksille.
VKT-linja, niin linnoittamaton kuin se olikin, tukeutui enimmäkseen vesistöihin ja pakotti hyökkääjän tulemaan (suhteellisen) kapeiden maakannasten kautta, joihin oli (suhteellisen) helppo keskittää tykistön ja ilmavoimien tulivoima.
Hyökkäys pysäytettiin juuri siinä, missä pitikin. - Turha vääristellä
Hyvä näin mutta kirjoitti:
sanoisin mieluummin että Mannerheimista huolimatta. Jos hän olisi todella johtanut eikä näytellyt, olisi hyökkäys torjuttu asianmukaisesti koulutetuilla ja panssarintorjunta-aseistetuilla joukoilla jo hyvin linnoitetuissa pääpuolustusasemissa, eikä suojattomassa metsämaastossa satojen kilometrien paniikinomaisen paon jälkeen.
Hyökkäys torjuttiin nimenomaan Mannerheimin johdolla. Hän teki kaikki päätökset, kuten Päämajan sotapäiväkirjoista ja muista lähteistä voidaan todeta.Virheenä voidaan pitää hänen taipumustaan puuttua pikkuasioihin.Siihen ei tosin kesällä -44 juuri jäänyt aikaa.
Kannaksella taisteltiin koko viivytysvaiheen ajan. Matkaa pääasemasta VKT-asemaan oli Länsi Kannaksella vajaa 100 km, mutta Itä-Kannaksella koko peräytymismatkaksi tuli noiin 30 km.
Lisäksi VKT-asema oli nimenomaan maastollisesti edullinen verrattuna Pääasemaan.
Suurhyökkäys olisi kyllä läpäissyt puolustuksen, olisi se ollut millainen tahansa. Nyt taisteltiin syvällä alueella, mikä oli ainoa oikea ratkaisu.
Mannerheim teki sen 15.6. muutaman päivän taistelun jälkeen.
Kirjoitit taas kerran täydelliseen asiantuntemattomuuteen perustuvaa puutaheinää, Rateki-parka(?). - Armas Kempin
Tarkoitus oli juu kirjoitti:
mutta kun ei mistään vaan tullut valmista. Valkeasaaren pääpuolustusasema oli jäänyt siihen tilaan missä hyökkäysvaiheen loppuessa oltiin, kuvausten mukaan suuri osa ns. kenttälinnoituksista eli juoksuhaudoista oli ilman reunuksia, eli monttuja maassa.Myöhässä oli niiden taaempienkin linnoitusten teko, ei auta enää siinä vaiheessa rypistää kun p aska valuu jo kintuille. VKT-asemaa ei todellisuudessa ollut maastossa lainkaan, muutama keskeneräinen rakennelma. No, mikäs ihme se olikaan, eikös Suomen toiseksi suurinta kaupunkiakin puolustanut keskikoulupohjalta rykmenttiä komentanut mies jonka opinnot sotilasammattiin oli vakuutusmyyjän tutkinto.
opinnot ovat tässä.
Hän kävi viisi luokkaa Viipurin suomalaista reaalilyseota ja suoritti valtionrautateiden virkamiestutkinnon vuonna 1912 sekä seitsemännen luokan Terijoen yhteiskoulussa vuonna 1923. Sotakorkeakoulun komentajakurssin hän suoritti vuonna 1928.
Kemppi oli kunnostautunut itärintamalla ja vapaussodassa. Talvisodassa hän oli yksi ansioituneimpia rykmentinkomentajia.
"eikös Suomen toiseksi suurinta kaupunkiakin puolustanut keskikoulupohjalta rykmenttiä komentanut mies jonka opinnot sotilasammattiin oli vakuutusmyyjän tutkinto."
Kumma, että ilkeät työntää tuollaista pötyä. Kempillä oli Viipurissa johdossaan täysivahvuinen prikaati.
Mitä tulee Kannaksen pääasemaan, niin se oli kenttälinnoiettu asema taistelu- ja yhteyshautoineen, tuliasemineen, korsuineen, tukilinjoineen,esteineen ja sulutteineen.
Et näy sitäkään asiaa lainkaan tuntevan.
Saatko jotain tyydystä tuosta valehtelusta? - sama 163sivu
Turha vääristellä kirjoitti:
Hyökkäys torjuttiin nimenomaan Mannerheimin johdolla. Hän teki kaikki päätökset, kuten Päämajan sotapäiväkirjoista ja muista lähteistä voidaan todeta.Virheenä voidaan pitää hänen taipumustaan puuttua pikkuasioihin.Siihen ei tosin kesällä -44 juuri jäänyt aikaa.
Kannaksella taisteltiin koko viivytysvaiheen ajan. Matkaa pääasemasta VKT-asemaan oli Länsi Kannaksella vajaa 100 km, mutta Itä-Kannaksella koko peräytymismatkaksi tuli noiin 30 km.
Lisäksi VKT-asema oli nimenomaan maastollisesti edullinen verrattuna Pääasemaan.
Suurhyökkäys olisi kyllä läpäissyt puolustuksen, olisi se ollut millainen tahansa. Nyt taisteltiin syvällä alueella, mikä oli ainoa oikea ratkaisu.
Mannerheim teki sen 15.6. muutaman päivän taistelun jälkeen.
Kirjoitit taas kerran täydelliseen asiantuntemattomuuteen perustuvaa puutaheinää, Rateki-parka(?).Mannerheim joka ei edes uskonut Neuvostoliitolla olevan voimia suurhyökkäykseen. Siitä voidaan olla montaa mieltä kummalle maasto oli edullisempi hyökkääjälle vai puollustajalle.
- Mannerheim teki
Turha vääristellä kirjoitti:
Hyökkäys torjuttiin nimenomaan Mannerheimin johdolla. Hän teki kaikki päätökset, kuten Päämajan sotapäiväkirjoista ja muista lähteistä voidaan todeta.Virheenä voidaan pitää hänen taipumustaan puuttua pikkuasioihin.Siihen ei tosin kesällä -44 juuri jäänyt aikaa.
Kannaksella taisteltiin koko viivytysvaiheen ajan. Matkaa pääasemasta VKT-asemaan oli Länsi Kannaksella vajaa 100 km, mutta Itä-Kannaksella koko peräytymismatkaksi tuli noiin 30 km.
Lisäksi VKT-asema oli nimenomaan maastollisesti edullinen verrattuna Pääasemaan.
Suurhyökkäys olisi kyllä läpäissyt puolustuksen, olisi se ollut millainen tahansa. Nyt taisteltiin syvällä alueella, mikä oli ainoa oikea ratkaisu.
Mannerheim teki sen 15.6. muutaman päivän taistelun jälkeen.
Kirjoitit taas kerran täydelliseen asiantuntemattomuuteen perustuvaa puutaheinää, Rateki-parka(?).kutakuinkin kaikki ne virheet joita johtamisessa voi tehdä. Mukaan lukien sotapäällikön suurimman virheen eli vihollisen aliarvioimisen.
- Marski tiesi
sama 163sivu kirjoitti:
Mannerheim joka ei edes uskonut Neuvostoliitolla olevan voimia suurhyökkäykseen. Siitä voidaan olla montaa mieltä kummalle maasto oli edullisempi hyökkääjälle vai puollustajalle.
kyllä puna-armeijan voiman erittäin hyvin. Hän sai siitä raportteja kahdesti päivässä ja seurasi myös ulkomaisia tiedotusvälineitä.
Hän arvioi kuitenkin puna-armeijan hyökkäävän keski-Eurooppaan, kuten 22.6. 44 alkaen kävikin.
Hyökkäys yllätti lähinnä voimallaan.
Maasto oli Viipurin tasalle melko edullista moottoroidulle
ja panssaroidulle hyökkääjälle. - Ja mikähän
Mannerheim teki kirjoitti:
kutakuinkin kaikki ne virheet joita johtamisessa voi tehdä. Mukaan lukien sotapäällikön suurimman virheen eli vihollisen aliarvioimisen.
oli sitä aliarvioimista?
- Kieltäytyminen hyökkäämästä Leningradiin?
- Muurmannin radalle hyökkäämättä jättäminen?
- Irtautuminen sodasta parhaalla mahdollisella hetkellä?
Miksi tehdä moisia, jos vastustajasta ei ole mihinkään? - Marski onnistui
Mannerheim teki kirjoitti:
kutakuinkin kaikki ne virheet joita johtamisessa voi tehdä. Mukaan lukien sotapäällikön suurimman virheen eli vihollisen aliarvioimisen.
johtamisessaan varsin hyvin. Hyökkäys torjuttiin ja vihollisen hyökkäysvoima tuhottiin ennen sen pääsyä valtakunnan tärkeille alueille.
Marski ei suinkaan aliarvioinut puna-armeijaa. Pikemminkin hänellä oli taipumus vaipua pessimismiin sitä ajatellessaan. Hän tiesi hyvin, ettei täysivoimaista suurhyökkäystä voida torjua ilman Saksan apua. - rezhnevi
Marski onnistui kirjoitti:
johtamisessaan varsin hyvin. Hyökkäys torjuttiin ja vihollisen hyökkäysvoima tuhottiin ennen sen pääsyä valtakunnan tärkeille alueille.
Marski ei suinkaan aliarvioinut puna-armeijaa. Pikemminkin hänellä oli taipumus vaipua pessimismiin sitä ajatellessaan. Hän tiesi hyvin, ettei täysivoimaista suurhyökkäystä voida torjua ilman Saksan apua.Niinpä niin. Ei ne Boforsin paska-aseet oikein Klimeihin ja Sotkiin tehonneet vai mitä. Ei auttanut myöskään heinäpaalit ja muu talven 1939 pelleily. Saksa jolla oli siis kunnon panssaritorjuntaa oli looginen vaihtoehto.
- hi hu hei
Mannerheim teki kirjoitti:
kutakuinkin kaikki ne virheet joita johtamisessa voi tehdä. Mukaan lukien sotapäällikön suurimman virheen eli vihollisen aliarvioimisen.
Saksa osoitti Norjan miehityksellä kuka määräsi ennen vuotta 1942. Mannerheimilla ei toki olisi ollut mitään hätää jos Hitler olisi miehittänyt Suomen mutta kun ne kehistysvammaiset, mielisairaat, kerjäläiset ja muut joista humanista kantoi suurta huolta.
- Jos VT-linja
Tuskinpa kirjoitti:
VT-asemaa olisi pystytty kovinkaan pitkään puolustamaan, vaikka se olisi keritty linnoittamaan kokonaisuudessaan. Se kun kulkee poikki Etelä-Kannaksen hiekkamaiden (kuten pääasemakin), missä lukumääräisesti ylivoimaisella hyökkääjällä olisi ollut runsaasti tilaa sekä harhautuksille että oikeille hyökkäyksille.
VKT-linja, niin linnoittamaton kuin se olikin, tukeutui enimmäkseen vesistöihin ja pakotti hyökkääjän tulemaan (suhteellisen) kapeiden maakannasten kautta, joihin oli (suhteellisen) helppo keskittää tykistön ja ilmavoimien tulivoima.
Hyökkäys pysäytettiin juuri siinä, missä pitikin.kulki paikassa jossa sitä oli mahdoton puolustaa niin kelpaa kysyä miksi h-tissä se sitten siihen oli alun alkaen rakennettu? VKT-linja joka sijaitsi hyvällä paikalla jäi rakentamatta? Joopa joo, huippunerokas pääesikuntamme taas asialla. Eikä lie olisi ollut haittaa pysäyttää hyökkäys Rajajoella, saattaisi olla mm. yli 10 prosenttia enemmän maa-alaa Suomella nyt.
- Hyvä johtaja
Mannerheim teki kirjoitti:
kutakuinkin kaikki ne virheet joita johtamisessa voi tehdä. Mukaan lukien sotapäällikön suurimman virheen eli vihollisen aliarvioimisen.
Marskin huono johtaminen näkyi:
- Antoi joukkojen moraalin ja taistelukyvyn rappeutua asemasodassa
- Antoi linnoitustöiden jatkua hallitsemattomasti täysin väärillä paikoilla vuoteen 44 asti
- Ei uskonut NL:n hyökkäykseen Suomen rintamilla
- Ummisti silmänsä Saksan tulossa olevalle tappiolle pitkälle vuoteen -43
- Ei ymmärtänyt panssarin- ja ilmatorjunnan täysin muuttunutta roolia
Kaiken tämän seurauksena sotaa ei johdettu vaan tilanne ajelehti ja muodostui laiskotteluksi niin miehistön kuin päällystön osalta. - Tyypillinen koulutus
Tarkoitus oli juu kirjoitti:
mutta kun ei mistään vaan tullut valmista. Valkeasaaren pääpuolustusasema oli jäänyt siihen tilaan missä hyökkäysvaiheen loppuessa oltiin, kuvausten mukaan suuri osa ns. kenttälinnoituksista eli juoksuhaudoista oli ilman reunuksia, eli monttuja maassa.Myöhässä oli niiden taaempienkin linnoitusten teko, ei auta enää siinä vaiheessa rypistää kun p aska valuu jo kintuille. VKT-asemaa ei todellisuudessa ollut maastossa lainkaan, muutama keskeneräinen rakennelma. No, mikäs ihme se olikaan, eikös Suomen toiseksi suurinta kaupunkiakin puolustanut keskikoulupohjalta rykmenttiä komentanut mies jonka opinnot sotilasammattiin oli vakuutusmyyjän tutkinto.
Koulutustaustahan oli hyvin tyypillinen. Vastaavasti päämajamestarilla oli taustana kesken jääneet insinööriopinnot ja ranskankielen taidottomana suoritettu upseerien jatkokurssi Pariisissa. Tiedustelupäälliköllä kesken jääneet agronomiopinnot ja suojeluskunnan kouluttajakoulutus...
- Hölynpölyä taas!!
Hyvä johtaja kirjoitti:
Marskin huono johtaminen näkyi:
- Antoi joukkojen moraalin ja taistelukyvyn rappeutua asemasodassa
- Antoi linnoitustöiden jatkua hallitsemattomasti täysin väärillä paikoilla vuoteen 44 asti
- Ei uskonut NL:n hyökkäykseen Suomen rintamilla
- Ummisti silmänsä Saksan tulossa olevalle tappiolle pitkälle vuoteen -43
- Ei ymmärtänyt panssarin- ja ilmatorjunnan täysin muuttunutta roolia
Kaiken tämän seurauksena sotaa ei johdettu vaan tilanne ajelehti ja muodostui laiskotteluksi niin miehistön kuin päällystön osalta.Suomen reursseissa tai intresseissä ei ollut mahdollisuutta asemasodan muuttamiseen aktiiviseksi. Oli vain odotettava ratkaisuja suurvaltojen yhteenotossa. Et tajua sitä vieläkään
Joukkoja koulutettiin, vaihdettiin. Ne tekivät linnoitustöitä, motteja, urheilivat, lomailivat, vartioivat jne.
Linnoitustöitä tehtiin kolmella kannaksella täysin voimin.
Suurhyökkäys ei ollut mikään uskon asia. Marski varautui siihen mm. järjestämällä Kannaksen puolustuksen uudelleen ja siirtämällä siinne kaksi divisioonaa lisävoimia talvella -44..
Marski seurasi sodan kulkua aina huolestuneempana jo syksystä -41 ja pyrki välttämään uusia toimia, jotka sitoisivat Suomen Saksaan lujemmin ja aiheuttaisivat tappioita.
Hän teetti jo talvella -43 tilannearvion, joka esitettiin hallitukselle ja eduskunnalle, Siitä nousi suuri poru. Piti tehdä uusi hieman positiivisempi.
Panssarin- ja ilmatorjuntaa vahvistettiin resurssien puitteissa, Saksasta ostettiin suuri määrä aseita kumpaankin tarkoitukseen.
Armeija oli täysin Mannerheimin käsissä ja taisteluvalmiina koko ajan.
Suosittelen perehtymistä todelliseen tilanteeseen. Ei se ollut jälkikäteisen kuvittelusi mukainen, eikä sellaiseksi muutukaan. - paidankin päältä
Jos VT-linja kirjoitti:
kulki paikassa jossa sitä oli mahdoton puolustaa niin kelpaa kysyä miksi h-tissä se sitten siihen oli alun alkaen rakennettu? VKT-linja joka sijaitsi hyvällä paikalla jäi rakentamatta? Joopa joo, huippunerokas pääesikuntamme taas asialla. Eikä lie olisi ollut haittaa pysäyttää hyökkäys Rajajoella, saattaisi olla mm. yli 10 prosenttia enemmän maa-alaa Suomella nyt.
Nekkula ei ikinä olisi Svetoa jättänyt Suomelle pelkästään tehtaan takia. Ne halusi hankaloittaa suomalaisten elämää mahdollisimman paljon niin sodan aikana kuin sodan jälkeen. Muita taloudellisesti merkittäviä alueita Sveton lisäksi Kurjalassa oli Juustila ja muut peräkylät. Neuvostoliitto oli mielellään varmaan ottanut koko Saimaan kanavankin mutta oli mukavampi lypsää.
- pöyt ikn kirj salm a
Tyypillinen koulutus kirjoitti:
Koulutustaustahan oli hyvin tyypillinen. Vastaavasti päämajamestarilla oli taustana kesken jääneet insinööriopinnot ja ranskankielen taidottomana suoritettu upseerien jatkokurssi Pariisissa. Tiedustelupäälliköllä kesken jääneet agronomiopinnot ja suojeluskunnan kouluttajakoulutus...
Nihtilääkö tarkoitat? Kyllä se oli harvoja osaajia siinä sakissa.
- Suurhyökkäyksellä
Jos VT-linja kirjoitti:
kulki paikassa jossa sitä oli mahdoton puolustaa niin kelpaa kysyä miksi h-tissä se sitten siihen oli alun alkaen rakennettu? VKT-linja joka sijaitsi hyvällä paikalla jäi rakentamatta? Joopa joo, huippunerokas pääesikuntamme taas asialla. Eikä lie olisi ollut haittaa pysäyttää hyökkäys Rajajoella, saattaisi olla mm. yli 10 prosenttia enemmän maa-alaa Suomella nyt.
kyetään murtamaan millainen puolustusasema tahansa, jos vain on riittävät reserssit. Suurvallalla sellaiset on.
Suomen ainoa mahdollisuus selviytyä sodasta olisi ollut Saksan voitto. Kun se hävisi, Suomi hävisi. Ei se ollut kiinni sodanjohdosta, armeijasta, eikä puolustusasemien sijainnista.
Olette vain liian lapsellisia ja asiantuntemattomia ymmärtämään realiteetit.
"Eikä lie olisi ollut haittaa pysäyttää hyökkäys Rajajoella, saattaisi olla mm. yli 10 prosenttia enemmän maa-alaa Suomella nyt." - ukko laatikainen
Hölynpölyä taas!! kirjoitti:
Suomen reursseissa tai intresseissä ei ollut mahdollisuutta asemasodan muuttamiseen aktiiviseksi. Oli vain odotettava ratkaisuja suurvaltojen yhteenotossa. Et tajua sitä vieläkään
Joukkoja koulutettiin, vaihdettiin. Ne tekivät linnoitustöitä, motteja, urheilivat, lomailivat, vartioivat jne.
Linnoitustöitä tehtiin kolmella kannaksella täysin voimin.
Suurhyökkäys ei ollut mikään uskon asia. Marski varautui siihen mm. järjestämällä Kannaksen puolustuksen uudelleen ja siirtämällä siinne kaksi divisioonaa lisävoimia talvella -44..
Marski seurasi sodan kulkua aina huolestuneempana jo syksystä -41 ja pyrki välttämään uusia toimia, jotka sitoisivat Suomen Saksaan lujemmin ja aiheuttaisivat tappioita.
Hän teetti jo talvella -43 tilannearvion, joka esitettiin hallitukselle ja eduskunnalle, Siitä nousi suuri poru. Piti tehdä uusi hieman positiivisempi.
Panssarin- ja ilmatorjuntaa vahvistettiin resurssien puitteissa, Saksasta ostettiin suuri määrä aseita kumpaankin tarkoitukseen.
Armeija oli täysin Mannerheimin käsissä ja taisteluvalmiina koko ajan.
Suosittelen perehtymistä todelliseen tilanteeseen. Ei se ollut jälkikäteisen kuvittelusi mukainen, eikä sellaiseksi muutukaan.Miksi se ei sitten kuunnellut Nihtilää. Pajari muistaakseni myös arvosteli rankasti "Mannerheim-eliitin" toimintaa.
- hsit
Suurhyökkäyksellä kirjoitti:
kyetään murtamaan millainen puolustusasema tahansa, jos vain on riittävät reserssit. Suurvallalla sellaiset on.
Suomen ainoa mahdollisuus selviytyä sodasta olisi ollut Saksan voitto. Kun se hävisi, Suomi hävisi. Ei se ollut kiinni sodanjohdosta, armeijasta, eikä puolustusasemien sijainnista.
Olette vain liian lapsellisia ja asiantuntemattomia ymmärtämään realiteetit.
"Eikä lie olisi ollut haittaa pysäyttää hyökkäys Rajajoella, saattaisi olla mm. yli 10 prosenttia enemmän maa-alaa Suomella nyt."No miksi baltit sitten saksalaisten johtamina hidastivat Neuvostoliiton etenemistä useissa kohdin. Tietysti valtio jonka yhdessä kaupungissa on enemmän asukkaita kuin Suomessa ja Balttiassa yhteensä pystyy jopa Tukholmaa etenemään jos se sitä haluaa. Neuvostoliitolla oli etuja muualla. Eihän se koko voimaansa voinnut Bagrationin aikana Suomen suunnalle keskittää. Paremmalla vastarinnalla olisi Suomella vaikkapa Sveto.
ukko laatikainen kirjoitti:
Miksi se ei sitten kuunnellut Nihtilää. Pajari muistaakseni myös arvosteli rankasti "Mannerheim-eliitin" toimintaa.
http://fi.wikipedia.org/wiki/Taavetti_Laatikainen
No, ainakin tuolla Taavetti Laatikaisella oli naisellinen tajunta (jumalan) sielunlaissa.
Ihme, kun ei pukenut hametta päälleen.- luutakainen tupp ruo
kuksaa2 kirjoitti:
http://fi.wikipedia.org/wiki/Taavetti_Laatikainen
No, ainakin tuolla Taavetti Laatikaisella oli naisellinen tajunta (jumalan) sielunlaissa.
Ihme, kun ei pukenut hametta päälleen.Laatikainen oli samanlainen peräreikä kuten Hugo Österman.
- toxxr
luutakainen tupp ruo kirjoitti:
Laatikainen oli samanlainen peräreikä kuten Hugo Österman.
Tai Rundstedt.
- Jos kerran nuo
Hyvä johtaja kirjoitti:
Marskin huono johtaminen näkyi:
- Antoi joukkojen moraalin ja taistelukyvyn rappeutua asemasodassa
- Antoi linnoitustöiden jatkua hallitsemattomasti täysin väärillä paikoilla vuoteen 44 asti
- Ei uskonut NL:n hyökkäykseen Suomen rintamilla
- Ummisti silmänsä Saksan tulossa olevalle tappiolle pitkälle vuoteen -43
- Ei ymmärtänyt panssarin- ja ilmatorjunnan täysin muuttunutta roolia
Kaiken tämän seurauksena sotaa ei johdettu vaan tilanne ajelehti ja muodostui laiskotteluksi niin miehistön kuin päällystön osalta.linnoitustyöt olivat hallitsemattomia ja väärillä paikoilla, niin miksi U-linja tehtiin ja miksi se täytti tehtävänsä täsmälleen suunnitellulla tavalla?
- it pajari kir jusl
Jos kerran nuo kirjoitti:
linnoitustyöt olivat hallitsemattomia ja väärillä paikoilla, niin miksi U-linja tehtiin ja miksi se täytti tehtävänsä täsmälleen suunnitellulla tavalla?
Jospa se oli ainut hyvin tehty linja. Tosiasia on että hommat oli kesken kun hyökkäys alkoi. Siitä ei pääse mihinkään. Nihtilä, Pajari, Halsti ja iso liuta muuta asiantuntijoita yritti puhua Mannerheimin ja Laatikaisen kaltaisille jermuille järkeä. Airo ja Paasonen tietysti tiesivät paremmin mutta olivat hiljaa.
- jottastiiät
hsit kirjoitti:
No miksi baltit sitten saksalaisten johtamina hidastivat Neuvostoliiton etenemistä useissa kohdin. Tietysti valtio jonka yhdessä kaupungissa on enemmän asukkaita kuin Suomessa ja Balttiassa yhteensä pystyy jopa Tukholmaa etenemään jos se sitä haluaa. Neuvostoliitolla oli etuja muualla. Eihän se koko voimaansa voinnut Bagrationin aikana Suomen suunnalle keskittää. Paremmalla vastarinnalla olisi Suomella vaikkapa Sveto.
Tuo nyt on aivan pahimman luokan hölynpölyä. Nykyinen raja ei sijaitse lähelläkään niitä linjoja joilla suomalaiset olivat aselevon tullessa. Raja piirrettiin jo talvisodan jälkeen pääosin. Sanotaan vielä että kynän ollessa Enson kohdalla Stalin pani peukalonsa sen päälle. Raja sijaitsisi nykyisellä paikallaan vaikka hyökkäys olisi tojuttu pääasemassa.
- näin se meni
jottastiiät kirjoitti:
Tuo nyt on aivan pahimman luokan hölynpölyä. Nykyinen raja ei sijaitse lähelläkään niitä linjoja joilla suomalaiset olivat aselevon tullessa. Raja piirrettiin jo talvisodan jälkeen pääosin. Sanotaan vielä että kynän ollessa Enson kohdalla Stalin pani peukalonsa sen päälle. Raja sijaitsisi nykyisellä paikallaan vaikka hyökkäys olisi tojuttu pääasemassa.
Totta, raja sovittiin, kuten on aina sovittu, rauhanneuvotteluissa.
Sen minkä sotilaat taistelukentillä voittivat, poliitikot neuvottelupöydissä hävisivät.
Näin tapahtui 1920 tartossa, myös 1940 moskovassa ja viimeksi 1947 pariisissa.
Tartossa Suomi luopui vaatimuksista Karjalaan ja palautti hallussaan olleet paikkakunnat, kuten Porajärvi, Moskovassa talvisodan jälkeen annettiin Viipuri vaikka se oli suomalaisten hallussa ja oli ollut koko sodan ajan ja Pariisissa sitten luovuttiin Petsamosta, Sallasta, Kuusamon pohjoisosista, Suomenlahden saarista, Wärtsilästä jne..... - hyvä johtaja
Hölynpölyä taas!! kirjoitti:
Suomen reursseissa tai intresseissä ei ollut mahdollisuutta asemasodan muuttamiseen aktiiviseksi. Oli vain odotettava ratkaisuja suurvaltojen yhteenotossa. Et tajua sitä vieläkään
Joukkoja koulutettiin, vaihdettiin. Ne tekivät linnoitustöitä, motteja, urheilivat, lomailivat, vartioivat jne.
Linnoitustöitä tehtiin kolmella kannaksella täysin voimin.
Suurhyökkäys ei ollut mikään uskon asia. Marski varautui siihen mm. järjestämällä Kannaksen puolustuksen uudelleen ja siirtämällä siinne kaksi divisioonaa lisävoimia talvella -44..
Marski seurasi sodan kulkua aina huolestuneempana jo syksystä -41 ja pyrki välttämään uusia toimia, jotka sitoisivat Suomen Saksaan lujemmin ja aiheuttaisivat tappioita.
Hän teetti jo talvella -43 tilannearvion, joka esitettiin hallitukselle ja eduskunnalle, Siitä nousi suuri poru. Piti tehdä uusi hieman positiivisempi.
Panssarin- ja ilmatorjuntaa vahvistettiin resurssien puitteissa, Saksasta ostettiin suuri määrä aseita kumpaankin tarkoitukseen.
Armeija oli täysin Mannerheimin käsissä ja taisteluvalmiina koko ajan.
Suosittelen perehtymistä todelliseen tilanteeseen. Ei se ollut jälkikäteisen kuvittelusi mukainen, eikä sellaiseksi muutukaan.heikkoa johtajuutta, vain toisin sanamuodoin. Tietenkään Suomen resurssit eivät riittäneet sodan kokonaiskulun muuttamiseen ja asemasota sinällään oli välttämätön vaihe. Sen sijaan omissa käsissä oli se, kuinka siihen kuluva aika käytetään kun ainoa merkittävämpi palvelustehtävä oli vartiopalvelus. Nyt sille asialle ei paljoa sodanjohdon puolelta tehty; lomailua,halkomottitalkoita, viihdytyskiertueita. Vertailun vuoksi, eihän varusmieskoulutuksessakaan pelata sököä ja veistellä pahkakuppeja vaikka ei ole sotatilaa päällä lainkaan.
Asioiden huolestuneena seuraaminen ei paljoa lämmitä kun se ei johda mihinkään toimenpiteisiin. Vahva johtaja ei esitä ylemmilleen vain heitä miellyttäviä myönteisiä raportteja, sellainen on jees-miehen toimintaa. Jo viimeistään Kurskin taistelun jälkeen olisi pitänyt olla selvää että panssarintorjunta tulee olemaan äärimmäinen avainkysymys koko jalkaväelle. Puhdetöiden sijaan olisi vaikka jokainen jermu pitänyt kouluttaa panssarien lähitorjujaksi. Kyllä niitä nyrkkejä olisi Saksasta saatu jo aiemmin kuin vuonna 44 jos olisi asiaa tarmokkaasti ajettu. - jeppjeeppjep......
hyvä johtaja kirjoitti:
heikkoa johtajuutta, vain toisin sanamuodoin. Tietenkään Suomen resurssit eivät riittäneet sodan kokonaiskulun muuttamiseen ja asemasota sinällään oli välttämätön vaihe. Sen sijaan omissa käsissä oli se, kuinka siihen kuluva aika käytetään kun ainoa merkittävämpi palvelustehtävä oli vartiopalvelus. Nyt sille asialle ei paljoa sodanjohdon puolelta tehty; lomailua,halkomottitalkoita, viihdytyskiertueita. Vertailun vuoksi, eihän varusmieskoulutuksessakaan pelata sököä ja veistellä pahkakuppeja vaikka ei ole sotatilaa päällä lainkaan.
Asioiden huolestuneena seuraaminen ei paljoa lämmitä kun se ei johda mihinkään toimenpiteisiin. Vahva johtaja ei esitä ylemmilleen vain heitä miellyttäviä myönteisiä raportteja, sellainen on jees-miehen toimintaa. Jo viimeistään Kurskin taistelun jälkeen olisi pitänyt olla selvää että panssarintorjunta tulee olemaan äärimmäinen avainkysymys koko jalkaväelle. Puhdetöiden sijaan olisi vaikka jokainen jermu pitänyt kouluttaa panssarien lähitorjujaksi. Kyllä niitä nyrkkejä olisi Saksasta saatu jo aiemmin kuin vuonna 44 jos olisi asiaa tarmokkaasti ajettu.Panssarintorjuntaan oli kyllä satsattu, oli hankittu 200 000 sinkoa ja muuta sälää, niitä vaan pidettiin varastoissa, kun haluttiin pitää sotasalaisuutena tämä uusi aseistus.
Asemien linnoittaminen, sitä voi arvostella, mutta ei tommoset linnoitukset mitään ratkaise, jos linnoitus on kovin vahva, niin vihollinen kiertää sen, tai tulee yli jollakin muulla tavalla, esim. maihinnousujoukkoja käyttämällä ja maahanlaskujoukkoja käyttämällä.
Asemasotavaihe oli täysin välttämätön, sotatalouden kannalta, asemasotaviheessa kotiutettiin noin 170 000 sotilasta salaisesti, homma salattiin joukkoja uudelleen ryhmittämällä, ne kutsuttiin sitten takaisin riviin, kun taistelut alkoivat uudestaan kesällä 1944.
Suomi ei olisi taloudellisesti selvinnyt noin pitkästä sodasta, jos ei tämmöstä operaatiota olisi suoritettu. - Hohoijaa taas!!
jeppjeeppjep...... kirjoitti:
Panssarintorjuntaan oli kyllä satsattu, oli hankittu 200 000 sinkoa ja muuta sälää, niitä vaan pidettiin varastoissa, kun haluttiin pitää sotasalaisuutena tämä uusi aseistus.
Asemien linnoittaminen, sitä voi arvostella, mutta ei tommoset linnoitukset mitään ratkaise, jos linnoitus on kovin vahva, niin vihollinen kiertää sen, tai tulee yli jollakin muulla tavalla, esim. maihinnousujoukkoja käyttämällä ja maahanlaskujoukkoja käyttämällä.
Asemasotavaihe oli täysin välttämätön, sotatalouden kannalta, asemasotaviheessa kotiutettiin noin 170 000 sotilasta salaisesti, homma salattiin joukkoja uudelleen ryhmittämällä, ne kutsuttiin sitten takaisin riviin, kun taistelut alkoivat uudestaan kesällä 1944.
Suomi ei olisi taloudellisesti selvinnyt noin pitkästä sodasta, jos ei tämmöstä operaatiota olisi suoritettu.Saksasta saadut pst-tykit sijoitettiin pääasiassa Kannakselle.
Lähitorjunta-aseet olivat juuri koulutuksesa ja jaossa. Painopiste oli Kannaksella.
Lähinnä vuonna -42 kotiutettiin noin 88 000 miestä eli ikäluokta 1896-1907. Vajaus täytettiin kutsumalla aseisiin ikäluokat
1923-26.
Kesällä -44 kutsuttiin takaisin pääosa ikäluokista 1903-7.
Koska fasisti Mannerheim oli yllättävän ahkera kaappijuoppo, myös pikkuporvarillinen armeija juopotteli aivan liikaa.
- Hölynpölyä!!
Marski otti ruokaryypyt aterioilla. Siihen se suunnilleen jäikin. Hän oli hyvin kohtuullinen alkoholin käytössä.
Fasisteja hän inhosi, samoin natseja ja kommunisteja.
Hänen arvonsa olivat koti, uskonto ja isänmaa.
Jätitkö kuitenkin lääkkeet ottamatta? Vai eikö ne tehoa?
Taidat olla niitä, joilla hissi ei nouse ylimpiin kerroksiin?
- vääpeli sänkykörmy
Yrittääkö Rateki sanoa että Mannerheimilla jäi kaikki vähän niin kuin puolitiehen. heehehe oli se huvittavaa kun isot pamput pelasi tennistä ja äijä jermut kaivoi juoksuhautoja kun esim. Kuuterselässä joutuivat yllätetyiksi housut kintuista. hhehahah oli siinäkin älykön johtaja palstan älykön siis. NERO tiedusteli Pajarilta ja Halstilta vielä vastahyökkäyksen mahdollisuutta. Yhtä tietämätön modernista sodankäynnistä kuin Budjonnyi ja Voroshilov. Mokomakin hevomies. Viipurista luopuminen oli ainut järkevä teko koska jos oltaisi se saatu pidettyä ei Elisenvaaran tyylliset tappiotkaan olisi saaneet neroa siitä luopumaan.
http://prokarelia.net/fi/?x=artikkeli&article_id=1250&author=84
No, olipa kiva, että Suomen pikkuporvarillinen armeija pakeni hätäpaskat housuissa
Viipurista.- nihh jaah miekkntup
Nooh se oli järkevä veto etkä sinä sitä tajuaisi vaikka rautalangasta vääntäisi. Viipuri oli venäläisille pelkkä maapala. 20.prikaati ei oikein eliittiä ollut ja siitäkin taidettiin ukkoja ottaa muihin alueisiin myöhemmin.
- jos ja rikoo legb nh
Unkarillakin oli asiat aluksi samalla tavalla perseelleen kun oli samanlainen ikäloppu johtamassa. Suomi johti siis sodan aikana yli seitsemänkymmentä vuotias entinen ryssän upseeri.
- Jos kerran
Mannerheim johti sotaa niin kurjasti ja päin seiniä, miten on mahdollista että Suomi ainoana Neuvostoliittoa vastaan taistelleena maana säilytti itsenäisyytensä ja demokraattisen hallitusmuotonsa sekä välttyi koko sodan ajan ja sen jälkeenkin tärkeimpien ydinalueidensa miehitykseltä?
- tox kirja
Ilmeisesti ammatti ukkelit kuten Kuhlmey, Tapola ja Talvela ajoissa apuun. Ei ole sattumaa että Himmler halusi juuri Talvelasta Quislinginsä siitä huolimatta että tyypillä oli vapaamuurarin tausta.
- Kunnolla johtaen
oltaisiin päästy melkein pelkällä säikähdyksellä. Olisi kuitenkin vaatinut strategista ja poliittista pelisilmää sekä jatkuvaa tarmokasta johtamisotetta. Nyt kun nämä puuttuivat huojuttiin lopullisen katastrofin reunalla.
- nooh nooh
Kunnolla johtaen kirjoitti:
oltaisiin päästy melkein pelkällä säikähdyksellä. Olisi kuitenkin vaatinut strategista ja poliittista pelisilmää sekä jatkuvaa tarmokasta johtamisotetta. Nyt kun nämä puuttuivat huojuttiin lopullisen katastrofin reunalla.
Ainakin siihen asti kunnes Bagration oli ohi. Toisaalta Nekkulakin heilui aika savijalan partaalla kun katsoo miten paljon meni ukkoja ja kalustoa pelkästään siihen että saatiin muutama miljoona saksalaista työnnettyä takaisin Berliiniin. Viipuria ei nekkula olisi jokatapauksessa hyväksynyt lopulliseksi rajaksi.
http://fi.wikipedia.org/wiki/Operaatio_Bagration
"Noo, noo pojat. Sotahan on kaunis, jos tiedätte voittajan", naurahti miehisen tajunnan omistanut Stalin.
ps. Sotilasfilosofinen huomautus (jumalan) sielunlaissa!- jaahas..
" Suomeen oli saatu Saksasta panssarinyrkkejä, nykyisen Singon edeltäjiä, mutta koulutusta niiden käytöstä ei ollut annettu, eikä niitä ollut jaettu joukoille. "
"Panssarinyrkkien jako alkoi paholaisen jo riehuessa, siihen asti ne olivat maanneet varikkojen hyllyillä."
http://a0z9aa9z0.puheenvuoro.uusisuomi.fi/36311-valkeasaaressa-jyrahti- Uusien aseiden
käyttöön oli koulutettu upseereita jo useita kuukausia.
Jakelu joukoille aloitettiin kesäkuun alkupäivinä. Käyttöönotto oli täysin kiinni rintamakomentajista, ei Päämajasta.
Perjkjärven varikolla oli valmiina suuri määrä uusia aseita. Joukkoja ei kiinnostanut paria poikkeusta lukuunottamatta.
Ne olivat 2.D ja JR 1. - Rateki
Uusien aseiden kirjoitti:
käyttöön oli koulutettu upseereita jo useita kuukausia.
Jakelu joukoille aloitettiin kesäkuun alkupäivinä. Käyttöönotto oli täysin kiinni rintamakomentajista, ei Päämajasta.
Perjkjärven varikolla oli valmiina suuri määrä uusia aseita. Joukkoja ei kiinnostanut paria poikkeusta lukuunottamatta.
Ne olivat 2.D ja JR 1.Joukkoja ei kiinnostanut? Sotaa ei ylimalkaan käydä sen mukaan sattuuko se joukkoja kiinnostamaan. Yllä eriteltyä erittäin heikkoa johtamista osoittaa kyllä se että keskeisten uusien asejärjestelmien koulutus jätettiin viime tippaan ja sen etenemistä ei seurattu. Jo vaatimattominkin projektipäällikkö seuraisi viikoittain koulutuksen etenemistä joukko-osastoittain.
- Jaaha. Ja sinä
Rateki kirjoitti:
Joukkoja ei kiinnostanut? Sotaa ei ylimalkaan käydä sen mukaan sattuuko se joukkoja kiinnostamaan. Yllä eriteltyä erittäin heikkoa johtamista osoittaa kyllä se että keskeisten uusien asejärjestelmien koulutus jätettiin viime tippaan ja sen etenemistä ei seurattu. Jo vaatimattominkin projektipäällikkö seuraisi viikoittain koulutuksen etenemistä joukko-osastoittain.
tiesit suurhyökkäyksen tulon jo hyvissä ajoin? Mikset ilmoittanut ja vaatinut toimia?
- Rateki
Jaaha. Ja sinä kirjoitti:
tiesit suurhyökkäyksen tulon jo hyvissä ajoin? Mikset ilmoittanut ja vaatinut toimia?
Koska en ollut syntynyt silloin. Sen sijaan valtavista joukkojen keskityksistä ilmoittivat sangen monet siihen aikaan kyseisellä rintamalla olleet tahot, partioita ja lentotiedustelua myöden. Sen lisäksi yleinen tilanne itärintamalla oli se, että Syväri oli rintaman itäisin asema ja käytännössä jo Baltiassa ja Kuurinmaalla etenevän puna-armeijan selustassa. Jaltan konferenssissa liittoutuneet ilmoittivat tavoitteekseen ainoastaan Saksan ehdottoman antautumisen. On käsittämätöntä että kaikki tämä hälyttävä tieto omittoitiin ja elettiin kuin haavemaailmassa, missä tahansa järjellisessä organisaatiossa nämä indikaattorit olisivat aiheuttaneet kuumeisen valmistautumisen.
- näin se meni
Rateki kirjoitti:
Koska en ollut syntynyt silloin. Sen sijaan valtavista joukkojen keskityksistä ilmoittivat sangen monet siihen aikaan kyseisellä rintamalla olleet tahot, partioita ja lentotiedustelua myöden. Sen lisäksi yleinen tilanne itärintamalla oli se, että Syväri oli rintaman itäisin asema ja käytännössä jo Baltiassa ja Kuurinmaalla etenevän puna-armeijan selustassa. Jaltan konferenssissa liittoutuneet ilmoittivat tavoitteekseen ainoastaan Saksan ehdottoman antautumisen. On käsittämätöntä että kaikki tämä hälyttävä tieto omittoitiin ja elettiin kuin haavemaailmassa, missä tahansa järjellisessä organisaatiossa nämä indikaattorit olisivat aiheuttaneet kuumeisen valmistautumisen.
Höpöhöpö, sinä olet pihalla kuin lumi-ukko tapahtumista ...
Mannerheim johti erittäin hyvin siltä osin kuin oli tapahtumista vastuussa, samaa voidaan sanoa myös Rytistä, sillä kaverithan johti Suomea tavallaan yhdessä.
Käytännössä mitään sellaista aseteknistä ylivertaisuutta ei ollut olemassa, millä puna-armeijan täysivoimainen hyökkäys oliis voitu pysäyttää, Suomella oli sinkoja sun muuta pientä sälää, joiden olemassaolo salattiin ihan järkevistä syistä.
Sotaa käytiin, kuten pitikin, kyllä Mannerheim ja Ryti sen tajusivat, että jos halutaan rauha N-liiton kanssa, niin kaikista valloitetuista alueista on luovuttava, mikäli aselevosta neuvotellaan niin välit Saksaan katkeaa samalla hetkellä.
Suo siellä vetelä täällä sanoo sananlasku, tehtiin niin tai näin, niin Suomen asema huononee, siinä mielessä tämä sinun kovasti moittima johtaminen hoidettiin kyllä ihan kelvollisesti.
Suomi ei käytännössä olisi voinut irtautua aikaisemmin, sillä Saksa olisi ollut liian vahva vastustaja, samoin sekin olisi ollut suuri riski, jos puna-armeija olisi jäänyt täyteen vahvuuteen itä-rajalle, siinä vaiheessa kun välit Saksaan menisi poikki.
Torjuntataistelut olivat täysin välttämättömiä, jotta puna-armeijan vahvuutta saatiin alennettua ja tuhottua, kun tilanne sitten saksan omilal rintamilla myös huonini Saksan osalta, hyökkäyksen myös siellä edettyä, niin avautui tie Suomelle irtautua sodasta kokonaan.
Tämän hetken ja tilaisuuden Suomi hyödynsi, se ratkaisi Suomen kohtalon tässä sodassa. - Ei ilmoittaneet!!
Rateki kirjoitti:
Koska en ollut syntynyt silloin. Sen sijaan valtavista joukkojen keskityksistä ilmoittivat sangen monet siihen aikaan kyseisellä rintamalla olleet tahot, partioita ja lentotiedustelua myöden. Sen lisäksi yleinen tilanne itärintamalla oli se, että Syväri oli rintaman itäisin asema ja käytännössä jo Baltiassa ja Kuurinmaalla etenevän puna-armeijan selustassa. Jaltan konferenssissa liittoutuneet ilmoittivat tavoitteekseen ainoastaan Saksan ehdottoman antautumisen. On käsittämätöntä että kaikki tämä hälyttävä tieto omittoitiin ja elettiin kuin haavemaailmassa, missä tahansa järjellisessä organisaatiossa nämä indikaattorit olisivat aiheuttaneet kuumeisen valmistautumisen.
"Sen sijaan valtavista joukkojen keskityksistä ilmoittivat sangen monet siihen aikaan kyseisellä rintamalla olleet tahot, partioita ja lentotiedustelua myöden"
Tiedot olivat hajanaisia, ristiriitaisia ja virheellisiä. Tiedustelujaosto ei kyennyt muodostamaan niistä selkeää uhkakuvaa toimenpiteitä varten. Toisaalta ylipäällikkö toimi aina oman käsityksensä perusteella.
Vasta 2004 ilmestyi kirja, jossa todistettiin, että tietoja olisi ollut, jos ne olisi osattu koota. Siis 60 vuotta myöhässä.
Sinä et ollut siis edes syntynty tuolloin, mutta osaat antaa neuvoja. Kenelle ne on tarkoitettu? Ja olisikohan ne hieman myöhässä? Silloin toimittiin niiden tietojen varassa, jotka olivat käytössä. Jälkiviisaus ei ole mahdollista päätöksenteossa.
Tarinasi osoittavat kerta kerran jälkeen, että et ole kunnolla perehtynyt kesän -44 tilanteeseen, vaan tyrkytät omia kuvitelmiasi. - Lukekaahan asiaa!
Uusien aseiden kirjoitti:
käyttöön oli koulutettu upseereita jo useita kuukausia.
Jakelu joukoille aloitettiin kesäkuun alkupäivinä. Käyttöönotto oli täysin kiinni rintamakomentajista, ei Päämajasta.
Perjkjärven varikolla oli valmiina suuri määrä uusia aseita. Joukkoja ei kiinnostanut paria poikkeusta lukuunottamatta.
Ne olivat 2.D ja JR 1.Laitoin tuonne juttua uusien aseiden tiimoilta:
Mitä todellisuudessa tapahtui 11.4.1944 Suomeen tulleelle panssarinlähitorjunta-aseiden 1. erälle?
Kirjoittaja Niitä sun näitä » 22.02.12 14:25
http://agricola.utu.fi/keskustelu/viewtopic.php?f=10&t=4242
Mikä ihmeen aseidenvientikielto? Saksa toimitti sopimusten mukaisesti kaikki sovitut asetoimitukset ja viljaakin tuli Saksasta keväällä 1944 joka ainoa kuukausi Suomeen.
http://agricola.utu.fi/keskustelu/viewtopic.php?f=10&t=4221
- Pss Sammatus Pisi
Mannerheimin säästöporsaat oli väkevä keksintö, mutta väärässä paikassa siellä "aanuksessa". Niitä kun olisi Kivitielle laitettu niin r y s s ä n panssaripirssi olisi stopannut laakista!
"PSS linjan panssariestettä kuvattuna kesällä 2009. Tämä vaikuttava rakennelma on yllättävän hyvin säilynyt. Tällaista panssariestettä en ole muualla vielä tavannut"
http://www.matkaviljanen.fi/sotahistoria/PSS torahampaat.jpg
PSS linja eli Pisi Saarimäki Sammatus linja oli jatkosodan aikana todella hyvin tehty taka-asema Syväriltä perääntymisen varalta.
http://www.matkaviljanen.fi/sotahistoriaa.htm - Pss asema
PSS-asemaa linnoitettiin kovasti ja Pisi-Saarimäki-Sammatus -linjalle tehtiin valtavat panssariesteet ja -kaivannot.
Suomen Kuvalehdessä, SK 28 10.7.2009, on sivuilla 34-37 iso juttu aiheesta. Etenkin sivuaukeaman 34-35 kuva on paljon puhuva. Sivulla 37 esitellään ns. Mannerheimin säästöpossuja.
Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
- 1492199
- 1211485
Atte Harjanne usuttaa eläkeläisvihaan
Karmeeta kuultavaa aamun uutislähetyksessä, kun Atte Harjanne, tunnettu eläkeläisvihaaja, suitsii sukupolvien välistä v3371299Keitä oli kunnanjohtajan erottajat?
Kouluja ei ole varaa ylläpitää mutta johtajasopimukseen palaa 100000 euroa ja uuden johtajan hakuprosessi maksaa kymmeni671224Postimerkki kirjeeseen ja kortiin maksaa jo 3 euroa!
https://yle.fi/a/74-20229241 Kyllä tämä on järjetön hinta, Posti tuhoaa itsensä tällä hinnalla, täytyyhän Postin "Herro1401200IS: Väitöstutkimus - Pyöräilybuumi oli pelkkä kupla!
Pyöräilybuumista paljastui karu totuus Väitöstutkimuksen mukaan suuri suomalainen pyöräilyrenessanssi olikin vain pelkk31191- 1411179
- 491119
Turussa Varissuolla bussikuski ajoi lapsen yli lapsi kuoli
Poliisi " Epäilee " kuskia törkeästä liikenneturvallisuuden vaarantamisesta ja törkeästä kuolemantuottamuksesta.1601056- 701014