Pikainen katsaus otsikossa mainittuihin termien sisältöön, niiden itsensä viitoittamassa kontekstissa.
Väittely sukupuolten välisestä erosta älykkyydessä:
Sukupuolten välillä on eroja melkein kaikissa eläinlajeissa. Ei ole mitään syytä olettaa, etteikö tällaisia eroja voisi olla myös älykkyydessä. Miesten ja naisten ajattelu on erilaista, ja heidän älykkyytensä painopiste on sijoittunut eri alueille. Tämä ei kuitenkaan tarkoita, etteikö sukupuolten välillä olisi älykkyydessä eroavaisuuksia, mutta tarkoittaa, että niiden eroavaisuuksien selvittäminen tietylle alueelle keskitetyn kokeen avulla ei ole tarkkaa. (esim loogisten ehtojen löytäminen käyttäen visuaalista hahmotuskykyä)
Persoonallisuuden merkityksestä älykkyyteen:
Persoonallisuus määrittää ihmisen ajattelutapaa, ja se määrittää myös ihmisen kykyä ajatella loogisesti, sisältää myös opittuja asioita kuten arvoja, analyyttisia taitoja.
Muutakin kognitiivisesta älykkyydestä:
Kogniitiiviseen älykkyyteen voitaisiin liittää olennaisia ajattelun osa-alueita, kuten abstraktioiden käsitteleminen, kielellinen älykkyys - kielen merkitys tulee esille uuden tiedon oppimisessa, välittämisessä, käsittelemisessä sosiaalisessa ympäristössä.. Ja vastaavaa.
Älykkyysteoria:
Wikipediastakin selvitettävissä oleva älykkyysteoria on sellainen että on olemassa keskeinen muuttuja, joka on lähinnä geenien ja muutamien muiden tekijöiden varassa, joka ratkaisee kuinka hyvät kyvyt ihmiselle kehittyy älykkyyden eriosalueille, tai tarkemmin sanottuna, muuttuja joka korreloi eri osa-alueilla olevan lahjakkuuden kanssa. Näissä testeissä siis halutaan tietää tuo muuttuja epäsuoraan, tilastollisesti, ja antaa sille arvo jota sitten kutsutaan älykkyysosamääräksi.
Tällä tavalla mitattu ÄO siis voi antaa virheellisiä tuloksia, koska se ei esimerkiksi ota huomioon tätä sukupuolten välisen älykkyyden painopisteen eroa *tilastollisesti*.
Olennaisia johtopäätöksiä:
1. Korkean älykkyysosamäärän omaava henkilö, voi:
a) olla poikkeuksellisen lahjakas juuri sillä alueella, jonka kautta on pyritty epäsuoraan selvittämään se lahjakkuuden eri osa-alueiden kanssa korreloiva muuttuja, ja siten omata korkeamman älykkyysosamäärän kuin kuuluisi - SEKÄ päinvastoin, voi myös omat alhaisemman ÄO:n
b) voi olla kognitiiviselta älykkyydeltään ÄO:n antamaa ennustetta huonompaa tasoa erityisesti persoonallisuudesta johtuvien syiden takia, sekä tietojen käsittelemiseen ja kommunikoimiseen vaadittujen lahjakkuuksien heikkouden takia. ( ja intellektuelli henkilö voi vaikuttaa älykkäämmältä kognitiivisten kykyjensä ja persoonallisuutensa takia, kuin mitä hänen ÄO:nsa on. )
c) Käyttäytyä ja ajatella kuin idiootti :D
2. Miesten ja naisten välillä tulisi odottaa olevan eroa älykkyydessä
a) tätä eroa ei kuitenkaan voi selvittää testillä, joka perustuu vain yhteen alueeseen. ( käytännössä sama kuin 1. a )
b) koska painopisteellä on eroa, voi olla että painopisteen merkitys on suurempi kuin tämän älykkyyteen liitetyn tilastollisen muuttujan.
Väittely sukupuolten välisestä erosta älykkyydessä:
Sukupuolten välillä on eroja melkein kaikissa eläinlajeissa. Ei ole mitään syytä olettaa, etteikö tällaisia eroja voisi olla myös älykkyydessä. Miesten ja naisten ajattelu on erilaista, ja heidän älykkyytensä painopiste on sijoittunut eri alueille. Tämä ei kuitenkaan tarkoita, etteikö sukupuolten välillä olisi älykkyydessä eroavaisuuksia, mutta tarkoittaa, että niiden eroavaisuuksien selvittäminen tietylle alueelle keskitetyn kokeen avulla ei ole tarkkaa. (esim loogisten ehtojen löytäminen käyttäen visuaalista hahmotuskykyä)
Persoonallisuuden merkityksestä älykkyyteen:
Persoonallisuus määrittää ihmisen ajattelutapaa, ja se määrittää myös ihmisen kykyä ajatella loogisesti, sisältää myös opittuja asioita kuten arvoja, analyyttisia taitoja.
Muutakin kognitiivisesta älykkyydestä:
Kogniitiiviseen älykkyyteen voitaisiin liittää olennaisia ajattelun osa-alueita, kuten abstraktioiden käsitteleminen, kielellinen älykkyys - kielen merkitys tulee esille uuden tiedon oppimisessa, välittämisessä, käsittelemisessä sosiaalisessa ympäristössä.. Ja vastaavaa.
Älykkyysteoria:
Wikipediastakin selvitettävissä oleva älykkyysteoria on sellainen että on olemassa keskeinen muuttuja, joka on lähinnä geenien ja muutamien muiden tekijöiden varassa, joka ratkaisee kuinka hyvät kyvyt ihmiselle kehittyy älykkyyden eriosalueille, tai tarkemmin sanottuna, muuttuja joka korreloi eri osa-alueilla olevan lahjakkuuden kanssa. Näissä testeissä siis halutaan tietää tuo muuttuja epäsuoraan, tilastollisesti, ja antaa sille arvo jota sitten kutsutaan älykkyysosamääräksi.
Tällä tavalla mitattu ÄO siis voi antaa virheellisiä tuloksia, koska se ei esimerkiksi ota huomioon tätä sukupuolten välisen älykkyyden painopisteen eroa *tilastollisesti*.
Olennaisia johtopäätöksiä:
1. Korkean älykkyysosamäärän omaava henkilö, voi:
a) olla poikkeuksellisen lahjakas juuri sillä alueella, jonka kautta on pyritty epäsuoraan selvittämään se lahjakkuuden eri osa-alueiden kanssa korreloiva muuttuja, ja siten omata korkeamman älykkyysosamäärän kuin kuuluisi - SEKÄ päinvastoin, voi myös omat alhaisemman ÄO:n
b) voi olla kognitiiviselta älykkyydeltään ÄO:n antamaa ennustetta huonompaa tasoa erityisesti persoonallisuudesta johtuvien syiden takia, sekä tietojen käsittelemiseen ja kommunikoimiseen vaadittujen lahjakkuuksien heikkouden takia. ( ja intellektuelli henkilö voi vaikuttaa älykkäämmältä kognitiivisten kykyjensä ja persoonallisuutensa takia, kuin mitä hänen ÄO:nsa on. )
c) Käyttäytyä ja ajatella kuin idiootti :D
2. Miesten ja naisten välillä tulisi odottaa olevan eroa älykkyydessä
a) tätä eroa ei kuitenkaan voi selvittää testillä, joka perustuu vain yhteen alueeseen. ( käytännössä sama kuin 1. a )
b) koska painopisteellä on eroa, voi olla että painopisteen merkitys on suurempi kuin tämän älykkyyteen liitetyn tilastollisen muuttujan.
Vastaukset 2
Vanhimmat
"b) koska painopisteellä on eroa, voi olla että painopisteen merkitys on suurempi kuin tämän älykkyyteen liitetyn tilastollisen muuttujan."
.. korjaus äskeiseen:
b) koska painopisteellä on eroa, voi olla että painopisteen merkitys on suurempi kuin ero sukupuolten välillä tämän älykkyyteen liitetyn tilastollisen muuttujan kohdalla
Jatketaan nyt vielä vähän kun alkuunkin päästiin.
Koska älykkyys on pääosin geenien perusteella kehittyvä ominaisuus ja geenit vaihtelevat alueittain, korreloivat muutkin geneettiset ominaisuudet älykkyyden kanssa. Se ei kuitenkaan tarkoita että nämä muut geenit mitenkään vaikuttaisivat älykkyyteen, kyse on vain tiettyjen geenien (tai niiden eri yhdistelmien todennäköisten) lukuumäärien esiintymisestä, mutta sekin on mahdollista ilman parempaa tietoa.