Yhteisöveron ja seurakuntien osuuden kehitys

Kirkko asettaa ehdoksi, että sen yhteiskunnalliset tehtävät määritellään riittävän laajasti, eli sen mielestä ilmeisestikin kaikki mitä se tekee tukee jollain lailla yhteiskuntaa. Siispä valtion pitää korvata kirkon kaikki kulut?

Eli korvausperuste ja -tapa, yhteisövero-osuus tai budjetti määräraha, on kirkolle ihan yks hailee, kunhan korvaus on muhkea, ja takaa kirkolle ylikompensaatiota sen "megalomaanisista" palveluksista yhteiskunnalle.

Lakisääteisten tehtävien lisäksi kirkko haluaa, että sille korvataan kaikki muukin sen harjoittama toiminta. Kirkko on valmis tekemään hyvää vain jos valtio siitä sille erikseen maksaa.

Samanaikaisesti kirkko maanittelee ihmisiä pysymään kirkon jäseninä, jos ei uskon niin kirkon tekemän hyväntekeväisyyden takia. Mutta kirkollisverovaroja kirkko ei haluaisi tuhlata yhteiskuntaa tukevaan auttamistyöhön vaan valtion pitäisi se maksaa, että kirkollisverot jäävät kirkon holveihin tai sijoitettavaksi.

Sama juttu Kirkon Ulkomaanavun kanssa. Senkin toiminnasta, lähetystyöstä, valtio rahoittaa suurimpana rahoittajana liki 40%, ja muutakin kirkon hyväntekeväisyyttä rahoitetaan keräyksin ja kolehdein, kunhan ei vaan tarvi kirkollisverotuloihin koskea. Ne sijoitetaan mieluummin .

dgkdgk kirjoitti:

Kirkko asettaa ehdoksi, että sen yhteiskunnalliset tehtävät määritellään riittävän laajasti, eli sen mielestä ilmeisestikin kaikki mitä se tekee tukee jollain lailla yhteiskuntaa. Siispä valtion pitää korvata kirkon kaikki kulut?

Eli korvausperuste ja -tapa, yhteisövero-osuus tai budjetti määräraha, on kirkolle ihan yks hailee, kunhan korvaus on muhkea, ja takaa kirkolle ylikompensaatiota sen "megalomaanisista" palveluksista yhteiskunnalle.

Lakisääteisten tehtävien lisäksi kirkko haluaa, että sille korvataan kaikki muukin sen harjoittama toiminta. Kirkko on valmis tekemään hyvää vain jos valtio siitä sille erikseen maksaa.

Samanaikaisesti kirkko maanittelee ihmisiä pysymään kirkon jäseninä, jos ei uskon niin kirkon tekemän hyväntekeväisyyden takia. Mutta kirkollisverovaroja kirkko ei haluaisi tuhlata yhteiskuntaa tukevaan auttamistyöhön vaan valtion pitäisi se maksaa, että kirkollisverot jäävät kirkon holveihin tai sijoitettavaksi.

Sama juttu Kirkon Ulkomaanavun kanssa. Senkin toiminnasta, lähetystyöstä, valtio rahoittaa suurimpana rahoittajana liki 40%, ja muutakin kirkon hyväntekeväisyyttä rahoitetaan keräyksin ja kolehdein, kunhan ei vaan tarvi kirkollisverotuloihin koskea. Ne sijoitetaan mieluummin .

Lue lisää

Ilmeisesti kirkko on hädissään siitä, että sen bluffi paljastuu hautaustoimen kulujen liioittelun osalta.Niinpä se nyt hädissään yrittää keksi muita,uusia, korvausperusteita toiminnoistaan, joiden kustannuksista sen omasta mielestä valtion pitäisi huolehtia, mutta joista tällä hetkellä ei kirkolle makseta.

Jos kaikki järjestöt, jotka tekevät yhteiskunnalle palveluksia, hyödyttävät toiminnallaan yhteiskuntaa, lähettäisivät laskun valtiolle niin ei taitais rahat valtiolla riittää

KiIrkko ei taida enää juurikaan vedota kirkonkirjojen ylläpitoon korvausperusteena. Aikaisemminhan ne aina siitä muistutti. Kai niillekin on vihdoin menny jakeluun, että ei valtio tarvi kirkonkirjoja, kun väestörekisteri hoittaa homman.

Niinpä kirkko on päättäny panna sukututkijat maksumiehiksi, ja perii heiltä nyt aika kovaa hintaa kirkonkirjoihin tutustumisesta.

Kirkko on niin kankea ja byrokraattinen laitos, että hyvin suuri osa kirkollisveroista menee kaikkeen muuhun kuin varsinaiseen toimintaan, eli itse organisaation pystyssä pitämiseen.

Ja kun kirkolla on eläkevastuitakin kattamatta niin paljon, että sitä voi verrata aikapommiin, mistä aktiivi kristitty ex-pankinjohtaja, oliko sen nimi Ahti Hirvonen, on lukuisia kertoja kirjoittanut ja varoittanut, nii jostain sitä rahaa on haalittava, ja helpoiten se on ainakin tähän asti käynyt valtion kukkarolla käymällä. "Uskontopuolueella" on niin paljon jäseniä hallituksessa ja eduskunnassa kirkon etuja sumeilematta ajamassa. Kirkko vain ilmoittaa vääristellyt lukunsa menoistaan, varsinkin hautauksen osalta, ja poliitikot neilevät kirkon laskelmat karvoineen päivineen, sen kummemmin tutkimatta.

2000 euroa per hautaus on ihan kohtuuton korvaus, varsinkin kun hautaus ei ole ilmaista. Kyllä kuolinpesät maksavat siitä kirkolle ihan kohtuulliselta vaikuttavan korvauksen.

jotanirajaa.. kirjoitti:

KiIrkko ei taida enää juurikaan vedota kirkonkirjojen ylläpitoon korvausperusteena. Aikaisemminhan ne aina siitä muistutti. Kai niillekin on vihdoin menny jakeluun, että ei valtio tarvi kirkonkirjoja, kun väestörekisteri hoittaa homman.

Niinpä kirkko on päättäny panna sukututkijat maksumiehiksi, ja perii heiltä nyt aika kovaa hintaa kirkonkirjoihin tutustumisesta.

Kirkko on niin kankea ja byrokraattinen laitos, että hyvin suuri osa kirkollisveroista menee kaikkeen muuhun kuin varsinaiseen toimintaan, eli itse organisaation pystyssä pitämiseen.

Ja kun kirkolla on eläkevastuitakin kattamatta niin paljon, että sitä voi verrata aikapommiin, mistä aktiivi kristitty ex-pankinjohtaja, oliko sen nimi Ahti Hirvonen, on lukuisia kertoja kirjoittanut ja varoittanut, nii jostain sitä rahaa on haalittava, ja helpoiten se on ainakin tähän asti käynyt valtion kukkarolla käymällä. "Uskontopuolueella" on niin paljon jäseniä hallituksessa ja eduskunnassa kirkon etuja sumeilematta ajamassa. Kirkko vain ilmoittaa vääristellyt lukunsa menoistaan, varsinkin hautauksen osalta, ja poliitikot neilevät kirkon laskelmat karvoineen päivineen, sen kummemmin tutkimatta.

2000 euroa per hautaus on ihan kohtuuton korvaus, varsinkin kun hautaus ei ole ilmaista. Kyllä kuolinpesät maksavat siitä kirkolle ihan kohtuulliselta vaikuttavan korvauksen.

Lue lisää

Yli 60 % kirkollisverotuloista menee henkilöstökuluihin, eli palkkoihin, jotka tekevät käytännön työn. Palkkakulut nivoutuvat osaksi toiminnallisia kuluja työaloilla.

Yhteisövero-osuus, jonka valtio kirkolle antaa, ei mene pelkästään hautauskuluihin, vaan myös hautausmaiden ylläpitoon. Kun hautausmaita on hehtaaritolkulla ympäri Suomenmaan, niin kuluja tulee, miljoonia. Hautausmaiden hoito ei ole ilmaista, kesätyövoiman palkkaus ei ole ilmaista, kaluston huolto ei ole ilmaista, riittävien rakennusten ylläpito ei ole ilmaista, polttoaine ei ole ilmaista, istutukset eivät ole ilmaisia, puustoharvennukset eivät ole ilmaisia, korjaukset eivät ole ilmaisia, vesipisteiden rakentaminen ja putkistot eivät ole ilmaisia, vesi ei ole ilmaista, talvisin teiden kulkuväylien aukaiseminen ei ole ilmaista, valaistus ei ole ilmaista, sähkö ei ole ilmaista...

Yhteisövero-osuudesta osa menee myös kulttuurihistoriallisesti arvokkaiden rakennusten ylläpitoon, eli suojeltujen kirkkojen kunnostukseen ja ylläpitoon. Kirkko maksaa tietenkin osan kuluista, koska käyttää niitä aktiivisesti, mutta valtio osaltaan auttaa mm. keskiaikaisten kivikirkkojen pitämistä kunnossa.

Niin, ja elinkustannukset nousevat vuosittain, ja niiden mukana myös ylläpitokulut.

Meingott kirjoitti:

Yli 60 % kirkollisverotuloista menee henkilöstökuluihin, eli palkkoihin, jotka tekevät käytännön työn. Palkkakulut nivoutuvat osaksi toiminnallisia kuluja työaloilla.

Yhteisövero-osuus, jonka valtio kirkolle antaa, ei mene pelkästään hautauskuluihin, vaan myös hautausmaiden ylläpitoon. Kun hautausmaita on hehtaaritolkulla ympäri Suomenmaan, niin kuluja tulee, miljoonia. Hautausmaiden hoito ei ole ilmaista, kesätyövoiman palkkaus ei ole ilmaista, kaluston huolto ei ole ilmaista, riittävien rakennusten ylläpito ei ole ilmaista, polttoaine ei ole ilmaista, istutukset eivät ole ilmaisia, puustoharvennukset eivät ole ilmaisia, korjaukset eivät ole ilmaisia, vesipisteiden rakentaminen ja putkistot eivät ole ilmaisia, vesi ei ole ilmaista, talvisin teiden kulkuväylien aukaiseminen ei ole ilmaista, valaistus ei ole ilmaista, sähkö ei ole ilmaista...

Yhteisövero-osuudesta osa menee myös kulttuurihistoriallisesti arvokkaiden rakennusten ylläpitoon, eli suojeltujen kirkkojen kunnostukseen ja ylläpitoon. Kirkko maksaa tietenkin osan kuluista, koska käyttää niitä aktiivisesti, mutta valtio osaltaan auttaa mm. keskiaikaisten kivikirkkojen pitämistä kunnossa.

Niin, ja elinkustannukset nousevat vuosittain, ja niiden mukana myös ylläpitokulut.

Lue lisää

Kirkko on saanut paljon maata ja metsää valtiolta aikoinaan ja sen arvo on vain kasvanut vuosien saatossa kun kaupungit ovat kasvaneet ja kirkonkin maita on kaavoitettu, Raakamaasta on tullut arvokasta tonttimaata. Arvokasta tonttimaata, jota Hgin kaupunki jostain käsittämättömästä syystä vuokraa kirkolle pilkkahintaan.

Kirkon ilmaiseksi saamien maiden arvoa voi vain arvailla, todennäköisesti satoja miljoonia.

Kamppiin rakennetun e.l kirkon hiljentymiskappelin tontin vuokra tuo Hgin kaupungille vaivaiset 5000 e ja risat vuodessa! Ei sillärahalla saa vastaavalta alueelta vuokratuksi edes pikkuruista yksiötä vuodeksi.

Ja viime talvena kaupunki vaati jääveistospuiston pystyttämisestä Musiikkitalon viereen 4 kuukaudeksi vuokraa 50 000 euroa, siis vuosivuokraksi muutettuna 150 000 euroa! Vaikka tuon 4 kk:n jälkeen luonnollisista syistä paikka olisi taas vapaa muuhun käyttöön. Hiljentymiskiulu taas on ja pysyy paikallaan.

dgykdfy kirjoitti:

Kirkko on saanut paljon maata ja metsää valtiolta aikoinaan ja sen arvo on vain kasvanut vuosien saatossa kun kaupungit ovat kasvaneet ja kirkonkin maita on kaavoitettu, Raakamaasta on tullut arvokasta tonttimaata. Arvokasta tonttimaata, jota Hgin kaupunki jostain käsittämättömästä syystä vuokraa kirkolle pilkkahintaan.

Kirkon ilmaiseksi saamien maiden arvoa voi vain arvailla, todennäköisesti satoja miljoonia.

Kamppiin rakennetun e.l kirkon hiljentymiskappelin tontin vuokra tuo Hgin kaupungille vaivaiset 5000 e ja risat vuodessa! Ei sillärahalla saa vastaavalta alueelta vuokratuksi edes pikkuruista yksiötä vuodeksi.

Ja viime talvena kaupunki vaati jääveistospuiston pystyttämisestä Musiikkitalon viereen 4 kuukaudeksi vuokraa 50 000 euroa, siis vuosivuokraksi muutettuna 150 000 euroa! Vaikka tuon 4 kk:n jälkeen luonnollisista syistä paikka olisi taas vapaa muuhun käyttöön. Hiljentymiskiulu taas on ja pysyy paikallaan.

Lue lisää

Eiköhän se Kampin lautakasa siitä pureta jonkun fiksumman kohteen tieltä parinkymmenen vuoden sisällä, kun enää kolmasosa helsinkiläisistä kuuluu kirkkoon.