kenen propleema

Mutta sulle tämä asia näyttää jonkinlainen bropleema olevan, kun siitä täytyy oikein erikseen mainita, muuten, kun kerran näytän mun haasteeni tietävän, niin olisitko ystävällinen, ja kertoisin millainen haaste minä olen itselleni?

Lisää Jumalan tilalle spagettihirviö, ei tuossa ole mitään järkeä muuten.

Uskooko jumala jumalaan - ei usko -> jumala on ateisti!
Jumala on haaste itselleen, mutta ei kuitenkaan ole.
Teismi on uskoa ateistiin, miksei uskovainen siis alkaisi ateistiksi?

Lukivama taida olla tale hihhhulile bropleeema numreri 1

Olisiko niin, että uskovan ProBleema on se, mikä jumala sadoista on se ainoa ouikea ?

Olemme tässä nyt kahden kryptografin ja yhden kielitieteiden tohtorin kanssa tunnin miettineet, mitä viestisi oikein tarkoittaa, mutta mitään tolkkua emme ole saaneet.

Olet aloittanut oikeaoppisesti pienellä alkukirjaimella alkavalla otsikolla "kenen propleema". Olet ilmeisesti sitä mieltä, että ateisti ei ole tosi eikä uskovan "bropleema"? Mielenkiintoisesti olet onnistunut kirjoittamaan sanan "probleema" väärin peräti kaksi kertaa näinkin lyhyessä viestissä. Tosi uskovalla ei ole muita kuin mahdollisuuksia? Siis tosi ei ole uskovalla muita kuin mahdollisuuksia? Mitä muita se voisi olla?

Sitten on vielä jokin "ateisisti", joka mielestäsi on "itsekseen itselleen haaste", mutta ei kuitenkaan Jumallalle. Jumala mielestäsi tietää "mitä on uskovassa" ja "mitä on ateistissa", millä luultavastikin tarkoitat joko ateistin ja uskovan fyysistä rakennetta tai jonkinlaista mentaalista tilaa.

Ja sitten siihen ei edes meidän nerot riitä. Oletettavasti viittaat tällä edelliseen lauseeseen eli mielestäsi "meidän nerot" eivät tiedä "mitä on uskovassa" ja "mitä on ateistissa". Itse tiedän ainakin yhden asian, johon "ei meidän nerot riitä". Pyydänkin sinua heti lopettamaan kaikkien kirjallisten viestintämuotojen käyttämisen. Älä enää koskaan kirjoita yhtään viestiä tälle palstalle. Kiitos!

"Ateisti ei ole tosi uskovan bropleema."

Kirjoittaminen kuitenkin näyttää olevan.

"Ateisti ei ole tosi uskovan bropleema."

Ei niin. Tosi uskovan suurin ongelma onkin saada toiset tosiuskovaiset vakuuttuneksi siitä. Että oma jumala on totta muiden uskontojen seassa.

"Tosi uskovalla ei ole muita kuin mahdollisuuksia,ateisisti on itsekseen itselleen haaste,ei Jumallalle."

Näin on. Uskova näkee jumalia milloin magneeteissa, sateenkaarien aiheuttajana, ihmparantumissa jne. Ateisti taas ei missään. Siinä onkin avara valintojen maailma kun voi valita minkätahansa mielikuvitusolennon minkä tahansa luonnollisen tapahtuman taakse. Vaikean rationaalisen selvityksen sijaan.

Vaadin parempia trolleja!

"Ateisti ei ole tosi uskovan bropleema."
- Et siis ole tosiuskova

"Tosi uskovalla ei ole muita kuin mahdollisuuksia,ateisisti on itsekseen itselleen haaste,ei Jumallalle."
- Mille jumalalle/jumalille?

Olemme yksilöitä, erilaisia sellaisia. Ainoa ihminen, joka tässä maailmassa voi ymmärtää sinua parhaiten, olet sinä itse! Jos et ymmärrä edes itseäsi, miten voisitkaan ymmärtää muita ympärilläsi...saatika jumalaasi?

Ateistina näen maailman täynnä mahdollisuuksia, täynnä vastaamattomia kysymyksiä ja pulmia...aukkoja, joihin haluan vastauksen. Jumala ei ole selvästikään vastaus kaikkiin näihin aukkoihin, sillä sehän lisää vain uusia kysymyksiä. Occhamin partaveitsen periaateen nojalla jumala on siis turha oletus...

Miksi et vain voisi esim. keittää spagettiasi? Miksi sinun pitää luulla, että spagetilla on suurempia suunnitelma oman olemuksensa suhteen, ja sen suhteen, mitä tulee tapahtumaan kaikelle tämän ympärillä olevalle? Spagetti keitetään, ja sen voi syödä, sillä selvä...emme tarvitse muuta, joten miksi siihen muuhun pitää tunkea se pirun ylimääräinen tekijä? Toinen esimerkki...1 1 = 2. Tämä on yksinkertainen kaava, mutta voithan sinä ilmaista sen myös näin: (5^2-5)/20 = 1,, mutta miksi? Ota huomioon, että matematiikka on itsessään koherentti, eikä siis ole täydellinen esimerkki uskonnollisessa kontekstissa, mutta toivon että ymmärsit pointtini!

Ulkoinen maailma on sekopäinen! Mutta tiedä, että sisälläsikin on täysin tuntematon maailma, jonka olemme sivuttaneet lähes koko historiamme ajan, ja psykologian suuren suosion johdosta, olemme alkaneet mapittamaan mielemme sisältöjä nopeaan tahtiin. Psykologia on kuitenkin vielä jossain määrin ''eksyksissä'' sillä en usko, että mieleemme voidaan noin vain soveltaa ulkomaailmaan käytettyjä menetelmiä...mutta aika näyttää! Parasta, mitä voit tehdä itsellesi, on kysyä...uudestaan ja uudestaa!

Miksi?

Miten?

Milloin?

...

Jep. Olen kysynyt nuo kysymykset itseltäni jo ajat sitten. Ja perinpohjaisen ajattelun jälkeen ei voi tulla kuin muuhun johtopäätökseen että kuolemanjälkeistä elämää ja jumala on olemassa. Terveisin tiedemies. Arvostettu sellainen.

"Tosi uskovalla ei ole muita kuin mahdollisuuksia"

Toivottavasti tuo ei ole aivan absoluuttinen totuus.

Ainoa paikka, missä ei ole muita kuin mahdollisuuksia on pohjimmaisella pohjalla. Niin syvällä, että ainoa suunta on ylöspäin.

Kaikista suurin vastustaja uskoontulolle on jokaisen oma itse.Oma itse haluaa tietää,kyseenalaistaa,koetella,arvuutella,olla oikeassa joka asiassa jne,tehdä paremmin kaikki kuin muut,tietää miten asiat on ja olla se viimeinen lukko koko hommassa ja tässä maailman kaikeudessa.
No siihen on mahdollisuus olla se oma elinikä jonka saa ARMOSTA elää,kaikkine niine viisauksineen joita on LAHJAKSI SAANUT. Jopa se viisastelun lahjan jota niin usein käytämme.
Mutta sellaisiahan me olemme,niin erillaisia mutta kuitenkin niin samallaisia.
Jokaisella tarve tulla nähdyksi ,kuuluksi, huomioon otetuksi.
Eikä siinä ole eroa minkä nimikkeen alla mennä viuhottaa.
atestisen tai uskovan, kun nälkä on syömme jotakin varmasti kumpikin.