Nuo olivat tietokonekieliä...
for (syntaxi) : aloittaa noissa kaikissa silmukan
Pascalissa täytyy sitten kirjoittaa begin ja end, C :ssa pistetään { ja }
Basicissa pistetään NEXT, loppuun...
INPUT, PRINT : BASCISSA
scanf, printf, cout, cin (ABBA) on C :ssa
ja Pascalissakin oli siihen samaa tarkoitetut komennot
Muttujat pitää c ja pascalissa esitellä, BASICISSA vanhoissa ei tarvinnut niitä esitellä aluksi olleenkaan alussa, vaan uusi muuttuja tai vakio tuli heti, kun koodissa(tulkissa) näkyi uusi muuttujanimi...
Mutta siis vain ASSEMBLERIT tietävät lähimmäksi sen, miten tietokone ne kokee, ja ne on aina 8-bitin kerrannaisia, mitä bytet, wordit, long wordt, sun muuta lukevat....
Grafiikkaa voi niin monella tavalla tuoda esille, koska piireillä on erilaiset portit ja piirit, että niistä ei voi kovotasolla sanoa, vielä mitään koviin suurpiirteistä....
Äänille on käskynsä, ja se on rinnakkain, että pannan musiikkipiiriin puskuriin pitkä jono, jota piiri alkaa purkaa kaiuttimeen, vaikka grafiikkaa ja tekstiä samaan aikaankin tekisi, mutta siis sekin leikki voi katketa yllättäen, jos uutta puskurillista tietoa ei saada muistiin(keskeytyksillä), eli silloin on mikropiiriin kesksytykset menneet päällekäin tai ristiin kutsuineen, se on mahdollista, jopa niinkin järjestelmällisessä laitteessa kuin tietokone.... Siis jos sama keskeytysaika tullut äänille ja uudelle grafiikan muutospusrkuroinnille, niin kyllä se vuorotellen suorittaa, mutta kone voi kaatua....
Puuceet eivät nykyään kovin usein kaadu, kiitos huolellisten suunnittelijoiden, niin kovossa kuin softassa. Ainoa mikä harmittaa on se, että myös nettikortille muistin puskorointi, hidastuttaa konetta tavattomasti, varsinkin jos on virustorjuntaohjelmisto....
Ei tietokoneella ole niin helppoa, kuin moni luulee....
for (syntaxi) : aloittaa noissa kaikissa silmukan
Pascalissa täytyy sitten kirjoittaa begin ja end, C :ssa pistetään { ja }
Basicissa pistetään NEXT, loppuun...
INPUT, PRINT : BASCISSA
scanf, printf, cout, cin (ABBA) on C :ssa
ja Pascalissakin oli siihen samaa tarkoitetut komennot
Muttujat pitää c ja pascalissa esitellä, BASICISSA vanhoissa ei tarvinnut niitä esitellä aluksi olleenkaan alussa, vaan uusi muuttuja tai vakio tuli heti, kun koodissa(tulkissa) näkyi uusi muuttujanimi...
Mutta siis vain ASSEMBLERIT tietävät lähimmäksi sen, miten tietokone ne kokee, ja ne on aina 8-bitin kerrannaisia, mitä bytet, wordit, long wordt, sun muuta lukevat....
Grafiikkaa voi niin monella tavalla tuoda esille, koska piireillä on erilaiset portit ja piirit, että niistä ei voi kovotasolla sanoa, vielä mitään koviin suurpiirteistä....
Äänille on käskynsä, ja se on rinnakkain, että pannan musiikkipiiriin puskuriin pitkä jono, jota piiri alkaa purkaa kaiuttimeen, vaikka grafiikkaa ja tekstiä samaan aikaankin tekisi, mutta siis sekin leikki voi katketa yllättäen, jos uutta puskurillista tietoa ei saada muistiin(keskeytyksillä), eli silloin on mikropiiriin kesksytykset menneet päällekäin tai ristiin kutsuineen, se on mahdollista, jopa niinkin järjestelmällisessä laitteessa kuin tietokone.... Siis jos sama keskeytysaika tullut äänille ja uudelle grafiikan muutospusrkuroinnille, niin kyllä se vuorotellen suorittaa, mutta kone voi kaatua....
Puuceet eivät nykyään kovin usein kaadu, kiitos huolellisten suunnittelijoiden, niin kovossa kuin softassa. Ainoa mikä harmittaa on se, että myös nettikortille muistin puskorointi, hidastuttaa konetta tavattomasti, varsinkin jos on virustorjuntaohjelmisto....
Ei tietokoneella ole niin helppoa, kuin moni luulee....
Vastaukset 9
Vanhimmat
Tulkin ja käätnäjän ero vielä lopuksi...
Tulkki ajaa koodiksi syötetyn datansa perusteella itsensä useisiin silmukoihin suorittamaan dataa, kääntäjät tekee siiitä objektikoodin(siis Assmbleria) ja sitten sitä 8-bitin jonoa heti, ja ei ole koskaan tulkki vielä ollut nuopeampi kuin kääntäjä pistettyään käännös pyörimään, eikä tule olemaankaan....(Vaikka tulkilla on usein parempi virheentarkistus, käännöstapahtuma on usein melko hidas verrattuna tulkkiin)
Tietokonekieliä ei liene varsinaisesti tarkoitettu ihmisten väliseen keskusteluun ...
Ehkä tilanne paranee kun kehitteillä olevat MEMRISTORIT saapuvat. Joka tapauksessa tietokoneiden kehityksellä on ääripiste edessä. On raja, jota paremmiksi ne eivät voi kehittyä. Tämä on hyvä pitää mielessä. Tietokone on työkalu siinä missä ruuvimeisselikin; eikä suinkaan mikään viisasten kivi, joka toteuttaa kaikki toiveet.
Kiitos tuosta esityksestä, että musiikki toimii yhä vielä 8 bitin sekvenseissä. Olen nähnyt Crop Circles kuvissa viittettä Microsoftiin ja siihen, että 5 bittinen tai 4 bittinen tiedonsiirto voisi olla tehokkaampaa????
,
cout ja cin eivät ole komentoja
kaikkien ohjelmointikielien suurin ongelma on niiden muoto, kielioppi.... touhusin aikanaan c:llä kielen, jossa ei ollut kielioppia ollenkaan ja kaikessa yksinkertaisuudessaan määrittelin tietyn tavoitteen ohjelmalle, laitoin koneen jauhamaan 64000 sattumanvaraista ohjelmakoodia ja sekoittamaan lähimmäksi tavoitetta päässeet ohjelmat keskenään, toistuvasti sukupolvi toisensa jälkeen, jolloin lopputuloksena oli ohjelkmakoodi, joka teki sen mitä halusinkin sen tekevän, kirjoittamatta sitä itse
Jos haluatte ohjelmointikielen, joka on enemmän kuin c , basic jne.
teidän on tutustuttava Prolog'iin. http://swi-prolog.org
Jos haluatte kielen joka on
kuin digitaalilogiikkaa rakentelisi,
eli kuin elektroniikkaa harrastaisi juottimella ja TTL-piireillä jne.
kielen joka on kuin juna raiteilla,
niin alatte opiskella PROLOG'ia.
En toisaalta ymmärrä miksi Prolog on niin vähäisessä käytössä kaupallisesti.
Kannattaa opetella c , java, javascript ja vastaavat, ja lisäksi rinnalla opetella Prologia, kunnolla.
Prolog on ihan poikkeuksellinen kieli. Näin parin vuoden harrastamisen jälkeen muut kielet vaikuttavat alkeellisilta. Vaikeahko opetella.
Onhan siinä hyvää asiaa yllä.
Ohjelmointikielen valinta tehdään käyttöympäristön ja tehtävän mukaan. Käyttöympäristö rajoittaa joukkoa. Toisaalta kieli kannattaa valita myös sillä perusteella, miten se soveltuu tehtävän ohjelmointiin. Lisäksi tulevat vielä laatu- ja kustannuskysymykset. Assemblerilla kyllä saa järisyttävän tehokasta koodia, mutta homma on virhealtista ja ylläpito tuskallista, eikä siirrettävyydestä oikein voi puhua.
Tehtävään soveltuvalla korkean tason ohjelmointikielellä ohjelmointi sujuu nopeasti ja ylläpito helpompaa.
Erilaisia ohjelmointikieliä on ainakin useita satoja. Kun ohjelmointi tehdään kielellä, joka tukee sisäänrakennetusti (logiikaltaan, ajattelutavaltaan ja rakenteiltaan) annettua tehtävää, ohjelmointi käy nopeasti ja tehokkaasti.
Yleisohjelmointikielet ovat proseduraalisia. Osa näistä on sekä rekursiivisia että oloipohjaisia. Yllä mainittu Prolog on logiikkapohjainen erikoiskieli, ja eroaa ajattelutavaltaan paljon yleiskielistä. Listojen käsittelyyn puolestaan soveltuu LISP, joka taas on ihan oma maailmansa. Simulointitehtävien suorittamiseen puolestaan löytyy koko joukko erilaisia simulointikieliä.
Hyviä ohjelmointikieliä ovat Lisp, Prolog, Fortran, Componet Pascal ja Oberon-2.