Tässä ehdottomasti paras pizzaohje, mitä olen maistanut. Suomalaiseen makuun:
1. Ota laadukas ruisleivän pala
2. Sivele siihen hieman aitoa voita
3. Laita päälle mitä tahdot
-> Älä lämmitä, vaan syö heti.
Pizzahan on pelkkä valkoinen lätkyleipä johon lisätty päälle jotain moskaa ja sitten lämmitetty.
Aito ruisleipä päihittää sen 10-0. Ruikkarin päälle voi laittaa esim. aitoa suomalaista kinkkua (ei mitään tukun pitsoihin tarkoitettua roskamoska- kinkkurouhetta) ja hyvää suomalaista juustoa ja tomaattia. Nam!
1. Ota laadukas ruisleivän pala
2. Sivele siihen hieman aitoa voita
3. Laita päälle mitä tahdot
-> Älä lämmitä, vaan syö heti.
Pizzahan on pelkkä valkoinen lätkyleipä johon lisätty päälle jotain moskaa ja sitten lämmitetty.
Aito ruisleipä päihittää sen 10-0. Ruikkarin päälle voi laittaa esim. aitoa suomalaista kinkkua (ei mitään tukun pitsoihin tarkoitettua roskamoska- kinkkurouhetta) ja hyvää suomalaista juustoa ja tomaattia. Nam!
Vastaukset 6
Vanhimmat
Olet erehtynyt tuotteesta. Tuo sinun ohjeesi koskee tavaraa nimeltään voileipä ruisleivällä. Vähän tarkkuutta ruoanlaittoon!
Kyllä ehottomasti paras pitsa tulee kun ostat saarioisen maksalaatikon kumoat sen lautaselle ja tökit hk nakkeja siihen.
-->Älä lämmitä vaan syö heti.
Unohtakaa ne italialaiset uunileivät. Paras ns. pizza on suomalainen uunileipä:
- ruisleipää, aitoa suomalaista kinkkua, sipulia, tomaattia, juustoa, mausteita, uuniin
--> parempi kuin italialainen vehnälätty
Mitkäs ruisleivät niihin sopii ettei mee ihan kivikovix?
>kivikovix?
Ei mene kivikokiksi kun niihin kaataa päälle alkusi hieman suomalaista terveellistä rypsiöljyä. Italialainen oliiviöljy ei tähän kelpaa. Se antaa kitkerän maun.
Ja muistakaa sitten, että käytätte kotimaista kinkkua tähän. Ei mitään "makkaranomaiseksi prosessoitua sianlihavalmistetta", jota pizzeriat käyttävät.
Joulun alla jää mukavasti kinkkua ylijäämäksi, sitäkin voi mukavasti käyttää.
Ruisleiväksi sopii sellainen leipä, jonka pinta ei ole valmiiksi kovin kova (kuten esim. jälkiuunileipä). Paras on jos löytää aidon ohutpintaisen ruisleivän, jossa juuren hapokkuus on kohdillaan. Näitä kannattaa bongata esim. maalaismarkkinoilta.