Minusta suomen ortografian pitäisi viimein päästä eroon täysin mielivaltaisesti o:n jälkeen tulevasta i:stä. Käytännössä missään puhutussa murteessä ei ole i:tä. Se on menneen ajan jäänne. Toisista sanoista se taas on siivottu pois, kuten vaikka hevonen.
Kirjottaa, peloittaa, hevoinen
kirjottaja
181253
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 18
Vanhimmat
Ei kyse ole mielivaltaisesti keksitystä säännöstä.
Kielen rakenteen perusteella on päätelty, että jos verbin kantasana (substatiivi) on a/ä-loppuinen, verbin päätteeksi tulee -oittaa/-öittää. Useimmiten kyseessä on kaksitavuinen substantiivi mutta joissain tapauksissa kolmitavuinen.
Jos tällaista kantasanaa ei ole tai jos kantasana on toisenlainen, verbin päätteeksi tulee -ottaa/-öttää, siis ilman i:tä. Esimerkiksi kammottaa tai nököttää.
Näinkö siis:
kampa -> kammoittaa (= varustaa kammoilla)
kammo -> kammottaa (= herättää kammoa jssk jtk kohtaan)
Itse asiassa kyllä sääntö on mielivaltainen kompromissi. (”Kompromissi: Ratkaisu, joka yhdistää ehdotettujen vaihtoehtojen huonot puolet, mutta joka hyväksytään, koska jokainen voi ajatella, että kaikki muutkin hävisivät.” Realistin suursanakirja [julkaisematon])
Ei kyse ollut päättelemisestä, vaan päättämisestä. Ja käytännössä säännöstö on paljon sotkuisempi kuin kuvaat. Usein kantasana on epäselvä tai tulkinnanvarainen, ja lisäksi on paljon poikkeuksia. Ks.
http://www.cs.tut.fi/~jkorpela/kielenopas/6.4.html#oittaa
On mahdollista, että vähitellen i jää pois -oittaa-verbeistä, kun puhekielisyys yleistyy ja ehkä aikanaan normiakin muutetaan. Ei kuitenkaan ole realistista olettaa, että kielitoimisto kovinkaan pian muuttaisi ohjeita. Eikä muutos olisi ihan niin yksinkertainen kuin aloittaja esitti.Tuskin hänkään kirjoittaisi tai sanoisi ”vakavottaa” tai ”vahingottaa”.
Toi loppu on kyllä harmittavan totta.
vahingoittaa ei edes tule a-loppuisesta sanasta, joten sen voisi vielä ohittaa, muttaa vakavoittaa pistää kyllä naaman vakavaksi.
Jos joku on mielivaltaisesti päätetty, silloin päätös on mielivaltainen, eiks jeh?
Lujehan uudeistaan.
I piilottelee alkukielessä, savossa.
Suomeksi: Tuliko Kaija Kajaanista?
Savoksi: Tuiljko Kaijja Kaijjaanista? (Ei kolmella j:llä, vaan etu-i:llä.)
Viroksi: Kas Kaja tuli Kajaanist? ( Kaija > Kaja)
Savossa monin paikoin lisätään i. Kielioppisääntöä en tiedä. Kuuluu vain.
Virossa vokaaleja vähennetään.
Kirjakielemme on runnottu siihen väliin.
Sanot että Savossa lisätään i-kirjain, mutta esimerkeissäsi sinne on lisätty j-kirjain. Savolaisen en ole kyllä huomannut että meillä missään olisi yhtään enempää i-kirjainta kuin muualla Suomessa. Kaija sanotaan kyllä ihan samalla tavalla Savossa kuin Helsingissäkin.
kyse ei ollut kajaanista vaan pelkästään oittaa-verbeistä.
Työelämässä ollessani pohdittiin usein mikä on oikein, kun tehdään kierteitä, siis ruuviin.
Onko oikein kierroittaa, kierteistää, kierteittää vai miten?
Vaiko sitten kierrottaa?
Kierteittää.
"Kierteittää" on termi, jota olen käyttänyt nelisenkymmentä vuotta. Joskus 1960-luvulla käytettiin usein termiä "kierteistää", mutta se todettiin virheellisesti muodostetuksi.
Tehdä kieteitä -> kierteittää
Tehdä uria -> urittaa
jne.
Tehdä kieRteitä -> kierteittää
Hi
Yli nelisenkymmentä vuotta on puhuttu "jengoista ja jengan
vetämisestä". Nyt en kyllä enää näin eläkepappana aloita
kierteittämään.
On ihan eri asia puhua ammattislangilla jengoista tutun ammattiväen kanssa kuin kirjoittaa julkaisukelpoista tekstiä vähänkään vaativammalla tasolla.
Johonkin jengan vetäminen toki sopii, johonkin taas ei.
"Vedätkö jengan vai laitatko rymppaamalla?"
Ei taitaisi olla soveliasta tekstiä muuhun kuin korkeintaan kaunokirjallisuuteen.
Miksi jenka sana olisi ammattislangia? Yleensä slangisanasto on jonkun
alueen tai ryhmän käyttämä ns. "sisäpiirin" ilmaisu, mutta jengan tarkoitushan ymmärretään niin Helsingissä kuin Inarissakin. Lisäksi jengan tarkoitus on
yksiselitteinen. Kierre kaipaa aina tarkennuksen, esim velka-, ryyppy, tai
vaikkapa putkikierre.
Tietenkin Te arvoisat akateemikot sanotte heti, että ei käväle. Jenka on
selvä lainasana (ruots.gänga) eikä siis sellaisenaan voi olla käyttökelpoinen.
No, nyt poikettiin asiasta jo niin paljon, että tästä tuli ns. pystykierre.
Kiitos, tehdään sitten kierteet eläkkeellä ollessa kierteittämällä.