»Suomalaisministeri: "Rivo" hyökkäys Obamaa vastaan ratkaisi vaalit»
http://www.iltasanomat.fi/ulkomaat/art-1288514314121.html
Tässä tapauksessa jokseenkin surkuhupaisa määre tuo ”suomalaisministeri”! Jaakko Iloniemellä toki on arvostettu ministerin arvonimi, mutta se ei anna otsikon tavalla käytettynä läheskään oikeaa kuvaa hänen yhteiskunnallisesta asemastaan. Paljon kuvaavampaa olisi puhua ”veteraanidiplomaatista” tjsp.
Titteli ”ministeri” tuo ainakin yhdeksälle lukijalle kymmenestä mielikuvan valtioneuvoston aktiivijäsenestä, istuvan hallituksen poliittisesta ministeristä – ei suinkaan kahdeksankymppisestä entisestä huippuvirkamiehestä. Kun otsikon näkee irrallaan, ilman kuvia, tekee automaattisesti mieli vilkaista, kuka Kataisen koplasta on tällä kertaa ollut asialla.
Jaakko Iloniemi ei liene koskaan ollut mukana edes minkään virkamieshallituksen kokoonpanossa – tietävämmät saavat korjata.
http://www.iltasanomat.fi/ulkomaat/art-1288514314121.html
Tässä tapauksessa jokseenkin surkuhupaisa määre tuo ”suomalaisministeri”! Jaakko Iloniemellä toki on arvostettu ministerin arvonimi, mutta se ei anna otsikon tavalla käytettynä läheskään oikeaa kuvaa hänen yhteiskunnallisesta asemastaan. Paljon kuvaavampaa olisi puhua ”veteraanidiplomaatista” tjsp.
Titteli ”ministeri” tuo ainakin yhdeksälle lukijalle kymmenestä mielikuvan valtioneuvoston aktiivijäsenestä, istuvan hallituksen poliittisesta ministeristä – ei suinkaan kahdeksankymppisestä entisestä huippuvirkamiehestä. Kun otsikon näkee irrallaan, ilman kuvia, tekee automaattisesti mieli vilkaista, kuka Kataisen koplasta on tällä kertaa ollut asialla.
Jaakko Iloniemi ei liene koskaan ollut mukana edes minkään virkamieshallituksen kokoonpanossa – tietävämmät saavat korjata.
Vastaukset 8
Vanhimmat
Tuohon sekaannukseen törmää aina joskus. Vähän samanlainen on muuten se, että entisillä presidenteillä säilyy arvonimi, ts. Koivistoa, Ahtisaarta ja Halosta voidaan tituleerata presidenteiksi edelleen. Virassaolevaa sitten kutsutaan Tasavallan presidentiksi.
Niinpä.
Joitakin viikkoja sitten tiedotusvälineissä kerrottiin, kuinka presidentti Mauno Koivisto (pian 89 v.) ja hänen Tellervo-puolisonsa (pian 83 v.) olivat joutuneet seisomaan koko matkan ajaessaan raitiovaunulla asuinkulmilleen Helsingin Katajanokalle. Kukaan nuoremmista kanssamatkustajista ei ollut vaivautunut luovuttamaan edes näin tunnetuille, ansioituneille ja jo iäkkäillekin emerituskansalaisille istumapaikkaansa!
Tähän taisi joku palstanpitäjä leikkisästi tuumia, että ”kun ei kerran ole enää istuva presidentti, niin seisköön sitten”.
Sen verran pitää korjata, että ”tasavallan presidentti” kirjoitetaan kielen sääntöjen mukaan gemenalla virkkeen sisällä, ellei tarkoiteta yhtyettä. Vastaava koskee muita virkanimikkeitä ja vastaavia, kuten ”paavi” ja ”dalai-lama”.
Sekaannusta lisää, että samassa tilaisuudessa tasavallan presidenttiä kutsutaan yhden, aloittavan kerran tasavallan presidentiksi ja sen jälkeen koko tilaisuuden ajan presidentiksi.
Ei olla turhantarkkoja, ministeri kuin ministeri. Hallituksestakin voidaan käyttää kevyesti nimitystä "kopla". Millaisen mielikuvan se sitten luo? Tuo ministeriharha ei varmastikaan ole tarkoituksella luotu, eikä koplaleimakaan. Se nyt vaan on tuntunut mukavalta heittää ohimennen ilmoille.
Viittasin istuvaan hallituksemme nimellä Kataisen kopla lähinnä k-alkusoinnun innoittamana, pyrkimättä luomaan mielikuvia sen kummemmin.
Hallituksemme nyt lienee sellainen enemmistöhallitus kuin viime eduskuntavaalien tuloksen mukaisista tarpeista oli muodostettavissa. Uskoakseni edes pääministeri ei kiljunut riemusta päästessään tai pikemminkin joutuessaan paimentamaan niin epähomogeenista ja osittain tehtäväänsä nähden alamittaisista yksilöistä muodostuvaa laumaa.
Toiseksi: on ero, kirjoittaako Suomi24:n kaltaisella höpöhöpöhuuhaafoorumilla vai valtakunnallisessa painetussa sanassa (olkoonkin, että ns. iltapäivälehtien toimituksellista antia arvioitaessa ei rimaa ole syytä pitää liian korkeallakaan).
Olipa tuo harha luotu tarkoituksella tai tarkoituksella, turha se mielestäni on!
>tarkoituksella tai tarkoituksella
"Viestintä yleensä epäonnistuu, paitsi sattumalta" (Osmo A. Wiio 1977)
- huokaus -
Ajattele loogisesti: "tarkoituksella tai tarkoituksella" tuottaa tuloksen "tarkoituksella". Uskokaamme nyt siis niin, vaikka lause ei vastaakaan alkuperäistä tarkoitustani.