Aasialainen ruoka ja painon pudotus??

Syö perunaa. Riisissä eli nuudeleissa on tuplasti kaloreja.

http://www.finefoods.fi/reseptit.html?tx_form%5Bkeyword1%5D%5B%5D=Kasvis&tx_form%5Bkeyword2%5D%5B%5D=Thaimaa&tx_form%5Bkeyword2%5D%5B%5D=Yleisaasia&tx_form%5Bkeyword3%5D%5B%5D=Salaatit&tx_form%5Bsubmit%5D=HAE RESEPTEJ%C4 %BB

Mitä on plah salaatti ?
aika onehko lista;
http://www.minnethaimaassa.com/ko-lipe/ko-lipe-syo-ja-juo/

http://www.yle.fi/ulkomaiset/sarjat_ao2.php?id=1618

Wokkiin et tarvitse mitaan tahnoja. Riittaa tuore valkosipuli,ja inkivaari, musta/valkopippuri ja soijakastike. Niilla parjaa pitkalle kiinalaisia ruokia tehdessa. Paljon vihanneksia ja vahan mureita, ohuita lihasuikaleita.

Viisi makua perustuvat viiden elementin laatuihin. Ne ovat hapan, karvas, makea, kitkerä ja suolainen.

Lääkeaineen maun katsotaan viittaavan sen vaikutukseen:
Hapan kokoaa. Sitä käytetään supistamaan ja vakauttamaan.
Karvas kovettaa. Sitä käytetään lievittämään kuumuutta sekä puhdistamaan ja kuivaamaan suolistoa.
Makea hidastaa. Sitä käytetään vahvistamaan ja tasapainottamaan, joskus myös kuivattamaan.
Kitkerä hajoittaa. Sitä käytetään aktivoimaan ja ohjaamaan qitä ja verta sekä nostattamaan hikeä.
Suolainen pehmittää. Sitä käytetään kovettumien pehmentämiseen ja suoliston aukaisemiseen.

Lisäksi on olemassa "mauton maku", jolla on mm. virtsaamista edistävä vaikutus. Koska se muistuttaa makeaa makua, nämä kaksi useimmiten käytännössä käsitellään yhtenä makuna.

asapainoinen ruokavalio
(kappale Denis Vinokurin kirjasta)
“Vanhoissa kiinalaisissa teksteissä ajateltiin ihmisen luonnollisen eliniän oleva sata vuotta. Ajatus pitää sisällään edellytyksen tasapainoisesta elämästä, Yinin ja Yangin välillä. On löydettävä tasapaino liikunnassa, levossa, mielessä ja ruokavaliossa. Siksi ravinnon vaikutuksia on tutkittu hyvin tarkasti. Ravintoterapiassa ruokaa ajatellaan lääkkeenä. Sanotaan lääkkeen ja ruoan olevan samasta lähteestä, sillä molemmathan ovat kasveista lähtöisin. Jokaisella ruoka-aineella on oma terapeuttinen vaikutuksensa, jonka avulla voidaan tukea ihmisen tasapainoista elämää.

Kaikilla ruoka-aineilla on Viilentävä, Lämmittävä tai Neutraali luonne. Esimerkiksi, jos ihmisen energinen tila on hyvin heikko, väsynyt ja viluinen, voidaan tilannetta tasapainottaa syömällä lämmittävää ruokaa, joka nostaa energiatasoa. Samalla tavalla, jos ulkoinen ympäristö on kylmä ja kostea, voidaan vastustaa tämän vaikutusta kehoon syömällä Lämmittävää ja Kuivaavaa ruokaa.

Viilentäviä ruokia
Raa´at hedelmät ja vihannekset
Maito, Tofu, Minttu

Lämmittäviä
Lihat, kypsytetty kala
Kaura, pähkinät
Inkivääri

Makea, Kirpeä, Suolainen ja Karvas ovat makuja, jolla jokaisella on oma terapeuttinen vaikutuksensa, joka on opittu määrittämään vuosisatojen käytännön kokemuksen ja harjoituksen myötä. Esimerkiksi Suolainen pehmittää kovettumia kehossa ja Kirpeä hajottaa ja liikuttaa energiaa kehossa. Makea vahvistaa kehoa heikkoustiloissa ja Happavan supistavaa ominaisuutta käytetään esimerkiksi ripulin hoidossa. Ruoka-aineilla on myös suunta, mihin kehon osii ja elimiin niiden vaikutus kohdistuu. http://fi.wikipedia.org/wiki/Kiinalainen_lääkeoppi#Viisi_makua

viides maku, umami. Umami on jotakin tuttua, jonka voit tuntea kielesi päällä, mutta et kuitenkaan pysty sitä aivan tavoittamaan. Umami on kuitenkin varsin oleellinen osa kiinalaista gastronomiaa. http://fi.wikipedia.org/wiki/Umami
Tämän maun kykenee maistamaan selvästi kalakastikkeissa, kuivatussa katkaravussa, Parman kinkussa, ilmakuivatussa salamissa tai siitakesienissä. Umamin makua, kuten muitakin perusmakuja on vaikea kuvailla sanoin, niin paras tapa päästä selville umamin mausta on hankkia kuivattuja siitakesieniä hyvin varustetusta ruokakaupasta tai aasialaisesta kaupasta. Sieniä tulee liottaa lämpimässä vedessä puolisen tuntia, jonka jälkeen ne voidaan paistaa.
Vinkkinä vielä, ruoat joissa on vahva umamin maku, eivät sovellu syötäväksi punaviinin kanssa. Umamin mausta tulee epämiellyttävän metallinen, mikäli se yhdistetään punaviinin makuun.
Tämän maun kykenee maistamaan selvästi kalakastikkeissa, kuivatussa katkaravussa, Parman kinkussa, ilmakuivatussa salamissa tai siitakesienissä. Umamin makua, kuten muitakin perusmakuja on vaikea kuvailla sanoin, niin paras tapa päästä selville umamin mausta on hankkia kuivattuja siitakesieniä hyvin varustetusta ruokakaupasta tai aasialaisesta kaupasta. Sieniä tulee liottaa lämpimässä vedessä puolisen tuntia, jonka jälkeen ne voidaan paistaa. http://fi.gbtimes.com/ruoka/kiinalainen-keittio-viides-maku-umami

http://kiloklubi.fi/reseptit/#RecipeBrowse:551,0

Ei se rasva lihota eikä oo epäterveellistä jos on hyvälaatusta rasvaa, ite oon tän kokenu lukemattomia kertoja. - Jos itämaista ruokaa harrastat ja haluat laihtua, niin idea on ihan sama ku suomalaisessa ruuassa, eli jätä viljahiilarit veks. Ruokien kanssa ei siis runsaasti riisiä, perunoita, eikä nuudeleita, tee siinä wokissa tai missä teetkin ainoastaan vihanneksia, lihaa tai kalaa.

http://www.pronutritionist.net/valimeren-ruokavalio-pesi-niukkarasvaisen/

Aasialaisessa keittiössä se rasva ei ole se pahin mörkö vaan sokeri - joka ruokaan lisätään hyvinkin paljon sokeria, jotta saadaan tämä ns. hapanimelä-maku. Lisäksi aasialaisessa keitiössä käytetään myös paljon suolaa (joka kerää nesteitä kehoon), jota saadaan niin kala- ja osteri- kuin myös soijakastikkeista. Näiden sekaan lisätään vielä runsaasti erilaisia etikoita (Kiinassa etikkaa pidetään terveyttä edistävänä) ja näin saadaan tyypillinen maku aikaan eli makea/hapan/suolainen, jonka voi myös haistaa jokaisen kauppakeskuksen ala-aulassa - eri asia sitten on sen "herkullisuus".

Aasialaista ruokaa syöden tuskin saat painoasi putoamaan juuri tämän runsaan sokerin ja suolan käytön takia.

Sama makeuden tyrkky on aiheuttanut jenkkien ylipaino-ongelmat esim. bbq-kastikkeiden muodossa.

Kaikilla ruoilla saa painonsa putoamaan, jos sitä haluaa. Yksinkertainen salaisuus on sen sapuskan määrässä. Kun syö vähemmän, kuin kuluttaa, niin laihtuminen alkaa.
Natsi-Saksan vankileireillä sen huomasi eritoten. Jos kuka on nähnyt vanhoja filmejä niistä, niin huomaa väitteen paikkansa pitävyyden.

"Aasialaisessa keittiössä se rasva ei ole se pahin mörkö vaan sokeri - joka ruokaan lisätään hyvinkin paljon sokeria, jotta saadaan tämä ns. hapanimelä-maku. Lisäksi aasialaisessa keitiössä käytetään myös paljon suolaa (joka kerää nesteitä kehoon), jota saadaan niin kala- ja osteri- kuin myös soijakastikkeista. Näiden sekaan lisätään vielä runsaasti erilaisia etikoita (Kiinassa etikkaa pidetään terveyttä edistävänä) ja näin saadaan tyypillinen maku aikaan eli makea/hapan/suolainen, jonka voi myös haistaa jokaisen kauppakeskuksen ala-aulassa - eri asia sitten on sen "herkullisuus".

Aasialaista ruokaa syöden tuskin saat painoasi putoamaan juuri tämän runsaan sokerin ja suolan käytön takia."

Niin - siis näin on ainoastaan osittain Kantonin kiinalaisessa ruokakulttuurissa mutta tilanne on toinen jos syöt shanghailaista, pekingiläistä tai sechuanilaista ruokaa joko Kiinassa tai missä vaan.

Ja sokeria ei erityisemmin lisätä japanilaiseen, thaimaalaiseen, vietnamilaiseen, intialaiseen, libanonilaiseen, jordanialaiseen, turkkilaiseen ja moneen muuhun aasialaiseen ruokaan.

Tässä oli kai siis kyse aasialaisesta ruuasta eikä ainoastaan rajoitetusti Kiinan yhden maakunnan ruuista ? Ja voin kyllä ite vähän asiaan perehtyneenä kertoa että se hapanimelä kastike on kantonilaisessakin keittiössä vaan yks kastike ja makuyhdistelmä monien muiden joukossa, Suomessa ehkä perusjunttikiinalaisissa ( joilla on oma ruokalista kiinalaisille usein ) sitä saa mutta ei aidoissa paikoissa niin paljon.

Yks Helsingin aidoimpia kiinalaisia on v. 72 perustettu China, sieltä voi vaikka alottaa tutustumisen peruskiinalaiseen ruokaan.
Ens alkuun voi tilata vaikka höyrytettyjä katkaravuilla täytettyjä wontoneja ja pääruuaks kokonaisena paistettu joka kala, tyypillistä kiinalaista ruokaa.