Ostin useita yksipistorasiaisia ylijännitesuojia kun halvalla sain. Avasin yhden nähdäkseni mitä sisällä on, ja siellähän on varistoreiden ym. lisäksi 0,1µF häiriönpoistokonkka (X2), sellainen keltainen muovikonkka jossa lukee mm. MPX / MKP.
Onko tämäntyyppisellä "muovikonkka vaiheen ja nollan välissä" -kapasitanssilla merkitystä loistehon kompensoinnin kannalta, jos sen määrä vaihetta kohden (nousut siis 3x25A) yhteensä on vaikkapa luokkaa 0,5 - muutama µF?
Ajatuksena on, etten haluaisi esim. jääkaappipakastimen moottoreita kompensoida, koska se nostanee kulutettujen kilowattituntien määrää ja siten suurentaa sähkölaskua. Olen googlettanut asiaa saamatta siihen selvyyttä.
Miten on, voiko sitä edellä kerrotulla tavalla tulla vahingossa kompensoineeksi vaikkapa niitä sähkömoottoreita (ja energiansäästölamppuja)?
Onko tämäntyyppisellä "muovikonkka vaiheen ja nollan välissä" -kapasitanssilla merkitystä loistehon kompensoinnin kannalta, jos sen määrä vaihetta kohden (nousut siis 3x25A) yhteensä on vaikkapa luokkaa 0,5 - muutama µF?
Ajatuksena on, etten haluaisi esim. jääkaappipakastimen moottoreita kompensoida, koska se nostanee kulutettujen kilowattituntien määrää ja siten suurentaa sähkölaskua. Olen googlettanut asiaa saamatta siihen selvyyttä.
Miten on, voiko sitä edellä kerrotulla tavalla tulla vahingossa kompensoineeksi vaikkapa niitä sähkömoottoreita (ja energiansäästölamppuja)?
Vastaukset 10
Vanhimmat
Kompensointi ei kasvata sähkölaskua. Sähkömittari mittaa pätötehoa.
luulen että aloittaja ajatelee tässä sitä että lämmittää asuntoaan loisteholla joka toimii kun yksityistaloutta ei siitä laskuteta.
jos kaikki kompensoidaan niin pitää lämmittää pätöteholla josta yksityistaloutta laskutetaan.
Tämä idea tuli itsellekkin tänä aamuna mieleen kun kun lueskelin ketjua kuumenevasta muuntajasta.
Ajatus kuitenkin ainoastaan teoreettinen, mutta kämppä täyteen loisteholla pyöriviä kuormittamattomia moottotreita ja muuntajia ja sitten maksetaan vain pätötehon osuus joka perustuu mm. kuparin resistanssihäviöihin sekä laakeri- että tuuletinkitkojen voittamiseen.
"jos kaikki kompensoidaan niin pitää lämmittää pätöteholla josta yksityistaloutta laskutetaan."
Tätä juuri tarkoitan, vaikkakaan tarkoitukseni ei ole lämmön tuottaminen, vaan ainoastaan pyrkiä välttämään laskutettavan pätötehon määrän suureneminen.
Sähkölasku on muutenkin aivan tarpeeksi suuri..
Vielä ei näy tarkempia arvioita siitä, minkäsuuruinen kapasitanssi alkaa nostaa sen sähkömoottorin tehokerrointa, mutta onhan tässä jo kuitenkin hyvään alkuun päästy. :)
Jos laittaisin tähän kyseessä olevaan ykkösvaiheeseen (L1) vaikkapa 10 x 0,1µF eli 1µF, nouseeko tehokerroin ja siten kuluva pätöteho?
Se kylmälaite ei edes ole ainoa induktiivinen kuorma. On myös AV-systeemin muuntajia, energiansäästölamppuja ja hehkulamppuhimmentimiä sekä ajoittain pölynimurikin. Jos kaikkien pätötehot nousee niiden konkkien johdosta, niin voi se kai sähkölaskussakin näkyä.
Olet kyllä aivan väärillä raiteilla. Ensinnäkään 0,1uF - 1uF kondensaattoreilla ei paljon loistehoa hetkauteta puoleen, eikä toiseen.
Eikä pätöteho nouse loistehon kompensoinnilla. Se on 100% varma juttu.
Ja lämmittäminen, ym hyötyteho on pätötehoa. Se ei onnistu loisteholla.
Esim. vaikka loisvirta kiertäisi verkkomuuntajassa, niin lämmöksi muuttuu vain käämin resistanssisessa osuudessa (ei induktiivisessa osuudessa) kulkeva virta, joka on pätötehoa riippumatta siitä, kompensoidaanko kyseinen loisvirta, vai ei.
Ja tuossa muuntajaesimerkissä saman pätötehon sähkömittari näyttää siitä huolimatta, onko muuntajan (tai muun kulutuslaitteen) loisvirta kompensoitu, vai ei.
Kuten nimikin kertoo, loisteho on näennäistehoa, eikä sitä voi hyödyntää lämmittämiseen, moottorin pyörittämiseen jne.
Loisvirta kulkiessaan muuntajan käämin resistiivisessä osuudessa synnyttää lämpöä, (samoinkuin se tekee siirtolinjoissa). Mutta se osuus kulutuslaitteen virrasta onkin pätövirtaa, minkä kulutusmittari mittaa. Kulutuslaitteiden loisvirran kompensoinnilla ei ole vaikutusta kotitalouden kulutusmittarin lukemiin.
"Olet kyllä aivan väärillä raiteilla."
Ihan mahdollista, kun alan koulutus puuttuu. :)
"0,1uF - 1uF kondensaattoreilla ei paljon loistehoa hetkauteta puoleen, eikä toiseen."
Hyvä.
Siis loistehon (ei edes oikein tehtynä) kompensointi ei lisää kodin sähkölaskua? Jos näin, niin hyvä homma. Jotain olen käsittänyt tässä hommassa väärin. Jos otan vielä esimerkiksi hehkulamppuhimmentimen (Triac-kytkentä), niin jos lamppua reippaasti himmentämällä kulutusmittari näyttää tehokertoimeksi (PF) vaikkapa 0,6, niin sähkölasku ei tuon osalta nouse, vaikka tehokerrointa korjattaisiin reilusti ylöspäin? Ja sama koskee audiovahvistimen pakkamuuntajaa sekä pölynimuria?
Kiitän tiedoista tähän mennessä, mutta lisäopastuskin on tervetullutta.
Loisteho tuo lisää virtaa sisäasennuskaapeleihin. (Eli pätö- ja loisteho lasketaan geometrisesti yhteen, koska niillä on keskenään 90 asteen vaihe-ero.) Lisääntynyt virta kaapeleissa kulkiessaan kaapelin resistanssin läpi muodostaa kaavan 1² x R = P mukaan enemmän pätö-/ = lämpö-/ = hukkatehoa, jonka kodin sähkömittari mittaa.
Loisteho lisää myös jännitehäviöitä kaapelissa kaavan I x R = U mukaan, joten loistehoa synnyttävä kulutuslaite saa tuon kaapelin lisääntyneen jännitehäviön takia hieman pienemmän jännitteen, verrattuna tilanteeseen, jos tuon laitteen loisteho olisi kompensoitu.
Siis, jos kotitaloudessa ei kompensoida loistehoa kulutuslaitteen lähellä, niin sisäasennuskaapeleissa syntyy ylimääräistä pätö- = lämpö = hukka-tehoa
Loisvirta sisäasennuskaapeleissa siis lisää kaapeleissa kulkevaa virtaa ja myös pätötehoa, jonka sähkömittari raksuttaa.
Siis, vaikka kodin kulutusmittari mittaa vain pätötehoa, eikä laskuta loistehosta, niin kuitenkin ne sähkölaitteet, jotka synnyttävät loistehoa, lisäävät sisäasennuskaapeleissa kulkevaa virtaa. Lisääntynyt virta kaapelin vastuksen läpi aiheuttaa lisääntynyttä (pätö-)teho- ja jännitehäviöitä kaapelissa (P = 1² x R ja U= I xR).
Vaikka keskustelun avaaja arveli säästävänsä kompensoimattomalla loisteholla, niin tarkkaan ottaen tultiin siihen johtopäätökseen, että loisvirta aiheuttaa kodin sähkökaapeleissa ylmääräistä pätötehoa, jonka sähkömittari myös laskuttaa.
Tämä nyt ei ole maatakaatava ongelma, kysymys lienee muutaman prosentin ylimääräisestä hukkatehoista. Ja ainoa tapa päästä tästä ylimääräisestä hukkatehosta on tehdä kompensointi kulutuspisteessä. Eli itse loistehoa tuottava sähkölaite kompensoidaan.
Loisteho ei pyöritä moottoreita eikä lämmitä muuntajia, sen hoitaa pätöteho.
ei noin pienet konkat mitään merkitse muut aku silmässä.
pitää olla paaaaaljon isompia
"ei noin pienet konkat mitään merkitse muut aku silmässä.
pitää olla paaaaaljon isompia"
Tämä on sinällään hyvä tieto, vaikkei se kompensointi aiheuttaisikaan sähkölaskun suurenemista.
Monet ovat valittaneet kasvaneesta sähkönkulutuksesta, kun mittari on uusittu johonkin etä(lähi)luettavaan(hajoavaan). Lieneekö yhtenä syynä se, että eivät ole "vahingossa" muistaneet konffata mittaria niin, että se mittaisi vain pätötehon.