ISO,SHUTTER SPEED, APERTURE

ISO-arvosta löytyy suht hyvä selitys täällä:
http://www.pikseli.fi/digifaq/5_herkkyys.html

... kirjoitti:

ISO-arvosta löytyy suht hyvä selitys täällä:
http://www.pikseli.fi/digifaq/5_herkkyys.html

Lue lisää

”Kohinaa voi aiheuttaa myös edullisen kameran ohjelmisto riippumatta herkkyysasetuksesta. Heikommissa valaistusolosuhteissa kamera ei kykene interpoloimaan kennolta tulevaa materiaalia hyvätasoiseksi kuvaksi. Värit vaihtelevat tasaisilla pinnoilla samaan tapaan kuin kohinassa … Kuvan pienentäminen useimmiten myös poistaa kohinaa. Kalliimmissa kameroissa kohinanpoisto on jo kameran sisäisessä ohjelmistossa.”

—tuo ei liene ihan tätä päivää eikä osin totta aiemminkaan.

”… maisemakuvissa halutaan yleensä, että sekä lähellä että kaukana sijaitsevat kohteet näkyvät terävinä. Valitaan siis pieni aukko ja pitkä suljinaika. Tällöin kasvaa käsivaralta kuvattaessa se vaara, että kamera ehtii liikahtaa liiaksi sulkimen ollessa auki ja kuvaan tulee epäterävyyttä (kuvasta tulee ”tärähtänyt”).

Ei kai ihan noin?
– kaukana olevat kohteet ei yleensä näy terävinä (valon sironta, ilman epäpuhtaudet yms)

– maisemakuvauksessa käytetään pääsääntöisesti lyhyitä polttovälejä jolloin syväterävyys riittää n. keskikokoisella aukolla. Näin vältetään kuvaa pilaava difraktio.

”pieni aukko ja pitkä suljinaika”'
– ei (talven) valoisina päivinä. Lyhyt valotusaika yleensä riittää tavanomaisilla aukoilla.

Maisemakuvauksessa kannattanee tavoitella:
– mahdollisimman suurta dynamiikkaa
– kohteeseen sopivaa syväterävyysaluetta
– terävästi piirtävää ko. objektiivin aukkoarvoa
– sävyjä myös kuvan tumman päähän (valotetaan oikealle). Luonnossa ei yleensä ole mitään mustaa.

No voihan ”pääsevä tarvittava”

Käytin tyhmästi lyhennettä ”mutulla” jota Aperture Arska ei ymmärtänyt.

Kyllä se menee minulla käytännössä ”ihan noin”
Jos sinulla menee ihan toisin niin kerro vapaasti miten sinulla menee, älä ruikuta.

Sinulla ”pääsevä tarvittava” vmääräytyy aukon ja ajan yhteisvaikutuksesta”
Minulla taas kuvan valoisuus”määräytyy” mm:
– tarkoituksesta (joskus valotan HiKey joskus taas ihan muuta)
– kohteesta (tunnelmasta)
– valon määrätä (vallitseva/salama tms)
– valotusajasta
– kennon herkkyydestä
– jne

Aukolla en milloinkaan ”määritä” valotusta vaan käytän sitä pelkästään syväterävyyden hallintaan.
Älä missään tapauksessa tee niinkuin minä teen mutulla ;)

”on myös riippuvainen aukosta (SHUTTER).”

Mikä aukko on (SHUTTER) ja miten se vaikuttaa valaistukseen?
Voiko jonkun lampun antamaa valaistusta ”tilanteessa olevan valaistuksen voimakkuutta” säätää shutterilla?

Väärin meni tuo EV. EV kuvaa vain ja ainoastaan aukon ja ajan yhdistelmää: EV 0 on 1 sekunti ja aukko f/1. EV15 on esimerkiksi 1/1000 sekuntia ja f/5,6. EV ei mitenkään ota kantaa valaistukseen. Valaistusta kuvaa valoarvo eli LV. Nämä liittyvät toisiinsa niin, että LV x pitää valottaa EV x:llä, kun herkkyys on ISO 100. LV mittaa siis samaa asiaa kuin monille tutumpi luksiasteikko ja näiden välillä on kaava lux = 2,5 * (2^LV) tai LV = log(lux/2,5) / log(2).

EV:n laskemissa suurilla ja keskisuurilla aukoilla auttaa taulukko:

1,4 => 1
2 => 2
2,8 => 3
4 => 4
5,6 => 5
8 => 6
...
Eli 5,6:een asti miettii vain mikä kokonaisluku aukosta tulee mieleen. Ajat taas ovat helppoja niille, jotka ovat pelanneet kahden potensseilla, joten 1000 (1024) on toki 10 ja 10 5 = 15.LV15 taas vastaa tyypillistä auringonpaistetta.

Digitaikana on totuttu ISO-arvon säätämiseen vaikka automaattisesti. Käsitteet, kuten EV on luotu filmiaikana ja silloin ISO:n muuttaminen oli hankalampaa, piti vaihtaa filmiä. Siksi siinä ei ISO-arvoa ole otettu huomioon.

okaro kirjoitti:

Väärin meni tuo EV. EV kuvaa vain ja ainoastaan aukon ja ajan yhdistelmää: EV 0 on 1 sekunti ja aukko f/1. EV15 on esimerkiksi 1/1000 sekuntia ja f/5,6. EV ei mitenkään ota kantaa valaistukseen. Valaistusta kuvaa valoarvo eli LV. Nämä liittyvät toisiinsa niin, että LV x pitää valottaa EV x:llä, kun herkkyys on ISO 100. LV mittaa siis samaa asiaa kuin monille tutumpi luksiasteikko ja näiden välillä on kaava lux = 2,5 * (2^LV) tai LV = log(lux/2,5) / log(2).

EV:n laskemissa suurilla ja keskisuurilla aukoilla auttaa taulukko:

1,4 => 1
2 => 2
2,8 => 3
4 => 4
5,6 => 5
8 => 6
...
Eli 5,6:een asti miettii vain mikä kokonaisluku aukosta tulee mieleen. Ajat taas ovat helppoja niille, jotka ovat pelanneet kahden potensseilla, joten 1000 (1024) on toki 10 ja 10 5 = 15.LV15 taas vastaa tyypillistä auringonpaistetta.

Digitaikana on totuttu ISO-arvon säätämiseen vaikka automaattisesti. Käsitteet, kuten EV on luotu filmiaikana ja silloin ISO:n muuttaminen oli hankalampaa, piti vaihtaa filmiä. Siksi siinä ei ISO-arvoa ole otettu huomioon.

Lue lisää

Ettei asia olisi liian yksinkertainen niin tuo aukkokin on menneen talven lumia. Aukko ”luotiin” silloin kun objektiivissa oli vain yksi linssi (aukko = polttoväli/linssin halkaisija).
Nykyään f-uku ei kerro mitään todellisen aukon koosta ja valon läpäisykin on varsin viitteellinen. Siksi on otettu käyttöön myös T-arvo joka paremmin vastaa valotuksen toteuttamista käytännössä.

aukoilla auttaa kirjoitti:

Ettei asia olisi liian yksinkertainen niin tuo aukkokin on menneen talven lumia. Aukko ”luotiin” silloin kun objektiivissa oli vain yksi linssi (aukko = polttoväli/linssin halkaisija).
Nykyään f-uku ei kerro mitään todellisen aukon koosta ja valon läpäisykin on varsin viitteellinen. Siksi on otettu käyttöön myös T-arvo joka paremmin vastaa valotuksen toteuttamista käytännössä.

Lue lisää

Jos jätetään häviöt linsseissä huomiotta, niin kyllä aukko objektiivissa toimii samalla lailla kuin linssissäkin. Toki se aukon mitta on eri kuin se fyysinen mitta himmentimen kohdalla.

aukoilla auttaa kirjoitti:

Ettei asia olisi liian yksinkertainen niin tuo aukkokin on menneen talven lumia. Aukko ”luotiin” silloin kun objektiivissa oli vain yksi linssi (aukko = polttoväli/linssin halkaisija).
Nykyään f-uku ei kerro mitään todellisen aukon koosta ja valon läpäisykin on varsin viitteellinen. Siksi on otettu käyttöön myös T-arvo joka paremmin vastaa valotuksen toteuttamista käytännössä.

Lue lisää

Mitenkähän mä saisin tuota T arvoa käytännössä säädettyä kun mun kameroissa on vain tuo Av tai A asetus joka kuvaa f-lukua(aukkoa). Kuinkahan paljon se T arvo sitten parantaa noita kuvia ts oikeata valotusta jos sitä saisi jotenkin "säädettyä" kamerassa. Kummallisinta on että nuo kameravalmistajatkaan eivä tiedä tuosta T arvosta mitään.

Aperture Arska kirjoitti:

Mitenkähän mä saisin tuota T arvoa käytännössä säädettyä kun mun kameroissa on vain tuo Av tai A asetus joka kuvaa f-lukua(aukkoa). Kuinkahan paljon se T arvo sitten parantaa noita kuvia ts oikeata valotusta jos sitä saisi jotenkin "säädettyä" kamerassa. Kummallisinta on että nuo kameravalmistajatkaan eivä tiedä tuosta T arvosta mitään.

Lue lisää

Tuo Tarvo on käsittääkseni elokuvaterminologiaa. Älä välitä siitä.

okaro kirjoitti:

Tuo Tarvo on käsittääkseni elokuvaterminologiaa. Älä välitä siitä.

Näin näyttää olevan kun joissakin (elokuva)objektiiveissa on myös tuo Tarvo esillä:

http://www.getdpi.com/forum/4-3rds-cameras/11096-question-f-value-vs-t-value-luminosity-dof.html

Aperture Arska kirjoitti:

Mitenkähän mä saisin tuota T arvoa käytännössä säädettyä kun mun kameroissa on vain tuo Av tai A asetus joka kuvaa f-lukua(aukkoa). Kuinkahan paljon se T arvo sitten parantaa noita kuvia ts oikeata valotusta jos sitä saisi jotenkin "säädettyä" kamerassa. Kummallisinta on että nuo kameravalmistajatkaan eivä tiedä tuosta T arvosta mitään.

Lue lisää

" Kuinkahan paljon se T arvo sitten parantaa noita kuvia ts oikeata valotusta jos sitä saisi jotenkin "säädettyä" kamerassa."

ei mitään vaikutusta, sillä kamera mittaa valotuksen linssin läpi.

”Valotusaika määräytyy kamerassa käytössä olevan ohjelman mukaan vallitsevan valomäärän perusteella. Salamaa käytettäessä valotusaika digipokkareilla on tyypillisesti 1/60 (sekunnin kuudeskymmenesosa).
on aukko sitä suurempi halkaisijaltaan, mitä pienempi ilmoitettu arvo on.
ISO200:lla kenno toimii kaksi kertaa herkemmällä vasteella ISO100:aan verrattuna.
AUTO – …Mallista riippuen käyttäjä ei pääse vaikuttamaan (ts. ei tarvitse huolehtia) juuri mihinkään asetukseen. ”

—että sillälailla herkemmällä vasteella ”Selvää suomea” mallista riippuen

”Se tapahtuu manuaalimittauksella ja innovaatisella aukkosarjan käytöllä. On liikuttava aukkosarjan ääripäissä jokaisessa kuvauksessa. On lisäksi käytettävä objektiiveja, joilla saadaan puristettua ilmaisua lisää.”

– miksi jollakin on tarvetta ulostaa tuollaista?
– mitä on manuaalimittaus ja miten se eroaa muista mittaustavoista?
– miksi jokaisessa kuvauksessa on käytettävä pienintä ja suurinta aukkoa?
– minkälaisella objektiivilla voi puristaa ilmaisua?

Aukolla eli aperturella eli f-arvolla on vaikutusta syvyysterävyyteen, ja sitä sillä pääasiassa hallitaan. Jos haluat kapean syvyysterävyyden, käytät suurempaa aukkoa, eli pienempää f-arvoa. Aukon lisäksi syvyysterävyyteen vaikuttaa polttoväli ja kuvausetäisyys. Esim. makrokuvauksessa alkaa tulla jo ongelmaksi saada se riittävän suureksi.

Aukko vaikuttaa syvyysterävyyden lisäksi myös valotukseen. Isommalla aukolla voi käyttää lyhyempää valotusaikaa (shutter speed), ja pienellä aukolla on valotusajan oltava pitempi, jotta kuvasta tulee sopivan valoisa.

Valotusaika nousee tärkeäksi asiaksi esim. silloin jos kuvataan käsivaralta tai jos kuvataan liikkuvia ihmisiä, eläimiä tms. Silloin valotusaika on saatava riittävän lyhyeksi, ettei kuvasta tule tärähtänyt, eli sumea kameran liikahtamisen takia, eikä liikkuvat kohteet jää sumeaksi. Joskus halutaan pysäyttää liike kokonaan, joskus taas halutaan jättää liike näkyviin pienenä epäterävyytenä. Sitä säädetään valotusajalla. Oma lukunsa ovat sitten pitkällä valotuksella tehtävät yökuvat, maisemat, veden virtausefektit yms. Silloin on aina käytettävä myös tukevaa jalustaa, ettei kamera pääse liikkumaan yhtään kuvan ottamisen aikana.

Ja ISO jäikin tarpeettomaksi? Ei sentään. ISO pyritään yleensä pitämään mahdollisimman pienenä kuvan laadun takia. ISOn nostaminen lisää kuvaan kohinaa ja huonontaa dynamiikkaa, kamerasta riippuen enemmän tai vähemmän. Mutta ISOa joutuu nostamaan, jos valotusaikaa ei muuten saa riittävän lyhyeksi, eli se tulee yleensä kyseeseen kun kuvataan käsivaralta tai liikkuvia kohteita, varsinkin hämärässä valaistuksessa. Hämärässäkin voi kyllä kuvata pienellä ISOlla, jos kohde ei liiku ja kamera on jalustalla niin, että voi käyttää pitkää valutusaikaa.

tonnisatan kirjoitti:

Aukolla eli aperturella eli f-arvolla on vaikutusta syvyysterävyyteen, ja sitä sillä pääasiassa hallitaan. Jos haluat kapean syvyysterävyyden, käytät suurempaa aukkoa, eli pienempää f-arvoa. Aukon lisäksi syvyysterävyyteen vaikuttaa polttoväli ja kuvausetäisyys. Esim. makrokuvauksessa alkaa tulla jo ongelmaksi saada se riittävän suureksi.

Aukko vaikuttaa syvyysterävyyden lisäksi myös valotukseen. Isommalla aukolla voi käyttää lyhyempää valotusaikaa (shutter speed), ja pienellä aukolla on valotusajan oltava pitempi, jotta kuvasta tulee sopivan valoisa.

Valotusaika nousee tärkeäksi asiaksi esim. silloin jos kuvataan käsivaralta tai jos kuvataan liikkuvia ihmisiä, eläimiä tms. Silloin valotusaika on saatava riittävän lyhyeksi, ettei kuvasta tule tärähtänyt, eli sumea kameran liikahtamisen takia, eikä liikkuvat kohteet jää sumeaksi. Joskus halutaan pysäyttää liike kokonaan, joskus taas halutaan jättää liike näkyviin pienenä epäterävyytenä. Sitä säädetään valotusajalla. Oma lukunsa ovat sitten pitkällä valotuksella tehtävät yökuvat, maisemat, veden virtausefektit yms. Silloin on aina käytettävä myös tukevaa jalustaa, ettei kamera pääse liikkumaan yhtään kuvan ottamisen aikana.

Ja ISO jäikin tarpeettomaksi? Ei sentään. ISO pyritään yleensä pitämään mahdollisimman pienenä kuvan laadun takia. ISOn nostaminen lisää kuvaan kohinaa ja huonontaa dynamiikkaa, kamerasta riippuen enemmän tai vähemmän. Mutta ISOa joutuu nostamaan, jos valotusaikaa ei muuten saa riittävän lyhyeksi, eli se tulee yleensä kyseeseen kun kuvataan käsivaralta tai liikkuvia kohteita, varsinkin hämärässä valaistuksessa. Hämärässäkin voi kyllä kuvata pienellä ISOlla, jos kohde ei liiku ja kamera on jalustalla niin, että voi käyttää pitkää valutusaikaa.

Lue lisää

Oho, oli tullut ihan kirjoitusvirhekin, mutta kun nyt valutusajasta aloin höpisemään, niin pannaan siitä yksi vertaus aiheeseen liittyen.

Ajatellaan että olet täyttämässä jonkinlaista astiaa valuttamalla siihen vettä hanasta. Astia on saatava sopivasti täyteen, mutta yli ei saa roiskia. Se vastaa sopivaa valotusta, niin kuvaankin on saatava riittävästi valoa, mutta ei liikaa ettei kuva "pala puhki".

Aukko vastaa sitä, kuinka paljon avaat hanaa, lirutatko hiljaa vai avaatko enemmän. Valotusaika on tietenkin sama kuin valutusaika, kauanko menee että vettä on astiassa sopivasti. Ja ISO on sitten se, kuinka iso se astia on.

tonnisatan kirjoitti:

Oho, oli tullut ihan kirjoitusvirhekin, mutta kun nyt valutusajasta aloin höpisemään, niin pannaan siitä yksi vertaus aiheeseen liittyen.

Ajatellaan että olet täyttämässä jonkinlaista astiaa valuttamalla siihen vettä hanasta. Astia on saatava sopivasti täyteen, mutta yli ei saa roiskia. Se vastaa sopivaa valotusta, niin kuvaankin on saatava riittävästi valoa, mutta ei liikaa ettei kuva "pala puhki".

Aukko vastaa sitä, kuinka paljon avaat hanaa, lirutatko hiljaa vai avaatko enemmän. Valotusaika on tietenkin sama kuin valutusaika, kauanko menee että vettä on astiassa sopivasti. Ja ISO on sitten se, kuinka iso se astia on.

Lue lisää

Ja tuo iso vielä pitää ajatella päin vastoin. Pieni ISO, suuri astia, paljon vettä ja kuvan laatua, mutta hitaampi täyttää.
Suuri ISO, pieni astia, vähän vettä, vähän laatua, mutta nopeasti näpsästy.

tonnisatan kirjoitti:

Ja tuo iso vielä pitää ajatella päin vastoin. Pieni ISO, suuri astia, paljon vettä ja kuvan laatua, mutta hitaampi täyttää.
Suuri ISO, pieni astia, vähän vettä, vähän laatua, mutta nopeasti näpsästy.

Lue lisää

Tuo on oikean suuntainen, mutta kovin kömpelö vertaus. Kun tuolla ISO:lla ei säädetä kuvan laatua vaan kompensoidaan valon puutetta.
Veden laatu ei ole määrästä riippuvainen.
Joissakin kameroissa näyttää toiseksi pienin iso tuottavan parempaa kuvaa kuin pienin.

”mika merkitys silla on milla asetuksilla kuvaan?
Nyrkkisääntöjä
– käytä käsivaralla korkeintaan n. 1/poltttoväli mittaisia valotusaikoja
– liikkuvia kohteita kuvatessa pitää yleensä käyttää lyhyitä valotusaikoja 1/125 ja lyhyempiä

esim. f-5.6 1/15 sec vai f-8 1/8 sec?”
– tuossa tapauksessa syväterävyysalueen tarve ratkaisee. Objektiivista riippuen toinen aukkoarvoista saattaa piirtää tarkemmin
– oikea vastaus selviää vain kun kuvaat omalla kamerallasi kummankin vaihtoehdon ja sitten vertaat kuvia

Miten tiedan milloin kayttaa mitakin?
– ammattilainenkaan ei aina tiedä, siksi ”haarukoidaan”
– mieti ensi syväterävyyden tarvetta.
Esim. käytä suurta aukkoa jos haluat kohteelle sumean taustan. Ja pientä aukkoa kun haluat terävän taustan. Maisemakuvauksessa kuvataan yleensä pienellä aukolla (suuri syväterävyys)
– kannattaa myös tutustua ns. hyperfokaaliseen etäisyyteen

Toistaiseksi on yhdelle e-Mail tutoroitavalle paikka vapaana kun yksi aiempi tarjokas jäi kokeilutauolle.

Kauniita kuvia ja kokeilunhalua.

vähän vettä kirjoitti:

Tuo on oikean suuntainen, mutta kovin kömpelö vertaus. Kun tuolla ISO:lla ei säädetä kuvan laatua vaan kompensoidaan valon puutetta.
Veden laatu ei ole määrästä riippuvainen.
Joissakin kameroissa näyttää toiseksi pienin iso tuottavan parempaa kuvaa kuin pienin.

Lue lisää

Joo, tottakai kompensoidaan valon puutetta, laatua ehkä korkeintaan siinä mielessä, että ISO pyritään yleensä pitämään pienenä, jos mahdollista. Niin, vertaus on vain vertaus, ei se tietenkään mikään täydellisen tarkka kuvaus asiasta ole. Koitin hakea vaan sellaista mahdollisimman helppotajuista mallia, johon voisi verrata tuota pyhää kolminaisuutta.

J©B kirjoitti:

”mika merkitys silla on milla asetuksilla kuvaan?
Nyrkkisääntöjä
– käytä käsivaralla korkeintaan n. 1/poltttoväli mittaisia valotusaikoja
– liikkuvia kohteita kuvatessa pitää yleensä käyttää lyhyitä valotusaikoja 1/125 ja lyhyempiä

esim. f-5.6 1/15 sec vai f-8 1/8 sec?”
– tuossa tapauksessa syväterävyysalueen tarve ratkaisee. Objektiivista riippuen toinen aukkoarvoista saattaa piirtää tarkemmin
– oikea vastaus selviää vain kun kuvaat omalla kamerallasi kummankin vaihtoehdon ja sitten vertaat kuvia

Miten tiedan milloin kayttaa mitakin?
– ammattilainenkaan ei aina tiedä, siksi ”haarukoidaan”
– mieti ensi syväterävyyden tarvetta.
Esim. käytä suurta aukkoa jos haluat kohteelle sumean taustan. Ja pientä aukkoa kun haluat terävän taustan. Maisemakuvauksessa kuvataan yleensä pienellä aukolla (suuri syväterävyys)
– kannattaa myös tutustua ns. hyperfokaaliseen etäisyyteen

Toistaiseksi on yhdelle e-Mail tutoroitavalle paikka vapaana kun yksi aiempi tarjokas jäi kokeilutauolle.

Kauniita kuvia ja kokeilunhalua.

Lue lisää

Hei,
Voisitko laittaa maili osoitteen josta saan kiinni, kiitos :)

Suuri kiitos vastanneille!!!

tyhma tytto kirjoitti:

Hei,
Voisitko laittaa maili osoitteen josta saan kiinni, kiitos :)

Suuri kiitos vastanneille!!!

"Hei,
Voisitko laittaa maili osoitteen josta saan kiinni, kiitos :)"

en voisi.
miksi et itse laita?
vai onko se kehittävää, että 5 laittaa osoitteensa, kun yhdenkin osoite riittäisi?

tyhma tytto kirjoitti:

Hei,
Voisitko laittaa maili osoitteen josta saan kiinni, kiitos :)

Suuri kiitos vastanneille!!!

Sattuneesta syystä en enää julkaise eMail-osoitettani täällä, enkä ehdi vastaamaan kaikille uteliaille.
Jos laitat omasi tänne niin tarjoukseni on voimassa ja otan yhteyttä. Saat myös linkin mun oppimateriaali-albumeihin.

tonnisatan kirjoitti:

Joo, tottakai kompensoidaan valon puutetta, laatua ehkä korkeintaan siinä mielessä, että ISO pyritään yleensä pitämään pienenä, jos mahdollista. Niin, vertaus on vain vertaus, ei se tietenkään mikään täydellisen tarkka kuvaus asiasta ole. Koitin hakea vaan sellaista mahdollisimman helppotajuista mallia, johon voisi verrata tuota pyhää kolminaisuutta.

Lue lisää

No otetaanpa esimerkki. Kuvataan vastaavilla kameroilla (esim. Canon-Nikon) joissa toisessa on pienin ISO-arvo 100 ja toisessa 200.
”Pieni ISO, suuri astia, paljon vettä ja kuvan laatua, mutta hitaampi täyttää. Suuri ISO, pieni astia, vähän vettä, vähän laatua, mutta nopeasti näpsästy.”

Kun esim Nikonin ”astian” koko on kaksinkertainen Canonn vastaavaan verrattuna nii onko kuva vastaavasti huonompi (Canonin kuvassa paljon laatua ja Nikonin kuvassa vain vähän)?

vähän vettä kirjoitti:

No otetaanpa esimerkki. Kuvataan vastaavilla kameroilla (esim. Canon-Nikon) joissa toisessa on pienin ISO-arvo 100 ja toisessa 200.
”Pieni ISO, suuri astia, paljon vettä ja kuvan laatua, mutta hitaampi täyttää. Suuri ISO, pieni astia, vähän vettä, vähän laatua, mutta nopeasti näpsästy.”

Kun esim Nikonin ”astian” koko on kaksinkertainen Canonn vastaavaan verrattuna nii onko kuva vastaavasti huonompi (Canonin kuvassa paljon laatua ja Nikonin kuvassa vain vähän)?

Lue lisää

Aika jännä tulkinta, mutta ei minulla kyllä tuollainen ajatus käynyt ollenkaan mielessä kun tuota kirjoitin. Ihan vaan samaa kameraa ajattelin pienellä ja suurella ISOlla käytettynä. Esim. omalla halpiskamerallani saa parempaa laatua ISO 100:lla kuin 6400:lla. Ellei sitten valotusaika mene niin pitkäksi, että kameran tai kohteen liike tuhoaa kuvan. Silloin suuren ISOn tuoma kohinakin voi olla se parempi vaihtoehto.

Eihän tuohon vertaukseen oikeastaan olisi sitä laatua tarvinnut sotkea lainkaan, vaan verrata vain valon määrää veden määrään. Sitten tässäkin päädyttäisiin siihen, että Nikonin suurin kuppi taitaa olla pienempi kuin Canonin, joten sen saa pienemmällä vesimäärällä täyteen.

tonnisatan kirjoitti:

Aukolla eli aperturella eli f-arvolla on vaikutusta syvyysterävyyteen, ja sitä sillä pääasiassa hallitaan. Jos haluat kapean syvyysterävyyden, käytät suurempaa aukkoa, eli pienempää f-arvoa. Aukon lisäksi syvyysterävyyteen vaikuttaa polttoväli ja kuvausetäisyys. Esim. makrokuvauksessa alkaa tulla jo ongelmaksi saada se riittävän suureksi.

Aukko vaikuttaa syvyysterävyyden lisäksi myös valotukseen. Isommalla aukolla voi käyttää lyhyempää valotusaikaa (shutter speed), ja pienellä aukolla on valotusajan oltava pitempi, jotta kuvasta tulee sopivan valoisa.

Valotusaika nousee tärkeäksi asiaksi esim. silloin jos kuvataan käsivaralta tai jos kuvataan liikkuvia ihmisiä, eläimiä tms. Silloin valotusaika on saatava riittävän lyhyeksi, ettei kuvasta tule tärähtänyt, eli sumea kameran liikahtamisen takia, eikä liikkuvat kohteet jää sumeaksi. Joskus halutaan pysäyttää liike kokonaan, joskus taas halutaan jättää liike näkyviin pienenä epäterävyytenä. Sitä säädetään valotusajalla. Oma lukunsa ovat sitten pitkällä valotuksella tehtävät yökuvat, maisemat, veden virtausefektit yms. Silloin on aina käytettävä myös tukevaa jalustaa, ettei kamera pääse liikkumaan yhtään kuvan ottamisen aikana.

Ja ISO jäikin tarpeettomaksi? Ei sentään. ISO pyritään yleensä pitämään mahdollisimman pienenä kuvan laadun takia. ISOn nostaminen lisää kuvaan kohinaa ja huonontaa dynamiikkaa, kamerasta riippuen enemmän tai vähemmän. Mutta ISOa joutuu nostamaan, jos valotusaikaa ei muuten saa riittävän lyhyeksi, eli se tulee yleensä kyseeseen kun kuvataan käsivaralta tai liikkuvia kohteita, varsinkin hämärässä valaistuksessa. Hämärässäkin voi kyllä kuvata pienellä ISOlla, jos kohde ei liiku ja kamera on jalustalla niin, että voi käyttää pitkää valutusaikaa.

Lue lisää

Kannattaa muistaa, että liian suuri ISO tuo hieman lisää kohinaa kuvaan. Liian pieni ISO ja siten liian pitkä valotusaika taas voi johtaa tärähtämiseen, mikä pilaa kuvan.

okaro kirjoitti:

Kannattaa muistaa, että liian suuri ISO tuo hieman lisää kohinaa kuvaan. Liian pieni ISO ja siten liian pitkä valotusaika taas voi johtaa tärähtämiseen, mikä pilaa kuvan.

”liian pitkä valotusaika taas voi johtaa tärähtämiseen, mikä pilaa kuvan.”

—tärähtääkö aina jalustallakin?
Entä jos lukitsee peilin yläasentoon ja laukaisee vitkalla?
Onko tärähtänyt kuva aina pilattu?

siten liian pitkä kirjoitti:

”liian pitkä valotusaika taas voi johtaa tärähtämiseen, mikä pilaa kuvan.”

—tärähtääkö aina jalustallakin?
Entä jos lukitsee peilin yläasentoon ja laukaisee vitkalla?
Onko tärähtänyt kuva aina pilattu?

Lue lisää

Luetko näitä kuin piru raamattua. Suurin osa kuvaajista ei kuvaa jalustalta. Toki tällöin toimitaan tilanteen mukaan. Tärähtänyt kuva on mielestäni pilalla. Kohinainen kuva on vain kohinainen, ei pilalla. Ja jos haluat riidellä, mene johonkin baariin tappeleman, minulla ei ole sinun riitoihisi intressiä osallistua.

okaro kirjoitti:

Luetko näitä kuin piru raamattua. Suurin osa kuvaajista ei kuvaa jalustalta. Toki tällöin toimitaan tilanteen mukaan. Tärähtänyt kuva on mielestäni pilalla. Kohinainen kuva on vain kohinainen, ei pilalla. Ja jos haluat riidellä, mene johonkin baariin tappeleman, minulla ei ole sinun riitoihisi intressiä osallistua.

Lue lisää

Pirusta en tiedä ja haastamasi riita ei kiinnosta pätkääkään. Tuntuuko sinusta, että on pakko riidellä jos ei ole aina samaa mieltä kanssasi kaikista asioista?

Suurin osa kuvaajista on sinun käsityksesi, minä en edes tiedä keitä tarkoitat kuvaajilla. Joku toinen väittää, että suurin osa valokuvaajista työskentelee studiossa ja kuvaa yleensä jalustalta. Kolmannet väittää, että käsivaralta kuvattu harrastelijan kuva tärähtää aina. Lieneekö absoluuttista totuutta asiassa?

Sinulla pitkä valotusaika pilaa kuvan minulla se vai tarkoittaa: HUOM! tue kameraa.
Eihän tuossa mitään riitelemistä, me vaan ollaan ihan erilaisia — onneksi ;)

kuva on vain kirjoitti:

Pirusta en tiedä ja haastamasi riita ei kiinnosta pätkääkään. Tuntuuko sinusta, että on pakko riidellä jos ei ole aina samaa mieltä kanssasi kaikista asioista?

Suurin osa kuvaajista on sinun käsityksesi, minä en edes tiedä keitä tarkoitat kuvaajilla. Joku toinen väittää, että suurin osa valokuvaajista työskentelee studiossa ja kuvaa yleensä jalustalta. Kolmannet väittää, että käsivaralta kuvattu harrastelijan kuva tärähtää aina. Lieneekö absoluuttista totuutta asiassa?

Sinulla pitkä valotusaika pilaa kuvan minulla se vai tarkoittaa: HUOM! tue kameraa.
Eihän tuossa mitään riitelemistä, me vaan ollaan ihan erilaisia — onneksi ;)

Lue lisää

Jos olisit lukenut viestini ajatuksella olisit tajunnut, etten tietenkään puhu jalustalta kuvaamisesta, jos puhun tärähtämisestä. En tiedä kuvaatko sinä pääasiassa jalustalta, joten sitten yleistät siitä vai mistä on kyse. Useissa tilanteissa jalustaa ei edes ole mukana. Jos aikaa on, voi toki ottaa kuvia useilla ISO-arvoilla ja valita parhaan. Aina näin ei ole.

Selvästikään suurin osa kuvaajista ei kuvaa studiossa enkä näe syytä olettaa, että tämän ketjun aloittajakaan niin tekisi. Työskentelystä puhuminen harrastusryhmässä on outoa.

okaro kirjoitti:

Jos olisit lukenut viestini ajatuksella olisit tajunnut, etten tietenkään puhu jalustalta kuvaamisesta, jos puhun tärähtämisestä. En tiedä kuvaatko sinä pääasiassa jalustalta, joten sitten yleistät siitä vai mistä on kyse. Useissa tilanteissa jalustaa ei edes ole mukana. Jos aikaa on, voi toki ottaa kuvia useilla ISO-arvoilla ja valita parhaan. Aina näin ei ole.

Selvästikään suurin osa kuvaajista ei kuvaa studiossa enkä näe syytä olettaa, että tämän ketjun aloittajakaan niin tekisi. Työskentelystä puhuminen harrastusryhmässä on outoa.

Lue lisää

Mikä ero on näillä: kuvaaja, valokuvaaja, harrastelija?

”En tiedä kuvaatko sinä pääasiassa jalustalta, joten sitten yleistät siitä vai mistä”

Kuvaan jalustalta aina kun siitä on hyötyä, mulla ei kuvat tärähdä.
Harrastan nykyisin valokuvausta vain eläkepäivien ratoksi joten minun ei ole pakko kuvata jos tärähtää.
Tällaisella ajankuluksi kuvaajalla on helppoa kun ei ole pakko kuvata käsivaralta, eikä ole pakko kuvata jalustalta, eikä ole pakko käyttää suuria ISO-arvoja.

”Useissa tilanteissa jalustaa ei edes ole mukana”
– tuo on varmaan yleistä sinulla. Minulla harrastus ei ole tilanteita eikä suorittamista ja jalustan kantaminenkin on myös hyötyliikuntaa.

Jostakin omituisesta syystä toimin usein päinvastoin ja leikin pitkillä valotusajoilla käyttäen ISO 125 herkkyyttä ja säädettävää ND2-ND400 harmaasuodinta.
Jalustan käyttäminen ei milloinkaan ole ollut minulle ongelma. On kuukausia aikaa siitä kun viimeksi kuvasin ilman jalustaa (liekö tapa filmiaikojen ja Kodacrome 25:n peruja). Ehkä osin samasta syystä lukitsen peilin yleensä yläasentoon rutiininomaisesti.

Älä missään tapauksessa tee niinkuin minä teen, olen varottava esimerkki väärinkuvaajasta.