Uusi suhde, luonne kiinnostaa, mutta ulkonäkö vain osittain..

Omasta kokemuksesta sanon että jos et näe naista riittävän haluttavana niin unohda, ei koskaan toiminu mullakaan kun annoin armoa :(

Mun naisilla on olleet tietyt jutut, niska tai nilkat ennemmin kuin perse tai tissit, se määräävä tekijä. Mutta jos toisessa ei näe mitään kivaa niin tuhoon tuomittu juttu.

Alkuun ehkä vähän jaksaa mutta aika pian menee "hohhoijaa" linjalle ja pätee myös naisiin, älkää ottako tasapaksuja äijiä. Kyllä toisessa ihmisessä jonkun asian täytyy OIKEASTi sytyttää että suhde kantaa.

Sinuna en tosiaan lähtis tohon, vain yksinäisyyttäni paikkaan.

Voi toimia, ja toimiikin.

Pelkällä ulkonäöllä ei pitkälle pötkitä, kun ulkonäkö muuttuu kuitenkin iän myötä. Luonne ja muutenkin samanhenkinen maailmankatsomus on avain suhteeseen. Ulkoinen olemus on plussaa, ja varmasti siihenkin tykästyy, kun aikansa omaa kultaa katselee sillä silmällä :)

Onko kyse joistakin yksityiskohdista vai kokonaishahmosta?
Olin oman aikakauteni virrassa mukana ja tissit, sääret, hoikka vyötärö ja tietenkin kasvot olivat tärkeitä.

Kuitenkin aloin vakituisemmin seurustelemaan naisen ( 19v ) kanssa joka ei miltään osin täyttänyt noita ajan ihanteita mutta kivaa oli.
Tyttö oli "sprintterityyppi". Hoikka, litteä vatsa, napakat pakarat, pienet pystyt rinnat, sopusuhteiset sääret ja reidet joissa nänyt harrastus, kasvot tavanomaiset mutta säännölliset.

Ehdottomasti tärkeintä oli kokonaishahmo!

Meillä oli useista asioista saman suuntaiset periaatteet ja kiinnostuksen kohteet.
Perusluonne oli postiivinen ja utelias valmiina kokeiluihin.
Nuoruuden kiihkoni oli purkautunut poikamiehen kiertolaivuosinani ja aloin arvostamaan muitakin asioita vaikka tietenkin fyysinen sopivuus oli kuitenkin yhteiselon edellytys.

44-vuotis hääpäivä tulee vastaan syksyllä.
Meillä on koulutuseroa 4-tasoa mutta alkumukautumisen jälkeen se ei ole haitannut koska vaimoni on oikeasti älykäs ja utelias, mukautumiskykyinen.

Meillä on takana perheenä, 2 lasta, 4 paikkakunnan vaihtoa ja 7 muuttoa.

Yhtään ainoaa kriisiä emme ole eläneet.
Velkaisen talon valmistuttua olivat "hihat tyhjät" muutaman kuukauden.
Viimeisen lapsen lähdettyä oli vaimoni oudon tuntuinen muutaman kuukauden.

Olemme alkuaikoina kokeneet todellista, päivittäiseen syömiseenkin vaikuttanutta puutetta.
Onneksi raha-asiat ovat yksi asioista joissa meillä on aidosti yhteinen näkemys joten korkeintaan keskitason tuloistamme ja nykyisistä pienistä eläkkeistä johtumatta, olemme hyvin tyytyväisiä elämisen puitteisiin.

Vaimo pitää itsensä kunnossa ja on ollut jo pitkään ikäluokassaan hyvän näköinen.
Kimmoisa, ryhdikäs olemus ilman liikaa laardia.

Nukumme edelleen parivuoteessa tuplatäkin alla.
Kunhan tuo heräilee, nauttii aamiaisensa ja käy tuttavansa kanssa aamulenkillä niin todennäköisesti toteamme yhteensopivuutemme eräässä parisuhteen tärkeässä asiassa.

Nyt, tutustumisestamme 46:n vuoden jälkeen, en pysty ajattelemaan minulle parempaa vaitoehtoa.

Jos fyysistä viehätysvoimaa ei ole edes suhteen alussa, se tietää kyllä huonoa seksielämälle. Mutta mitä tarkoitat tuolla, että ulkonäkö ei vedä sataprosenttisesti puoleensa? Onko hän kuitenkin jollain tapaa silmissäsi viehättävä, vaikkei olekaan täydellinen? Kiihotutko hänen fyysisestä olemuksestaan lainkaan?

Vaikket sanoisikaan naiselle ikinä, ettei hän oikein viehätä fyysisesti, hän kyllä ennemmin tai myöhemmin huomaa sen. Se voi tehdä hyvinkin suurta tuhoa naisen itsetunnolle.

Joo siis tilanne on että persoona ja osa naisesta kyllä miellyttää silmää, mutta sitä kipinää ei syty. En ole mikään nirso, eikä nainen saa olla mikää tikkukaan. Sitä tässä nyt miettinyt, että mitä tekis, koska jossei sitä kipinää melkeinpä alussa ole, niin tuskin sitä on myöhemminkään?

Toki tässä on vasta yhdet rehvit käyty turisemassa, mutta joku veti puoleensa, kun niissä tuli viihdyttyä lähemmäs 6h :)

Sinänsä ei kannata hirveän pitkälle viedä, jos toinen vaikka ihastuu tai alkaa tykkäämään enemmän, mutta tässä nyt myös miettinyt että sanooko suoraan vai miten ettei toinen nyt muserru ihan täysin.

No ajatukset ja ajatukset. Onhan kaikissa valinnanvaraa kyllä, mutta tiedän kyllä mitä tunteilla leikkiminen ja sitä itse pyrin välttämään !

Sen verran kaikenlaista koettu, etten pienestä hetkahda vaikka toinen sanoisikin, että sori nou bonus!

Mutta totta turiset !

ulkonäköä voi aina muokata haluttuun suuntaan. henkistä antia ei

Miten ihminen voi rakastaa aiemminkaan läheisiään, jos he ei ole täydellisiä? Onko tuollaisen kysyjä oikeasti rakastanut ketään ihmistä ihmisenä? Ja mitä merkitsee ihmisyys ja inhimillisyys suhteessa rakastamiseen ja toisen ihmisen aitoon hyväksymiseen? Ja jos ei hyväksy toista aitona, hyväksyykö edes itseään?

Anna naisen mennä.
Jokainen nainen haluaa olla omalle miehelleen miellyttävän näköinen.

Olen itsekin tapaillut miestä jonkin aikaa ja huomannut, että jokin mättää. Se saattaisi olla tuo mainittu asia. En voisi olla hänen kanssaan, jos hän ajattelisi niin.

Mikä siinä on vikana?

Nyt kyllä kiinnostaa tietää, että mikä tämän kyseisen henkilön ulkonäössä ei ole kohdillaan sinun silmääsi?

Tutustu häneen paremmin ja jos mitään vetovoimaa ei synny välillenne niin tuskin tulee suhdettakaan. ei sinulla varmaan ole silti mitään hävittävää.

Voinko arvata - tissit on pienet. Kuulostat niin keskenkasvuiselta!