Pitäisikö vain antaa olla?

Lapseni kummiksi valittiin mieheni ja minun yhteinen ystävä, pyysimme häntä(mies) ja hän lupautui. Poikamme syntyi 2012,ja kummisetä on nähnyt poikaa noin 3 kertaa vuoden aikana. Silloin kun päästiin kotiin laitokselta,ristiäisissä ja joulun alla. Olen monesti vuoden aikana kysynyt milloin hän kerkeisi nähdä poikaa muttei hän edes vastaa minulle. Mieheni kysyi häneltä samaa,hän vastasi että on ollut kipeänä.. Ymmärrän kyllä jos sairastelee mutta tässä tapauksessa sairastelu on kestänyt aika kauan ja kuitenkin hän pyörii ulkona kavereiden kanssa,myös mieheni kanssa..Parin viikon päästä lähestyy poikamme syntymäpäivä ja olisi tarkoitus juhlistaa niitä. Pitäisikö minun vain jättää kutsumatta kummisetä,kun häntä ei vaikuta kiinnostavan kummilapsensa. Vai pitäisikö hänet vain kutsua? Olen ajatellut etten aijo enää edes kysyä milloin hän kerkeisi nähdä,hän tässä menettää ei lapsi,joka ei edes muista koko ihmistä. Mutta silti kurjalta tuntuu. :( itselle ei tulisi mieleen tehdä kummilapselle noin.. Onko teille käynyt vastaavaa?
Ilmoita


255 Vastausta

Ketjusta on poistettu 3 sääntöjenvastaista viestiä.


Ei minusta näkeminen 3 kertaa vuodessa kuulosta siltä, ettei kummia yhtään kiinnostaisi. Ehkäpä tämä kummi (kuten moni muukin) on ajatellut, että kummius painottuu pääasiassa niihin lapsen synttäreihin ja jouluun. Teidän lapsi on aika pienikin, vasta täyttämässä vuoden. Jos ystävänne on lapseton mies, niin en pitäisi mitenkään erikoisena, ettei vauvan kanssa oleminen tunnu kovin luontevalta. Jotkut ihmiset ovat parempia lasten kanssa sitten kun lapset ovat vähän isompia, osaavat puhua ja heidän kanssaan voi tehdä enemmän. Kutsukaa ihmeessä kummi lapsen synttäreille. Mielestäni voitte syyttää vain itseänne, jos nyt aiheutatte jonkun draaman ja välit kummiin ja myös teidän ystäväänne menevät katkolle. Kummi ja lapsi voivat hyvinkin lähentyä ajan kuluessa.

Siitä sairastelusta...menneenä talvena on kyllä ihan oikeasti ollut todella paljon flunssaa ym liikkeellä. Olen itse yleensä melko terve, sairastan korkeintaan yhden flunssan/vuosi. Tänä talvena olin kahden kuukauden aikana kuumeessa 4 kertaa, viikon noro-viruksen kourissa ja sen lisäksi yötäpäivää oireileva yskä vaivasi 3 kuukautta, ja loppui vasta 2 viikkoa sitten. Moni muukin tuttu ja tutun tuttu on sairastellut erityisen paljon juuri tänä talvena, ja juuri tuo noro ja yskä ovat olleet todella ärhäköitä. Ei olisi itsekään viitsinyt mennä kyläilemään pienen vauvan luokse näiden sairastelujaksojen välissä tai aikana. Ja kun on paljon kipeänä, hommia ja rästiin ja silloin kummilapsi ei välttämättä ole heti ensimmäisenä mielessä.
10 VASTAUSTA:
Olen ihan samaa mieltä. Kummihan on käynyt luonanne jo kolme kertaa, eikä ole vastuullisena ihmisenä kantanut taudin aiheuttajia lapsellenne. Lapsenne alkaa vasta kohta olla siinä iässä, että kummi voi kommunikoida vähän enemmän hänen kanssaan. Kummista voi tulla lapselle tärkeä aikuinen myöhemmin, mutta kehityspsykologisesti ajatellen ensimmäisen vuoden aikana vain lapsen omat vanhemmat -joskus ehkä myös joku isovanhemmista- ovat hänelle tärkeitä.
Kyseessä on kummi ei perheenjäsen. Kummin merkitys voi olla merkittävä vaikka kävisi vain synttäreillä.
oikeesti! eihän se kipeä oo ollu, mut juu, mitä tyyyppi vauvan kans edes teksi =)
198uoo kirjoitti:
Olen ihan samaa mieltä. Kummihan on käynyt luonanne jo kolme kertaa, eikä ole vastuullisena ihmisenä kantanut taudin aiheuttajia lapsellenne. Lapsenne alkaa vasta kohta olla siinä iässä, että kummi voi kommunikoida vähän enemmän hänen kanssaan. Kummista voi tulla lapselle tärkeä aikuinen myöhemmin, mutta kehityspsykologisesti ajatellen ensimmäisen vuoden aikana vain lapsen omat vanhemmat -joskus ehkä myös joku isovanhemmista- ovat hänelle tärkeitä.
Kyseessä on kummi ei perheenjäsen. Kummin merkitys voi olla merkittävä vaikka kävisi vain synttäreillä.
Tulee mieleen,
miksi kummin pitäisi käydä vauvan luona? Tuomassa lahjoja?
Kummien alkuperäinen tarkoitus kai oli auttaa vanhempia lapsen kristillisessä kasvatuksessa, siis levittää jumalan sanaa.
Nykyisin tuntuu, että kummeja vain rahastetaan, kummien "velvollisuus" on antaa lapselle arvokkaita lahjoja kaikkina mahdollisina merkkipäivinä. Sekä ottaa lapsi hoitoon aina, kun vanhemmilla on muita menoja.
Lapsi tai hänen vanhempansa eivät vaivaudu edes kiittämään.
http://thaimaan.blogspot.com/2012/02/thaimaalainen-nainen-on-kauniimpi-kuin.html suomalainen eikä saleen nalkuta, jostain v*tu 3x vuodes kummilapsen näkemisest. Mulle vaimo Pattikselt.
ex-kummi kirjoitti:
Tulee mieleen,
miksi kummin pitäisi käydä vauvan luona? Tuomassa lahjoja?
Kummien alkuperäinen tarkoitus kai oli auttaa vanhempia lapsen kristillisessä kasvatuksessa, siis levittää jumalan sanaa.
Nykyisin tuntuu, että kummeja vain rahastetaan, kummien "velvollisuus" on antaa lapselle arvokkaita lahjoja kaikkina mahdollisina merkkipäivinä. Sekä ottaa lapsi hoitoon aina, kun vanhemmilla on muita menoja.
Lapsi tai hänen vanhempansa eivät vaivaudu edes kiittämään.
Olet oikeassa. Itsekin olen ns. toinen kummi kun sylikummiksi en suostunut, ja ainoat yhteydenotot kummilapsen vanhempien puolelta tulee vain synttäreitä ja joulua ennen, että mitä lahjoja lapselle voi ostaa.
ex-kummi kirjoitti:
Tulee mieleen,
miksi kummin pitäisi käydä vauvan luona? Tuomassa lahjoja?
Kummien alkuperäinen tarkoitus kai oli auttaa vanhempia lapsen kristillisessä kasvatuksessa, siis levittää jumalan sanaa.
Nykyisin tuntuu, että kummeja vain rahastetaan, kummien "velvollisuus" on antaa lapselle arvokkaita lahjoja kaikkina mahdollisina merkkipäivinä. Sekä ottaa lapsi hoitoon aina, kun vanhemmilla on muita menoja.
Lapsi tai hänen vanhempansa eivät vaivaudu edes kiittämään.
Totta.
Tuon vuoksi olen aina kieltäytynyt itse kummiudesta.
En oikein pidä tuollaisesta "rahastuksesta", mitä ko tittelin varjolla tehdään.
Mieluummin olen sitten muuten tämän muksun elämässä yhtenä turvallisena aikuisena ja sit lahjon sen mitä lahjon, kuin että tosiaan alan kuunnella edes velvollisuuden tähden-juttuja.
Toimii tällaisenaan hyvin näiden perheiden kanssa, kenen kanssa olen ystäviä. Olen varmasti paljon "parempi" turva toisen lapselle tällä tavoin, kuin moni toinen virallisena kummina.
Järjen kanssa kirjoitti:
Totta.
Tuon vuoksi olen aina kieltäytynyt itse kummiudesta.
En oikein pidä tuollaisesta "rahastuksesta", mitä ko tittelin varjolla tehdään.
Mieluummin olen sitten muuten tämän muksun elämässä yhtenä turvallisena aikuisena ja sit lahjon sen mitä lahjon, kuin että tosiaan alan kuunnella edes velvollisuuden tähden-juttuja.
Toimii tällaisenaan hyvin näiden perheiden kanssa, kenen kanssa olen ystäviä. Olen varmasti paljon "parempi" turva toisen lapselle tällä tavoin, kuin moni toinen virallisena kummina.
Ei kummiudesta saa kieltäytyä!!
mievaa2 kirjoitti:
Ei kummiudesta saa kieltäytyä!!
Miksi ei saa?
Sen vuoksihan kummiksi pyydetään, ei käsketä.
Eikä se minusta ainakaan ole tehnyt huonompaa ystävää, eikä huonompaa aikuista ystävien ja sukulaisten lapsille, vaikken olekaan yhdenkään lapsen kummisetä.
kaaaaaaaaaaaaaari kirjoitti:
oikeesti! eihän se kipeä oo ollu, mut juu, mitä tyyyppi vauvan kans edes teksi =)
Mun kummi ei oo ollu muutku kastetilaisuudessani, antanut KERRAN synttärilahjan Eikä tullut edes rippijuhliini... Katotaan sitten ylppäreillä jos sinne tulis mutta lähempi kummini ( vaikkei virallinen) ostaa aina kaikkia yllätyksiä enkä ihmettele miksi vanhempari ihmettelevät tuon toisen kummin käytöstä kun ei ollu yksissäkään juhlissani vaan postin kautta ....
15v Tyttö kirjoitti:
Mun kummi ei oo ollu muutku kastetilaisuudessani, antanut KERRAN synttärilahjan Eikä tullut edes rippijuhliini... Katotaan sitten ylppäreillä jos sinne tulis mutta lähempi kummini ( vaikkei virallinen) ostaa aina kaikkia yllätyksiä enkä ihmettele miksi vanhempari ihmettelevät tuon toisen kummin käytöstä kun ei ollu yksissäkään juhlissani vaan postin kautta ....
Ku8mmilapsi kasvaa täysi-ikäiseksi niin voi kummilapsikin muistaa kummitätiä. Tottakai aiemminkin. Itse en alkaisi enää tällä järjellä kenenkään kummitädiksi.
+Lisää kommentti
Ei meitä äijii hirveesti kiinnosta tommoset toukka-asteella olevat sinappikoneet.

Sitten ku se vähän kasvaa niin sitte voijaan olla kiinnostuneempii ku se osaa jo vähän leikkiäkin?

PS. Soot pölijä
14 VASTAUSTA:
Ei toi mitään. Meidän perheen kummitäti ei sitten tullut paikalle edes kastetilaisuuteen. Olisi kuulemma pitänyt noutaa kotoa, näin oli käsittänyt.

No, ei olla oltu yhteydessä sen jälkeen. Lapsi on 10 v.

Ihmiset saattaa mokata, vaikka ne on olleet hyviä tyyppejä. Tämä mun lapseni "kummitäti" oli 10 v paras kaverini - tuohon saakka. En vaan voi antaa tollasta anteeksi.
pyytäkää toki se on hänen asia jos ei saavu,,poika ei ymmärrä viel mitään monen vuoteen kumi asiasta,,ei väkisin eikä tarvii loukkaantua jos,,,,,kyk se siitä asiat mene omaaaalla painollaan,,
dollyye kirjoitti:
Ei toi mitään. Meidän perheen kummitäti ei sitten tullut paikalle edes kastetilaisuuteen. Olisi kuulemma pitänyt noutaa kotoa, näin oli käsittänyt.

No, ei olla oltu yhteydessä sen jälkeen. Lapsi on 10 v.

Ihmiset saattaa mokata, vaikka ne on olleet hyviä tyyppejä. Tämä mun lapseni "kummitäti" oli 10 v paras kaverini - tuohon saakka. En vaan voi antaa tollasta anteeksi.
Taidat olla pitkävihaista sorttia!
Ei parhaalle ystävälle pitäis käydä noin,sillä ystävyys kyllä kestää paljon enemmän mitä tuon!
Vihainen voi ystävälle olla,haukkuakkin pataluhaksi! Mut pitää myös osata: antaa anteeksi ja pyytää anteeksi!
Tuttavan kanssa välit voi mennä pienemmästäkin poikki.
Siis tämä nyt vaan on mun käsitys ystävyydestä!
Ystävyyden ohi ei mene kuin; omat lapset ja puoliso ( jokunen sukulainen ehkä)

Ja totakai kummisetä pitää pyytää juhliin mukaan! Itsestään selvä asia!
Harva mies on "toukasta" kiinnostunut, mut vuoden ikäinen jo alkaa kiinnostaa.
Mieskin pystyy kommunikoimaan vähän sen ikäisen kanssa. Ja vuosi vuodelta enemmän, kun vaivaudut edes kutsumaan kummisedän synttäreille.
dollyye kirjoitti:
Ei toi mitään. Meidän perheen kummitäti ei sitten tullut paikalle edes kastetilaisuuteen. Olisi kuulemma pitänyt noutaa kotoa, näin oli käsittänyt.

No, ei olla oltu yhteydessä sen jälkeen. Lapsi on 10 v.

Ihmiset saattaa mokata, vaikka ne on olleet hyviä tyyppejä. Tämä mun lapseni "kummitäti" oli 10 v paras kaverini - tuohon saakka. En vaan voi antaa tollasta anteeksi.
Minä olen parhaan ystäväni lapsen kummitäti. Kävin lasta katsomassa alussa aika usein, muistin syntymäpäivät ja joulut, sekä soitin usein. Sitten huomasin että kun nämä ihmiset kävivät tällä samalla seudulla jossa asun - he asuvat 80 km. päässä- he eivät koskaan poikenneet luonani. Silloin vain soiteltiin kun syntymäpäivä tai joulu lähestyi. Kyllästyin.
Minusta tämä suhteen pitäisi olla vastavuoroista varsinkin kun lapsi kasvaa. Muuten hän ei opi kummiaan tuntemaan, hän oppii vain odottamaan lahjoja, ei minkäänlaista sidettä kummiin pääse rakentumaan.
dollyye kirjoitti:
Ei toi mitään. Meidän perheen kummitäti ei sitten tullut paikalle edes kastetilaisuuteen. Olisi kuulemma pitänyt noutaa kotoa, näin oli käsittänyt.

No, ei olla oltu yhteydessä sen jälkeen. Lapsi on 10 v.

Ihmiset saattaa mokata, vaikka ne on olleet hyviä tyyppejä. Tämä mun lapseni "kummitäti" oli 10 v paras kaverini - tuohon saakka. En vaan voi antaa tollasta anteeksi.
Vikaa voi olla myös kummllapsen vanhemmissa: minut pyydettiin kummiksi, mutta ei kutsuttu edes nimenantojuhliin! Kerran olen saanut kutsun synttäreille, lapsi nyt jo 6 v. Ei paljon huvita ostella lahjoja tai käydä kylässä. Koskaan ei kummilapsi muista kummitätiään. Ei sillä että kaipaisin lahjoja, mutta onhan se mukava kun muilta kummilapsilta saa silloin tällöin piirustuksen tai jotain vastaavaa pientä.
dollyye kirjoitti:
Ei toi mitään. Meidän perheen kummitäti ei sitten tullut paikalle edes kastetilaisuuteen. Olisi kuulemma pitänyt noutaa kotoa, näin oli käsittänyt.

No, ei olla oltu yhteydessä sen jälkeen. Lapsi on 10 v.

Ihmiset saattaa mokata, vaikka ne on olleet hyviä tyyppejä. Tämä mun lapseni "kummitäti" oli 10 v paras kaverini - tuohon saakka. En vaan voi antaa tollasta anteeksi.
Kyllä on kansalaisilta kadonnut kummiuden syy ja tehtävä. Vinkki se ei ole lahjakone eikä lapsenvahti.
tämän takia ei kiito kirjoitti:
Kyllä on kansalaisilta kadonnut kummiuden syy ja tehtävä. Vinkki se ei ole lahjakone eikä lapsenvahti.
Kummius on kaupallinen ja taloudellinen asia. Kukaan ei oikeasti ajattelekaan muuta kuin säännöllisiä taloudellia etuja kummeilta lapsilleen. Tämä näkyy usein siinäkin, että kummiksi pyydetään vauraampia sukulaisia tai lähituttuja.

Uskonnollinen höpötys on jäänyt sille kuuluvaan asemaan sekulaarisessa maailmassa.
tämän takia ei kiito kirjoitti:
Kyllä on kansalaisilta kadonnut kummiuden syy ja tehtävä. Vinkki se ei ole lahjakone eikä lapsenvahti.
Minä olen aikuinen mies yli kolmekymmentä ja on jo oma perhe.Minulla on sellainen kummi että muistaa nimipäivät kortein ja snykyisin kortein synttärit ei tartte lähettää lahjoja.Olemme vaimon kanssa lähettäneet aina kun lapsia tulee lisää hänelle kuvia ja nyt kun on nämä s-postit niin kerran kuussa ollaan kysellään mitä kuuluu.Hän on ollut minulle toinen äiti .Lapset on tullut tuntemaan minun kummin .Ja varmasti hän muistaa myös jouluna jos vaan on kunnossa kun ikää on yli 70v. Me yritämme myös lähettää kortin ja jotain pientä,hän on niin ymmärtävä ihminen että jos meiltä unohtuu se merkkipäivä että myöhässä soitamme tai teksti viesti lähetetään.Kutsu kummi kylään ja sopikaa ettei aina tarvitse tuoda josa hän sitä pelkää jos ei ole vara.Ei kummin tarkoitus ole lahjoa vaan tukea perhettä.Minä olin pienenä aina kummi tätin luona yö kylässä jos isä ja äiti meni ulos.Muistan kaikki sieni ja marja retket joita teimme yhdessä ja sitten kerroin isälle ja äidille mitä olimme tehneet.Olisko niin kun kummillani ei ole omia lapsia niin hän on minua pitänyt lapsenaan.Vanhempani on kertoneet kuinka hän aina ottaessa syliin sanoi että minun ikioma poika.Mieti kuinka voitte olla yhdessä joskus viikonl. kun lapsi on niin pieni ei vieraampi uskalla ottaa omaan kotiin .Itselläni on vaimon kanssa 4 kummilasta,niin kyllä käydään ja he myös kun lapset on kavereita keskenään.Odotamme innolla ensi kesää kun eka kummilapsi pääsee ripille kun se on muuttunut meikäläisen oloista,kummi saa olla alttarilla kummilapsen selän takana tätä siunaamassa elämän tuiskuihin.
mirja-maija kirjoitti:
Taidat olla pitkävihaista sorttia!
Ei parhaalle ystävälle pitäis käydä noin,sillä ystävyys kyllä kestää paljon enemmän mitä tuon!
Vihainen voi ystävälle olla,haukkuakkin pataluhaksi! Mut pitää myös osata: antaa anteeksi ja pyytää anteeksi!
Tuttavan kanssa välit voi mennä pienemmästäkin poikki.
Siis tämä nyt vaan on mun käsitys ystävyydestä!
Ystävyyden ohi ei mene kuin; omat lapset ja puoliso ( jokunen sukulainen ehkä)

Ja totakai kummisetä pitää pyytää juhliin mukaan! Itsestään selvä asia!
Harva mies on "toukasta" kiinnostunut, mut vuoden ikäinen jo alkaa kiinnostaa.
Mieskin pystyy kommunikoimaan vähän sen ikäisen kanssa. Ja vuosi vuodelta enemmän, kun vaivaudut edes kutsumaan kummisedän synttäreille.
Hyvä nimimerkki "mirja-maija" kirjoitit:

"...Harva mies on "toukasta" kiinnostunut, mut vuoden ikäinen jo alkaa kiinnostaa.
Mieskin pystyy kommunikoimaan vähän sen ikäisen kanssa. Ja vuosi vuodelta enemmän, kun vaivaudut edes kutsumaan kummisedän synttäreille."

Sinulla on ilmeisesti paljon lapsiperheitä ympärilläsi, ja lapsia itselläsikin, koskapa pystyt tekemään yleistyksen, että vain harva mies olisi kiinnostunut alle 1-vuoden ikäisistä lapsista (?)

Itselläni EI ole lapsia!
en ole pankki kirjoitti:
Minä olen parhaan ystäväni lapsen kummitäti. Kävin lasta katsomassa alussa aika usein, muistin syntymäpäivät ja joulut, sekä soitin usein. Sitten huomasin että kun nämä ihmiset kävivät tällä samalla seudulla jossa asun - he asuvat 80 km. päässä- he eivät koskaan poikenneet luonani. Silloin vain soiteltiin kun syntymäpäivä tai joulu lähestyi. Kyllästyin.
Minusta tämä suhteen pitäisi olla vastavuoroista varsinkin kun lapsi kasvaa. Muuten hän ei opi kummiaan tuntemaan, hän oppii vain odottamaan lahjoja, ei minkäänlaista sidettä kummiin pääse rakentumaan.
Olen samaa mieltä!
Kyllä perheelläkin on "velvollisuuksia" kummeja kohtaan....
olen omien lasten kanssa aina tehnyt kiitoskortit kummeille lahjoista, heille on lähetetty valokuvat ja lapset ovat myös avustuksellani ostaneet kummeilleen jotain pientä esim jouluna...kynttilän tmv. eli me myös pidämme kummeihin yhteyttä.
Kun lapset kasvavat he saavat itse päättää kummin kanssa minkälainen yhteydenpito heille sopii...joidenkin kanssa se on valitettavasti jäänyt kokonaan, jotkut pitävät edelleen yhteyttä....ja tarkoitan nyt lähes täysi-ikäisiä lapsia.
en ole pankki kirjoitti:
Minä olen parhaan ystäväni lapsen kummitäti. Kävin lasta katsomassa alussa aika usein, muistin syntymäpäivät ja joulut, sekä soitin usein. Sitten huomasin että kun nämä ihmiset kävivät tällä samalla seudulla jossa asun - he asuvat 80 km. päässä- he eivät koskaan poikenneet luonani. Silloin vain soiteltiin kun syntymäpäivä tai joulu lähestyi. Kyllästyin.
Minusta tämä suhteen pitäisi olla vastavuoroista varsinkin kun lapsi kasvaa. Muuten hän ei opi kummiaan tuntemaan, hän oppii vain odottamaan lahjoja, ei minkäänlaista sidettä kummiin pääse rakentumaan.
sama "meidän arabianrannan-kehonrakentajalla",sukkuloi vain siellä mistä voi saada jotain hyötyä tai miten pääsisi helpointen,eli ei tarvitsisi olla akan ja lasten kanssa kotona,mieluummin risteilyllä tms. rahat ei riitä kun tuloina vain tt. lapsilisät vanhemmilta ruinatut joka viikkoiset sentit että "saadaan kastiketta",
kummisetänäkään en häntäveikkoa enään elätä/juota,kaikki kun pyörii hänen ympärillään,hänen tarpeidensa mukaan..pasca
en ole pankki kirjoitti:
Minä olen parhaan ystäväni lapsen kummitäti. Kävin lasta katsomassa alussa aika usein, muistin syntymäpäivät ja joulut, sekä soitin usein. Sitten huomasin että kun nämä ihmiset kävivät tällä samalla seudulla jossa asun - he asuvat 80 km. päässä- he eivät koskaan poikenneet luonani. Silloin vain soiteltiin kun syntymäpäivä tai joulu lähestyi. Kyllästyin.
Minusta tämä suhteen pitäisi olla vastavuoroista varsinkin kun lapsi kasvaa. Muuten hän ei opi kummiaan tuntemaan, hän oppii vain odottamaan lahjoja, ei minkäänlaista sidettä kummiin pääse rakentumaan.
Kummin tehtävä lienee alunperin ollut tukea vanhempia lapsen kasvaessa, neuvoa ja opastaa elon tielle. Kummipoikani aikoinaan kirjoitti minulle kirjeen, jossa Hän ilmoitti että paikkakunnaltamme lopettaa Postipankki. Tässä on Osuuspankin tilinumeroni. Olin Hänelle avannut tilin Postipankkiin, jonne laitoin Jouluna ja syntymäpäivinä muistamiset. Mitään muuta yhteydenottoa en ole sieltä taholta saanut. - Miettikää tarkoin jos teitä kysytään kummikis. Tehkää ainakin selväksi että haluatte tukea kasvatuksessa, vanhempien rinnalla. Parempi lahja lapselle olisi mielestäni antaa aikaansa harrastuksiin yhdessä, rahan ja lahjojen sijaan, jos se matkojen puolesta olisi mahdollista.
maruna_alkuperainen kirjoitti:
Hyvä nimimerkki "mirja-maija" kirjoitit:

"...Harva mies on "toukasta" kiinnostunut, mut vuoden ikäinen jo alkaa kiinnostaa.
Mieskin pystyy kommunikoimaan vähän sen ikäisen kanssa. Ja vuosi vuodelta enemmän, kun vaivaudut edes kutsumaan kummisedän synttäreille."

Sinulla on ilmeisesti paljon lapsiperheitä ympärilläsi, ja lapsia itselläsikin, koskapa pystyt tekemään yleistyksen, että vain harva mies olisi kiinnostunut alle 1-vuoden ikäisistä lapsista (?)

Itselläni EI ole lapsia!
Voisi olettaa, että niin miehet kuin naisetkin ovat varsin kiinnostuneita omista alle vuoden ikäisistä lapsistaan. Mikään ei tässä myöskään viittaa siihen, ettei aloittajan lapsen kummi olisi kummille sopivalla tavalla kiinnostunut kummilapsestaan. Onhan tuo käynyt kylässäkin jo kolme kertaa.
maruna_alkuperainen kirjoitti:
Hyvä nimimerkki "mirja-maija" kirjoitit:

"...Harva mies on "toukasta" kiinnostunut, mut vuoden ikäinen jo alkaa kiinnostaa.
Mieskin pystyy kommunikoimaan vähän sen ikäisen kanssa. Ja vuosi vuodelta enemmän, kun vaivaudut edes kutsumaan kummisedän synttäreille."

Sinulla on ilmeisesti paljon lapsiperheitä ympärilläsi, ja lapsia itselläsikin, koskapa pystyt tekemään yleistyksen, että vain harva mies olisi kiinnostunut alle 1-vuoden ikäisistä lapsista (?)

Itselläni EI ole lapsia!
Kyllähän noita mukulia mullakin on, muutama.
Lastenlapsia 8 kpl ja kahden lapsen kummikin olen. (sisareni lasten)
Tuttavat silloin nuorempana oli useimmiten lapsiperheitä. Mulla 12 vuotta elämästä kului muksujen kanssa touhutessa. Siinä näkee ja kokee kaikenlaista. Siitä toi yleistys!
On niitä toki miehiä, jotka ovat kiinnostuneita myös muiden (kuin omien) mukulien kehityksestä, "toukasta" lähtien. Ovat vaan poikkeuksia!
Nauroimme joskus aikanaan, vaimojen kesken: et oli hienoa kun meillä oli autotalli ja "rasvapukki" omassa pihassa. Aina oli aviomiehet lähdössä meille kylään,kun heillekkin oli mieleistä tekemistä ja katsomista,aina! Mun mies kun korjas siihen aikaan autoja,kotona.
Harva niist miehistä meidän vauvasta viis välitti!
Kiinnostus lapseen alkoi lähinnä silloin; kun otti ensimmäisiä haparoivia askelijaan.
Nyt seuraan lähinnä lasteni lapsia ja tietenkin aikuisia heidän ympärillään, siin sivussa.
62 vuodes on nähnyt jo jonkin verran, ja kirjoitan vain oman näkemykseni. (saattaa siis olla vääräkin ) :)
+Lisää kommentti
Pisteet miehellesi, että hän tapaa ystäväänsä myös muissa kuin lapseenne liittyvissä yhteyksissä!

Kummin suhde kummilapseen on mielestäni yhtä hyvä kuin on kummin suhde kummilapsen vanhempiin. Ja kuten aiemmat kommentoijat totesivat: harvaa ihmistä kiinnostaa jatkuvasti toisten vauvaikäinen lapsi.

Toteat, että "itselle ei tulisi mieleen tehdä kummilapselle noin..". Montako kummilasta itselläsi on? Kuinka monesti olet heidän kanssaan aikaasi vuoden aikana viettänyt? Onko yhteydenpitonne vain kummilapseen liittyvää vai jääkö lapsen vanhempii liittyvään ystävyyteenkin sijaa?
6 VASTAUSTA:
Itselläni on 2 vuotias kummilapsi,nään häntä viikottain ja yhteydessä tämän vanhempiin päivittäin ja samalla kysyn lapsen kuulumisia.
Kyllästynyt.äiti kirjoitti:
Itselläni on 2 vuotias kummilapsi,nään häntä viikottain ja yhteydessä tämän vanhempiin päivittäin ja samalla kysyn lapsen kuulumisia.
Entä paljonko miehesi viettää viikottain aikaa mahdollisten kummilapsiensa kanssa?
miehet eri juttu kirjoitti:
Entä paljonko miehesi viettää viikottain aikaa mahdollisten kummilapsiensa kanssa?
Minusta tuo yhteydenpito riippuu myös elämäntilanteesta. Aloittajan kummilapsen äiti (tai vanhemmat ylipäätään) ovat selvästi läheisiä aloittajan kanssa, joku hänelle läheinen ystävä tai kenties sisarus. Molemmilla on pienet lapset 1-vuotias ja 2-vuotias ja lapsista riittää puhuttavaa. Saattavat olla jopa nämä molemmat äidit poissa työelämästä tällä hetkellä kotona lapsen kanssa. Elämäntilanne on joka tapauksessa samanlainen heillä, ja varmaan ajankäyttökin. Varmasti ihan luontevaa tavata viikottain ja soitella jopa päivittäin.

Olen itse lapseton nainen. Olen kolmen ystäväni lapsen kummi ja muillakin ystävillä on jo lapsia. En todellakaan ala soittelemaan päivittäin yhdenkään lapsen kuulumisia, en edes viikottain enkä edes kummilapsien. Jos joku mamma tästä vetää herneen nenään ja laittaa välit poikki, niin ihan vapaasti. Luulen hänen loppujen lopuksi tekevän vain palveluksen minulle, sillä resurssini eivät millään riitä niin vaativaan ja intensiiviseen ystäväsuhteeseen. Enkä muuten soita tai tapaa ystävää pelkästään siksi että halua vain ja ainoastaan puhua hänen lapsestaan, vaan juttelemme kaikenlaisista asioista, myös niistä lapsista.

Ehkäpä joillain kotiäideillä sitten unohtuu minkälaista työelämässä olo on ja minkälaista elämä ilman lapsia on, kun oma elämä pyörii vain lapsen ympärillä. Töissä käyvällä/opiskelevalla aikaa on vain hetki iltaisin ja vkl:t menevät todella nopeasti. Kuinkahan moni töissä käyvä perheellinenkään kyselee päivittäin kummilapsen kuulumisia, ellei lapsi asu suunnilleen naapurissa ja vanhemmat ole aivan huippuläheisiä keskenään. Ei sitä luppoaikaa niillä töissä käyvillä perheellisilläkään ihan rajattomasti ole.
Kyllästynyt.äiti kirjoitti:
Itselläni on 2 vuotias kummilapsi,nään häntä viikottain ja yhteydessä tämän vanhempiin päivittäin ja samalla kysyn lapsen kuulumisia.
no oot tietysti sukua!
Kyllästynyt.äiti kirjoitti:
Itselläni on 2 vuotias kummilapsi,nään häntä viikottain ja yhteydessä tämän vanhempiin päivittäin ja samalla kysyn lapsen kuulumisia.
No huh huh, mä en jaksaisi sellaista, että paras kaverini ja lapseni kummi pitäisi joka päivä yhteyttä. Anna vähän tilaa perheellekin.
Kyllästynyt.äiti kirjoitti:
Itselläni on 2 vuotias kummilapsi,nään häntä viikottain ja yhteydessä tämän vanhempiin päivittäin ja samalla kysyn lapsen kuulumisia.
Itse en ole kehenkään muuta kuin mieheeni ja lapseeni yhteydessä päivittäin! En siskoni tai hänen lapsiinsa tms. Odotatkko siis, että lapsesi kumminkin pitäisi nähdä lasta viikottain ja soitella päivittäin?? Huhuhuh...
+Lisää kommentti
Noin pienen lapsen kanssa ei kummi voi tehdä yhtään mitään. Kyllä syn ttäreillä ja jouluna lapsen huomoiminen riittää. Muu yhteys on rakentuu vanhempien ja kummin kesken. Kummin valinta olis paras tehdä lähisukulaisista ja erittäin hyvistä pitkäaikasista ystävistä joihin pidetään jo muutenkin toivottavsti yhteyttä.
Ilmoita
Oma kummitätini haluaa nähdä minut vain pari kertaa vuodessa ja hyvin olen sen 20 vuotta kestänyt joten eiköhän se sinunkin lapsesi sen kestä jos et kutsuisi "tuntematonta" setää hänen juhliinsa
Ilmoita
Itselläni kummit kävivät paljon harvemminkin, mutta silti muistivat synttärit ja muut. Ei se kuitenkaan mikään päivähoitohomma ole, kummilasta nähdään silloin kun ehditään, ja muistetaan synttäreinä :) kutsu se, ja jos ei tule niin ei tule :)
Ilmoita
Äh, olet ap tosi rasittavan kuuloinen tapaus! Mulla on neljä kummilasta ja ei todella jaksa kiinnostaa niiden kuulumiset ihan jatkuvasti. En myöskään jaksa nähdä joka viikko jotain heistä. Jos näen n. 3-4 kertaa vuodessa kutakin, tekee se kuitenkin jo kerran pari kuussa menoa minulle. Omaakin menoa olisi, on töitä, harrastuksia, omia lapsia, sisarusten lapsia, kavereita, omat vanhemmat ja omat isovanhemmat. Siihen päälle miehen kaverit puolisoineen ja miehen puolen suku. Mitä luulet jaksaako ihminen joka helvatun ilta sosialisoida jonkun kanssa?! Voin kertoa ettei jaksa.

Onko käynyt mielessä, että se teidän maailman napa ei ole kovinkaan tärkeä muiden mittapuulla? On tietysti kummeja, joille kummilapsi on aivan erityisen tärkeä, mutta harvemmin. Silloinkin kyse on yleensä lähimmän ystävän lapsesta tai sisaruksen lapsesta. Muille kummilapsi on varmasti hieman normaalia kaverin lasta läheisempi tai olennaisempi noteerattava, mutta ei nyt kuitenkaan mikään superkiinnostava...

Minua henk. koht. ottaa päähän kahden kummilapsen vanhemmat. Kutsutaan koko ajan käymään, kutsutaan joulujuhliin ja synttäreille, harrastusnäytöksiin jne. Yleensä ei sovi ja sitten vedetään herneet nenään, sen kyllä tajuaa rivien välistä. Kammoan jo puhelimen pirinää jos näytöllä vilkkuu kyseisten numerot. En jaksaisi vastata kun en jaksa alkaa keksimään syitä miksen nyt ehdi näkemään. Oikeasti kyse on siitä että en halua jatkuvasti uhrata kallisarvoista vapaa-aikaani toisten lapsia ihastellessa ja viihdyttäen. Nimittäin ystävien näkemisestä on menyt maku kun aina se lapsi on pääroolissa ja aina pitäisi jaksaa olla kiinnostunut. Ja jatkuva kutsuminen ja kysely koska sopisi nähdä lasta alkaa olla painostavaa ja ahdistavaa. Se vain työntää lapsen näkemistä kauemmaksi ja tekee yhteydenotosta entistä vastenmielisempää, tulee velvollisuuden tuntu :(
3 VASTAUSTA:
Olen kanssasi samaa mieltä. Minullakin oli aikoinaan kummilapsi jonka äiti suorastaan vaati käymään heillä kylässä kerran viikossa. Se oli todella rasittavaa, jos ei käyty niin seuraavalla käynnillä sitten hirveä tivaaminen että "mitäs sitä ollan tehty kun ei olla käyty kylässä?"
Ei millään hänellä mennyt päähän etten aina jaksanut kiinnostua kaverin lapsesta yhtä paljon kuin he itse. Loppusilaus sille kaverisuhteele tuli kun lapsen äiti levitteli ilkeitä juoruja pitkin kyliä minusta. En tahtonut enää tavata heidän perhettään.
ex-kummi kirjoitti:
Olen kanssasi samaa mieltä. Minullakin oli aikoinaan kummilapsi jonka äiti suorastaan vaati käymään heillä kylässä kerran viikossa. Se oli todella rasittavaa, jos ei käyty niin seuraavalla käynnillä sitten hirveä tivaaminen että "mitäs sitä ollan tehty kun ei olla käyty kylässä?"
Ei millään hänellä mennyt päähän etten aina jaksanut kiinnostua kaverin lapsesta yhtä paljon kuin he itse. Loppusilaus sille kaverisuhteele tuli kun lapsen äiti levitteli ilkeitä juoruja pitkin kyliä minusta. En tahtonut enää tavata heidän perhettään.
Siis haloo, kerran viikossa! Missä välissä olisit tavannut vanhempiasi, kavereitasi, toisia kummilapsiasi, pitänyt kodistasi huolta tai harrastanut jotain.
Aivan totta. On luonnollista, että oma lapsi on maailman ihanin, ihmeellisin ja kaunein ja maailman napa, kun vain vanhemmat saisivat ymmärrystä tajutakseen, että lapsi on vain heidän (ja ehkä isovanhempien) maailman napa!

Kummius on jäänne muinaisilta ajoilta, sellaiset tarvitaan jos kirkollinen kaste halutaan, ja siitä on epämukavaa kieltäytyä ilman päteviä syitä. Minun aikoinani kummin tehtävä oli antaa hopeinen kahvilusikka joulu- ja syntymäpäivälahjaksi, ristiäislahjaksi kakkulapio, sitten oli aikuisena kahviserviisin arvokkaat osat kasassa. Ei kukaan odottanut kummin ravaavan alituiseen nurkissa norkoilemassa.

Itse olen turvassa, olen eronnut kirkosta jo nuorena.
+Lisää kommentti
Omilla lapsilla on hyvin erilaisia kummeja...osa muistaa jouluna ja synttäreinä...osa käy kylässä muutenkin ja samalla saattaa kysellä lapsen kuulumisia.
Minusta jokainen hoitakoon kummiutensa kuten haluaa...kutsu synttäreille, tulee jos pääsee...ei siitä kannata tehdä ongelmaa.
Ilmoita
Minun pojan kummi on muistanu tasan yhden kerran. Antoi rippilahjaksi 100mk ja sen koommin ei oo muistanu mitenkään.......että näin =)
2 VASTAUSTA:
No, perinteisesti kumminvelvollisuudet lakkaavat juuri lapsen päästyä ripille. Kummi ei siis tullut kastetilaisuuteen ja hylkäsi kaikki vuosittain esittämäsi syntymäpäiväkutsut neljäntoista vuoden ajan ja ilmaantui sitten rippijuhliin. Hmm, omituista. Oliko mahdollista, että sinun ja kummin suhteessa on ollut jotain ongelmaa? Kannattaisiko katsoa peiliin?
Tässä tuntuu useimmilla olevan taloudellinen hyöty tai lapsenhoitoapu suurin puute kummeissa.En ole koskaan saanut lahjaa saatikka korttia kummiltani enkä ole ollut kummiini edes yhteydessä kun olen huonosti tuntenutkan häntä en ole voinut mitään odottaakan.
+Lisää kommentti
Ei kummius tarkoita sitä että kummilasta on hoidettava kuin omaansa. Monella on omia lapsia ja myös muita kummilapsia.
1 VASTAUS:
Eihän vanhemmat sitten hyödy siitä kummiudesta yhtään, jos ei tule selkeää taloudellista ja ajankäytöllistä etua!!!!1

سمَـَّوُوُحخ ̷̴̐خ ̷̴̐خ ̷̴̐خ امارتيخ ̷̴̐خ
+Lisää kommentti
Olen itse naispuolinen ja ollut kummilapsia useita, mutta vauvana ei kiinnostanut yhään, ei kauheasti isompanakaan. Ainoastaan siksi aloin kummiksi, kun vanhemmat ovat mulle tärkeitä ja heidän kanssaan toki haluan pitää yhteyttä.

Ei kummilla nykyaikana oikeasti enää merkitystä ole, ennen se oli tosiaan tärkeä, kun jos vanhemmat kuoli, piti olla elättäjä sovittuna valmiiksi. Nykyään tuntuu että niitä haalitaan vaan siksi että lapsille ois lahjanostoautomaatit ja rahanjakokoneet olemassa.

Nää on siis päälimmäiset fiilikset tosiaan mitä on tullut kummilapsista kun muidenkin kans jutellu. Enää en haluu ikinä kummilapsia.
2 VASTAUSTA:
juuri näin: "...niitä haalitaan vaan siksi että lapsille ois lahjanostoautomaatit ja rahanjakokoneet olemassa."

Jouluja, synttäreitä, yms. varten vanhemmat haalivat kummeja lapsilleen.

Mautonta touhua.
... kirjoitti:
juuri näin: "...niitä haalitaan vaan siksi että lapsille ois lahjanostoautomaatit ja rahanjakokoneet olemassa."

Jouluja, synttäreitä, yms. varten vanhemmat haalivat kummeja lapsilleen.

Mautonta touhua.
Minut valittiin kummiksi tietämättäni.

En ole pitänyt yhteyttä kummityttöön säännöllisesti. Joskus olen vaan lähettänyt muutamia lahjoja.

Nyt hän on aikuinen.

En ole uskovainen enkä olisi halunnut olla kenenkään kummi.
+Lisää kommentti
Minusta tuli kummi ja lahjautomaatti samalla. Vanhemmat eivät järjestäneet synttäreitä yms lapselle, mutta muistin aina kuitenkin häntä lahjalla. Koskaan ei tullut kiitosta lahjasta yms muistamisesta. Tarjosin lastentapahtumaa, jonka luonnollisesti olisin kustantanut...ei sopinut...jatkoin lahjojen lähettämistä.....ei kiitosta! Lopetin....en halua olla enää lahjaautomaatti:(
Ilmoita
3kertaa vuodessa on kummilta ihan tarpeeksi, kyse on kuitenkin KUMMILAPSESTA ei OMASTA! Kuinka monta kertaa SINÄ olet käynyt kyseisen kummisedän luona? Ilman miestäsi. Tuskin kertaakaan joten lopeta tuo lapsellinen valittaminen!
Ilmoita
Vaikka sinun lapsesi on teidän perheen keskipiste, niin se ei todennäköisesti ole samaa ei-sukulaisille -etenkään miehille.
Ilmoita
Aloittajalle: TE PYYSITTE kummiksi. Miksette kysyneet, haluaako ja lasetelleet samalla toiveitanne kummille samaan hengenvetoon.
Aiemmin tuo kummius on ollut merkityksellisempi, nykyään vanhemmista useat odottavat vain lahjoja, mieluiten rahaa, lapsensa kummilta.

Itse tiesin vasta aikuisena kuka on kummini, ei se ole minua tai ympäristöä hetkauttanut.

Oman lapseni kummi halusi taannoin sanoutua irti kummeudestaan, koska emme hänen mielestään olleet huomioineet ja lahjoneet häntä, kummia, tarpeeksi usein. Oli harmi, ettei kirkko sitä vaihtoehtoa ole ottanut käytännöksi, että voi kummeudesta myös erota.

Aloittaja vaikuttaa kyllä epäkypsältä tuossa kummiasiassa. Ja usein pariskunnista tai naiskummeista juuri nainen on se, joka huolehtii kummitus"velvoitteista". Tuskin poikakummi edes tiedostaa, mitä se kummeus muka velvoittaa. Pyhä isä sentään, miten joutavat on murehet.

Ja jos se lapsosen synttärit muretuttavat, lähettäkää hänelle kutsu tai sana muuten vaan, että meillä on synttärijuhlat, olet erittäin tervetullut, jos pääset.

Ole ystävällinen sydämestäsi, jos kykenet, älä kutsu katkeralla mielellä.
Ilmoita
Meillä taas kummilapsi nuoruuden ajoilta. Yritettiin pitää yhteyttä koskaan ei vanhemmille sopinut, oli aina menoa. Tuli mieleen myöhemmin, että pyydetiinkö meitä siksi kun muita ei ollut. Yhteydet on katkenneet(((
Ilmoita
Mitä väliä!!!
Ilmoita
Kuumius on kyllä minusta jotenkin akkojen hommaa. Kait se riippuu jotenkin ihmisestä. kiinnostaako lapset ja kummina olo vai ei.

Mies on vaan luonteeltaan siittäjä ja metsästäjä. Mielummin se tekeminen kiehtoo kuin lasten kaitseminen.

Itselläni on kolme kummia ja he kaikki naisia, mutta eivät ole koskaan olleet missään tekemisissä tai muistaneet.

Sitten aikuisena otin yhteyttä ja kerran nähtiin ja siihen se sitten jäikin. Kertoo tietysti ihmisestä paljon ja ilmeisemmin ovat nuukia, epäkypsiä tai muuten ei lapsista välittäviä henkilöitä.

Miksi sitten ruveta kummiksi jos ei välitä tai kiinnosta.

Onko kummeidesta tehty jokin pakote ihmisille. Nyt on kuitenkin paljon sellaisia henkilöitä, joita se ei edes kiinnosta tippaakaan.

Eivät muista, eivät ole mukana ja jos tapaavat niin satunnaisesti. tarvitseeko tällaisia henkilöitä edes olla.

Maailma on muuttunut ja lapsille on erilaisia vaihtoehtoja jos vanhemmat esimerkiksi kuolisivat.

Hyvin harvoi kummi, sukulainen saa tai joutuu kasvattamaan lapsen, koska sosiaalihuolto pitää siitä kyllä huolen ja ei varmasti anna lasta sukulaisille, kummille jne.

Suomen adoptiolainsäädäntö on myös niin takapajuinen ja byrokraattinen, joten siitäkään ei ole miää hyötyä.
4 VASTAUSTA:
Kummittelu pitäis lailla kieltää, kun siitä on monelle pelkkää harmia: lahjarumba, muista, muista, jos et muista, katkee välit, kireetä, kyräilyä, pakkopaitaa, pakkovelvollisuuksia, turhuuksien turhuutta. Alunperin kummin tehtävä oli olla vanhempien tukena kasvattamassa lasta NIMENOMAAN KRISTILLISELLÄ PUOLELLA, ei niinkään tavan huoltajan tehtävissä rahalla ja tavaroilla lahjoen.
Kummius on turhuutta. Moni pilaa ystävyyssuhteet kummiudella. Kun ystävyyssuhteet katkeaa, katkeaa kummiuskin. Miten järjetöntä peliä! Lapselle opetetaan, että ei se sun kummis susta välitä! Mitäpä ajattelette lapsen miettivän semmoisesta? Kokisikohan itsensä jotenki hylätyks ja kummin ihan turhaks? Miks pelleillä hölmöjä?
"Miksi sitten ruveta kummiksi jos ei välitä tai kiinnosta."

Katsos "Tarvikseeko olla", kummius on asia, josta on vaikea kieltäytyä. Jos sinulla on kummi, joka ei välitä, niin vika on vanhempiesi, joka tällaisen kummin on lapselleen valinnut.
No, kuinka usein vanhempasi kutsuivat kummisi kylään? On se vähän vanhemmistakin kiinni.
kummittelua kirjoitti:
Kummittelu pitäis lailla kieltää, kun siitä on monelle pelkkää harmia: lahjarumba, muista, muista, jos et muista, katkee välit, kireetä, kyräilyä, pakkopaitaa, pakkovelvollisuuksia, turhuuksien turhuutta. Alunperin kummin tehtävä oli olla vanhempien tukena kasvattamassa lasta NIMENOMAAN KRISTILLISELLÄ PUOLELLA, ei niinkään tavan huoltajan tehtävissä rahalla ja tavaroilla lahjoen.
Kummius on turhuutta. Moni pilaa ystävyyssuhteet kummiudella. Kun ystävyyssuhteet katkeaa, katkeaa kummiuskin. Miten järjetöntä peliä! Lapselle opetetaan, että ei se sun kummis susta välitä! Mitäpä ajattelette lapsen miettivän semmoisesta? Kokisikohan itsensä jotenki hylätyks ja kummin ihan turhaks? Miks pelleillä hölmöjä?
Tämä.

Pahimpia ovat akat, jotka kyräilevät selän takana silmä tarkkana ja eivät tajua yksinkertaista sääntöä: se, ettei joku asia kiinnosta, ei tarkoita, että olisi muissa asioissa ihmistä vastaan. Eli eräänlainen "you're with us or against us".

Eli jos ystävää ei kiinnosta olla kummi, voi hän silti olla ystävä. Kiinnostuksen puute ei ole HYÖKKÄYS ketään vastaan.
+Lisää kommentti
Meillä kummi tapaa lasta noin 1xvuodessa, jouluna muistaa. Ei muuloin.
Ei maailma siihen kaadu.
Ilmoita
Vinkiksi kaikille jotka pyytelee kummiksi.Istukaa ja keskustelkaa mitä teidän mielestä se kummius pitää sisällään ja minkälaista kummia haette..käsittämätöntä kitinää jatkuvasti näistä kummi asioista.Mikään ei käy.Osapuolilla aina aivan eri käsitys miten sitä ollaan kummeina...Jotkut haluaa vain sen lahjan ostelijan,toisia ei kiinnosta pätkääkään onko kummi uskonnollinen ja haluaako oikeasti olla lapsen elämässä..Elikkä sinullekkin voisin sanoa että kutsu tai ole kutsumatta,yksipuolista jappasua..tai peru koko kummius ja ota uusi kummi.Muista jututtaa uutta kummia ja kirjoita lista mitä häneltä odotat..Saattaa lähtä kaveri karkuun.
3 VASTAUSTA:
Juuri noin itsestä tuntui että on vaan se lahjan ostaja ja hoitaja.Kummilapsi kun kasvoi ja oppi puhumaan niin kertoi miten vanhemmilla on ns. hyviä ystäviä joihin minä en kuulunut.Inflaation kokenut koko kummeus.Ja kyllä vanhemmat itse voivat vaikuttaa tosi paljon miten lapsi alkaa pitämään yheyttä kummeihin ja muihinkin sukulaisiin.
Juurikin näin! Ja toisaalta vanhempien tulisi myös muistaa, että JOKAINEN ihmissuhde oman perheen ulkopuolelta on vastavuoroinen. Jos kummi muistaa lasta vaikka 50 euron jutulla, voitte pohtia, miten voisitte vuorostanne muistaa kummia, esim. viedä syömään. En siis tarkoita, että pitäisi laskea todellakaan, mutta jotakuinkin. Ei ole ok, että odotetaan, että kummi ostaa lahjoja sadalla eurolla vuodessa ja vanhemmat eivät koskaan muista kummia mitenkään.
Kummitus kirjoitti:
Juurikin näin! Ja toisaalta vanhempien tulisi myös muistaa, että JOKAINEN ihmissuhde oman perheen ulkopuolelta on vastavuoroinen. Jos kummi muistaa lasta vaikka 50 euron jutulla, voitte pohtia, miten voisitte vuorostanne muistaa kummia, esim. viedä syömään. En siis tarkoita, että pitäisi laskea todellakaan, mutta jotakuinkin. Ei ole ok, että odotetaan, että kummi ostaa lahjoja sadalla eurolla vuodessa ja vanhemmat eivät koskaan muista kummia mitenkään.
Usein lasten vanhemmat järjestävät ne juhlat ja hoitavat sinne tarjoilun, jossa lahjat annetaan. Minä ainakin annan lahjani kummilapselle en tämän vahemmille. Lapselta sopiva vastalahja on esim. piirrustus tai kortti. (Toki voin antaa myös lasten vahemille syntymäpäivälahjan tmv., mutta se on asia erikseen.)
+Lisää kommentti
tottakai kutsut synttäreille, sähän se siinä välit katkaset lapseen, jos et kutsu. Jos jättää tulematta niin sit on hänen häpee. Älä nyt ainakaan sä katkase niitä välejä, lapselle on tärkeetä et kummit käyvät ja toi kolme kertaa vuodessakin on enemmän ku 0 krt!!
Ilmoita
Avauksen kuvassa vauvani. EN kerro mihelleni, että lapsi ei ole hänen.

Työkaverini S.K, Keuruulta. Lapsi on sinun. Tiedät kuvastani, siksi lisäsin.
toivoen, terveyshallinon täti.
Ilmoita
Alle kaksivuotias ei vielä edes kykene ymmärtämään uskontoa siinä määrin että kummilla paljon mitään tehtävää vielä onkaan. Valittakaa sitten kun lapsi on vanhempi, jos kummi ei huolehdi lapsen hengellisestä kasvusta.
Ilmoita
just toi..syntymäpäivä lähestyy. just joo, lahjoja pitäs saada. voi jumalau'a.nykysin kuvitellaan et kummin pitäs olla joku lahja automaatti ja rahan tuoja,muusta viis. ei se että kummi ei nyt ravaakkaan oven raossa tarkota ettei se lapsesta välitä.haloo, mieti vaan omaa vanhemmuuttaas ja koita olla kullannupulle ite läsnä kun oot sen maailmaan väsänny. jos sä delaat tai muuten sekoot ,niin eiköhän se kummi tuu hätiin ja plokkaa sun skidis huostaan. mut toi just että lahjoja ja rahaa ollaan vailla nykyään saa mut raivoihin!!!!!!!!
Ilmoita
Kummina olo ei tarkoita mitään ja tämä kyseinen kummi on selvästi samaa mieltä. Se on vain nätti sana jolla joku huomioidaan, osoitetaan että on tärkeä henkilö itselle, siinä kaikki. Ei ole mitään vastavuoroisuutta huolehtia toisen penikasta.
Ilmoita
kummitätini tykkää kyl kovin leikitellä kanssani ;=
Ilmoita
Voi hyvää päivää! AP ei voi olla tosissaan! Eihän se lapsi kummisedän ole, vaan teidän! Ihan kun nyt joka ikinen viikko pitäisi lasta olla tapaamassa. Itse olen kolmen lapsen kummi ja yhtä heistä en ole edes nähnyt kuin pari kertaa, vaikka tyttö on jo 8 v. Toisia kummilapsia näen useammin, koska heidän äidit ovat ystäviäni, mutta tapaamisen syy ei ole se, että näkisin lasta, vaan että voisin vaihtaa kuulumisen ystäväni kanssa. Muistan kummilapsiani jouluna ja syntymäpäivänä, se kyllä riittää! Jos vaadit enemmän, niin kannattanee varmaan tehdä sopimus paperille allekirjoituksineen, ettei tule sitten paha mieli, kun ihmisellä on oma elämä, eikä kaikkea ylimääräistä aikaansa halua käyttää kummilapseen! Teidän tapauksessa ymmärrän kyllä hyvin, miksi setää ei kiinnosta tulla moikkaamaan kummilastaan/hänen vanhempiaan, kun olette tuollaisia ihme turhasta pultteja vetäviä kitisijöitä!
Ilmoita
Ihmisten pitäisi kummivanhempia valitessa jutella sen kummivanhemman kanssa siltä mitä odottaa. Alkujaanhan kummivanhemman tehtävä oli osallistua lapsen hengelliseen kasvatukseen, mutta nykyään se tuntuu joillakin olevan jopa vain välttämätön paha että lapsella pitää ne kummit olla että voi kastaa. Toiset odottaa, että kummi vain antaa lapselle arvokkaita lahjoja isommissa juhlissa ja muistaa synttärinä. ja sitten on näitä vanhempia, jotka kuvittelee, että kummin pitää osallistua lapsen elämään aktiivisesti ja olla ilmainen lapsenlikka. jenkilässä kummivanhempi sitoutuu ottamaan lapset omikseen vanhempien kuollessa. aika pelottava ajatus jollekin joka ei kummikäsitettä muualta tunne kuin jenkkilän sarjoista ja elokuvista.

itse kun olin lapsi, en edes tiennyt ketä kummini olivat. muutaman kerran lapsuuden aikana äidinkin piti ihan alka muistelemaan että kuka oli kenenkin kummi kun minulla oli useampi sisarus. niiltä kummeilta ei tullu lahjoja synttärinä, ripillä taikka häissä. itse eivät koskaan mitenkään huomioineet kummiuttaan tai edes puhuneet kummiudesta. koko ikäni sitten havannoin tätä kummi-asiaa ja hoksasin, että suomalaiset vähän säikähtää sitä kummiutta. ensin ollaan ylpeitä että jee pääsinpä kummiksi, olen siis oikeasti aikuinen. Mutta sitten säikähdetään sitä vastuuta ja saattaa jopa etääntyä lapsen vanhemmista siinä pelossa, että ne odottaa jotain suurta panosta.

Itse olen kummi kolmelle lapselle, joten olen nähnyt senkin puolen. Yksi kummilapsistani on siskoni esikoinen eikä siskoni ole mitenkään suuttunut minulle vaikka monena vuotena olen synttärilahjankin unohtanut, kun on tuota välimatkaa. en hänelle muutenkaan ikinä kehtaa antaa jotain hienompaa lahjaa kun haluan antaa tasapuoliset lahjat sisaruksille. Yksi kummilapsistani on Eksäni siskon lapsi. Hänen synttäreillään käytiin porukalla joka vuosi, mutta kun erottiin en ole sen jälkeen edes nähnyt koko lasta tai perhettä eivätkä he ole paljon minua kaipailleet. Kolmas kummilapseni on ystäväni lapsi, jota näen kyllä useamman kerran vuodessa ja käyn synttäreillä, mutta yhteen väliin näimme harvemmin ja sen tuloksena paljon vierasti minua ja siitä on jäänyt vähän jähmeät välit. Jokaiselle kummilapselle kuitenkin suunnittelen isompaa rahalahjaa kun pääsevät yläasteelta kun itsellänikin on sitten parempi rahatilanne. Muuten kyllä mielelläni viettäisin aikaa heidän kanssaan, mutta enpä kehtaa väkisin tuppautua kelleen kylään. jotkut vanhemmatkin tuntuvat hätkähtävän kun sanoo että saakos kummitäti tulla katsomaan kummipoikaa. aivan kuin pelkäisivät että kummitädin läheiset välit lapseen ovat sitten heiltä itseltään pois.

jaettu ilo on kaksinkertainen ilo. lapset on suuri ilo.
Ilmoita
Onneksi mulla ei oo kummilapsia, enkä niitä edes halua. Hoidan ja huolehdin mielelläni muiden lapsista, mutta en velvollisuuden kautta. Hoidan kun itse haluan ja jaksan. Itsellemme tulossa esikoinen, enkä todellakaan odota, että kummi olisi automaattisesti lapsemme hoitajana. Minäkään ne kuollut siihen, että kummini pitivät minuun yhteyttä syntymäpäivinä ja jouluna. En olisi tarvinnut heitä edes siihen. Nyt vain ahdistaa, kun kummit ovat vanhemmalla iällä pyytäneet jatkuvasti käymään tai soitelleet kuulumisia. Oikeastaan kun mua ei edes kiinosta niiden kummien kanssa lörpötellä, kun on vähän niinkuin muutakin elämää. Huoh....
1 VASTAUS:
Kahlasin läpi koko ketjun ja ompa pöllähtänyt olo nyt!
En ole koskaan edes ajatellut kummiutta noin, minkä käsityksen sain asiasta nyt.
Hirveä painolasti kummille tai kummeille.
Meillä on lapsilla kummit,jotka ovat käyneet silloin kun ovat halunneet käydä. Muksut ovat saaneet lahjoja tai sit ei!
Saaneet lahjan myös joskus ihan muuten kuin juhlapäivänaan, ei se mikään pakollinen tapa ole ollut koskaan.
Ainoastaan sisareni muisti joka juhlapäivä,mukuliani.
Meillä oli myös jälkisäädös, jossa mukulat ja omaisuus olisi jäänyt hänelle, jos me molemmat oltaisiin kuoltu tai kykenemättömiä hoitamaan mukuliamme.
Muun muassa: henkivakuutus korvaus omakotitalo jne.

Omaisuutta oli sen verran: et edunvalvoja olis kyllä tullut viranomaisten taholta! Siksi testamentissa oli myös kiinteä summa vuotta kohden, joka hänelle olisi ollut maksettava jälkeen jääneestä omaisuudesta, indeksiin sidottuna.
Nyttemmin testamentti on ajanmukaistettu ja edunsaajina lapset.
Meillä juteltiin etukäteen asiat, miten ukon kanssa halusimme jos meille kävis huonosti molemmille.
Kummeille ei ollut tätä huolehtimis velvollisuutta koskaan edes ajateltu.
+Lisää kommentti
Pyytäkää kummi mukaan juhliinne ja muulloinkin tulee tai ei tule. Ei siitä pidä loukkaantua jos ei joskus tule. Usein kummia pyydetään vain juhliin kera lahjan, muutoin ei. Myös kummia voi huomioida; muistaa hänen merkkipäivänsä, joulukortti yms. Omalta kummilapseltani en ole saanut kertaakaan edes joulukorttia muusta muistamisesta puhumattakaan. Juhliin kutsuttiin vähän pitkin hampain, yleensä eri aikaan kuin muut vieraat ja sukulaiset. Suhde kummilapseen riippuu paljon lapsen vanhemmista miten he huomioivat kummin. Kutsutaanko kummi usein kylään ja käydäänkö kummin luona. Suhde lapsen ja kummin välille syntyy näin vähitellen lapsen kasvaessa.
Ilmoita
Miksi se vauvanne pitikään kastaa ?

Muistaako joku sellaisenkin asian tässä luterlaisessa systeemissä !
Ilmoita
Taas näitä keskiajalta tulleita ajatusmalleja, ei se kummi tarkoita että sen tarvitsisi asua teidän talossa ja sieltä sitten vierailla pikku viljamin tykönä joka päivä.

1. lapsi ei muista mitään ensinmäisistä vuosistaan, joten on ihan turha sanoa että lapsen takia haluatte tämän kummin teillä käyvän, taitaa olla oma lehmä ojassa.

2. kummi on kummi, tarkoittaa suoraan vain sitä että jolle lapsi annetaan jos te kuolette, mistä lähtien tämä titteli on velvoittanut yhtään käymään kylässä?
1 VASTAUS:
"2. kummi on kummi, tarkoittaa suoraan vain sitä että jolle lapsi annetaan jos te kuolette"

Miten uskovat voivat olla edelleen noin tyhmiä ja tietämättömiä?

Suomessa on lastensuojelulaki, joka ei tunne lainkaan käsitettä "kummi".
+Lisää kommentti
Kummius on vain niinkuin ..nimellinen juttu. Se että kummin pitäisi ravata monta kertaa kuukaudessa neuvomassa miten lasta hoidetaan, varsinkin jos on poikamies niin eikös se ole jo syvältä.
1 VASTAUS:
Itseasiassa kummiushan on KUNNIA TEHTÄVÄ!

Haloo pellet!

"Suomen evankelis-luterilaisessa kirkossa kummin tehtävä on olla vanhempien apuna lapsen kristillisessä kasvatuksessa.

Kummeja voidaan nykyään erityisluvalla myöhemmin lisätä, mutta kummiutta ei voi purkaa"
+Lisää kommentti
Onhan omat odotuksenne liian korkealla? Varmastikin, kun lapsi kasvaa, yhteydenotot ja kanssakäyminen lisääntyy.
Ilmoita
Lapseni sylikummi tuli uskoon melkein heti vauvan kastamisen jälkeen. Ei ole koskaan sen jälkeen sanonu olevansa kummi, eli irtisanoi kummiuden omalta puoleltaan. Syy ettei olis koskaan ruvennu kummiksi, jos olis ollu uskossa ennen kummiksi alkamista. En oikein ymmärrä tätä. Lapseni on jo aikuinen, ei kummin puolelta mitään sellaista, että olis kummi koskaan ollutkaan. Ainoostaan kastetodistuksessa ja valokuvissa näkyy olevan kummi.
3 VASTAUSTA:
Kummiudesta ei voi erota?

Jollei toki sitten harrasta toista uskontoa nykyisin.
uulappaaa kirjoitti:
Kummiudesta ei voi erota?

Jollei toki sitten harrasta toista uskontoa nykyisin.
Liittyi helluntaiseurakuntaan, melko pian vauvan kastamisen jälkeen, siksi ei ole enää kummi omasta mielestään. Eikä mitään kummin velvoitteita. Minun mielestä ainakin olis kristityn velvollisuus pitää edes yhteyttä.
Sylikummi ei ole ilmeisesti löytänyt raamatusta vauvojen kastamista saksalaisperäisen ev lutterin lahkokirkon jäseneksi, eikä mitään mainintaa kummeista.

Luterilaiset uskovat Lutherin keksimiin oppeihin, eivätkä ole koskaan lukeneet raamattua.

Vauvojen kastaminen jäseneksi on ollut kirkon nerokkain keksintö, koska kirkon oppien mukaan pikkupiltti joutuisi helvettiin, jos häntä ei loitsutettaisi luterilaisen papin toimesta. Ei tarvittaisi hätäkastettakaan, jos ihmiset eivät niin sokeasti uskoisi kirkkonsa satuihin.
+Lisää kommentti
Ei Suomessa ole tietääkseni mitään lakia joka velvoittaa kummeja näkemään määrätyin väliajoin kummilapsia.

Deal with it.
Ilmoita
Tuohan on monta kertaa. Tiedän "isän" joka ei näe lastaan koskaan. Ei muista jouluna, ei synttäreinä, mummoista ym. puhumattakaan. Kiva selittää asia lapselle, että sen suku on mätä ja välinpitämätön.
Ilmoita
Itse en puolestani tapaa kummipoikaani kuin ~1 vuodessa, eikä se välttämättä ole edes hänen syntymäpäivänsä.
Enkä itseasiassa päässyt edes hänen viimeisimmilleen syntymäpäivilleen.
Syy: kummipojan äiti viettää niin kiireistä elämää, ettei hänellä ole aikaa kummeille (tai ainakaan tälle kummille).
Täten olen itse päättänyt olla "hoitamatta" kummiutta, koska en itse saa siitä mitään irti ko. tapauksessa. En osta edes lahjoja! Tosin sehän ei olekaan kummin tehtävä!
Opettaisin ilomielin kummipojalleni, kristinuskon asioita jos näkisin kummipoikaani.
Mutta ym. asioiden ja monen muun seikan takia se on mahdotonta.

Teidän tapauksessa, olette velvollisia ilmoittamaan kummille asiasta.
Pyysitte häntä omasta mielestänne ehkä tärkeään tehtävään ja toivoisitte että kummi pitäisi yhteyttä kummipoikaansa!! Kertokaa se hänelle!
Suorapuheisuus kunniaan!
Mutta 3 kertaa vuodessa on huomattavasti enemmän kuin minä "pääsen" näkemään kummipoikaani.

P.S. Kummejakin voisi muistaa! Kortti kummilapselta saattaisi muistuttaa asiasta!

P.P.S. Muistakaa kaikki, ennen kummiutta, kummi on ollut muutakin kuin kummi teille, joku on ystävä, toinen sisko, veli tai muu. Hoitakaa myös ystävyyttänne kummiiin, älkää odottako vain kummin olevan yhteydessä lapseen.
Ilmoita
Lapsenne kummi on hyvä eikä huono kummi, älkää vain loukatko millään tavalla. Kuinka monen kunmmin luulet käyvän noin paljon lasta aktsomassa?
Ilmoita
Kummi kummi. Mikä se on? Ihminen joka pitää jotain lasta sylissään kun joku kirkon poppamies antaa sille nimen. Miksi siitä pitäisi kauheasti niin innostua?
Ilmoita
Oman lapseni kummi on kerran tavannut kummilapsensa ja ei "kerinnyt" edes ristiäisiin omien syiden syystä vaikka vapaa-ajalla oli?... Kerrottiin kyllä millon ristiäiset jne. puolivuotta aiemmin!
Ristiäiset oli vuonna 1985 ja tähän saakka 1 yhteys?...
Ilmoita
Oman kummilapsemme kanssa on käynyt niin, että ollaan nähty tasan 2 kertaa: ristiäisissä ja 1-vuotissynttäreillä. Myöhemmin kun olen kysellyt kuulumisia, ei ole tullut vastausta minkäänlaista, saatika että olisivat tulleet ite kylään tms. Tuntuukin siltä, että ollaan "kummeja" vaan kirkonkirjoissa, sillon ei löytynyt muita sopivia jotka kirkkoon olis kuulunnu. Luulin minä että saisin seurata lapsen elämää lähempää, mutta näin siinä kävi. Ei joulukortteja, ei niin mitään. Olkoon sitten näin. Harmittaa vaan kun mentiin tyhmyyksissämme edes lupautumaan kummeiks. No, ollaan sit "paperikummit"
3 VASTAUSTA:
Minun lapseni kummit ei pitäneet kauheasti yhteyttä. Kuitenkin joulukortit ja synttärimuistamiset he hoitivat..

Sitten 15 v myöhemmin yksikään näistä kummeista ei tulleet paikalle konfirmaatioon ja rippijuhliin.

Minusta jos suostuu kummiksi pitää tajuta, että se velvoittaa pikkuisen. Mutta ilmeisesti nämä ihmiset ei ajattele nenäänsä pidemmälle. Minkä taakseen jättää sen edestään löytää. Eli ei mekään sitten mennä sinnepäin enää.
Muje2 kirjoitti:
Minun lapseni kummit ei pitäneet kauheasti yhteyttä. Kuitenkin joulukortit ja synttärimuistamiset he hoitivat..

Sitten 15 v myöhemmin yksikään näistä kummeista ei tulleet paikalle konfirmaatioon ja rippijuhliin.

Minusta jos suostuu kummiksi pitää tajuta, että se velvoittaa pikkuisen. Mutta ilmeisesti nämä ihmiset ei ajattele nenäänsä pidemmälle. Minkä taakseen jättää sen edestään löytää. Eli ei mekään sitten mennä sinnepäin enää.
"Sitten 15 v myöhemmin yksikään näistä kummeista ei tulleet paikalle konfirmaatioon ja rippijuhliin."

En ihmettele, että yksikään täysjärkinen kummi ei kehtaa tulla paikalle, kun hänen kehityksessä jälkeen jäänyt, kaikesta tietämätön kummilapsensa tahtoo kiinnittyä kristukseen.

"Kysymys
L Rakkaat nuoret. Teidät on kastettu tähän uskoon ja olette saaneet sen mukaista opetusta. Tahdotteko Jumalan armon avulla osoittaa tämän uskon elämässänne?
Vastaus: TAHDON.
L Jumala vahvistakoon teitä lupauksessanne ja kiinnittäköön teidät Kristukseen.

Kehotus
L Rakkaat nuoret. Teidät on kastettu tähän uskoon ja olette saaneet sen mukaista opetusta. Jumala antakoon teille armon, että voisitte osoittaa tämän uskon elämässänne. Hän kiinnittäköön teidät Kristukseen."
kastamaton kirjoitti:
"Sitten 15 v myöhemmin yksikään näistä kummeista ei tulleet paikalle konfirmaatioon ja rippijuhliin."

En ihmettele, että yksikään täysjärkinen kummi ei kehtaa tulla paikalle, kun hänen kehityksessä jälkeen jäänyt, kaikesta tietämätön kummilapsensa tahtoo kiinnittyä kristukseen.

"Kysymys
L Rakkaat nuoret. Teidät on kastettu tähän uskoon ja olette saaneet sen mukaista opetusta. Tahdotteko Jumalan armon avulla osoittaa tämän uskon elämässänne?
Vastaus: TAHDON.
L Jumala vahvistakoon teitä lupauksessanne ja kiinnittäköön teidät Kristukseen.

Kehotus
L Rakkaat nuoret. Teidät on kastettu tähän uskoon ja olette saaneet sen mukaista opetusta. Jumala antakoon teille armon, että voisitte osoittaa tämän uskon elämässänne. Hän kiinnittäköön teidät Kristukseen."
Eikös ne jumalat, jeesukset ja kristukset pidä huolen omistaan? Mihin siinä vielä tarvittaisiin jo kirkosta eronnutta kummia?
+Lisää kommentti
Ei kummin oo tarkotuskaan nähdä lasta kauheen usein, kunhan muistaa synttäreinä ja jouluna!! Meidän lasten kummit ei käyny edes syntymäpäivänä, mut se vaan on sellasta, varsinkin kun niilläkin on omat lapset. Kummi ei oo mikään varavanhempi.
Ilmoita
minun lapsellani ei ole kummia kun sitä ei voi olla kun ei kuulu kirkkoon enkä minä voi olla kummi kun en ole uskovainen!
Ilmoita
Haluan ottaa kantaa aloittajan kirjoittamaan :

Minulla itselläni on yksi rakas kummipoika nyt 7 v ja kyllä hän tietää kuka hänen toinen kumminsa on, mutta eivät valitettavasti ole tekemissä kovinkaan usein Joskus kun puhe tulee toisesta kummista hänen kanssaan sanoo vai ei ole käynyt/ nähty.. Itse yritän mahdollisimman usein olla tekemisissä hänen kanssaan.

Itselleni kummeus on tärkeä asia ja parhaani yritän

stemppiä ketjun aloittajalle, mun mielestä kummeudesta ei pitäisi joutua muistuttamaan
Ilmoita
Voi tsiisus! Kuinka tärkeä tuo kummitouhu on joillekkin. Omaan kummiini olin väleissä ja tapasin silloin tällöin. Sisaruksilleni ei edes oikein selvinnyt keitä heidän kumminsa olivat. Ja samanlaista tarinaa olen kuullut kavereiltanikin omista kummeistaan.
Ilmoita
Kun olin nuorempi (30 v.), hoidin paljon kummityttöäni, koska hänellä oli taas vuorostaan isoäiti, joka ei ollut mitenkään erityisen kiinnostunut pikkulapsista (- kuten tämä isoäiti itse asian minulle kerran ilmaisi).

Nyt olen yli 10 vuotta vanhempi ja huomaan, että en ole erityisemmin kiinnostunut hoitamaan uusinta kummilastani, 1-vuotiasta poikaa - mutta, jos hänen äitinsä pyytäisi, niin varmasti suostuisin.

Haluan tällä sanoa, että AIKANSA KUTAKIN. Täytyy ymmärtää ihmisten eri elämäntilanteita. 1-vuotiaan kummilapseni äiti ehdotti, että tapaisin hänet ja kummilapsen ns. asukaspuistossa. Tarkoitus oli tavata pitkästä aikaa hyvää ystävää ja jutella hnäen kanssaan, EI hoitaa yhdessä lasta. Ei 40-kymppinen nainen ole kiinnostunut tapaamaan kummilapsensa äitiä puistossa, vaan ravintolassa illallisen merkeissä. Jos äiti pyytäisi, että voisinko katsoa tyttöä pari tuntia, että hän pääsisi elokuviin, suostuisin ilman muuta.
2 VASTAUSTA:
Mun kummi on ministeri nykyisessä hallituksessa. Eipä oo kauheasti oltu yhteyksissä. Ollaan nähty ehkä 4 kertaa kaste mukaan lukien. Ja muutenkaan ei ole lahjoja tai muita yhteydenottoja kuulunut. Ei Heidi kiinnostua. On valtion asiat sössittävänä.
terkkuja kirjoitti:
Mun kummi on ministeri nykyisessä hallituksessa. Eipä oo kauheasti oltu yhteyksissä. Ollaan nähty ehkä 4 kertaa kaste mukaan lukien. Ja muutenkaan ei ole lahjoja tai muita yhteydenottoja kuulunut. Ei Heidi kiinnostua. On valtion asiat sössittävänä.
"Ja muutenkaan ei ole lahjoja tai muita yhteydenottoja kuulunut."

Ohoh! Suako ei nyt ole muistettu... Milloin viimeeksi olet pyytänyt kummiasi käymään? Milloin olet itse ollut kummiisi yhteydessä?
+Lisää kommentti
Vaihtakaa kummia, ei siinä muu auta. Miksi kummi on mies ja vielä ei luotettava? Miksi kummeja on vain yksi? Kummi tarkoittaa että jos vanhemmalle käy jotain niin kummiperhe on seuraava huoltaja? Kannattaisi tarkemmin miettiä.
3 VASTAUSTA:
No eiköhän se ole sisaruksienperhe ennen kuin kummienperhe,todellisuudessa.
En tiedä yhtään kummia joka olisi ottanut kummilapsensa ihan huostaan.
Eikös se kummin tehtävä ole huolehtia kummilapsen kristillisestä kasvatuksessta ja olla tukena elämän varrella?
Ehkä siksi, että uskova valehtelee aina.

"Kummi tarkoittaa että jos vanhemmalle käy jotain niin kummiperhe on seuraava huoltaja?"

Suomen laissa ei ole mitään mainintaa kummien oikeudesta huoltajuuteen, eikä kummius muutenkaan velvoita yhtään mihinkään.

Tiedän tapauksen, että kummit olisivat halunneet kummilapsensa huoltajiksi, mutta onneksi sosiaaliviranomaiset eivät lasta heille antaneet.
Oliko näin kirjoitti:
No eiköhän se ole sisaruksienperhe ennen kuin kummienperhe,todellisuudessa.
En tiedä yhtään kummia joka olisi ottanut kummilapsensa ihan huostaan.
Eikös se kummin tehtävä ole huolehtia kummilapsen kristillisestä kasvatuksessta ja olla tukena elämän varrella?
Mulla ainakin toinen äidin siskoista sekä isän siskon mies olivat kummeina, mieskummi ei ilmaantunut rippijuhliin vaikka muuten nähdäänkin synttäreillä, täti taas ei kuulunut enää kirkkoon konfirmaationi aikaan, ilmaantui kyllä paikalle ja seisoi siellä käsi pään päällä niin kuin asiaan kuuluu. Että silloinhan olisin orvoksi päätyessäni päätynyt sekä kummille, että sisaruksen perheeseen.

En koe tästä mitenkään kärsineeni, vaikka taisi se kristillisten arvojen opettaminen jäädä aika heikoille. Luulen olevani suvun ainoa kirkkoon kuuluva, mutta jos kummilta tosiaan odotetaan jatkuvaa ravaamista, niin enpä taida sellaiseksi sitten ikinä ryhtyä.
+Lisää kommentti
Ei taida kummisedällä olla omia lapsia? Ihmiset joilla ei ole lapsia ei välttämättä tajua että kummina olo tarkoittaa lapsen elämässä mukana oloa ja hänen näkemistään useimmin kuin 3 kertaa vuodessa. Mutta tosiaa lapset ei ole kaikkien juttu joten turha varmaan odottaa poikasi kummisedältä tämän enempää. Sanoisin kutsu hänet syntymäpäiville mutta älä anna odotusten olla liian korkealla!
1 VASTAUS:
Ai, kun ihmisellä ei ole omia lapsia, hän Ei ehdi nähdä kummilastaan, mutta kun hänellä on omia lapsia, hän EHTII nähdä kummilastaan.

Olet harvinaisen pässi ihmiseksi.
+Lisää kommentti
Moi , Tajuukko mitä kummius takoittaa,ota siitä ensin selvää ennekuin valitat. EI se ole vain muistamista ja lahjojen tuomista.Sillä ihan muutarkoitus, ja en ymmärrä miksi lapsella pitii olla useita kummeja.
Ilmoita
No ite ootte kumminne valinnu. Oisko kannatanu miettiä pitempään, jos haluaa lapselleen kummiksi jonku samusirkka-joulupukki-hammaskeiju yhdistelmän
Ilmoita
Kummeille ladataan liikaa odotuksia,kyllä se vähempikin riittää.hyvähän tuo on jos kolme kertaa on käynyt vuoden aikana katsomassa.
Itselläni oli aikanaan viisi kummilasta ja se oli kyllä taakka, kun kaikkia muistin joka synttäri ja joulu.
Ilmoita
tuli mieleen että eiköhän ole jo aika mennyt ohi koko kummi homman itse en ole tavannut kummia koskaan eikä minua ole häirinnyt vai onko niin että on tärkeää että saa kummilta lahjoja esim. juuri syntymäpäivänä
Ilmoita
Ketjun aloittajalle: minua vit.... tuollaiset valittaja-kääkät. Eikö sulla ole muuta tekemistä? Minun poikani kummit (2 henkilöä) eivät ole muistaneet kummipoikaansa kastetilaisuuden jälkeen. Poika täyttää tänä vuonna 18 v. Silti en valita. Elämässä on paljon vaikeampiakin asioita, kuten esim. vakava sairaus.
Ilmoita
minulla on kaksi kummi poikaa toinen 2vuotias ja toinen 1 vuotias heidät näen melkein joka viikko ja kummi tyttö 6 KK jota näen kerran kuussa minun mielestä kummius tarkoitaa sitä että kummi lapsen kanssa ollaan tekemisessä ainakin kerran kuussa jotta tämä opii tuntemaan. omaa kummi setääni en nähnyt kuin jouluna kun olin pieni .
Ilmoita
ratkaisu ongelmaasi: eroakirkosta.fi kaavoihin ei ole pakko kangistua ja kaikkihan me tiedämme mikä nykypäivänä on kummien tehtävä: Tuottaa materiaa MUN hajuherneelleni, olla ilmainen lapsenvahti, kun MÄ tarviin omaa aikaa. Kasva aikuseksi, oikeen tosi...
Ilmoita
jaa...3 krt vuodessa sehän on jo paljon...meillä on käynyt kummi katsomassa kummipoikaansa 3 krt ennen rippijuhlaa..... hehehehe
Ilmoita
Minulla on kaksi kummilasta.
Toinen on jotain 35 vuotias poika. En ole koskaan nähnytkään häntä tietoisesti enkä tiedä missä hän asuu.
Kummiksi pyydettiin silloin joskus ja suostuin. Asuimme ihan eri puiolilla Suomea ja sitten asuin ulkomailla ja siksi en ole tavannut.
Toinen kummilapseni on 30v tyttö. Hänet näin ristiäisissä ja muutaman kerran vauvana. Sitten avioerot sotkivat kuvioita enkä ole nähnyt häntäkään sen koomin.
Koko kummisysteemi on aikansa elänyt ja pitäisi lopettaa kokonaan.
Ilmoita
Olet käsittänyt kummin velvollisuudet totaalisen väärin. Ei hänen kuulu viedä lapsille lahjoja eikä juhlia häntä merkkipäivinä. Kummin tulee huolehtia lapsen kristillisestä kasvatuksesta, siis lukea sille raamattua ja pakottaa se kirkkoon. Mitään muuta tehtävää kummilla ei ole.
Ilmoita
Kuules. Katsoppas You Tupesta sellainen videonpätkä kuin, Eksytetty ystävä.
Ilmoita
kummiksi kannattaa valita ihminen josta tietää että hän pitää yhteyttä lapseen. ei pidä myöskään odotella mitään jos ei ole etukäteen sovittu ja puhuttu millaista kummiutta odotetaa. Alunperin kummin tehtävä on ollut ja tietääkseni ev.lut kirkon opin mukaan on edelleenkin olla tukemassa lapsen hengellistä kasvua, rukoilla lapsen puolesta ja kertoa lapselle Jumalasta. Ev lut kirkkohan väittää (Raamatun opetuksen vastaisesti, tätä ei Jumala opeta raamatussa) että pikkuvauva uudestisyntyy=tulee uskoon kasteessa. Siksipä annetaan lapselle hätäkaste jos häne ei tunnu selviävän alkumetreillä. Tosiasiahan on että lapsi on viaton ja kelvollinen taivaaseen kunnes hän itse vartuttuaan valitsee tahtooko seurata jeesusta=tulla uskoon vai ei. Nykyään harvempi haluaa tai itseasiassa ei ole tästä edes tietoinen vaan luulee että rippikoulun käynnillä lunastaa taivaspaikkansa vaikka Jumalan tahto ei oikeasti kiinnosta pätkääkään. No mutta näin se menee kun Raamatun sana hyljätään ja keksitään oppeja omasta päästä. Anyway jos tästä mies kummista ei ole hengelliseksi esikuvaksi mitäpä sillä tekee? Luulen että nykyaikana kun ollaan vieraannuttu myös raamatun lisäksi tästä harhaopista niin ei miehet varsinkaan tajua mitä koko kummius tarkoittaa. Jos itselläänkään ei ole ollut sen kummempaa kummisetää kuin että on ristiäisissä käväissyt ja harvoin muistanut, niin ei ihminen osaa antaa sellaista toiselle lapsellekaan. Eli älä ole vihainen vaan ymmärrä, anna anteeksi ja puhu kummin kanssa. Älä vaadi vaan kysy mitä hän tahtoo, millainen kummi hän haluaa olla. Minulla oli kummipoika, mutta sen vanhemmat eivät tuoneet sitä käymään kuin kerran sen jälkeen kun muutin kauaksi( eikä itellä ole autoa eikä rahaa kuten heillä ois ollu ja on yhä), lapsi itsekään ei muistanut minua mitenkään. Niinpä en alkanut sen kummemmin minäkään häntä muistamaan. Jos kummius ei toimi unohtakaa koko kummi tai mieluiten antakaa hänen olla sellainen kummi kuin hän on. kiireinen kummi. Lapselle ei kannata kummia moittia, sillä lapsi ei ymmärrä vaan kokee itsensä hyljätyksi. Kummijuttuhan on vähän sellanen aikuisten haaveilu sopimus mutta tosiasia on vain ihmisiä jotka harvoin pystymme vastaamaan toistemme odotuksia.
Ilmoita
Niin paljon uskontohilluheita tässäkin postissa, onneksi ovat vähentymään päin suomessa. Yllättäen vähemmän uskovaisia maissa missä älykkyys kukoistaa. Sattumaako?
Ilmoita
itselläni on sama tilanne, jos pidän lapselleni juhlat johon kusun muita sukulaisia kutsun myös KUMMISEDÄN juhliin, hän päättää tuleeko vai ei.
Ilmoita
ehkä kummia kiinnostaa oma elämä enemmän ko jonku arvottoman räkänokan ?
Ilmoita
Kuule, ihan tarpeeksi - ihmisten elämäntilanteet vaihtelee ja lanka voi olla joskus jopa säikeen ohut, noin vertauskuvallisesti. Turha syyllistäminen ja romanttiset odotukset eivät ainakaan paranna asiaa - tai käyntimäärien laskemiset per vuosi - huoh!! Maailma on kova. Tiedän lapsia jotka nuorena/teininä ja aikuisenakin ovat vasta luoneet uudestaan suhteen omaan kummiin, ilman että vanhemmat häärää siinä välissä. Kaikella on aikansa...
nm. itsekin kummin "hylkäämä" ja turhasta romantiikasta uloskasvanut
Ilmoita
Pienipalkkaisena ja viel köyhempänä eläkeläisenä
minuakaan ei kiehdo toi raha-automaattina olo,
joidenkin lasten kummi olin nuoruudessa, mutta
nuoria vanhempia vei viina ja aineet, eivät edes pitäneet mitään yhteyttä.

Sitten oli omaisia, jotka kaikki mahdolliset laskunsa maksatti (olin jo siinä vaiheessa monta kertaa vammaiseks hakattu) minulla, hörkit hakkasivat myös omat lapseni ja miehenikin, könysivät yöllä ja päivällä huushollissani, perintöjen
toivossa lähti kokonaisia asiapaperinippuja ja omaisuutta tuhansien eurojen arvosta (kiristivät "uskovaisten tavaran on oltava aina yhteistä-teemalla).

Työpaikalla oli rva, jolla kuulemma yli 10 kummilasta, kaikille piti ostaa lahjoja
4 kertaa vuodessa, melkoinen kleptomaani hänestäkin taisi kehittyä, kummasti
katosi varat toistenkin rahapusseista "uskontojen nimissä".
Sitten oli aseman lapset, huume-ja päihdetyöhön varoja koottiin ihmekeinoilla.

Sanoisin tosta kuntien/seurakuntien narkomaani- ja päihdetyöstä, että kehittämisen varaa silläkin saralla, hyvin vaikea ja monimuotoinen ongelma
yhteiskunnassa sekin, voimia ja varoja kysyvää työtä.
Kamppailua saatanavaltoja vastaan - sanon näin siksi että kokemusta on kimppuunkäymisistä ja ammuskelunkin/muidenkin väkivaltakuvioiden kohteena olemisesta.
Suojelusenkeleitä kaikki ihmiset tarvitsevat, niin isot kuin pienetkin - eikä vähiten ne nuoret ja lapsetkaan jotka huumeilla on ehditty kolkata ja orjuuttaa,

siispä enkeleitä elämäänne - julmien jumalienkin ja kuolemanvarjonkin maasta terveisin 1 kummitäti, joka epäilevän tuomaan lailla uskoisi lahjonnan
olevan niitä parhaita lastenkasvatuskonsteja kiristyksen ja uhkailun ohella.
1 VASTAUS:
Elämme aika kummallisessa maailmassa, kaikilla monenlaisia menoja
ja paineita, kaikki tuntuu jotenkin "oireilevan" rauhattomuudesta, eikä vähiten
nuoret ja lapset. Olikohan maailma ennen sen kummempi, muistan ettei
minunkaan kummini mitään lahjoja koskaan antaneet,
nuorena 14-vuotiaana työläisenä 60 mk:n kuukausipalkastani piti antaa
rapajuopolle isille ja kummisedälle kaljarahaa että krapulatärinä hetkeksi hellittäisi.
+Lisää kommentti
Minä olen vanhan kaverini lapsen kummi, ollut jo 25 vuotta. Olen mielestäni täyttänyt kummin velvollisuudet hyvin. Erosin kirkosta n.20v sitten joten kummipoikaa en ole lainkaan kasvattanut uskonnolisuuteen, pikemmimminkin päinvastoin sillä hän erosi myös kirkosta, ehkä suosituksestani ja esimerkkini voimalla.

Sen sijaan vuosien aikana olen tutustuttanut ja yrittänyt kasvattaa häntä esimerkiksi kalastukseen, eri urheilulajeihin, urheiluvedonlyönteihin, viineihin, kohtuulliseen alkoholin käyttöön, maailmanmatkailuun ja aasian matkojen yhteydessä maksulliseen erotiikkaan koska siellä sitä oppii jos vaikka mitä naisista. Myös mekaniikka, autoihin liittyvä eritoten, siinä olen häntä opastanut niin, että taitaa kehkeytyä kummipojalla ihan ammatiksi. Joo, kummpojan äidille ei todellakaan ole kerrottu kaikkea mitä kummiuteen liittyy :)
Ilmoita
Oikeasti kannattaisi kummeja miettiessä miettiä mitä kummiudelta haluaa ja kertoa ne.

Mulla lapsen ensimmäinen kummi olisi tahtonut nähdä lasta paljon enemmän kuin mitä mä olisin jaksanut. Vauva-arjen sekä lapsiarjen pyörittäminen voi olla myös uuvuttavaa ja kiireistä aikaa ( vaikeaa ehkä uskoa, kun "ollaan" vain kotona eikä käydä töissä, nyt kun olen käynyt jo töissä jonkun aikaa, uskallan väittää sitä helpommaksi kuin kotona oloa.

Mutta siis ystäväni ei voinut ymmärtää miksi ei voida nähdä niin usein kuin ennen ja hänelle kummius erittäin tärkeä rooli, johon suhtautuu vastuuntuntoisesti. Mulle todellakin riittäisi ihan kolme neljä krt vuodessa.

Seuraavat kummit olen valinnut keskutelemalla paremmin asioista. Itse olen hyvin kiireinen ihminen, opiskeluineni sekä työssäkäynnin ohella en kestäisi, jos kaikki lapseni kuusi kummia haluaisivat koko ajan rampata kylässä. Eihän siitä mitään tulisi. Eli kyllä minusta lapsesi kummisi on hoitanut hyvin vastuunsa.
Itselläni on yksi kummilapsi, ja olen kerennyt näkemään sen kaksi krt vuoden aikana. Mutta se on ok, koska olemme molemmat kiireisiä. Lapset myös sairastelee usein mikä myös haittaa näkemistä.

Ja tilannehan voi tuosta todellakin muuttua, kun lapsi kasvaa isommaksi. Harvoja miehiä vauvat kiinnostaa. Minäkin pidän isoimmista lapsista enemmän, kun niiden kanssa voi tuohuta enemmän kaikkee. Vauvat on vähän tylsiä.
Ilmoita
Näille lapsellisille tuntuu nykyään olevan tärkeintä kaikenlaisten kaavojen pakkomielteinen noudattaminen. Ja MINUN lapsen huomiointi ja MATERIAN ostaminen.
Ilmoita
Meillä kummi olisi halunnut käyttöoikeuden kummilapsensa pankkitiliin ja oli jopa pankissa avannut lapselle tuollaisen lainvastaisen ja pankin tiliehtojen vastaisen tilin, johon oli itsellen pidättänyt käyttöoikeuden. Ymmärettävästi tuo tili lopetettiin lapsen vanhempien toimesta ja myös samalla lopetettiin myös käytännön kummius ko. kummin kanssa. Onpa tuo lapsi hyvin pärjännyt kohta 20 vuotta ilman tuota kieroa, viekasta ja katalaa kummia. Että se niistä kummeista.
Ilmoita
Itselläni on viisi kummilasta ja lisäksi oma perhe lapsineen. Usein käy niin että kummilapsia ei millään voi, ei ehdi, eikä aina muista muistaa. Kummius on asia joka jää hieman taka-alalle jos on oma perhe ja omat lapset. Jos odotetaan että muistaa rahalla tai lahjoilla, se on liikaa jos on omiakin huollettavia. Ne kummit joilla omaa perhettä tai heillä ei itsellään ole lapsia ovat toisenlaisia kummeja, heillä on helpommin aikaa ja varaa muistaa kummilapsiaan.
1 VASTAUS:
Tuskin lapsetonta toisen lapset sen enempää kiinnostaa kuin perheellisiäkään. Eiköhän jokaisella ole oma elämänsä, johon keskittyä.
+Lisää kommentti
yhdyn edelliseen
Ilmoita
Mitäs tehtäviä se kummi nyt sitten on laiminlyönyt...
Kummin ainoa tehtävä on huolehtia lapsesta jos vanhemmat kuolevat...
Ja tänä päivänä ei taida olla sekään tehävä enää voimissaan..
Ilmoita
Mm no joo. Minun kummisetäni on nähnyt minua ehkä 10 kertaa 19 vuoden aikana, kyllä tuo 3 kertaa vuoden aikana kuulostaa tosi paljolta.
Ilmoita
Minulle ei edes ilmoitettu et minutkin oli laitettu mieheni kanssa kummeiksi,asia selvisi vasta vuosien päästä kun löysin kastetodistuksen muuttoa tehdessä.Kuitenkin olen muistanut mieheni puolesta merkkipäivinä.En kuitenkaan pidä sitä kummeutta niin merkittävänä juttuna eiköhän lapsen vanhemmat ole kaikkein tärkeimmät.
Ilmoita
Kummin ainoa tehtävä on olla vanhempien apuna lapsen kristillisessä kasvatuksessa, ei mitään muuta eikä tarvitse lahjoa tai muistaa jne jos ei halua, se ei ole mitenkään väärin.
Ilmoita
joo o .... mulla oli kerran huono kummi ja se puhkes vauhdissa.
pitkänpäälle michelin on hyvä kummi.
Ilmoita
Kummius on erittäin hieno idea alunperin. Nykyään se on täysin kieroutunut juttu. Ota ensin selvää, mikä on alunperin luterilaisen kirkon opin mukaan kummien tarkoitus ja tehtävä. Ehkä sullekin sitten valkenee, että olet totisesti aivoton olento.
Ilmoita
valitsiko kummisetä teidät?
Ilmoita
Muistin alussa usein kummipoikaani, mutta minua ei edes kutsuttu useinkaan kummipoikani syntymäpäiville. Kuulin äitipuoleltani kuinka oli ollut isäni kanssa syntymäpäivillä ja samoin muita kummeja ja sukulaisia. Eikä kummipoika ole minua koskaan muistanut millään tavoin. Joten koen olleeni tarpeeton.
Ilmoita
En kuulu kirkkoon, enkä ole käynyt rippikoulua. Enkä siis ole kenenkään kummi. Olen kuitenkin siinä käsityksessä, että kummin tehtävä on johdattaa ja varmistaa lapsen/nuoren kasvamista luterilaiseen uskoon ja sen oppeihin. Kummitäti tai -setä ei oo siis mikään lapsenhoitaja, lahjojen ostaja tms. Onneksi ei ikinä tarvi todella olla kenenkään kummi, niin hulluja vanhempia on näemmä tajuttomasti liikenteessä. Omat lapseni (3 kpl) ovat selvinneet elämästä aikuisuuteen tai lähes sen kynnykselle ilman yhtäkään kummia. Eikö oo ihmeellistä!? Minut on kyllä kastettu ja siis pari kummiakin löytyy. Toista en tosin tiedä, toinen on äidin sisko ja kummius ei näkynyt mitenkään minun elämässäni. Selvinnyt myös ihan mahtavasti tähän asti.
Ilmoita
Onko kummius laillisesti jotenkin sitova ja voiko siitä erota. Olen exäni veljen lapsen kummi. Kun erosimme en ole ollut yhteydessä hänen muihinkaan sukulaisiin. mielestäni tehtävää voi jatkaa exäni uusi. Jos en hanki omia lapsia ei kai kummilapseni ole kuolemani jälkeen oikeutettu perintöön? Millä tavalla kummius sitoo? En kyllä ikinä enää suostu kenenkään kummiksi!
Ilmoita
Minulla on kanssa kummi lyönyt kummius tehtäväänsä ja ei kiinnosta kummius vaikka kummiksi tahtoivat. On nähnyt kummilastaan yhden kerran ristiäisissä vuonna 98ja lapsemme on nyt 15-v.Onneksi kummeja voi lisätä rekisteriin,mutta niitä ei voi poistaa,.Lisäsimme lapsellemme yhden kummin jälkikäteen.
Ilmoita
Kummius on vähän merkityksetön asia, mikäli kummiperhe jättää kummin täysin huomiotta. Jos vain odotetaan muistamista, mutta ei muuta yhteyksiä, en ihmettele, että kummiudet jää sivuraiteelle. Onhan kummeillakin varmasti omia elämäntilanteita, joissa ehkä heillä olisi tuki ja apu tarpeen - jos odotus on vain yksipuolista nalkutusta, kun ei ole lahja-automaattina - ymmärrän hyvin, että jäätyy.
Ilmoita
Itselläni on kolme kummilasta ja kaikkiin on suhteeni erilainen. Ensimmäiseen kummilapseeni en ole yhteydessä, johtuen hänen äidistään. Ostin monet vuodet kummilapselle lahjoja merkkipäivinä ja kävin katsomassa aina kun hänen äidilleen sopi. Sitten kummilapseni äiti seurusteli eri miesten kanssa ja asui milloin missäkin ja muutti tiuhaan tahtiin eikä osoitettaan ilmoittanut. Selvittelin osoitteita joka kerta milloin mitäkin kautta ja loppu pelissä en edes tiedä menikö lahjat perille, kun ei niistä ikinä mitään kiitoksen sanaa saanut. Ystäväni sanoivatkin minulle että lopeta tuo lahjojen ostaminen, kun ei kummilapseni äiti edes vaivaudu kiittämään eikä ilmoittamaan missä milloinkin asuvat ja näin tein. En ole vuosiin pitänyt mitään yhteyttä. Surullista sinänsä, koska itse haluan pitää kummilapsiini yhteyttä ja pidän kummiutta arvossaan.

Kahteen muuhun kummilapseen pidän yhteyttä hyvin. Ostan lahjoja merkkipäivinä ja muulloinkin ja käyn heidän kanssaan tekemässä mukavia asioita, kuten leffassa, syömässä, ostoksilla, minigolffaamassa, mato-ongella. Vietän siis mieluusti aikaa kummilasteni kanssa. Se on myös itsellenikin tärkeää.

Tärkeintä ei ole lahjojen ostaminen vaan yhteinen aika. Haluan itse ainakin että kummilapseni tietävät, että jos joskus jotain on niin minuun he voivat luottaa ja autan aina tarvittaessa. Minulla on näihin kahteen kummilapseen hyvä ja läämin suhde.

Itselläni ei ole vielä lapsia, mutta jos jonain päivänä on niin kummit valitsen niistä jotka ovat minulle tärkeitä ja luotettavia ihmisiä.

Aina siis ei ole kyse siitä etteikö kummi pitäisi yhteyttä kummilapseen, joskus myös kummilapsen vanhemmat voisivat katsoa peiliin ja mennä itseensä.

Itselläni on aina ollut mahtavat kummit ja näin aikuisena pidän kummeihini yhteyttä ja näemme kuulumisien vaihdon yhteydessä. :)
Ilmoita
Juu, ei kummi ole sellainen ihminen, jonka pitää sietää kummilapsensa perheeltä mitä tahansa. Suostuin kummiksi, sillä mielestäni minulla olisi ollut paljon annettavaa henkisellä tasolla. Miksikään rahasammoksi ei ollut aikomukseni. Jokainenhan elättää omat lapsensa. Jos lapsia ei ole, tarkoittaa se sitä, että ihminen haluaa käyttää omat rahansa. EI SITÄ; ETTÄ NE SYYDETÄÄN KUMMILAPSELLE.
Ilmoita
Minulla on yksi kummilapsi. Alunperin en edes olisi halunnut kummiksi, mutta miten sitä nyt kohteliaasti voi kieltäytyä tehtävästä? En edes voinut kieltäytyä tehtävästä kirkkoon kuulumattomuuden takia, sillä tuolloin vielä kuuluin kirkkoon, josta erosin kyllä heti kummilapseni kasteen jälkeen. Ja olen 95% varma, että minua kysyttiin kummiksi vain, koska "muita ehdokkaita ei nyt sattunut enää löytymään". Kurjaa kummilapselleni sekä minulle. Emme edes juuri olleet missään tekemisissä ko. perheen kanssa ennen kummilapseni syntymään kuin noin kerran vuodessa. He asuvat minusta katsoen toisella puolella Suomea, välimatkaa siis yli 600 km.

Laittelen kyllä kortteja juhlapyhinä ja muistan jouluna&syntymäpäivänä ja joskus soitankin, mutta aika huonosti tulee pidettyä yhteyttä. Siinä voisin kyllä parantaa. Vierailulla käyn max kerran vuodessa. Olen huono kummi - myönnän.
Ilmoita
Nyt kun olen itse jo 40-kymppinen katson "velvollisuudekseni" huolehtia ajoittain 90-kymppisestä kummitädistäni. Käyn kylässä , kysyn , tarvitseeko muuta apua ym. Jos on lämpivät välit kummiin voi roolit kääntyä toisinpäin kun kummisetä tai -täti vanhenee.
2 VASTAUSTA:
Ihmetyttää, että kummitätisi olisi ollut jo kastetilaisuudessa 50-vuotias.
Perintöäkö kyttäät?
vai niin kirjoitti:
Ihmetyttää, että kummitätisi olisi ollut jo kastetilaisuudessa 50-vuotias.
Perintöäkö kyttäät?
Käytännössä vain omat lapset perii vanhempansa. Kummilapsi ei peri kummeiltaan mitään. Siinä tapauksessa tietenkin perii mikäli omat vanhemmat on sun kummeja. Saattaa myös siinä tapauksessa periä kummitätinsä, jos hän sattuu olemaan myös tämän ihmisen täti noin muutenkin, kuin vaan kummitäti. Mikäli tällä tädillä ei satu olemaan itsellä lapsia.

Minun tyttäreni ei ainakaan tule perimään mun kaverianei millään lailla, koska hänellä on omat lapset, jotka hänet perii. Hän ei siis ole mitään sukua meille. Hän on minun pitkäaikainen ystävä. Kummitäti ei ole aina täti. :)
+Lisää kommentti
Voi lässyn lässyn lää.

Tämän päivän ongelma, kun ihmiset eivät hyväksy ihmisiä sellaisena kuin he ovat.

Pyydetään kummiksi, sitten aletaan valittamaan, kun ihminen ei käyttäydy juuri kuin haluttaisiin.

Viimeistään lahjoista tulee sanomista, kun on joulupukin ja kummin tehtävät menneet sekaisin vanhempien mielissä.

Vaikka oma maailmasi pyörii lapsesi ympärillä, turha sitä on odottaa muilta.
Ilmoita
Kyllä toki, kukaan lapsen neljästä kummista ei tulleet konfirmaatioon ja rippijuhliin vaikka kutsuttiin. Kaksi lähetti lahjan, joka oli pieni summa rahaa. Summa oli jopa ehkä turhankin pieni, en tiedä olisiko ollut parempi laittaa pelkkä kortti. Jos on kummiksi ruvennut niin pitäisi kantaa siitä vastuu.

Vähän jäi ikävä tunne, mutta ei mekään sitten olla enää tekemisissä, se on ihan okei. Pitäisi ihmisen kantaa sen verran vastuuta että hoitaa kummin minimivelvollisuude, mutta jos on niin huono ihminen, ettei siihen pysty niin sääliksi käy.
1 VASTAUS:
Miksi kirkkoon kuuluvat ja vauvojaan uskonnonvapauslain vastaisesti kirkkoon liittävät vanhemmat eivät tiedä, mikä on kummin velvollisuus?

Ainoastaan luterilaisuuden opetus mitään tietämättömälle ja ymmärtämättömälle lapselle on kummin tehtävä, että kirkko saisi uuden kirkollisveronmaksajan.
+Lisää kommentti
Voi Tsiisus; jos sinulla ei muuta ajateltavaa/murhetta elämässä ole, niin sinulla/teillä menee poikkeuksellisen hyvin. En myöskään ole kuullut kummista, joka joka kk ramppaisi kylässä. Jos ette lapsellenne kykene antamaan teille kuuluvaa kasvatuksellista tahtomaanne kristinuskoon ilman kummin apua, niin suosittelen lapsenne vapaaehtoista huostaanottoa.
t. juu
Ilmoita
Itselläni on neljä kummia, joista kaksi (pariskunta) eivät ole pitäneet ikinä mitään yhteyttä, en tunne heitä enkä ole koskaan tavannut. Yksi kummeistani (mies) kuoli muutama vuosi sitten, muisti minua syntymäpäivänä lahjalla tai kortilla, jouluna enimmäkseen kortilla (yhtenä jouluna sain häneltä Suojelusenkeli-taulun, joka on suurin aarteeni). Rippilahjaksi sain häneltä kultaisen kaulaketjun jossa oli kultainen risti. Ja tämä neljäs kummi, on muistanut miten on halunnut/jaksanut. Nyt ollaan enemmän oltu yhteydessä, kun olen vanhempi (24v).
Omalla lapsellani on myös neljä kummia, joista kaksi on miehiä. Toinen täytti vastikään 18, ja ymmärrän että nuoruus on hänelle tärkeää, muistaa kuitenkin jouluna ja syntymäpäivänä omalla tavallaan (ei välttämättä lahjoja, mutta muuten). Toinen kummimiehistä muistaa muutenkin kuin juhlina. Jokainen omalla tavallaan. Naiskummeista toinen muutti etelä-suomeen, ja muistaa jos muistaa. Toista kiinnostaa silloin tällöin.
Itselläni on kaksi kummilasta; joista toisen elämässä olen ollut mukana melkein alusta asti, joka päivä. (en kadu tätä ratkaisua). Toista kummilasta nään muutaman kerran vuodessa, ja välillä kyselen kuulumisia.
Mutta jokainen hoitaa kummeuden omalla tavallaan..
Ilmoita
mihinkäs ikään se kummin "velvollisuus" muistaa synttäreitä ja jouluja teistä kestää? jos yhteydenpitoa perheeseen muuten ei oikein enää ole
3 VASTAUSTA:
Velvollisuus lahjoa kakaraa.
Sanotaan että virallinen kummius loppuu, kun kummilapsi pääsee ripille,silloin hänellä itselleen siirtyy vastuu omasta kristillisyydestään. Itse olen muistanut kaikkia kummilapsia 18 vuoteen saakka ainakin,synttäreinä ja jouluina.
Jos kummilapsen perhe ei ole lainkaan yhteydessä kummiin, ei lahjoja tarvitse hankkia. Hyvätapainen perhe pyytää kumminkin lapsen synttäreille. Jos kutsua ei tule, voit tulkita sen niin, ettei sinun tarvitse mitään lahjoja tai muistamisia hoitaa.

Muut elämän merkkipäivät eletään siten, että lahjatoiveet esitetään vain kutsutuille vieraille. Itsekin olen kokenut sen, että minulta kummina odotettiin "muistamisia", vaikka synttärikutsua ei tullut. Hoidan tähän suuntaan onnittelut joko tekstiviestillä tai postikortilla.
+Lisää kommentti
Poikani on 24 vuotias, kummitäti ei ole käynyt ristiäisten jälkeen katsomassa. Kummisetä on lähisukulainen, alkuvuosina poikkesi muutaman kerran ja pojan rippijuhlissa. Siinäpä kaikki.
Ilmoita
Jaa,meinaatko, että kummin pitäis olla ostamassa leluja viikottain? Toivottavasti kyseessä on trolli..
Ilmoita
Pitäisi todellakin kutsua ja ihan normaalia meininkiä, jos kummi esim. asuu kauempana, ei edes näe noin monta kertaa muutenkaan vuoden aikana.. Jouluna ja synttärinä muistaminen todellakin riittää.

Omia kummeja tuskin olen nähnyt juuri koskaan/ saanut muistamista kuin jouluisin ja silti se on ollut ihan ok.
Ilmoita
Itse kutsuisin kummin siitä huolimatta vaikka harvemmin lasta tavannut! Itselläni on 5 lasta, yhden lapseni kummisetä käyttäytyi vastasvasti, kaikesta huolimatta emme välejä häneen katkaisseet, kutsuimme synttäreille jne... Toisinaan tuli ja toisinaan ei. Meillä kaikilla erinäisiä syitä, mitä kenelläkin! Nyt lapseni ja kummisetänsä tapaavat todella usein, reissaavat yhdessä ulkomaita myöden, kummisetä kustantaa reissut! Aivan ihanaa ettemme katkaisseet välejä emmekä kättäneet kummisetää kutdumatta! Lapsen ja kummisedän välillä nykyään aivan ihana yhteys! Toivon että kutsutte kummisedän lapsenne syntymäpäiville!
2 VASTAUSTA:
Kuinka kelvottomaksi ihmisen, Miehen tai Naisen
pitää olla mainittu ja tehty,
että ihan kummiksi,
-- aloitus kuulostaa ihan siltä.
Yrittäkää silti pärjätä. Hyvästi.
Sehän onkin tärkintä, et lapses reissut maksaa joku muu kuin sinä itse!!! HAH Etkö itse kykene lapses matkoja maksamaan. ?
+Lisää kommentti
no huh huh ...aika outoo tekstii..aika hyvis väleissä näyttää sit olevan kummin ja vanhempien suhde..
Ilmoita
Minun esikoisen kummi kävi viimeksi kolme vuotis synttäreillä (mies) eikä sen jälkeen ole näkynyt, joten olkoon myös pois. Esikoiseni on tällä hetkelle 10 vuotias. Itse en ole nähnyt kummitätiäni 27 vuoteen. Eiköhän tänä päivänä kummin "velvollisuudet" ala katoilemaan todellisuudessa. Minun nuoremman pojan kummi käy synttäreillä, mutta en missäään nimessä jättäisi sitä yksin hänen kanssaan, koska hänellä on aivovamma. Tiesin vammasta jo ennen ristiäisi, mutta koska on minulle niin hyvä ystävä niin pyysin häntä nuoremman pojan kummiksi. Itse teet päätöksen pyydätkö häntä syntymäpäiville, mutta silti haluan korostaa ettei kaikki peruuntumiset ole välttä johdu siitä, ettei kummi halua "tehtäviään" hoitaa, kyseessä voi olla myös vakavampaa taustalla.
Ilmoita
Katsot tilannetta selvästi vain omasta näkökulmastasi. Käännä tilanne ympäri ja arvioi sitten uudelleen. Et selkeästi edes tiedä, MIKSI kummisetä vierailee niin harvoin? Kyseessä on kuitenkin vielä vauva, ei se muistamiseen paljon vaikuta.

Lapsi ei myöskään arvostele kummisetää kolme tai nelivuotiaana, vaikka kummisetä ei olisi vauva-aikaan ollutkaan läsnä. Aikuinen arvostelee. Kuten sinä nyt.

Puhukaa kkummisedän kanssa toiveistanne, että kaipaisitte häntä enemmän lapsen elämään. Oletko tehnyt sitäkään? Vai ainoastaan kyräillyt kotona ja ihmetellyt?

Kummisetä ei välttämättä pidä vauvoista, mutta saattaa tulla loistavasti toimeen leikki-ikäisen lapsen kanssa hiekkalaatikolla, koululaisen apuna läksyissä ja teinin kanssa haasteellisissa kasvukuvioissa.
Ilmoita
No voi,voi,vali vali,ruikutuki,ruikuti! Kummin tehtävä on pitää huolta kummilapsen KRISTILLISESTÄ kasvatuksesta,jos vanhemmille tapahtuu jotain!!!OTA SELVÄÄ,ENNENKUIN ALAT MÄRISTÄ!!!!!
Ilmoita
Kaiken kruunu on nämä ateisti tekeleet jotka pitävät nimeäiset ja kutsuvat kummeiksi.. Ahneita ja rahan kiilto silmissään... Yök koko instituutio.
Ilmoita
Kummiuden tausta on tosiaan kristillinen, mutta maallistuvassa maailmassa siitä on tullut muuta.

Itse ajattelen, että parhaassa tapauksessa kummi on ihminen, jonka vanhemmat tuntevat hyvin ja tietävät haluavansa lapsen lähelle. Kummilla on tavallaan erityisasema vanhempien tuttavien joukossa päästä muita lähemmäs lasta ja lapsen elämää. Kummi on perheen ulkopuolinen, turvallinen aikuinen lapsen elämässä vauvaiästä aikuisuuteen.

Itselläni on tuollaiset kummit. Olen saanut heiltä lahjoja, mutta paljon enemmän arvostan sitä, että he ovat nähneet kummiuden kunniatehtävänä ja ovat sitä kautta erottuneet edukseen muista vanhempien tuttavista ja sukulaisista, jotka ovat olleet läsnä elämässäni.
1 VASTAUS:
Olet väärässä. Kummeudella ei ole mitään tekemistä kristillisyydessä Raamatun mukaan. Jos näin kuka uskoo, on hyvä hänenkin katsoa "Eksytetty ystävä", ja tarkistaa omasta Raamatustaan, (Jumalan Sanasta)mpitääkö tuo kaikki paikkansa mitä siinä sanotaan.
+Lisää kommentti
Etkö sä ymmärrä, hän lupautui kun pyysitte, kun ei kehdannut kieltäytyäkkään. Ei teidän kersanne ole hänen elämänsä, hänellä on omansa. Voi taivas, et olet itsekäs.
Ilmoita
Anna olla, jätä se "kummi" rauhaan ja hoida itse lapsesi. Itse en lapselleni lahjojen tuojaa tahtonut, voin ostaa ne itsekkin. Ei kukaan ole kiinnostunut toisten kersoista. Herää jo!
Ilmoita
Omalla lapsellani on kummi jolle tein selväksi että odotan pientä muistamista jouluna ja syntymäpäivänä, eli en todellakaan odottanut mitään 20-100€:n lahjoja ihan pieni 5€:n muistaminenkin olisi riittänyt tai kyläily ja näkeminen, kun kuitenkin itse haluaisi kummeja lahjalla vastavuoroisesti muistaa, mutta kiinnostaako tuossa nyt sitten muistaa kummitätiä, joka ei ikinä soita (vaan itse pitää aina olla soittamassa) unohtaa lapselle tärkeät päivät ja ei muutenkaan hirveästi tunnu kiinnostavan lapsen vointi tai mitä lapselle kuuluu. Enkä todellakaan odota joka viikkoista soittoa vaan vastavuoroisuutta myös kummin puolelta, että edes joskus soittaisi. Niin eipähän tuosta ole apua edes siinä' kristillisessä kasvatuksessa
1 VASTAUS:
Odotatko, että ketään kiinnostaisi kummius sen jälkeen jos olet toiminut kuten kerrot, että "tein selväksi että odotan pientä muistamista jouluna ja syntymäpäivänä". Kerrohan, mitä mainitsemallasi 5 eurolla saa? Kyllä ne lahjat yleensä ovat hinnaltaan vähintäänkin kympeissä, vaikka kuinka "pienestä" olisi kyse.
+Lisää kommentti
Juuri tuon takia minä en ikinä suostu kenekään kummiksi koska silloin on pakko ostaa lahjoja aina...
Ilmoita
koko kummijuttu on niin vanhanaikainen, joutaisi jo historian kirjan lehdille.
Minäkin olen kummi, vastoin tahtoani vieläpä, minut laitettiin kummiksi mitään kysymättä eikä siellä kirkkopuolella kukaan kyseenalaistanut ... vaan enpä ole mitään kummijuttuja sitten tehnytkään.
Ilmoita
Eikös ne "kummittelut" ole enempi muodollisia juttuja. Ei teidän lapsi ole mikään ihme, että siitä pitäisi niin isoa numeroa tehdä
Ilmoita
Kummi huolehtii lapsesta sen jälkeen jos vanhemmat ei siihen pysty,,tai kuolevat,, antakaa nyt jo rauha sille kummisetälle,, ootte todella pikkusielusia vanhempia.
Ilmoita
Hah on siinä kans olevinaan uskovaisia kun ei tiedetä höykäsen pöläystä koko asiasta !

Mitä varten te kuulutte kirkkoon kun ette siitä välitä p..kan vertaa häh ?
Ilmoita
Mikä teitä vaivaa? Ei teidän lapsenne ole mikään ihme, jota pitäisi kaikkien palvoa.Maapallolle syntyy joka sekuntti uusia vauvoja. Taidatte olla narsisteja molemmat.
Ilmoita
Oletkohan itsellesikään selvittänyt, mitkä ovat kummin "tehtävät", mikä on kummiuden tarkoitus?
Ilmoita
Muistakaa myös kysyä mahdollisen kummin mielipidettä haluaako kummiksi, minulle esimerkiksi kävi niin että valittiin kummiksi ilman kysymistä, sukulaisen taholta.
Ei siinä paljoa kummin tehtävät kiinostaneet...
Ilmoita
Jopas näkyy aihe kiinnostavan@#$
Totuus lienee kuitenkin, että se kummittelu on vähän vanhanaikaista, jotain kirkon pakkopullaa. Ystävät ja kaverit voi valita ilman velvoitteia ja lapsia saa muistaa omasta halustaa ja kiva jos lapsikin muistaisi joskus. Vaikka vanhemmathan sen kummin on valinnut, ei lapsi, Vai voiko sen myöhemmin Vaihtaa. Varmaan joku osaa vastata siihenkin kuten yleensä joka asiaan ainakin vinoilla
Ilmoita
Päinvastoin täällä asiat. En moiti kummilasta tai heidän vanhempiaan. Ei olla riidoissa mutta kummit ovat, en ole sukua.

Halloo. Kummilapsi ei pahastu, vaikka kummia ei ensim. vuoden aikana näy.
Odota, kun varttuu niin pojat ovat poikia iästä huolimatta. Jalkapallo, jääkiekko yms yms

Tilaisuuksiin kutsumatta jättäminen ei ole ratkaisu
-kutsumalla paikalle olet tehnyt oman velvollisuutesi oikein.
Ilmoita
minä en ole nähnyt omaa kummia 20 vuoteen ja voin sanoa että ei edes kiinnosta!
1 VASTAUS:
Minä näin omaani n. 30-vuoden tauon jälkeen, joku kuukausi sitten. No, on asunutkin n. 700 kilometrin päässä, joten ei olla paljoa oltu tekemisissä. Omien lasten kummit ovat aikansa synttäreillä muistaneet, mutta lasten tultua kouluikään sekin vähän jäi.
+Lisää kommentti
Kummius on kammotus, mistä evl-kirkko pitää kynsin hampain kiinni. Kummius koetaan rasitteena, keinotekoisena jäänteenä jostain keskiajan takaa!
Itselleni on ollut työlästä pyytää omillekin lapsilleni kummeja, koin/ koen rasitteeksi.
Olisi ollut syy erota kirkosta moisen kummiuspakon vuoksi, toistaiseksi olen sinnitellyt maksellen kirkolle ihan kivasti kirkollisveroja.
Kummilapseni, erityisesti vanhempansa, ovat käsiojossa odottamassa hintavia lahjoja, jos eivät täytä kriteerejä naamaa nyrpistetään niin penskat kuin vanhempansa. Joten en harrasta enää edes syntymäpäiviä.
Kummiksi kysyttäessä, jos ei kiinnosta elinikäinen rasite, niin ilmaiskaa se selvästi. Valitettavasti itseltäni ei siihen selkärankaa löytynyt!
1 VASTAUS:
Estääkö kummius sinun eroamistasi saksalaisperäisestä ev lutterin lahkokirkosta?

Kun käyttää itse ne kirkollisverot, niin niillä voi sitten ostella kalliimpiakin lahjoja.
+Lisää kommentti
Hö, näin pikaisesti luettuna huomaan, että kummiutta ja siihen liittyviä asioita pidetään yksisuuntaisena. Voisin esittää aloittajalle kysymyksen, kuinka usein hän on ottanut vuoden aikana yhteyttä kummiin ja ovatko käyneet kylässä kummin luona. Oletko esim. lähettänyt kuvia lapsesta kummille?

Mielestäni kummius ei ole yksisuuntaista. Hyviintapoihin kuuluu vastavuoroinen yhteydenpito ja muistaminen. VANHEMPIEN TEHTÄVIIN KUULUU OPETTAA LAPSELLE PITÄMÄÄN YHTEYTTÄ KUMMIIN!
Ihmissuhteisiin kuuluu vastavuoroisuus joka tuntuu tyystin unohtuvan tässä kummiusasiassa.
Ilmoita
Lahjoja ja rahaako odotitte?
Itseänikin pyydettiin kummiksi, en ilennyt kieltäytyä. Suoraan sanottuna tämä muksu ei kiinnosta tippaakaan. Aina pitäisi olla antamassa rahaa ja lahjoja.
En pidä lapsesta, on muutenkin erittäin huonosti kasvatettu.
Älkää odottako liikoja kummilta, hoitakaa lapsenne ja antakaa kummin käydä kun hänelle sopii.
Ilmoita
Minä taas jätin kummiuden, kun kyllästyin täysin jatkuvaan kyselyyn ja syyllistämiseen liian vähästä yhteydenpidosta yms. Pyrimme pitämään yhteyttä kerran kuussa, vaikka asuimme 100km päässä kummitytöstämme. Olimme silti liian vähän yhteydessä kuulemma.

Mikään ei tuntunut riittävän. Kärsimme vielä lapsettomuudesta itse, lapsettomuushoitojamme ym. henkisiä kipuja perhe ei ottanut huomioon yhtään. Viisi vuotta jaksoimme.
Ilmoita
www.divinerevelations.info

Opettakaa Te lastanne Luojasta, Totuudesta, Pelastuksesta...

Raamattu on Luojan Sana & Totuus.
Ilmoita
Ihana kummilapsi on/oli mullakin. Mutta vanhemmat, varsinkin äiti petti luottamuksen vaikeassa tilanteessa. En voinut ajatella pitäväni yhteyttä, koska en enään luottanut, ettei sama olis toistunut. Siispä, ei aina ole kummeissa syy yhteydenpidon vähyyteen.
Ilmoita
Joku kirjoitti että kummeiksi pyydetään niitä sukulaisia ja tuttavia kellä on paljon rahaa. Ja paskat! Itselläni kaksi lasta, kummallakin 3 kummia. Eikä valittu kyllä kummeja heidän rahojen mukaan. Ihan vain ketkä MEIDÄN VANHEMPIEN mielestä sopivat parhaiten kummeiksi.

Vanhempi lapsi täytti 2 keväällä. Hänen kummien kanssa näemme miten näemme. Koska välimatkaa on useita kymmeniä kilometrejä. Kuulumisia toki kysellän miten kysellä. 3 kertaa vuodessa on toki hyvä määrä. Vois olla eri ehkä jos ei olisi kummilastaan nähnyt kertaakaan!
Ilmoita
en tiedä omista kummeista muuta kuin nimet ja sen että isän puolelta sukua ...ovat jo kuolleet aikapäiviä sitten,,siinä kaikki.
Ilmoita
Kummius ei liene tuo tuontyylin velvollisuuksia , muodollisuushan tuo on . Ei onneksi lahjojen kantovelvollisuus .
Ilmoita
Tarviiko alle yksivuotias vielä mitään kristillistä kasvatusta? Sehän on kummin tehtävä.

Ehkä herra on eronnut kirkosta ja kokee vähän noloksi osallistua lutkulahkon taikariitteihin?

Ei kannata valita kavereita kummiksi, niiden elämäntilanteet muuttuu ja yhteydet katkeaa. Kannattaa valita kummeiksi vain sukulaisia, ne on ja pysyy.

Ylipäätään kannattaa miettiä että onko sopivaa liittää vauvaa kirkkoon, kun ei tiedä hänen vakaumustaan.
Ilmoita
Eikös se kummin tehtävä ollut antaa kristillistä kasvatusta ? Mites alle vuoden ikäiselle sellaista annetaan ? Ja olisi aika outoa, jos ei kummia edes synttäreille kutsuta.
Ilmoita
Tuo kummitouhu on vain pelkkä hirveä riesa: lapset odottavat kummeiltaan aina lahjoja ja kaikkea muuta. Lasten vanhemmat odottavat myös kummeilta vaikka mitä ja sitten tulee jopa välirikkoja, jos ja kun kummilla ei ole mahdollisuuksia, tai taitoja olla "hyvä" kummi.
Ilmoita
No voi voi sun murheitas!!Suomes on monta lasta ilman ISÄÄ ja jopa ÄITIÄ tai molempia ja sä itket,kun kummisetä ei käy joka viikko lässyttämässä mukulalles,HUH HUH!!!
Ilmoita
Voi hyvänen aika sentään! Kummihan on täysin vertauskuvallinen "tehtävä" nykyaikana. Ei kummin kuulukaan käydä kuin ristiäisissä ja 1-vuotissynttäreillä. Meilläkin on lapsella 4 kummia. 1 käy aktiivisemmin kylässä, koska on mieheni sisko. Kolme muuta eivät ole käyneet vuosikausiin.

Kerron myös AP sinulle salaisuuden näin kolmen veljen sisaruksena. Miehiä ei oikeasti kiinnosta lapset hirveästi. Siis suurinta osaa miehistä. Lapset kiinnostavat heitä yleensä silloin, kun heidän kanssaan voi oikeasti tehdä jotain eli lähinnä aikuisina. Meilläkin kotona isä ei koskaan hirveästi lapsista välittänyt. Tuskin olisi koskaan edes hankkinut lapsia ellei äitini olisi niin kovasti halunnut useampia lapsia. Nykyisin kuitenkin käy veljieni kanssa metsästämässä ja kalastamassa ym. yhdessäoloa. Miehet on luotu vähän sellaisiksi "kukasta kukkaan", ei oikein lapsia kasvattamaan.

Ole iloinen, että kummi käy noinkin usein. Mielestäni nykyään kummeilta ei voi hirveästi vaatia. Kummit eivät välttämättä enää vuosien jälkeen kuulu kirkkoon laisinkaan. Kummeus voi myös nuorille miehille olla kauhean ahdistavaa. Kaikki ihmiset eivät ole niin lapsirakkaita.
Ilmoita
Juu tehtävä se on. Ei toivottu. Sellainen tehtävä, joka on kuitenkin riesa hyvinkin monelle.
Ei kaikille. Valitkaa kumminne paremmin.
Ilmoita
Miinus tili on jo täysi, enää ei saanut anettua miinusta.
Sinulla olisi peillin katsomisen paikka.

http://evl.fi/EVLfi.nsf/Documents/3D771C0F959FAD46C2257022003F65DA?OpenDocument&lang=FI

"Kummit

Kummi on lapsen elämässä tärkeä ihminen, turvallinen aikuinen ja ystävä. Yleensä kummeiksi valitaan vanhempien hyvin tuntemia läheisiä ystäviä tai sukulaisia.

Kummina oleminen on paitsi tehtävä myös mahdollisuus erityisen läheiseen ihmissuhteeseen. Kummi on kutsuttu vanhempien rinnalla pitämään huolta lapsesta.

Huolenpidossa ja ystävyydessä toteutuvat kristittynä elämisen periaatteet ja lähimmäisen rakkaus. Kummin tärkeä tehtävä on myös lapsen puolesta rukoileminen.

Kummeja ei voi vaihtaa eikä kummeilta ottaa pois tehtäväänsä kastetoimituksen jälkeen. Kummien lisääminen on mahdollista erityisistä syistä."

Jos kyseessä oli ystävä, pitäsi sitten jo tietää, ettei hän ole painottunut uskonnon kasvattajaksi.
Harvempi mies osaa vauvan kanssa seurustella. Jopa isät ovat "ulalla" miten olla vauvan kanssa.
Ehkä sitä alkaa sitten; kalareissuja, pyöräily retkiä, telttaretkiä ja urheilu juttuja, kun lapsi kasvaa.
Mutta teitysti on parempi, että pistät välit poikki ja ihan heti.
Ilmoita
Onko kummiudella muka jotain merkitystä?
Itselläni on neljä lasta, eikä heidän kumminsa ole ikinä pitäneet juuri mitään yhteyksiä. Itse taas olemme kolmen lapsen kummeja, emmekä mekään ole juuri muissa tekemisissä kuin että jokin lahja lähetetään juhlapäivinä.

Mutta oli aika yllättävää, että joku vielä nykyaikanakin suhtautuu kummeihin tuolla tavalla.
Ilmoita
Kummius oin turha juttu.
Ilmoita
Pojallani (15v) on yksi kummitäti.
Nuorempana he kävivät joskus Lintsillä tai Heurekassa. Mitään velvotteita ei ole ollut. Tavanomaista ystävyyttä se on ilman mitään kumiutta.
Sitten jäin leskeksi. Kummitäti kävi meillä usein katsomassa miten pärjäämme ja auttamassa joissain asioissa. Olen minäkin häntä aina autellut 'miesten' hommissa. Sekin oli ihan normaalia kun emme asu edes kaukana toisistamme.
Joskus myös isä saa huolenpitoa kun kummi jää isän kainaloon yöksi. Siinä saa lohtua sitten kummatkin sinkut.
Hyvin on pärjäilty.
Ilmoita
On käynyt vastaavaa. Olen itse se huono kummi.

Minulla ei ole paljon kokemusta lapsista eikä omia lapsia (eikä edes tarkoitusta sellaisia hankkia), ja kun pyydettiin kummiksi, ajattelin että ehkä voisin sitä kautta laajentaa elämänpiiriä tuohon suuntaan. Mutta en vain osannut olla luontevasti lapsen kanssa. Tai lapsiperheen, useinhan se oli sitä, että piti samaan aikaan yrittää seurustella sekä vanhempien kanssa että lasten (myöhemmin syntyi vielä sisar kummipojalleni).

Sitten muutin vielä toiselle paikkakunnalle, ja vähäinenkin yhteydenpito jäi. Minusta tuli se kummi, joka lähettää lahjan syntymäpäivänä ja jouluna, ehkä nimipäivänä kortin, ja siitä se sitten onkin. Lapsella on paljon aikuisia kotipaikkakunnallaan, mm. lapsettomia sukulaisia, jotka viettävät aikaa hänen kanssaan, joten ymmärrettävästi minäkään en lapselle ole kovin tärkeä. Silti jonkinmoinen syyllisyys ja häpeäntunne huonosti hoidetusta tehtävästä kaivaa mieltä. Jos olisin tiennyt, miten käy, olisin kieltäytynyt tehtävästä. En vain osaa olla luontevasti lasten kanssa!
Ilmoita
Kutsu vaan, kaunaa ei kannata kantaa. Jos hän kuitenkin niinä 3kertana vuoden aikana tavatessaan lasta, kohtelee lasta hyvin ja kommunikoi, niin älä luovuta tai painosta. Hän saattaa jossain vaiheessa muuttua ja esim lapsen mennessä kouluun voi tullakin kohta jolloin hän on enemmän läsnä. Monet miehet eivät oikein pienten lasten kanssa osaa olla luontevasti ja ajattelevat sen olevan lapsen paras. Sitten kun ikää tulee kommunikointi on helpompaa ja miehetkin uskaltavat enemmän. Rohkaise ja esitä ystävällisesti toive siitä, että haluaisit hänen viettävät aikaa enemmän lapsesi kanssa. Kummius ei muutenkaan nykypäivänä merkitse monille ihmisille muuta kuin sen kastetilaisuuden. Anna suhteen mennä omalla painollaa,
1 VASTAUS:
En jaksanut kaikkia lukea mutta mielestäni kolme kertaa vuodessa on paljon! Olen neljän kummi, omia lapsia kolme. Elämä on kiireistä ja omatkin lapset väsyttävät tarpeineen. En todellakaan halua ilmaiseksi hoitaa kummilapsia kaiken muun päälle. Ei kaiketi olisi pitänyt suostua koko kummiuteen mutta kieltäytyminen tuntui epäkohteliaalta.

Yritän hoitaa kummin velvollisuudet niin hyvin kuin pystyn. Joskus se tarkoittaa yhtä tapaamista vuodessa - synttäreillä. Välit ovat sentään vielä kunnossa.
+Lisää kommentti
Noinhan se usein menee. Ei edes ne kummit, jotka itse ovat halunneet kummeiksi välttämättä pidä yhteyttä lapseen. Pyydä toki juhliin. Ei hän ehkä pahuuttaan jätä tapaamasta lasta. Ei ehkä vaan saa aikaseksi.
Ilmoita
Muistan jostain lukeneeni,että kummius on jotain huolehtimista lapsesta,jos vanhemmille jotain tapahtuisi.En ole varma asiasta.Itse olen yhden lapsen kummi ja täytyy myöntää,että se tuntui aikanaan olevan vain lahjojen ja rahan antamista.Yleensä synttäreillä lapsi sai kaikilta niin paljon lahjoja,että kummin lahjaa ei edes avattu,vaan viskattiin nurkkaan,kun tuli jo uusia.Nyt tuo kummilapsi on jo aikuinen.
Yleensäkin kun kutsutaan jonkun penskan synttäreille,niin eikö voisi olla tiliä,jonne jokainen voisi laittaa omantunnon mukaan.On todella vaikeaa ostaa lapselle jotain,jolla on kumminkin kaikkea,ostat pojalle leikkiauton,jollaisen tuo muutkin ja huone on väärällään autoja.
Ilmoita
Minusta ihan asiallinen ja hyvä kummi, ei alle yksivuotias vielä edes ymmärrä koko kummi-käsitettä ja viettäähän hän aikaa kummilapsen vanhemman eli miehesi kanssa. Kummin tehtävänähän on myös tukea vanhemmuudessa ja sitähän se on, yhteinen aika ystävän kanssa. Kun lapsi kasvaa muuttunee yhteydenpito henkilökohtaisemmaksi.
Itse olen kokenut etteivät kummilapseni liiemmin pidä minuun yhteyttä, muuta kuin joulun alla. Syntymäpäivätkin ovat unohtuneet lähes aina. Iät 4, 8 ja 17. Itse olen hoitanut heitä aina kun on pyydetty, samoin ostanut heille kaiken mitä ovat halunneet. Mites teillä laitatteko lapsen puolesta merkkipäiväonnittelut ym?
Ilmoita
Voi luoja .____. ei minunkaan kummit koko ajan ole meillä ravanneet, enkä minä tai iskä ja äiti silti olla oltu katkeria. Pääasia että kummi muistaa lasta juhlina, kyselee kuulumisia silloin tällöin, on mukana lapsen elämässä, kun molemmilla osapuolilla on aikaa ja lapsikin ja alkaa ymmärtää jotain jne. Ei ole tarkoitus, että heti kun kakara syntyy, kummi muuttaa teille asumaan ja vaihtaa lapsen paskavaipat, syöttää sen ym. Se on teidän oma tehtävä.
Ilmoita
Munki kummisetä tulee 2 kertaa vuodes meille (synttäreinä ja jouluna) ja lupas tulla kesänä yks torstain tuua mulle synttärilahjan. Jäin ilman oon ootellu 3 kuukautta että tulis.
Ilmoita
Ei voi olla totta, mitä järjenjuoksua! Miten kummisetä voisi osallistua lapsenne elämään, jos ette kutsu häntä edes lapsen syntymäpäiville? Ihan turha odottaa, että hän haluaa olla osa lapsenne elämää, jos ette kutsu häntä edes lapsen syntymäpäiville.

Itse olen kahden lapsen kummitäti. Toisen lapsen vanhemmat ja isovanhemmat syyllistävät minua jatkuvasti siitä, etten käy katsomassa lasta riittävän usein. Vanhemmat eivät itse pidä minuun yhteyttä vaan odottavat, että kaikki yhteydenpito tulee minun suunnastani. Kahtena vuonna minua ei ole kutsuttu edes lapsen syntymäpäiville. Kun kävin lapsen syntymäpäivien jälkeen viemässä hänelle kuitenkin lahjan, lapsen isä sanoi lapselle, että kummitäti ei ehtinyt syntymäpäiville. Minua ei oltu kutsuttu, jolloin tuollaiset puheet lapselle ovat aivan käsittämättömiä.
1 VASTAUS:
"Vanhemmat eivät itse pidä minuun yhteyttä vaan odottavat, että kaikki yhteydenpito tulee minun suunnastani. Kahtena vuonna minua ei ole kutsuttu edes lapsen syntymäpäiville. Kun kävin lapsen syntymäpäivien jälkeen viemässä hänelle kuitenkin lahjan, lapsen isä sanoi lapselle, että kummitäti ei ehtinyt syntymäpäiville. "

Niinpä. Vaikeaa on lapsen elämässä olla mukana, mikäli ei edes synttärijuhliin kutsuta. Noloa lapsen vanhemmmilta tuollainen valehtelu! Ilmentää heiltä aika ahnetta ajattelutapaa, että käsi ojossa ollaan vailla lahjoja, mutta ei voida edes yhteyttä pitää.
+Lisää kommentti
Tää on NIIN provo, että vallan lemuaa.

Eihän kukaan järjellinen ihminen oleta että VAIN toinen käy vierailla, oli nyt sitten kummi tai ei. Ja kolme kertaa vuodessahan on ihan riittävästi. Syntymäpäivät ja joulu... niin se meilläkin muistaminen menee. Monella kun on noita ystäviä ja kummilapsia kuitenkin enemmän kuin yksi. Ja sitten on vielä ne oikeat ystävät, joiden kanssa haluaakin viettää aikaa..
Ilmoita
Voi mikä tyhmä kummisetä. Joka päivä kuuluisi nähdä pilttiä! Koittakaa etsiä uusi!
1 VASTAUS:
Eikö nykylapsilla ole iso liuta kummeja.
+Lisää kommentti
Hei, meillä kummeillä on oma elämäkin, ei kaikki pyöri teidän pienen lapsenne ympärillä. Muistakaa että olette ystävä myös kummille ilman sitä lapseen liittyvää velvoitetta. Muuten et ole ollut hänelle se ystävä alunperinkään muuten kuin hyödyn takia. Ei kummien tarvitse joka käänteessä olla lapsen asioita kyselemässä. Se riittää kun opettaa lapselle että on olemassa kummi johon voi ottaa yhteyttä jos tuntuu pahalta ja jos äidille ja isälle tapahtuu jotain. Kyllä se velvoite tiedetään, ei siitä tarvitse haukkua heti jos ei olla yhteydessä silloin kun te niin haluatte. Jokainen kummi tallaa omalla tavallaan, jos ei kelpaa niin älkää valitko kummeja lainkaan. Ei me mitään perheenjäseniä olla, lapsen kasvatus kuuluu ensisijaisesti vanhemmille, joten olkaa tyytyväisiä että lapsella on kummi, sille pahan päivän varalle.
Ilmoita
Hohoijaa! Ehkä miehesi voi vinkata hänelle että on lapsen synttäri ja tämä on kummi niin hänellä sytyttää ajoissa.
Kuka käskee mennä valitsemaan kummeiksi sellaisia ihmisiä jotka sitten eivät vanhempien mielestä olekaan kelvollisia? Kuka? Ehkäpä kaikkia ei kiinnosta lapset, ehkä joskus kiinnostaan muttei vielä. Ehkä kummiksi haluavia ei ole liiaksi tarjolla juuri tuon asenteen vuoksi. Kummi on kummi ja muistaa jos muistaa, yks hailee. Siinä vaiheessa kun kummia tarvitaan, on asiat lapsen kannalta tosi huonosti. Toisaalta siinä vaiheessa kummi varmaankin järjestäisi lapsen asioita sen minkä kykenee.
Kolme kertaa vuodessa on suhteellisen paljon.
Ilmoita
Minun kummilapseni kirjoitti jo ylioppilaaksi. Siihen loppui yksipuolinen muistaminen ja tervehdyskäynnit.
Koskaan ei ole edes kysymättä kerrottu, onko mahdolliset muistamiset, lahjat tullut perille. Kysyin kyllä tuosta vaatimattomasta ylioppilaslahjastakin, jonka jouduin lähettämään, kun en päässyt tilaisuuteen. En kyllä saanut vastausta. Ilmeisesti vain riihikuiva olisi ollut sopivaa. Vai että kiitostako kenties odotin- no kyllä hieman.

Minulla ei ole esimerkiksi kummilapsestani yhtään ainutta valokuvaa. Olen joskus pyytänyt, en ole koskaan saanut. Itsellä ei ole kameraa ja kädetkin jo vapisee.
Että näin meillä.
Ilmoita
Minullakin on 1,5-vuotias kummityttö (olen sylikummi), aivan ihana sellainen. Olen viimeksi nähnyt hänet puolisen vuotta sitten hänen synttäreillään. Tämä johtuu siitä, että perhe on niin "kiireinen" ettei kylässä voi vain pistäytyä, vaan aika pitää aina sopia etukäteen ja "audienssi" menee vaikkapa parin viikon päähän. Valitettavasti en töissä käyvänä ihmisenä pysty aina sopimaan menoja niin kauaksi. Ei siinä mitään, ymmärrän kyllä etteivät kutsumattomat vieraat ole kaikkien mielestä mukavia (itsekään en ole yllätysvierailuista hirveän innoissani), mutta rajansa kaikella. Kerran oli sovittu, että menen hakemaan vanhoja mattoja sunnuntaina. Aikaa ei sovittu, joten menin koputtelemaan vähän ennen puolta päivää. Vaan ei aukaistu ovea! Kotona oltiin, mutta ei tultu ovelle ollenkaan.

Sitten kävi ilmi, että minun ostamani lahjat eivät kelpaa. Kaukaa reissusta tuotu hame ei ole ollut kertaakaan päällä, kun se on "vaan farkkuhame". Meille ei ole tyttöä tuotu kertaakaan vierailulle (matkaa n. 4km), eikä ole kertaakaan kutsuttu kylään noiden maaliskuisten synttäreiden jälkeen. Itse en enää kysy, kun koskaan ei käy. Tästä edespäin ostan vaan lahjakortin synttäreille ja jouluksi (valitkoon itse "sopivat" lahjat) ja nekin käyn vain viemässä pikaisesti. Mitä sitä turhia stressaamaan, kun ei kerran kummin apu kelpaa. Äitikin on kuulemma niin väsynyt, mutta kun ehdotettiin että voisihan sitä kummia kysyä niin vastaus oli ettei niiden kanssa ehdi seurustella. Että silleen. En ole väkisin kenenkään kummi vaikka kummitytölleni sellainen haluaisinkin olla. Enkä ikinä enää suostu kenenkään kummiksi, kun saan siitä itselleni pelkkää mielipahaa.
1 VASTAUS:
Jotensakin tuntuu hyvin oudolta,
kun sukulaisissa, naapureissa ja kylällä
on tavattoman suloisia ja mukavia nuoria ja lapsia,
omina itsenään niitä, joita sanois maailman parhaiks ihmisiksi -
ei ole maailma typeryydessään ehtinyt vielä kaikkia turmella,
että mikä se oikein mättää aikuisten elämässä
kummi- ja muissakin asioissa, vanhempien totaalinen uupumus
vai maailman "repivyys" - luottamuksen menetys - vanhempien omat
ja eri-ikäisten kasvukivut ?

Lapsissa ei se vika kuitenkaan mielestäni koskaan ole.
+Lisää kommentti
Mikähän siinä on, että niin moni kummisuhde aiheuttaa vain pettymyksiä puolin ja toisin? Kummeihin suhtaudutaan joko piittaamattomasti (ei pidetä yhteyttä) tai ahnehtien (lahjoja pitäisi saada).

Mihin ystävyys häviää sen jälkeen kun on kummiksi pyydetty? Eihän mikään ystävyys pysy kasassa, mikäli se alkaa pyöriä vain jonkun kolmannen osapuolen (kummilapsen) ympärillä! Lapsella on paikkansa kummin mielessä, mutta kyllä aikuistenkin pitäisi ystävyyttään vaaliha.
Ilmoita
Minusta kummius pitäisi uudistaa eli päivittää, siten että kun lapsi on 2-3 vuotta niin sitten valitaan ns.kummit. ps.lausukaa kaikki yhteen ääneen PUMMIT : D
Ilmoita
Voi ***tti, ei kummius tarkoita sitä, että pitää olla joka viikko katsomassa. Perimmäinen syy taitaa oikeasti olla se, että lahjoja ei tule. Olette valinneet kummin, olette varmasti myös laskenneet, että kumm(e)illa on rahaa riittävästi ja nyt "ei käy tapaamassa" eli ei tule lahjojakaan.
Ilmoita
Kummin pitäisi olla tukemassa lapsen kasvua eikä antamassa lahjoja .
Myöskin kummilapsen vanhemmat voisivat huomioida kummia.

Itse lähetin joulu-ja synttärilahjat ja kortit kummilapsellle usean vuoden ajan. Yhtään joulukorttia en saanut sietä päin enkä muutakaan yhteydenottoa. Lopetin yhteydenpidon sen jälkeen ja erosin kirkosta.

Kummiudesta on myöskin rohjettava kieltäytyä,se voi olla aikamoinen kiviriippa koko elämän ajaksi.
Ilmoita
Mun mielestä on ihan normaalia. Jotkut näkee pelkästään synttäreillä. Kävikö hän ennen lapsen syntymää useammin teillä?

Lapsi on aika pienikin vielä. Ehkä sun ois pitänyt tehdä selvemmäksi mitä odotat kummilta, että hän osallistuu aktiivisesti lapsen elämään. Totta kai kutsut synttäreille.
Ilmoita
Ööö tuota? Millaiset välit sinulla on tämän kummisedän kanssa? Jos teillä on heikot välit turha vaatia mitään velvollisuuksia täytettäväksi muodon vuoksi. Ensinnäkin lapsi on sinun. Jos haluat että lapsi tapaa kummejaan, sinun ja kummin suhteen tulee olla toimiva. Et voi vaan kiittämättömänä odottaa että kummi itse luo hyvät välit lapseesi. Etäinen kummi tuskin haluaa teitä ilman syytä vaivata. Enin mitä voit kummisedältä toivoa on synttäri- ja joulukortteja ja rippilahjaksi 50€.
1 VASTAUS:
Jos joku pöljä vielä käy rippikoulun, niin mistä häntä pitäisi onnitella ja miksi pitäisi antaa rahaa niin tyhmälle.
+Lisää kommentti
Kai minäkin sitten olen huono kummi, kun en ole nähnyt kummilastani tämän ristiäisten jälkeen. Olen muistanut häntä synttärikorteilla sekä joulukorteilla, mutta siltä suunnalta en ole pahemmin saanut terveisiä tai kuulumisia. Olenkohan enää kummi?
2 VASTAUSTA:
"mutta siltä suunnalta en ole pahemmin saanut terveisiä tai kuulumisia. "

Ootko kysellytkään kuulumisia?
aaaaaaaaaaaaaa1 kirjoitti:
"mutta siltä suunnalta en ole pahemmin saanut terveisiä tai kuulumisia. "

Ootko kysellytkään kuulumisia?
Kyllä kyselin kuulumisia ja aikansa sieltä vastailtiin, mutta sitten lopahti yhteydenpito. Yksipuoleista se oli muutenkin, eli minä olin se joka otti yhteyttä. En ole enää viitsinyt.
+Lisää kommentti
Olen itse kahden ihanan lapsen kummitäti. Toista kummilastani näin vain niin usein kun pystyn, suunnilleen 6-10 krt vuodessa (välimatkaa perheeseen 300 km, emmekä mieheni kanssa omista autoa). Olen käynyt kummilapsen kanssa kahdestaan erilaisissa tapahtumissa, huvipuistoissa ym. ja myös synttäreinä käyn vieraiulla ja jouluna ostan lahjan (toisinaan olen myös käynyt joulun alla).

Toisen kummilapsen kohdalla tilanne on aivan eri. Vaikka asumme lähempänä (välimatkaa kuitenkin yli 100 km), niin en ole vieraillut perheen/kummilapsen luona kuin ristiäisissä - kysytty on sopivaa hetkeä, mutta ei sovi koskaan (lapsi nyt vähän yli vuoden). Ekoille synttäreille ei nyt päästy, sillä synttärit vietettiin keskellä viikkoa iltapäivällä/illalla ja sekä minulla että miehelläni on arkisin töitä ( matkustamiseen käytössä ainoastaan julkinen liikenne). Kun sitten sanoin, ettei meillä ole mahdollisuutta lähteä synttäreille työpäivän jälkeen (kun junamatka on 2h per suunta, hinta yht. 150 € ja työpäivä seuraavana päivänä), niin kummilapsen äiti veti hirveät kilarit, kun emme koskaan käy tapaamassa kummilasta! Pelkäsi varmaan, ettemme ole ostaneet mitään synttärilahjaa... Tosin olin toiselta kummilta kuullut myös, että toivelistalla oli ollut vain yli 100 € hintaisia lahjoja (kalliita leluja tai esim. kallis toppahaalari). Kummit ovat ilmeisesti monille vanhemmille kuin jotain sponsoreita - pääasia on, että kalliita lahjoja tulee synttäreinä ja jouluina. Muulla ei sitten väliä olekaan.
Ilmoita
Miksi kummius pitää olla rasite? Mikis kummilta odotetaan niin ja näin paljon kaikkea? Hitto se kummius lapsen huoltajaksi tee.

Kissan ristiäisiä, syntääreitä nimipäiviä, jne. Kaikki eivät niihin halua tuhlata omaa aikaansa, koska vapaa-aikaa arvostaa työssäkäyvä ihminen aikas kovasti.

Jos taas ei työssäkäyvä ja vanhemmat siltikin odottavat kummin ostavan sitä ja tätä kallista lahjaksi. Onko sekään oikein, että kummilta pummitaan ja pakotetaan huonontamaan oma elämän laatunsa.

Kummilta odotetaan hänen peruvan omat tärkeät menonsa kummilapsen takia. Onko se oikein?

Minä en ainakaan laita kummille mitään velvoitetta, jos joskus lapsia saan. Niin paljon niistä itse saanut kärsiä ja kirota.
Ilmoita
Moikka. Ymmärrän hyvin mistä puhut. Kuitenkin kannattaa kutsua hänet lapsen synttäreille, hienoa jos pääsee tulemaan. Meilläkin samanlaista kummisoppaa. Pojallani on neljä kummia ja kukaan kummeista ei muistanut häntä hänen syntymäpäivänään saati , että myöhemminkään. Ei näytä pojan asiat kiinnostavan.
Ilmoita
Kummeikseni valittiin aikoinaan äitini veli ja hänen naisystävänsä. No, tasan kaksi kolme kertaa olen tainnut koko elämäni aikana heidät nähdä että jos kuitenkin olisit urputtamatta.
Ilmoita
Olen se huono kummi vaikka ikinä en ole jättänyt lahjoja ostamatta synttäreinä ja jouluna, myös kummitytön veljelle. Vanhemmilla on nykyään kummat ja suuret odotukset ja jos niitä ei täytä, on tietty huono kummi. Kiitosta ei ole lahjoista hirveesti tullut, sen paremmin kuin kummin huomioimista kummilapsen taholta (nyt jo aikuinen). En olisi suostunut koko hommaan, jos olisin etukäteen tiennyt mitä tuleman pitää...
Ilmoita
Mielestäni kolme kertaa vuodessa on aika hyvin. Itse valittiin aikoinaan omalle pojalle yhdeksi kummiksi, koska tuli parikymppisenä luvattua, silloisen ystäväni joka ei ole nähnyt kohta 17 v poikaani yli kymmeneen vuoteen. Kutsuttu on käymään ja synttäreille monet kerrat. mutta eipä viitsinyt vaivautua =)Me olemme kyllä käyneet katsomassa kummin omia lapsia syntymän jälkeen ja olleet heidän synttäreillään kun kutsuttu. Rippijuhlia ennen, muutama vuosi sitten, mieheni meinasi laittaa tuolle kummille tekstarin; 'Kummin velvollisuutesi loppuu ensi sunnuntaina klo 12. Käyhän kahvittelemassa jos olet maisemissa.' Ei onneksi laittanut koska sehän ois ollut ilkeää v......lua =) Vaikka ihmettyttänyt kummin käytös, koska ei ole ollut riitaa tms hänen kanssaan, ei ole meidän tai pojan elämää kuitenkaan tämä asia pilannut. Huvittanut ehkä paremminkin poissaolevan kummin lapsellinen käytös.
Ilmoita
Oman lapseni kummitäti otti aina yhteyttä vain silloin, kun oli joulu tai synttärit tulossa, kysyäkseen, mitä hän ostaa lapselle lahjaksi. Minua ärsytti niin koko lahjahomma, että lopulta sanoin, ettei lapsi tarvitse enää yhtään mitään, sillä on jo kaikkea, paitsi muita aikuisia ihmisiä kuin omat vanhemmat. Eipä ole sen jälkeen kummista kuulunut mitään.
Ilmoita
Joskus on niin päin että vanhemmat arvostaa vain tiettyjä kummeja. Yleensä Niitä jotka tuo kalliita lahjoja.
Itse aloin nyt 12 vuotiaan pojan kaverikummiksi kun olin vielä itsekin tosi nuori ja ihan alusta alkaen on tuntunut että pojan äiti ei kunnioita ollenkaan.
Olen pitänyt hyvät välit poikaan, touhunnut joka käynnillä ulkona, ollut kiinnostunut tämän asioista ja kun poika on osa isoa lapsikatrasta, yrittänyt luoda jtn "erityistä" pojalle. Joulu- ja synttärilahjoja unohtamatta.
Silti pojan äiti on aina tyyliin "ainiin, sinäkin olit pojan kummi, pääsi unohtumaan". Poika on ihana ja kummius ei tunnu velvollisuudelta, mutta äidin käytös ärsyttää.
Ilmoita
Minun lapseni kummit on mieheni sisko ja veli,sisko kävi kerran kun lapseni oli pieni ja löi lientä lastani niin että jäi punanen jälki,nostin sen jälkeen kummin ulos meiltä ja en ole sen jälkeen ollut missään tekemisissä hänen kanssaan veli ei ole koskaan käynyt katsomassa kummilastaan.
Ilmoita
muuten , mitä kummius velvoittaa 79-v kummilta 4o-v täyttänneelle kummipojalle ?Kaikki lahjat ja tavarat ovat olleet joko "vanhanaikaisia" ja sopimattomia.Rahalahjat sitävastoin ovat kelvanneet.Ja kuinka kaun sitä lahjakummiutta pitää oikein jatkaa,(ei kuitenkaan ole perinnöstä kysymys)Tuntuu että puolet elekkeestä on näitä kummivelvoitteita.Kertokaa jatkuuko tämä piina hamaan hautaan asti...Kiitos
Ilmoita
Ei 40-kymppinen mitään lahjoja enää tarvitse. Itse lähentelen 40:ntä ja edelleen rakas kummini antaa jotakin pientä (esim. kynttilän) joka joulu ja joka kerta otan kiitollisuudella vastaan. Mutta jo aikoinaan 18 täytettyäni yritin tehdä selväksi ettei todellakaan tarvitse antaa enää lahjoja, että pelkkä vierailu riittää hyvin ja yritän yhä tänäkin päivänä. En voi pakottaa häntä lopettamaan mutta en myöskään vaadi/odota mitään. Hän on minulle rakas ihan ilman lahjojakin.
Ilmoita
Itse olen kummi pojalle, jolla on neljä muuta kummia. Lupautuessani kummiksi ihmettelin miksi minua pyydettiin. Jotenkin kyllä tuli sellainen tunne, että olisi pitänyt kieltäytyä vaikka niin ei kuullemma saisi tehdä. Kummeja pyydettiin loppujen lopuksi vielä lisäkseni neljä, josta yksi sylikummi. Vauvaa kävin katsomassa synnytyssalilla ensimmäisen kerran ja sen jälkeen mm ristiäisissä ja muuten vaan. Sitten alkoi tulla pyynnöt syntymäpäivälahjoista, joululahjoista ja hoitokeikoista, koska äiti tahto juhlimaan(yksinhuoltaja). Tämä raivostutti. Nykyään en ole kummipoikaa nähnyt kun silloin tällöin(poika 3v) ja saan tästä kuulla jopa kummilapsen sisaruksilta. Heidän äitinsä on aivopessyt lapset ajattelemaan, etten välitä kummipojasta ollenkaan. En ole mikään lapsifani, mutta jos jonain päivänä kummipoikani tarvitsisi apua, sitä hänelle antaisin. Siksihän ne kummit ovat. EIvät lahjalähteinä.
Ilmoita
Kummilapset voisivat huolehtia kummeistaan kun nämä tulevat vanhaksi. Se kristillisyys kun pitää sisällään niin monia asioita.
Ilmoita
Minulla on 3-vuotias kummityttö. Muistan häntä jouluna ja syntymäpäivänä ja näen satunnaisesti muuten. Aluksi ostin hänelle vaatteita, mutta aika pian huomasin, että niitä ei koskaan käytetty, joten lopetin niiden ostelun siihen. Kiitosta ei ole myöskään kertaakaan kuulunut lahjoista. Tuntuu niin kuin ei olisi mitään antanutkaan. Olen onnellinen, että minua pyydettiin kummiksi ja kummityttö on aivan ihana, mutta välillä kieltämättä tuo rooli aiheuttaa pieniä paineita, kun pitäisi olla niin hyvä kummi koko ajan. En vain pysty tämän parempaan.
Ilmoita
Täytyy vielä lisätä, että kummitytön vanhemmilta olen kyllä aina saanut kutsun syntymäpäiville ja he ovat muistaneet minua jouluna pienellä lahjalla.
Ilmoita
Tiedän että tämä ketju alkoi muutama vuosi sitten. So what? Minua pyydettiin kummiksi tuttavani lapselle ja halusin lukea vastaantulevia kauhukertomuksia tai muuten vaan kertomuksia, että ryhdynkö vai en. Ketjun aloittajasta vain haluan mainita; olet kyllä ihan helvetin kiittämätön lurjus! Vaikka Maapallo on melkein pyöreä ja napa voi näköjään olla myös iso, niin ei ne kaverit ja kaverin kaverit nyt sitä sun napaasi tule rivitysten tuijottamaan. Hanki vittu uus peili. Kiitos moi.
Ilmoita
Itse sain olla alkuaikoina vain huolien kaatopaikka ja olin tukena todellllla paljon, raskaudessa yms parisuhdekriisien aikoina. Kun omat voimani katosivat kriisityessäni, eipä ollut paljon vastavuoroisuutta eikä myöskään juhliin synttärielle yms kutsuttu. Lähetin silti aina muistamisia, koska koin että ei se pojan vika ole, että välimmeviilentyivät aika monestakin seikast ajohtuen, johon ei sen kummemmin tässä.
Kannattaa muistaa että kaikissa tarinoissa vähintään aina kaksi puolta.
Lahja-automaattina olo ilman sen kummempaa suhdetta on jotakuinkin hirvittävän outoa ja noloa. Silti olen muistanut vaikkakin pienesti joulut ja synttärit. Kai se jokin velvollisuus on, kun lupautui.. en syyllistä silti itseäni siitä että välit meniät kyllä ihan kaverin puolelta mäsäksi. Enkä jaksa aina olla se, joka korjaa. Ja vain kuuntelee.
Ilmoita

Vastaa alkuperäiseen viestiin

Pitäisikö vain antaa olla?

Lapseni kummiksi valittiin mieheni ja minun yhteinen ystävä, pyysimme häntä(mies) ja hän lupautui. Poikamme syntyi 2012,ja kummisetä on nähnyt poikaa noin 3 kertaa vuoden aikana. Silloin kun päästiin kotiin laitokselta,ristiäisissä ja joulun alla. Olen monesti vuoden aikana kysynyt milloin hän kerkeisi nähdä poikaa muttei hän edes vastaa minulle. Mieheni kysyi häneltä samaa,hän vastasi että on ollut kipeänä.. Ymmärrän kyllä jos sairastelee mutta tässä tapauksessa sairastelu on kestänyt aika kauan ja kuitenkin hän pyörii ulkona kavereiden kanssa,myös mieheni kanssa..Parin viikon päästä lähestyy poikamme syntymäpäivä ja olisi tarkoitus juhlistaa niitä. Pitäisikö minun vain jättää kutsumatta kummisetä,kun häntä ei vaikuta kiinnostavan kummilapsensa. Vai pitäisikö hänet vain kutsua? Olen ajatellut etten aijo enää edes kysyä milloin hän kerkeisi nähdä,hän tässä menettää ei lapsi,joka ei edes muista koko ihmistä. Mutta silti kurjalta tuntuu. :( itselle ei tulisi mieleen tehdä kummilapselle noin.. Onko teille käynyt vastaavaa?

5000 merkkiä jäljellä

Rekisteröidy, jos haluat käyttää nimimerkkiä.

Peruuta