Salama lyö alhaalta ylöspäin. Vesi siis maadoittaa induktiokipinää. Edelleen ukonilmat eivät ylitä suuria jokia; maadoitus muuttuu.
Totta vai tarua: vesistöt estävät ukonilmoja
astelpaju
7652
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 7
Vanhimmat
Esisalama kulkee ylhäältä alas, pääsalama päinvastoin. Ukkospilvi voi "kiertää" vesistön jos se viileämpi kuin maa.
On tuossa hiuka perää. Joen takaa nousevat ukonilmat usein pysyvät ja liikkuvat ikäänkuin jokivartta pitkin. Kun ukkosrintamat nousevat vastakkaisilta suunnilta. Silloin rankat ukkoskuurot tulevat päälle.
Ilamtieteen laitos:
"Jos ukkospilvi syntyy paikallisena, erityisesti iltapäivällä auringonpaisteen aiheuttaman maanpinnan lämmityksen avustamana, pilvi välttelee isompia vesistöjä, koska vesi lämpenee paljon hitaammin kuin maa.
Järvenselän pitää olla kooltaan kilometrin luokkaa tai laajempi, jotta pilvi "huomaisi" sen vaikutuksen. Ainakin Päijänne, Näsijärvi, Oulujärvi ja Saimaan suurimmat selät vaikuttavat selvästi paikallisiin ukkospilviin. Suomen joet taas ovat liian kapeita vaikuttaakseen merkittävästi."
eli jos talo syttyy ukonilmalla palamaan, salama "iskee" ullakolta pilveen eikä päinvastoin?
Googlessa on tietoa miten salama toimii.
Vesistöt eivät estä ukkoskuurojen kulkua, mutta ohjailla voivat edellä ketjussa esitetyistä tekijöistä johtuen, ehkä?
Kesäaikaan ukkoset tulee meren joko Ruotsista tai Virosta ukkosia matkaa myös ruotsin suuntaan, harvemmin meiltä Viroon päin.. Keväällä ne karttelee kylmää vesialuetta. Eilen aamulla taisi tulla ukkosia pohjanlahden yli ruotsista ja ei ollut vaimenemista havaittavaissa meren ylläkään.
Joilla ei ole mitään vaikutusta ukkosiin.
Alkukesästä suuret järvet voivat hieman hillitä ukkosia, mutta keskikesällä ei ole vaikustua.
Ukkossolu elää vain noin 15min ja sitten se varsin terävästi loppuu tuleeko siitä vaikutelma että ukkonen pysähtyi järveen?