Humen aikoinaan esitti, että induktio eli yleistävä päättely ei ole luotettavaa tieteellistä päättelyä.
No, kuten tiedämme, Hume oli väärässä. Yleistämisongelma on deduktiivisen logiikan sisäinen merkittävä puute, koska se ei pysty käsittelemään epävarmuutta.
Sen sijaan induktiivinen logiikka pystyy luontevasti upottamaan epävarmuuden osaksi päättelyä, joten yleistäminen on tieteellisessä mielessä perusteltua, pätevää ja mahdollista.
Esim. bayesiläinen formalismi tarjoaa matematiikkaan täsmällisesti perustuvan kehikon induktiiviselle päättelylle (epävarmuuden vallitessa). Ja homma toimii, kuten lukuisat insinööritieteen sovellukset sen kertovat,
No, kuten tiedämme, Hume oli väärässä. Yleistämisongelma on deduktiivisen logiikan sisäinen merkittävä puute, koska se ei pysty käsittelemään epävarmuutta.
Sen sijaan induktiivinen logiikka pystyy luontevasti upottamaan epävarmuuden osaksi päättelyä, joten yleistäminen on tieteellisessä mielessä perusteltua, pätevää ja mahdollista.
Esim. bayesiläinen formalismi tarjoaa matematiikkaan täsmällisesti perustuvan kehikon induktiiviselle päättelylle (epävarmuuden vallitessa). Ja homma toimii, kuten lukuisat insinööritieteen sovellukset sen kertovat,
Vastaukset 4
Vanhimmat
Käytät perin omintakeista kieltä: "Yleistämisongelma on deduktiivisen logiikan sisäinen merkittävä puute, koska se ei pysty käsittelemään epävarmuutta." Deduktiivinen logiikka ei ole mitään muuta kuin loogista päättelyä. Ei ole tapana sanoa, että loogisessa päättelyssä on "puute", jos se ei sovellu johonkin aineistoihin.
No, tavallista insinöörijargonia. Yleistäminen reaalimaailmassa vaatii induktiota (tai vähintään abduktiota), joka pohjautuu todennäköisyyden uskomusastetulkintaan. Deduktio operoi ideaalimaailmassa, jossa epävarmuutta ei ole, eikä täten yleistämisongelmaa.
Bayes kehitti käänteistodennäköisyyden jo 250 vuotta sitten, mutta ei julkaissut sitä eliaikanaan, koska oli täydellisessä ristiriidassa varmuuteen perustuvan ,silloisen matemaattisen ajattelutavan aikana.
Niin, homma toimii TARKKAAN MÄÄRITELLYISSÄ JA TUNNETUISSA KONTEKSTEISSA, joita löytyy esim. mittaus- ja testauskelpoisista luonnonilmiöistä. Mutta yritäpä kertoa Bayesilla, että tuhoutuuko ihmiskunta vai ei ja milloin se tapahtuu tai kuinka monta ihmistä on bussissa ennenkuin astut siihen?
Tähän kysymykseen vastaa termodynamiikan 2. perussääntö, jonka mukaan maailmankaikkeus on ikuinen eikä tuhoudu.