Marsin kaasukehässä on absoluutisesti enemmän hiilidioksidia kuin maan ilmakehässä , mutta siellä sanotaan kasvihuoneilmiön olevan hyvin heikko.
Miksi Marsin hiilidioksidi ei takaisinsäteile, vaikka sitä on n. 15-kertainen määrä pinta-alaa kohti maahan verrattuna?
Miksi Marsin hiilidioksidi ei takaisinsäteile, vaikka sitä on n. 15-kertainen määrä pinta-alaa kohti maahan verrattuna?
Vastaukset 12
Vanhimmat
No kyllähän se "takaisinsäteilee" mutta on vain niin turkasen ohut ilmakehä
tuolla Marsissa.
Tässä ihmettelen että miksi hirttäydytään takaisinsäteilyyn, kun paljon
merkittävämpi tekijä on hiilidioksidin sieppaama lämpösäteily alemmissa ilmakehän kerroksissa missä se ei takaisinsäteile vaan siirtyy kaasuseoksen
yleiseen lämpötilaan.
Tämäkin hemmo kelaa itselleen piitkän kiepin hirttoköyttä.
Lainaus linkin artikkelista:
"Kuten aikaisemmin on kerrottu, alailmakehän ilmanpaineessa hiilidioksidi
ei kykene säteilemään, vaan menettää absorptioenergiansa osin
epäelastisissa törmäyksissä, osin elastisissa törmäyksissä tai säteilyssä.
Mutta säteily tulee tilastollisesti mahdolliseksi vasta yli kymmenen
kilometrin ilmanpaineessa, jossa lämpötila laskee alle -53 Celsius-asteen."
Hemmo siis tulee kertoneeksi että alailmakehässä sijaitseva hiilidioksidi
sieppaa sen abroptiotaajuudelle sopivalla taajuudella säteilyä, mutta
jotenkin välttyy havaitsemasta että mitä väliä vaikka se ei välittömästi
lähdekään säteilynä eteenpäin.
Avaruuteen karkaamaisillaan oleva energia tulee kuitenkin siepatuksi
talteen ja ilmakehää lämmittämään.
Kuten heppu selvittää itse, siepattu säteilykvantti siirtyy edelleen
molekyylien törmäyksissä, eli nostaa lämpötilaa.
Jotenkin vain jää huomaamatta ihan olennainen asia, eli tuosta vaan
pyyhkäistään taseista kadoksiin mahtikokoinen energiamäärä, - ihan kuin
mustaan aukkoon.
http://karvola.wordpress.com/2013/03/24/valipuhe-hiilidioksidin-sateilysta/
Ihan hyvä artikkeli muuten, - mutta johtopäätös puuta-heinää.
Marsissa ei ole vesihöyryä, joka on voikakkain kasvihuonekaasu. Tämäkin on teille denialisteille sanottu satoja kertoja.
Juu, nyt puhutaan asiaa. Maan ilmakehässä on vesihöyryä, joka vaikuttaa ilmastoon. Ja onhan siellä sitten kasvien kannalta niukahkosti sitä CO2:takin, n. 1/15 Marsin määrästä. Jos Marsissa CO2:n takaisinsäteily tekee enintään 5 K, niin lineaarisesti se sitten tekisi maassa 0,3 K ja herkkyys olisi tuo sama, koska siinä puhutaan kaksinkertaistamisesta ja nyt oletuksena oli lineaarinen vaikutus.
Kun vesihöyry on maassa se pääasiallinen "kasvihuonekaasu", niin sehän voi osittain myös peittää CO2:n vaikutusta, ts. vesihöyry absorboi sen, mikä muuten absorboituisi CO2:n avulla. Näin siis Maassa. Marsissa CO2 takaisinsäteilee sitten ihan täpöllä, mikä ei ole kovin paljoa kuitenkaan.
Tulipahan mieleen että Marsissa ulossäteilykäyrän huippu on eri paikassa kuin
täällä maassa, ja tämä koska lämpötila on eri.
Niimpä tietenkin hiilidioksidin absorptiotaajuutta vastaava kohta ulossäteilyn
spektrissä on erivahvuinen josta seuraa että lämmittävä vaikutuskin
on erilainen.
Onhan se tietenkin mustan kappaleen säteilyhuippu eri kohdassa, jos lämpötilakin on erilainen. Noissa matalahkoissa lämpötiloissa ne säteilykuvaajat ovat toki aika laakeita, ettei se ero ole kovin iso, eikä ole sinänsä sanottu, että suosiiko se CO2-takaisinsäteilyä vai heikentääkö se sitä (siis Marsissa). Ei nyt ole ainakaan ensimmäiseksi syyksi yleensä ilmoitettu, että marsperästä lähtevä säteily "menisi ohi", kun on selitelty tätä ilmiötä tai sen puutetta. Toki ilmastotietelijöiden selitykset ovat yleensä vääriä, että eipä sillä. Siis väitetään, että CO2:ta olisi liian vähän Marsissa (ohut kaasukehä).
Marsin kaasukehän CO2 pitoisuus on niin suuri, että siellä on Venus ilmiö,
lämpötilan ollessa vajaat 1000 C astetta johtavimman ilmastotieteen laskujen mukaan.
Tarkoitatko teidän johtavien ilmastotieteen laskuja Mikko Mäkisen ilmastorealismia blogia sekä Magneettimediaa?
Usko vaan, että tietolähteinä molemmat ovat täyttä roskaa.
Kun se viesti, jossa osapaineisiin perustuvasti laskin tuon, että Marsissa on 16-kertaisesti CO2:ta, niin nyt täytynee esittää uusi laskelma.
Jön ystävällisesti linkitti toisessa keskustelussa tähän:
http://fi.wikipedia.org/wiki/Planeettojen_kaasukehät
Siellä onkin jo valmiina erinomainen suure, siis kaasupylvään molekyylitiheys (/m2).
Tuo siis tarkoittaa sitä lukumäärää molekyylejä, joka on yhden neliömetrin yläpuolella avaruuteen asti. Tässä kätevästi saadaankin painovoiman merkitys pois. Sehän, gravitaatio siis, lähinnä tiivistää kaasupylvään korkeutta ja tekee painegradientista metriä kohti jyrkemmän, mutta ei olennaisesti haittaa takaisinsäteilyä planeettojen olosuhteissa.
Sekä Maassa että Marsissa neliömetri on samankokoinen ja niin on myös CO2:n moolimassa.
Hiuksia halkovat voivat väittää, että planeettojen erilainen kaarevuussäde vaikuttaa, mutta tuo vaikutus on melko olematon sentään, kun esim. ilmakehä on Maassa n. 100 km ja säde n. 6000 km.
Maa Mars
CO2-osuus 0,000385 0,953
Kaasupylvään molekyylitiheys (/m2) 2,20E 029 2,30E 027
Kaasupylvään CO2-tiheys (/m2) 8,47E 025 2,19E 027
Siis neliömetriltä lähtevä lämpösäteily kohtaa Marsissa n. 25-kertaisen määrän CO2-molekyylejä. Siellä siis suoraviivaisesti ajatellen hiilidiokdin aiheuttama takaisinsäteily on 25-kertainen Maassa havaittavaan verrattuna. Edelleen suoraviivaisesti ajatellen Marsissa ilmoitettu 5 °C suuruinen kasvihuoneilmiö on pelkästään tätä CO2-takaisinsäteilyä ja maassa vastaava CO2:n merkitys olisi silloin luokkaa 0,2 °C. Logaritminen tarkastelu antaisi varmaankin isomman lukeman CO2:n takaisinsäteilylle Maassa, mutta CO2:n osuus maapallon kokonaiskasvihuoneilmiöstä ei ehkä ole kovin merkittävä?
Toivottavasti joku täsmentää, jos tuossa on jotain puutteita tai virheitä.
Maassa CO2-kasvihuonevaikutus on teoriassa maksimissaa tuon 5 astetta. Jotkut tahot kertovat sen olevan kuitenkin 6 astetta.
Vaikka Marsissa on 25-kertainen määrä CO2:ta, niin ei se silti lisää sen kasvihuonevaikutusta suuremmaksi, koska se maassakin on lähes 100 % hiilidioksidin osalta nykyisellä CO2-pitoisuudella.
Voihan se noinkin olla. En nyt väitä, että tuo suoraviivainen tarkastelu olisi oikea, mutta kyllähän se oikeuttaa otsikon kysymyksen tavallaan.
Erinäisiä tekijöitä on tässä tuon absorption kyllästymisen lisäksi näkynyt esitettävän.
a) Marsin kaasukehän ohuus. Ei kuitenkaan sovi pelkästään takaisinsäteilyyn. Lisäksi on huomattava, että hyvinkin voivat samat ihmiset väittää, ettei kaasukehän paksuus sinänsä vaikuta Venuksessa tai Maassa, vaan molemmissa juurikin CO2-määrä.
b) Absortioviivojen leveneminen (Maassa ja ehkä Venuksella). Tässä voisi olla osa selitys. Tietoni ovat toistaiseksi ristiriitaiset ja puutteeliset.
c) Lämmön siirtyminen ennen takaisinsäteilyä typelle liike-energiana. Tästä on mielestäni molempiin suuntiin versioita. Että tämä ilmiö nimenomaan söisi sen takaisinsäteilyn olemattomiin ja nyt metsäveli toisaalla esitti, että tämä lisäisi Maassa takaisinsäteilyä Marsiin verrattuna.
d) muut vaihtoehdot
Nythän tämä mielenkiintoiseksi kääntyy.
Eli kun hiilidioksidi sieppaa jo alakorkeuksissa energiaa sen absobtio.ikkunan
taajuudella ja siirtää sen suoraan ilman lämpötilaan , niin jääkös sitten kovin
vähän siepattavaa jäljelle tuonne korkeammalle jossa siepattu energia voi
molekyylien törmäyksien lisäksi siirtyä eteenpäin myös säteilynä?.
Eipä ole hajuakaan mitenkä käy.
Voihan todella olla että ylhäällä kelluvan ja siepattavaa energiaa odottelevan
CO2 molekyylin kannalta planeetan pinta näyttää peräti pimeältä.
Sitten korjaus tuohon edelliseen, eli en kertonut että maassa tapahtuisi marsiin
verrattuna takaisinsäteilyn lisääntymistä vaan näin käy Marsissa. , ja juurikin siksi
että CO2:den absorboima energiakvantti ei siirry samassa määrin suoraan
törmäyksissä ilman lämpötilaksi, vaan takaisinsäteyilyä tapahtuu alakorkeuksista alkaen.
Ja se että noin puolet kaikesta näin säteillystä energiasta karkaa avaruuteen,
tekeekin tämän sieppausprosessin marsin ilmastoa jäähdyttäväksi.
Maassa se ei jäähdytä koska yläilmakehän CO2 on vain viimenen rintama estämässä lämpösäteilyä karkaamista avaruuteen.
Pääpuolustuslinja on kuitenkin alakorkeuksissa ja paljon tehokkaammin
ja vähillä häviöillä toimiva.
Arvatenkin olin sitten käsittänyt tuon yhden kohdan väärin.