Onko ilmastotiede tuottanut osuvia ennusteita? Siis sellaisia, jotka ovat osuneet ilmoitettuihin virherajoihin.
Muut lukivat myös
Ketjusta on poistettu 3 sääntöjenvastaista viestiä.
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 6
Vanhimmat
Eipä kovinkaan hyvin ja monesti asiat ovat menneet nopeammin huonompaan
suuntaan,
Nyt pitää ottaa huomioon että kun tieteellisessä mielessä saadaan tulokseksi
jokin "ennuste" , niin silloin ei ole kellään asiaan osallisella tarkoitus väittää
että näin tulee käymään ja tämä varmasti tiedetään.
Ja tässä tarkoitan vain ilmastotieteen tapaisen suunnattoman monimutkaisten
ja toisiinsa joskus yllättävästi liittyvien tekijöiden sekamelskää, - muiden
tieteenalojen tilanne on jokaisella erikseen erilainen.
Jotenkin onnetonta on että tieteen tekemisen menetelmä ei oikein aukene
"suurelle yleisölle".
Tieteessä etsitään totuutta ja tietoa, mutta pidetään häpeällisenä toimintana
saatujen tulosten sementoimista uskonkappaleiksi.
Tällöin koko prosessi halvaantuu jonkinlaiseksi surkeaksi "lysenkolaisuudeksi"
Tieteenteossa voi olla kyse uuden tiedon etsimisestä, mutta aivan yhtä
olennaista on vanhan tiedon epäily ja sen selventäminen.
Lisäksi yhtä iloinen tapahtuma "heurekan" kanssa on se että löytyy jokin
mehukas "houston we have problem".
Joku aina tällöin joutuu harmistumaan hukkatyöstä mutta semmoista se
tiede nyt vain on.
Tiede on aika nuori keksintö ja kuuluu niihin asioihin jotka keksittiin Euroopan
alueella ja alkuperäinen ponnin oli uskonnonvastaisuus .
Havaittu todellisuus kun oli ristiriidassa uskonnon ja vanhojen pönäköiden
täinpesien, eli Kreikan vanhojen filosofien kirjoitusten kanssa.
Niimpä Euroopan barbaarien perilliset heittivät etelän hetelmät hemmettiin.
ja hävyttömästi alkoivat kysellä asioiden perään.
Epäilen että kyseessä oli jopa geneettisesti periytyvä luonteenlaatu, joka
oli kehittynyt pohjoisen kansojen evoluution aikana.
Alpeilta pohjoiseen oli elämä kiinni siitä että toimiiko jokin keino taikka ei.
Pitikö tieto teistä paikkansa vaiko eksyttiin.
Aina piti varautua pahimpaan, ja epäillä selviytymistä seuraavasta talvesta.
Uskovaiset tuhoutuivat , eli "kukaan ei kuule huutoasi" erämaissa ja umpihangessa.
Tieteenfilosofiasta on kirjoitettu paksuja kirjoja, enkä tässä ala enemmän paasaamaan.
"The strength of a scientific theory is related to the diversity of phenomena it can explain, which is measured by its ability to make falsifiable predictions with respect to those phenomena."
http://en.wikipedia.org/wiki/Scientific_theory
Siis tieteellisen teorian ennustekykyisyys on sen mitta. Sana "falsiable" viittaa periaatteessa kumottaviin, siis testattavissa oleviin, ennusteisiin. Horoskooppi-oppi voi väistää testattavuuden riittävän monimutkaisella selittelyllä, jossa lopulta todetaan väärin menneen ennusteen olleen aina väärin laadittu. Ja oikeaan osuneet ovat sitten oikein laadittuja.
Jos ilmastotiede ei ole tuottanut yhtään testattavissa olevaa ja ilmoitettuihin virherajoihin osunutta ennustetta, niin onko tämä riittävä todiste sen ennustekyvyttömyydelle? Jos noita osuneita ennusteita taas on, niin ensinnäkin ne olisi hyvä esittää ja toisekseen saada sitten selvitys siitä, miten monta värää ennustetta sama tieteenala tuotti samasta ilmiöstä tai ajankohdasta.
Näinhän asia voidaan määritellä, mutta jos oikein mennään käsitevatkaamisen
taikka spedestiikan puolelle niinkuin "yrjöperskeles" saarttaisi sanella, niin yhtä ja
toista voisi määritelmään lisätä.
Jos nyt ottaisi kuitenkin käytännön esimerkin noista napameren jäistä.
Teoriahan oli että lämpötilan nousu on suurinta pohjoisessa ja napajään vähenevät.
Näinhän on käynyt, mutta kun toteutus on tapahtunut jäiden kyseessä ollen
nopeammin kuin ennustettiin, niin onkos nyt sitten epäonnistuttu ja teoriat ovat
pielessä?
Kylläpä asia on niin että teoria osoitti jonkunasteista selityskykyä ja siis
kohtuudella todentui.
Pohjoisnapa on muuten ollut melkein viikon sula, taikka tarkemmin alueen
jääpeite on hajonnut lautoiksi ja on liikkeessä.
Niimpä napa on väliin sula, väliin sijaitsee liikkuvalla jäälautalla.
Sääennusteet antavat aihetta epäillä että neljäs PAC myrsky on tulossa,
ja sen reittin mukaiset tuulet repisivät lisää avovettä näkyviin.
Saapa nähdä.
Vaikkakin kiistassa "alarmisti" vs. "denialismi" ilmastotieteen ennusteiden virheen etumerkillä on väliä, niin raa'asti kyseisen tieteenalan ennustekykyisyyttä arvioitaessa sillä ei niinkään paljon ole väliä. Jos joskus menee yli ja joskus menee ali, niin onko se oikeastaan sen parempi kuin että menisi jatkuvasti systemaattisesti samalta suunnalta ohi? Edellisessähän toki keskiarvo olisi parempi, mutta ennusteiden käyttökelpoisuus taas ei. Äkkiäkös sitä maallikko osaisi lisätä ennusteisiin korjauskertoimen, jos virhe olisi vakioinen tai edes samaan suuntaan.
Eli annettu esimerkki ilmastotieteen ennustevirheestä ei anna virheetöntä tai edes ilmoitettuihin virherajoihinsä ennustekykyistä kuvaa ilmastotieteestä.
Taas kerran tiedoksesi tuo kuva:
http://lasp.colorado.edu/home/wp-content/uploads/2011/01/empirical_model_of_temperature.jpg
Punaisen käyrän (ihmisen vaikutus) eteneminen on pystytty ennustamaan melkoisen tarkasti.
Sinisen ja lilan käyrän (suurimmat luonnolliset vaikuttajat, tulivuoret ja ENSO) etenemisen ennustaminen on jokseenkin mahdotonta.
Pitkässä juoksussa on kuitenkin ihan varmaa, että kaikkien tekijöiden yhteissumma on nouseva.
Tämä yhden vaikuttavan komponentin osuvuusväite voitaisiin tässä ottaa lähtökohdaksi. Kyse on kuitenkin siitä, että onko kokonaisennusteet osuneet virherajoihinsa, vähän samaan tapaan kuin jos höyhenen pudottamista ulkoilmassa ennustaisi pelkästään painovoimateorian ja kaasujen lämpöliikkeen pohjalta tiukoilla virherajoilla. Sitten pieleen menneistä ennusteista sanoisi, että tuulta on mahdotonta huomioida (eikä olisi siis lisännyt sitä edes niihin virherajoihinkaan).