1100-luvun löytö ja YLE

Huomaa surujen olevan kiintiöopiskelijoita.

Suomen kielen juuret juontuvat ajanlaskumme taakse. Ruotsin kieli muotoutui vasta 1200-luvulla Ruotsissa. Kuinka Suomessa olisi voinut olla jo silloin ruotsinkielistä asutusta?


ruotsin kieli
http://www.algonet.se/~fransren/sprhist/klassforn.htm - ruotsiksi
http://fi.wikipedia.org/wiki/Ruotsin_kieli


Wikipediassa suomen kieli:
http://fi.wikipedia.org/wiki/Suomen_kieli

Itämerensuomalaisten kielten, joihin suomikin kuuluu, yhteistä oletettua kantamuotoa, kantasuomea, puhuttiin Suomenlahden molemmin puolin jo ennen ajanlaskumme alkua. Kantasuomi ja saamelaiskielet puolestaan voidaan palauttaa yhteiseen kantamuotoon, jota nimitetään varhaiskantasuomeksi tai suomalais-saamelaiseksi kantakieleksi. Itämerensuomalaiset kielet (myöhäiskantasuomi) ja saamelaiset kielet alkoivat erota toisistaan noin 1000[2]-1500 vuotta ennen ajanlaskun alkua. Tämä eriytyminen oli vähittäistä ja tapahtui paljolti siten, että Etelä-Suomessa asuneet saamelaiset sulautuivat suomalaisten esivanhempiin.





1300–1400-luvuilla Uudenmaan rannikoille saapunut ruotsalaisasutus oli Helsingin perustamisen aikaan ilmeisesti sulauttanut kokonaan itseensä sitä edeltäneen varhaisemman suomalaisasutuksen. Sen muisto on jäänyt elämään ainoastaan joukossa ruotsalaistuneita paikannimiä.

http://kaino.kotus.fi/www/verkkojulkaisut/julk125/helsinki/

Katsotaanpa vähän karttaa ja tehdään vasta sitten johtopäätökset:

http://www.lib.utexas.edu/maps/historical/colbeck/europe_814.jpg



.

"Vanhaa ruotsalaisseutua koko Lounais-Suomi"

Olihan tuo yllä oleva sitaatti vitsi ? Olihan?
Voiko joku olla noin tietämätön maansa historiasta.
Tuo Kaarinasta löydetty kirkonpohja on ajoitettu 1100 l.
Tähän aikaan Aurajoen varressa oli vankka suomalainen
asutus (kirjaimellisesti suomalainen)
Jopa kiihkoruotsinmielinen historijoitsija, filosofian tohtori
Henrik Meinander on joutunut myöntämään että Suomessa
ei ole mitään merkkejä Ruotsalaisista ennen 1250 l.
Vasta Birger Jaarlin (1200-1266) suorittaman sotaretken
jälkeen Suomi liitettiin Ruotsiin.
Tällöin aloitettiin kirkkojen ja linnojen rakentaminen.
Myös ruotsinkieli Suomessa on tältä ajalta.
Suomen vanhin kirkko on Ahvenanmaalla joka rakennettiin
suomalaisten vanhalle kulttipaikalle Jomalaan (jumala) 1270 l.

1100 Luvulla siis oltiin Varsinais-Suomessa kristittyjä ja
Tanskan Lundin arkkipiispan alaisuudessa uskonnollisesti.
Ennen kaikkea - täällä asui suomalaisia.
Ruotsalaiset olivat tuolloin vielä svealaisia ja gööttejä.
Tukholmaakin käytiin rakentamaan vasta 1250 l.

Tuo kirkon löytyminen todistaa vanhasta, suomalaisesta
kaupinkimaisesta asumisesta rautakauden Suomessa.

Aitosuomalaisia on kaikki ne jotka tuntevat olevansa suomalaisia. Me suomalaiset haluamme olla Suomen kivikautisten maalausten maalanneiden jälkeläisiä ja siksi koemme olevamme kotonamme täällä. Tutkimusten mukaan uskon että olemme siihen myös oikeutettuja.

Tällaisia suomalaisia ei voi olla ne jotka eivät itse sitä halua, vaan korostavat tulleensa paljon kivikauden jälkeen, vasta kun Suomen alue oli osa Ruotsia.

Suomalaiset ovat ihan tyytyväisiä että ovat suomalaisia ja he kokevat olevansa suomalaisia identiteetiltään. Suomenkielinen on Suomessa kotonaan ja kokee olevansa omiensa joukossa.

Monella suomenkielisellä on ulkomainen sukuhistoria ja heidän suku on tullut jostain muualta mutta he eivät sitä korosta tai edes ajattele. Se vaan sattuu olemaan heidän oma yksilöllinen sukutarina.

Suomenruotsalainen joutuu ajattelemaan monimutkaisemmin pystyäkseen perustelemaan etuoikeutensa muiden suomalaisten yläpuolella.

Perustellakseen etuoikeutensa suomenruotsalaiset uskottelevat olevansa muualta tulleita, ylempänä muita suomalaisia, ja siten ansaitsevasa muita paremmat mahdollisuudet elämässä. Vielä satoja vuosia myöhemminkin he haluavat korostaa olevansa jostain muualta tulleita mamuja. Heidän puheensa ovat ristiriidassa heidän historiaansa. Monien etuoikeuksien
takia suomenruotsalaisuuteen on muodostunut identiteetti johon kuuluu olennaisena osana turhamaisuus ja nousukkuus.

Suomenruotsalainen identiteetti kokee jatkuvasti olevansa vieraiden joukossa Ruotsissa ja Suomessakin. Onko se 'lainahöyhenissä' esiintyminen niin hauskaa, etuisuuksien lisäksi?

usannaa kirjoitti:

Aitosuomalaisia on kaikki ne jotka tuntevat olevansa suomalaisia. Me suomalaiset haluamme olla Suomen kivikautisten maalausten maalanneiden jälkeläisiä ja siksi koemme olevamme kotonamme täällä. Tutkimusten mukaan uskon että olemme siihen myös oikeutettuja.

Tällaisia suomalaisia ei voi olla ne jotka eivät itse sitä halua, vaan korostavat tulleensa paljon kivikauden jälkeen, vasta kun Suomen alue oli osa Ruotsia.

Suomalaiset ovat ihan tyytyväisiä että ovat suomalaisia ja he kokevat olevansa suomalaisia identiteetiltään. Suomenkielinen on Suomessa kotonaan ja kokee olevansa omiensa joukossa.

Monella suomenkielisellä on ulkomainen sukuhistoria ja heidän suku on tullut jostain muualta mutta he eivät sitä korosta tai edes ajattele. Se vaan sattuu olemaan heidän oma yksilöllinen sukutarina.

Suomenruotsalainen joutuu ajattelemaan monimutkaisemmin pystyäkseen perustelemaan etuoikeutensa muiden suomalaisten yläpuolella.

Perustellakseen etuoikeutensa suomenruotsalaiset uskottelevat olevansa muualta tulleita, ylempänä muita suomalaisia, ja siten ansaitsevasa muita paremmat mahdollisuudet elämässä. Vielä satoja vuosia myöhemminkin he haluavat korostaa olevansa jostain muualta tulleita mamuja. Heidän puheensa ovat ristiriidassa heidän historiaansa. Monien etuoikeuksien
takia suomenruotsalaisuuteen on muodostunut identiteetti johon kuuluu olennaisena osana turhamaisuus ja nousukkuus.

Suomenruotsalainen identiteetti kokee jatkuvasti olevansa vieraiden joukossa Ruotsissa ja Suomessakin. Onko se 'lainahöyhenissä' esiintyminen niin hauskaa, etuisuuksien lisäksi?

Lue lisää

"uskottelevat olevansa muualta tulleita, ylempänä muita suomalaisia, ja siten ansaitsevasa muita paremmat mahdollisuudet elämässä"
Mistä me olemme tulleet ei merkitse mitään, jokainen ihminen tulee jostain niin suomenkielinenkin. Mutta se merkitsee että koemme olevamme osaa tätä maata koska meillä ei ole muuta kotimaata. Ylemmyydestä en tiedä - samanlaiset maanviljelijät olivat mummolan naapurit vaikka olivat suomenkieliset. Tekivät asiat vähän toisella tavalla mutta smanlaiset kuitenkin. Mutta sinä koet että jos iihminen on ruotsinkielinen ja haluaa tietyissä tilateissa käyttää omaa äidinkieltänsä se loukkaa suomenkielistä. Kuka on ylimielinen kun kieltää toiselta sen josta itse pitää voimakkaasti kiinni?

"identiteetti kokee jatkuvasti olevansa vieraiden joukossa Ruotsissa ja Suomessakin" --- Sen verran siis tiedät meistä. Päivastoin koemme olevamme kotona Suomessa sekä koko Pohjoismaissa.

Tyhmät surut kirjoitti:

Huomaa surujen olevan kiintiöopiskelijoita.

"Huomaa surujen olevan kiintiöopiskelijoita. "

Tiesitkö että vasta viimeisen 150 aikana kulkeminen maitse on helpottunut vastaamaan edes malkain vesitieliikkumisen helpoutta. Näin ollen matka Ruotsin Itärannikolta Turkuun on paljon helpompi ja nopeampi kuin esimerkikis matka Hämeenlinnasta Turkuun.

Ja kun tähän itsetäänselvyyteen lisätään tieto siitä että rannikoiden Skandinaavit olivat eteviä meren- ja sisävesikulkijoita, hyvin ekspansiivisia kauppareittien varmistajia, ja kalastukseen erikoistuneita niin ei todellakaan liene kovin vaikea uskoa sitä että nämä rannikkoeläjät elelivät myös meidän ranikolla ja suurten jokien alajuoksuilla.

Suomensukuisilla kansoilla oli keskimäärin vähemmän saaristoon ja rannikkoon kytketyt elintavat. Tämä näkyy esimerkiksi jo muinaislöytöjen venetyypeistä ja veneiden tiheydessä.

Toinen ero oli että suomensukuisten maanviljely perustui enemmän kaskenpolttoon kuin pysyvien peltojen raivaamiseen. Kaskenpoltossa yhdessä paikassa viljellään vain muutama vuosi jonka jälkeen poltetaan taas uutta metsää. Pysyvien peltojen viljely yleistyi rannikolle tulleiden ruotsinkielisten toimesta Suomessa (nykyiseltä nimeltään Varsinais-Suomi) ja pohjanmaalla.


Ja kaiken kaikkiaan on muistettava että koko Pohjolan historia on lyhyt. Jääkauden aikana ja vuosituhannet sen jälkeen suurin osa jään ja/tai veden peitossa. Varsinkin rannikkoseutu laajenee edelleen maannousun myötä.

Pohjanmaan ja Suomi (nykyiseltä nimeltään Varsinais-Suomi), ovat nousseet vedestä kohtalaisen hiljattain. Siksi alueet ovatkin niin viljavia, ja täynnä ruotsalaisia uudisraivaajia.

Rannikon ruotsinkielisyys siis liittyy sekä viikinkityyppiseen elintapaan että peltoraivaukseen perustuvan maanviljelyn ylesitymiseen 700-1300 vuotta sitten.

Silloin koko maan väestö oli muutamasta tuhannesta kahteenkymmeneen tuhanteen. Tampereelta koilliseen maa oli käytänössä tyhjä. Kainuu asutettiin kunninkaan määräyksestä ja sinne muuttaneille rukiin kaskiviljelijöille myönnettiin verovapaus muutamaksi vuodeksi 1600-luvulla. Vain hiukan myöhemmin tiheämmin asutetussa Keski-Ruotsissa kaskiviljely kiellettiin, kun puutavaran saanti suhteessa kysyntään vaikeutui..

Osa työttömiksi jääneistä suomenkielisistä kaskiviljelijöistä työllistettiin Uudessa Ruotsissa (Amerikassa) timpureina ja maanviljelijöinä. Osa siirtyi jatkamaan kaskiviljelyä huomattavasti väljemmin asutettuun itäiseen puoliskoon. Osa jäi alloilleen maanviljelijöiksi. Näin siis työmarkkinat toimivat silloinkin. Eri ammttien taitajat liikkuivat ammattiensa mukaan kulloinkin suotuisille alueille.

Tämä suuri kaari heijastuu myös kielissämme. Suomenkieli on rikas metsä- ja järviluonnon ja maatalouden termeissä. Ruotsinkieli on rikasta kaikessa merenkulkuun ja veneisiin liittyvässä.

usunna kirjoitti:

Suomen kielen juuret juontuvat ajanlaskumme taakse. Ruotsin kieli muotoutui vasta 1200-luvulla Ruotsissa. Kuinka Suomessa olisi voinut olla jo silloin ruotsinkielistä asutusta?


ruotsin kieli
http://www.algonet.se/~fransren/sprhist/klassforn.htm - ruotsiksi
http://fi.wikipedia.org/wiki/Ruotsin_kieli


Wikipediassa suomen kieli:
http://fi.wikipedia.org/wiki/Suomen_kieli

Itämerensuomalaisten kielten, joihin suomikin kuuluu, yhteistä oletettua kantamuotoa, kantasuomea, puhuttiin Suomenlahden molemmin puolin jo ennen ajanlaskumme alkua. Kantasuomi ja saamelaiskielet puolestaan voidaan palauttaa yhteiseen kantamuotoon, jota nimitetään varhaiskantasuomeksi tai suomalais-saamelaiseksi kantakieleksi. Itämerensuomalaiset kielet (myöhäiskantasuomi) ja saamelaiset kielet alkoivat erota toisistaan noin 1000[2]-1500 vuotta ennen ajanlaskun alkua. Tämä eriytyminen oli vähittäistä ja tapahtui paljolti siten, että Etelä-Suomessa asuneet saamelaiset sulautuivat suomalaisten esivanhempiin.





1300–1400-luvuilla Uudenmaan rannikoille saapunut ruotsalaisasutus oli Helsingin perustamisen aikaan ilmeisesti sulauttanut kokonaan itseensä sitä edeltäneen varhaisemman suomalaisasutuksen. Sen muisto on jäänyt elämään ainoastaan joukossa ruotsalaistuneita paikannimiä.

http://kaino.kotus.fi/www/verkkojulkaisut/julk125/helsinki/

Lue lisää

"Suomen kielen juuret juontuvat ajanlaskumme taakse. Ruotsin kieli muotoutui vasta 1200-luvulla Ruotsissa"

Eli haluatko sanoa että suomalaiset ovat elänneet eristyksissä metsien siimeksessä ikuisesti, kun taas ruotslaiset ovat olleet kautta historian dynaamisempia ja suvaitsevampia.

No ainakin tämä tarkoittaisi että ruotsalaiset ovat geneettisesti hiukan vähemmän degeneroituneita.

Onneksi olet tietysti väärässä.

"ruotsalaisasutus oli Helsingin perustamisen aikaan ilmeisesti sulauttanut kokonaan itseensä sitä edeltäneen varhaisemman suomalaisasutuksen"

Jo silloin tulivat siis toimeen jopa niin hyvin että mentiin naimisiin yli kielirajojen.

Toisaalta sitä "alkuperäsiväestöä" oli luultavasti hyvin vähän ja sitä paitsi sillä oli tapana muuttaa aina muutaman vuoden jälkeen kaskeamaan toiseen paikkaan.

Ruotslaisasutus perustui peltojen raivaamiseen ja niiden viljelyyn joka on luonteeltaan paikkaan sidottua.

Vielä 1600-1700 luvulla koko Pohjolan (ja Venäjän-Karjalan) kaksiviljely oli suurimmilta osin suomensukuisten ammattimiesten käsissä (metsäsuomalasiet oli tuttu käsite myös Ruotsin ja Norjan metsissä), kunnes se vähitellen yhä suuremmassa osassa maata kiellettiin. Koillismaalla sitä harrastettiin vielä 1900-luvun alussa. Siinä vaiheessa vain vajaa 1000 vuotta vanha peltoviljelymalli oli vakiintunut koko alueelle.

Ruotsalaisnerot kirjoitti:

Katsotaanpa vähän karttaa ja tehdään vasta sitten johtopäätökset:

http://www.lib.utexas.edu/maps/historical/colbeck/europe_814.jpg



.

Lue lisää

"Katsotaanpa vähän karttaa ja tehdään vasta sitten johtopäätökset:"

Karttaa kuvastaa hyvin 1200-lukua edeltävää heimohallintoaikaa. Heimohallinto aika oli kuitenkin lähestymässä loppuaan kun maalueeseen sidottu peltiviljely, ja teollisuus, sekä vesireittien kaupankäynnin tärkeys teki alueista ja vesireitetistä strategisesti tärkeitä. Näiden puolustamiseen tarvittiin voimaa, jota haettiin heimoyhteenliiyttymistä.

Myös kirkko oli hiljattain hajonut itäiseen ja läntiseen jotka kävivät kilpajuoksua "sieluista".

Meidän leveysasteilla syntyi kaksi vahvaa heimoyhteenliittymää: itäisen kirkon Novgorod ja läntisen kirkon "sveeat ja göötat". Tanskan liitymät ja Viron liitymät vaikuttivat aika ajoin myös nyklyisen Suomen alueella.

Yhteenliitymille tyypillistä oli yhä vahvemmat "valtionomaiset" rakenteet (yhteinen puolustus, yhteinen laki, yhteinen kuningas, piispa, jne). Siihen päättyi heimohallintomalli. Heimojen oli liityttävä vahvempaan pärjätäkeen.

Pohjolassa oli myös toinen piirre jota kannattaa muistaa: Suurin osa alueesta oli käytännössä tyhjää; väkiluku oli erittäin alhainen eikä pysyviä rakenteita ollut juuri yhtään. Alueet otettiin siis käyttöön uudisraivaamisella.

Suomen heimot jaakaantuivat kolmeen suurempaan liittoumaan: Keski-Ruotsin, Novgorodin ja Viroon. Mitään vahvaa suurta "suomalaista" liittoumaa ei koskaan syntynyt". Suurin syy lienee toisaalta väenmäärän pienuus. Muitakin syitä löytyy. Suomensukusiet eivät olleet korostetusti merenkulkijoita, ja eivät olleet kovin kytkettyjä paikkaan (kaskiviljely, metsästys ja keräily on liikkuva ammatti).

Yllä mainitut kolme liittymää kasvoivat, ja kun lopulta tänne luotiin valtioita niin kaikki suomensuksuisetheimot oli liitoutuneet johonkin näistä.

Heimohallintomallia häiritsivät alituiset kahakat ja sodat, jotka eivät tietenkään pitkän päälle hyödytä ketään. Valtiomallit olivat sisältä vakaampia, joskin tietysti valtiot sotivat kenskenään. Siksi valtiomalli mahdollisti elintason nousun tehokkaammin kuin heimhallinto.

Ne heimot jotka tulivat liittymään Ruotsiin oli siinä mielessä onnekkaita että Ruotsissa kiellettiin orjuus jo 1300-luvulla. Naapurimaissa tämä jatkui vielä vuosistaoja eteenpäin. Venjän puolelle jääneet heimot saivat sietää maaorjuutta aina vuoteen 1863 asti. Ruotsin hallintomalli oli monessa muussakin mielessä hyvin edistyksellinen. Voimme olla esiisiemme saavutuksesta ylpeitä!

p.ersu kirjoitti:

"Vanhaa ruotsalaisseutua koko Lounais-Suomi"

Olihan tuo yllä oleva sitaatti vitsi ? Olihan?
Voiko joku olla noin tietämätön maansa historiasta.
Tuo Kaarinasta löydetty kirkonpohja on ajoitettu 1100 l.
Tähän aikaan Aurajoen varressa oli vankka suomalainen
asutus (kirjaimellisesti suomalainen)
Jopa kiihkoruotsinmielinen historijoitsija, filosofian tohtori
Henrik Meinander on joutunut myöntämään että Suomessa
ei ole mitään merkkejä Ruotsalaisista ennen 1250 l.
Vasta Birger Jaarlin (1200-1266) suorittaman sotaretken
jälkeen Suomi liitettiin Ruotsiin.
Tällöin aloitettiin kirkkojen ja linnojen rakentaminen.
Myös ruotsinkieli Suomessa on tältä ajalta.
Suomen vanhin kirkko on Ahvenanmaalla joka rakennettiin
suomalaisten vanhalle kulttipaikalle Jomalaan (jumala) 1270 l.

1100 Luvulla siis oltiin Varsinais-Suomessa kristittyjä ja
Tanskan Lundin arkkipiispan alaisuudessa uskonnollisesti.
Ennen kaikkea - täällä asui suomalaisia.
Ruotsalaiset olivat tuolloin vielä svealaisia ja gööttejä.
Tukholmaakin käytiin rakentamaan vasta 1250 l.

Tuo kirkon löytyminen todistaa vanhasta, suomalaisesta
kaupinkimaisesta asumisesta rautakauden Suomessa.

Lue lisää

"Tähän aikaan Aurajoen varressa oli vankka suomalainen
asutus (kirjaimellisesti suomalainen)"

Mistä sinä sen voit tietää?

Viikingit olivat eräs Pohjois-Euroopan "kansa" joka halliti merenkulun muita paremmin ja asutti siksi rannikoita ja jokien aukkoja aika suvereenisti. Tämä oli Skandinnavinen kansa.

Pohjolaan sisämaassa harrastettiin yleisesti kaskiviljelyä, joka ei ole kovin kiinteästi paikkaan sidottu. Peltoviljely yleistyi Etelä-Ruotsissa ja Baltian maissa ennen meitä. Ja koska vesitse oli paljon helpompi liikkua kuin maitse voidaan hyvin olettaa että ensimmäiset peltovilöjelijät tulivat vetten yli etelä- ja lounaisrannikollemme juuri näiltä lähialueilta uudisraivaajiksi. Ruotsinkielisiä peltoviljelijöitä oli Suomessa jo ennen Birger Jarlia!

On siis aika todennäköistä että 1100-luvulla Turun tienoo oli ruiotsinkielisten kalastajien ja peltoviljelijöiden asuttama. Kauppaa tietysti käytiin sisämaan asukkaiden kanssa; turkiksia, kaskiviljaa, riistaa vaihdettiin suolaan ja työkaluihin (esim. auroja).

Myös Itämeren hansankaupan esiaste tuli ennen Birger Jarlia. Tämäkin puhuu sen puolesta että Aurajoen aukkoa hallitsi ja asutti kaupankäynnin valtiaat. Itämerellä näitä oli silloin pari Saksalais-Roomalisen keisarikunnan ruhtinaskuntaa Itämeren rannikolla, Tanska sekä Sveeojen ja Göötien kasvava yhä enemmän valtionpiirteitä saanut heimoyhteenliittymä. Kaikki nämä oli sattumoisin myös merenkulkijoita toisin kuin suomensukuiset. Juuri Aurajoen alueella on luonnollista kuvitella että sinne tultiin nykyisen Tukholamn suunnalta.

"Vasta Birger Jaarlin (1200-1266) suorittaman sotaretken
jälkeen Suomi liitettiin Ruotsiin."

Tuon ristiretken alkaessa Turun seutu oli jo aikaisemmin liittoutunut lahden yli ruotsalaisten kanssa ja Turun linna oli jo rakennettu. Seudun asukkaat tarvistivat apua häätääkseen hämäläiset kimpustaan jotka kävivät Suomessa (nyk. Varsinais-Suomi) ryöstöretkillään. Biger Jarl solmi ensin sopimuksen Laatokan-Karjalan heimojen kanssa, ja lyhyen sodankäynnin jälkeen hämäläisetkin liittyivät (hämäläisetn huolena oli sekä novgorodilaisten ja tanskalaisten ryöstöretket). Näin siis nykyinen Etelä-Suomi oli pitkälti liittynyt Ruotsiin.

"Henrik Meinander on joutunut myöntämään että Suomessa
ei ole mitään merkkejä Ruotsalaisista ennen 1250"

No Ruotsihan perustettiin valtiona noihin aikoihin. Suuri osa suomalaisista heimoista oli liittynyt ruotsalaisiin mahtiheimoihin jo ennen Ruotsin valtion syntymistä.

"Ennen kaikkea - täällä asui suomalaisia."

No koko maassa ei asunut kuin joitakin tuhansia ihmisiä - etypäässä suomensuksuisia. Varsinaista peltomaanviljelyä ei käytännössä katsoen ollut. Maamme oli tyhjä uudisraivaajille eri puolilta.

Vuoden 1250- jälkeen tämä oli Ruotsin valtiota, ja kuningas saattoi organisoida uudisraivaamisen haluamallaan tavalla. Kuninkaan kannalta paras tapa on yleensä se joka aiheuttaa vähiten sisäistä kitkaa. Siirretään ihmisiä tiheämältä alueelta väljempään maastoon. Siksi länsirannikkomme ensiämäsiset peltoviljelijät tulivat Etelä-Ruotsin tiheimmin asutuilta alueilta uudisraivaajiksi kuninkaan kehoituksesta.

rautaako? kirjoitti:

"Huomaa surujen olevan kiintiöopiskelijoita. "

Tiesitkö että vasta viimeisen 150 aikana kulkeminen maitse on helpottunut vastaamaan edes malkain vesitieliikkumisen helpoutta. Näin ollen matka Ruotsin Itärannikolta Turkuun on paljon helpompi ja nopeampi kuin esimerkikis matka Hämeenlinnasta Turkuun.

Ja kun tähän itsetäänselvyyteen lisätään tieto siitä että rannikoiden Skandinaavit olivat eteviä meren- ja sisävesikulkijoita, hyvin ekspansiivisia kauppareittien varmistajia, ja kalastukseen erikoistuneita niin ei todellakaan liene kovin vaikea uskoa sitä että nämä rannikkoeläjät elelivät myös meidän ranikolla ja suurten jokien alajuoksuilla.

Suomensukuisilla kansoilla oli keskimäärin vähemmän saaristoon ja rannikkoon kytketyt elintavat. Tämä näkyy esimerkiksi jo muinaislöytöjen venetyypeistä ja veneiden tiheydessä.

Toinen ero oli että suomensukuisten maanviljely perustui enemmän kaskenpolttoon kuin pysyvien peltojen raivaamiseen. Kaskenpoltossa yhdessä paikassa viljellään vain muutama vuosi jonka jälkeen poltetaan taas uutta metsää. Pysyvien peltojen viljely yleistyi rannikolle tulleiden ruotsinkielisten toimesta Suomessa (nykyiseltä nimeltään Varsinais-Suomi) ja pohjanmaalla.


Ja kaiken kaikkiaan on muistettava että koko Pohjolan historia on lyhyt. Jääkauden aikana ja vuosituhannet sen jälkeen suurin osa jään ja/tai veden peitossa. Varsinkin rannikkoseutu laajenee edelleen maannousun myötä.

Pohjanmaan ja Suomi (nykyiseltä nimeltään Varsinais-Suomi), ovat nousseet vedestä kohtalaisen hiljattain. Siksi alueet ovatkin niin viljavia, ja täynnä ruotsalaisia uudisraivaajia.

Rannikon ruotsinkielisyys siis liittyy sekä viikinkityyppiseen elintapaan että peltoraivaukseen perustuvan maanviljelyn ylesitymiseen 700-1300 vuotta sitten.

Silloin koko maan väestö oli muutamasta tuhannesta kahteenkymmeneen tuhanteen. Tampereelta koilliseen maa oli käytänössä tyhjä. Kainuu asutettiin kunninkaan määräyksestä ja sinne muuttaneille rukiin kaskiviljelijöille myönnettiin verovapaus muutamaksi vuodeksi 1600-luvulla. Vain hiukan myöhemmin tiheämmin asutetussa Keski-Ruotsissa kaskiviljely kiellettiin, kun puutavaran saanti suhteessa kysyntään vaikeutui..

Osa työttömiksi jääneistä suomenkielisistä kaskiviljelijöistä työllistettiin Uudessa Ruotsissa (Amerikassa) timpureina ja maanviljelijöinä. Osa siirtyi jatkamaan kaskiviljelyä huomattavasti väljemmin asutettuun itäiseen puoliskoon. Osa jäi alloilleen maanviljelijöiksi. Näin siis työmarkkinat toimivat silloinkin. Eri ammttien taitajat liikkuivat ammattiensa mukaan kulloinkin suotuisille alueille.

Tämä suuri kaari heijastuu myös kielissämme. Suomenkieli on rikas metsä- ja järviluonnon ja maatalouden termeissä. Ruotsinkieli on rikasta kaikessa merenkulkuun ja veneisiin liittyvässä.

Lue lisää

"Suomensukuisilla kansoilla oli keskimäärin vähemmän saaristoon ja rannikkoon kytketyt elintavat. Tämä näkyy esimerkiksi jo muinaislöytöjen venetyypeistä ja veneiden tiheydessä."
Suomensukuiset kansathan nimenomaan tunnettiin siitä, että he olivat venekansaa, joka vaelsi sisämaan isojen jokien ja järvien vesireittejä pitkin.

Tietenkin se oli sisävesiliikenteeseen keskittynyttä, kun suomalaissukuisten kansojen alueilla, ei sitä merenrantaa niin isommin ollut. Mutta tämä tausta näkyy vielä jopa vanhoissa keski-Eurooppalaisissa unkarilaisissa hautamuistoissa, jotka olivat veneen keulan muotoisia.

"Siksi alueet ovatkin niin viljavia, ja täynnä ruotsalaisia uudisraivaajia. "
Hienoa että sinäkin myönnät viimein, ettei Pohjanmaan rannikon ruotsinkieliset olleet mitään köyhää väestöä.

"Toinen ero oli että suomensukuisten maanviljely perustui enemmän kaskenpolttoon kuin pysyvien peltojen raivaamiseen."
Peltojen raivaus yleistyi jo paljon ennen ruotsinkielisten tuloa, eli se on opittu balteilta ja aikaisemmilta esigermaaneilta jotka tulivat Suomen lounaisrannikolle ja sulautuivat suomenkieliseen väestöön täysin.

Kaskenpolttokin oikeastaan levisi varsin myöhään Suomeen, eli vasta joskus hieman ennen vuosituhannen vaihetta, kun savolaiset oppivat karjalaisilta kaskeamisen, alkoi kaskeaminen suuremmassa mittakaavassa, niin että sillä pystyi suuremmat ihmismassat elämään. Sitä ennen se oli pienimuotoista, lähinnä täydentävä elinkeino jolla saatiin monipuolistettua ruokavaliota.

"Pysyvien peltojen viljely yleistyi rannikolle tulleiden ruotsinkielisten toimesta Suomessa (nykyiseltä nimeltään Varsinais-Suomi) ja pohjanmaalla."
Varmasti he lisäsivät peltojen raivausta ja toivat uusia tekniikoita, mutta kyllä maata oli viljelty luonaassa pitkät ajat ennen ruotsalaisia.

"Rannikon ruotsinkielisyys siis liittyy sekä viikinkityyppiseen elintapaan että peltoraivaukseen perustuvan maanviljelyn ylesitymiseen 700-1300 vuotta sitten."
Rannikon ruotsinkielisyys perustuu pitkälti invaasioon, jota on tuettu Ruotsin valtakunnan taholta eri aikoina. Etelä-Pohjanmaalla ei edes ole sellaisia historiallisia vanhoja ruotsalaisseutuja kovinkaan paljon, jotka eivät olisi olleet 1300 vuotta sitten meren alla.

"Silloin koko maan väestö oli muutamasta tuhannesta kahteenkymmeneen tuhanteen. "
No siitä voidaan lähteä että nyky-Suomen alueella on jo pelkällä metsästyksellä ja kalastuksella elänyt aina vähintään puolensataatuhatta ihmistä. Tietenkin osa heistä oli pohjoisen saamelaisia, ja myöhemmin sulautuneita etelän saamea puhuvia.

" Suomenkieli on rikas metsä- ja järviluonnon ja maatalouden termeissä. Ruotsinkieli on rikasta kaikessa merenkulkuun ja veneisiin liittyvässä. "
Kyllä sisävesilläkin veneitä käytettiin, ja muutenkin tuo jaottelusi on varsin kaavamainen ja kuvaa enemmänkin omaa käsitystäsi.

Maatalalouden termit ovat uusia ja paljolti lainaa, sen sijaan metsästykseen ja kalastukseen sekä myös veneilyyn liittyvät termit ovat varsin vanhoja kaikissa suomalaisten sukukielissä.

rautaako? kirjoitti:

"Suomen kielen juuret juontuvat ajanlaskumme taakse. Ruotsin kieli muotoutui vasta 1200-luvulla Ruotsissa"

Eli haluatko sanoa että suomalaiset ovat elänneet eristyksissä metsien siimeksessä ikuisesti, kun taas ruotslaiset ovat olleet kautta historian dynaamisempia ja suvaitsevampia.

No ainakin tämä tarkoittaisi että ruotsalaiset ovat geneettisesti hiukan vähemmän degeneroituneita.

Onneksi olet tietysti väärässä.

"ruotsalaisasutus oli Helsingin perustamisen aikaan ilmeisesti sulauttanut kokonaan itseensä sitä edeltäneen varhaisemman suomalaisasutuksen"

Jo silloin tulivat siis toimeen jopa niin hyvin että mentiin naimisiin yli kielirajojen.

Toisaalta sitä "alkuperäsiväestöä" oli luultavasti hyvin vähän ja sitä paitsi sillä oli tapana muuttaa aina muutaman vuoden jälkeen kaskeamaan toiseen paikkaan.

Ruotslaisasutus perustui peltojen raivaamiseen ja niiden viljelyyn joka on luonteeltaan paikkaan sidottua.

Vielä 1600-1700 luvulla koko Pohjolan (ja Venäjän-Karjalan) kaksiviljely oli suurimmilta osin suomensukuisten ammattimiesten käsissä (metsäsuomalasiet oli tuttu käsite myös Ruotsin ja Norjan metsissä), kunnes se vähitellen yhä suuremmassa osassa maata kiellettiin. Koillismaalla sitä harrastettiin vielä 1900-luvun alussa. Siinä vaiheessa vain vajaa 1000 vuotta vanha peltoviljelymalli oli vakiintunut koko alueelle.

Lue lisää

"Eli haluatko sanoa että suomalaiset ovat elänneet eristyksissä metsien siimeksessä ikuisesti, kun taas ruotslaiset ovat olleet kautta historian dynaamisempia ja suvaitsevampia"
Se varmaan tarkoitti sitä, että suomenkielen historia on paljon vanhempi kuin ruotsin kielen. Suomea ja sen esimuotoja on puhuttu maaperällä pitkään ennen kuin nykyistä ruotsia oli edes olemassa.

"Jo silloin tulivat siis toimeen jopa niin hyvin että mentiin naimisiin yli kielirajojen."
Ainahan sitä on tapahtunut, ainakin täällä Pohjanmaalla. Oikeastaan tämä nykyinen jyrkkä kieliraja syntyi vasta joskus 1800-luvun lopulla, ja paljolti ruotsinkielisten toimesta, kun he halusivat eristäytyä muusta suomenkielisestä Pohjanmaasta. Sitä ennen oli varsin tavallista naimisiinmeno eli kieliryhmien välillä.

"Toisaalta sitä "alkuperäsiväestöä" oli luultavasti hyvin vähän ja sitä paitsi sillä oli tapana muuttaa aina muutaman vuoden jälkeen kaskeamaan toiseen paikkaan."
Hämäläiset eivät juurikaan kaskenneet, ja heillä ei luultavasti edes ollut erillisiä kaskeamiseen sopivia lajikkeita kuten savolaisilla oli.

"Ruotslaisasutus perustui peltojen raivaamiseen ja niiden viljelyyn joka on luonteeltaan paikkaan sidottua."
Länsisuomalaisten ja ruotsinkielisten elämäntavat eivät juurikaan eronneet toisistaan.

"Vielä 1600-1700 luvulla koko Pohjolan (ja Venäjän-Karjalan) kaksiviljely oli suurimmilta osin suomensukuisten ammattimiesten käsissä (metsäsuomalasiet oli tuttu käsite myös Ruotsin ja Norjan metsissä), kunnes se vähitellen yhä suuremmassa osassa maata kiellettiin."
Suomessa oli selvä alue jossa oli kaskimaat, ja alue jossa ei ollut kaskeamista, vaan siellä joko harrastettiin samaa tavallista maanviljelystä, mitä nykyäänkin.

Viljan ja juurikkaiden peltoviljelyn lisäksi tulvaniityltä koottiin heinää, ja karja laidunnettiin kesäisin metsässä. Lisäksi länsi- ja etelä-Suomen metsät käytettiin 1600-1700 varsin tehokkaasti tervanpolttoon, joka levisi vasta myöhemmin huonojen kulkuyhteyksien takana olevaan itä-Suomeen.

rautaako? kirjoitti:

"Katsotaanpa vähän karttaa ja tehdään vasta sitten johtopäätökset:"

Karttaa kuvastaa hyvin 1200-lukua edeltävää heimohallintoaikaa. Heimohallinto aika oli kuitenkin lähestymässä loppuaan kun maalueeseen sidottu peltiviljely, ja teollisuus, sekä vesireittien kaupankäynnin tärkeys teki alueista ja vesireitetistä strategisesti tärkeitä. Näiden puolustamiseen tarvittiin voimaa, jota haettiin heimoyhteenliiyttymistä.

Myös kirkko oli hiljattain hajonut itäiseen ja läntiseen jotka kävivät kilpajuoksua "sieluista".

Meidän leveysasteilla syntyi kaksi vahvaa heimoyhteenliittymää: itäisen kirkon Novgorod ja läntisen kirkon "sveeat ja göötat". Tanskan liitymät ja Viron liitymät vaikuttivat aika ajoin myös nyklyisen Suomen alueella.

Yhteenliitymille tyypillistä oli yhä vahvemmat "valtionomaiset" rakenteet (yhteinen puolustus, yhteinen laki, yhteinen kuningas, piispa, jne). Siihen päättyi heimohallintomalli. Heimojen oli liityttävä vahvempaan pärjätäkeen.

Pohjolassa oli myös toinen piirre jota kannattaa muistaa: Suurin osa alueesta oli käytännössä tyhjää; väkiluku oli erittäin alhainen eikä pysyviä rakenteita ollut juuri yhtään. Alueet otettiin siis käyttöön uudisraivaamisella.

Suomen heimot jaakaantuivat kolmeen suurempaan liittoumaan: Keski-Ruotsin, Novgorodin ja Viroon. Mitään vahvaa suurta "suomalaista" liittoumaa ei koskaan syntynyt". Suurin syy lienee toisaalta väenmäärän pienuus. Muitakin syitä löytyy. Suomensukusiet eivät olleet korostetusti merenkulkijoita, ja eivät olleet kovin kytkettyjä paikkaan (kaskiviljely, metsästys ja keräily on liikkuva ammatti).

Yllä mainitut kolme liittymää kasvoivat, ja kun lopulta tänne luotiin valtioita niin kaikki suomensuksuisetheimot oli liitoutuneet johonkin näistä.

Heimohallintomallia häiritsivät alituiset kahakat ja sodat, jotka eivät tietenkään pitkän päälle hyödytä ketään. Valtiomallit olivat sisältä vakaampia, joskin tietysti valtiot sotivat kenskenään. Siksi valtiomalli mahdollisti elintason nousun tehokkaammin kuin heimhallinto.

Ne heimot jotka tulivat liittymään Ruotsiin oli siinä mielessä onnekkaita että Ruotsissa kiellettiin orjuus jo 1300-luvulla. Naapurimaissa tämä jatkui vielä vuosistaoja eteenpäin. Venjän puolelle jääneet heimot saivat sietää maaorjuutta aina vuoteen 1863 asti. Ruotsin hallintomalli oli monessa muussakin mielessä hyvin edistyksellinen. Voimme olla esiisiemme saavutuksesta ylpeitä!

Lue lisää

Nyt yrität näköjään tuoda käsityksen, että koska Suomen alueella sisämaassa ei ollut paljoa peltoviljelyä ja väestöä, niin on okei lukea sellainen alue tyhjäksi ja ottaa haltuun?

"Meidän leveysasteilla syntyi kaksi vahvaa heimoyhteenliittymää: itäisen kirkon Novgorod ja läntisen kirkon "sveeat ja göötat". Tanskan liitymät ja Viron liitymät vaikuttivat aika ajoin myös nyklyisen Suomen alueella."
No olihan niitä nyt paljon muitakin. Idässä oli useita slaavien ja suomalaisten liittokuntia, jotka kilpailivat novgorodin kanssa, idän suomalaisheimot olivat silloin vielä varsin vahvoja itsessään, balttiassa oli vallassa liettua ja useat latvialaisheimot joilla oli valtaa jne.

"Yhteenliitymille tyypillistä oli yhä vahvemmat "valtionomaiset" rakenteet (yhteinen puolustus, yhteinen laki, yhteinen kuningas, piispa, jne). Siihen päättyi heimohallintomalli. Heimojen oli liityttävä vahvempaan pärjätäkeen."
Kyse oli edelleen heimohallintomallista, jossa valta oli edelleen liittokuntaan liittyneillä heimoilla.

Tätähän vastaan katolinen kirkko taisteli vuosisatoja, säätämällä tarkat kriteerit vallan käytölle kirkkoa kohtaan ja pyrkimällä vaikuttamaan ketkä sopivat sukujen mahtimiehet pääsivät valtaan ja keiden kanssa saivat mennä naimisiin, joka oli samalla myös liittosuhde, eli heimojen välistä politiikkaa.

"Pohjolassa oli myös toinen piirre jota kannattaa muistaa: Suurin osa alueesta oli käytännössä tyhjää; väkiluku oli erittäin alhainen eikä pysyviä rakenteita ollut juuri yhtään. Alueet otettiin siis käyttöön uudisraivaamisella."
Eli pohjoisamerikan ja australian metsästäjä-keräilijöidenkin viljelemättömien ja tyhjien erämaiden valtaus oli siis ok?

"Suurin syy lienee toisaalta väenmäärän pienuus. Muitakin syitä löytyy. Suomensukusiet eivät olleet korostetusti merenkulkijoita, ja eivät olleet kovin kytkettyjä paikkaan (kaskiviljely, metsästys ja keräily on liikkuva ammatti)."
Luultavasti länsisuomalaisten hallinto oli jopa lähes identtinen heimohallintomalli tilapäisine yhteenliittymineen mitä oli sen ajan Ruotsissa. Eikä ruotsin väestökään nyt ollut olennaisesti suurempi.

"Heimohallintomallia häiritsivät alituiset kahakat ja sodat, jotka eivät tietenkään pitkän päälle hyödytä ketään. Valtiomallit olivat sisältä vakaampia, joskin tietysti valtiot sotivat kenskenään. Siksi valtiomalli mahdollisti elintason nousun tehokkaammin kuin heimhallinto."
Sekoitat nykyisen valtion mallin aikaisempiin valtakuntiin. Siis sen ajan valtakunnat olivat samaa heimohallintoa, jossa valta oli edelleen heimoilla, aina jonnekin 1500-ja 1600-luvuille asti, jolloin kuninkaan valta vahvistui lopullisesti, ja nykyinen valtiomalli alkoi kehittymään.

"Venjän puolelle jääneet heimot saivat sietää maaorjuutta aina vuoteen 1863 asti. "
Maaorjuus kyllä taisi levitä Venäjälle euroopasta joskus 1500-luvulla.

"Ruotsin hallintomalli oli monessa muussakin mielessä hyvin edistyksellinen. "
Varmaankin, mutta se ei voi olla peruste pakkoruotsille tai tälle viralliselle kaksikielisyydelle.

rautaako? kirjoitti:

"Katsotaanpa vähän karttaa ja tehdään vasta sitten johtopäätökset:"

Karttaa kuvastaa hyvin 1200-lukua edeltävää heimohallintoaikaa. Heimohallinto aika oli kuitenkin lähestymässä loppuaan kun maalueeseen sidottu peltiviljely, ja teollisuus, sekä vesireittien kaupankäynnin tärkeys teki alueista ja vesireitetistä strategisesti tärkeitä. Näiden puolustamiseen tarvittiin voimaa, jota haettiin heimoyhteenliiyttymistä.

Myös kirkko oli hiljattain hajonut itäiseen ja läntiseen jotka kävivät kilpajuoksua "sieluista".

Meidän leveysasteilla syntyi kaksi vahvaa heimoyhteenliittymää: itäisen kirkon Novgorod ja läntisen kirkon "sveeat ja göötat". Tanskan liitymät ja Viron liitymät vaikuttivat aika ajoin myös nyklyisen Suomen alueella.

Yhteenliitymille tyypillistä oli yhä vahvemmat "valtionomaiset" rakenteet (yhteinen puolustus, yhteinen laki, yhteinen kuningas, piispa, jne). Siihen päättyi heimohallintomalli. Heimojen oli liityttävä vahvempaan pärjätäkeen.

Pohjolassa oli myös toinen piirre jota kannattaa muistaa: Suurin osa alueesta oli käytännössä tyhjää; väkiluku oli erittäin alhainen eikä pysyviä rakenteita ollut juuri yhtään. Alueet otettiin siis käyttöön uudisraivaamisella.

Suomen heimot jaakaantuivat kolmeen suurempaan liittoumaan: Keski-Ruotsin, Novgorodin ja Viroon. Mitään vahvaa suurta "suomalaista" liittoumaa ei koskaan syntynyt". Suurin syy lienee toisaalta väenmäärän pienuus. Muitakin syitä löytyy. Suomensukusiet eivät olleet korostetusti merenkulkijoita, ja eivät olleet kovin kytkettyjä paikkaan (kaskiviljely, metsästys ja keräily on liikkuva ammatti).

Yllä mainitut kolme liittymää kasvoivat, ja kun lopulta tänne luotiin valtioita niin kaikki suomensuksuisetheimot oli liitoutuneet johonkin näistä.

Heimohallintomallia häiritsivät alituiset kahakat ja sodat, jotka eivät tietenkään pitkän päälle hyödytä ketään. Valtiomallit olivat sisältä vakaampia, joskin tietysti valtiot sotivat kenskenään. Siksi valtiomalli mahdollisti elintason nousun tehokkaammin kuin heimhallinto.

Ne heimot jotka tulivat liittymään Ruotsiin oli siinä mielessä onnekkaita että Ruotsissa kiellettiin orjuus jo 1300-luvulla. Naapurimaissa tämä jatkui vielä vuosistaoja eteenpäin. Venjän puolelle jääneet heimot saivat sietää maaorjuutta aina vuoteen 1863 asti. Ruotsin hallintomalli oli monessa muussakin mielessä hyvin edistyksellinen. Voimme olla esiisiemme saavutuksesta ylpeitä!

Lue lisää

Voe taevahan talikäpälät noita svekkuleiden bipolaarisia historiakuvitelmia. Ei ole ihme että teillä ne mielikuvitusystävät huutelevat yökaudet: "polis, polis..."

"Suomen heimot jaakaantuivat kolmeen suurempaan liittoumaan: Keski-Ruotsin, Novgorodin ja Viroon. "

Yksikään noista ei toiminut Suomen alueella ennen ristiretkiä. Etkö tiedä edes sen vertaa.
Suomen alueella oli varsinais-suomalaiset, hämäläiset sekä karjalaiset heimot. Lisäksi pohjanmaan rannikon alueella oli väestöä joka oli kaikkien noiden kolmen vaikutuspiirissä, ja lähtöisin noista heimoista.

Suomalaiset olivat merenkävijöitä siinä missä virolaiset ja svealaiset. Seilasivat itämerellä ja ryöstelivät naapureitaan. Merenkulusta ja ryöstelystä kertovat vanhat venetyypit ja saagojen tarinat.

Svealaiset eivätkä göötalaiset kunnostautunuut Atlannin retkillä sen enempää kuin suomalaiset tai virolaisetkaan. Ne olivat norjalaisten, islantilaisten ja tanskalaistan hommia.

Ristiretket muuttivat valtasuhteita Suomessa ja toivat uuden tekijän, svealaisten alkukantaisen ruotsalaisuuden ja Ruotsin vallan tänne. Viroon rantautui samassa rytinässä saksalaisten ristiretkiläisten mustapäiden veljeskunta.
Nuo tiesivät loppua suomalaisten ja virolaisten vapaudelle 700-vuodeksi.

Joko rautaako olet löytänyt sen Atlantiksen Gotlannista, siellähän svekomaani-historiasepittelijät väittävät sen olevan.

rautaako? kirjoitti:

"Tähän aikaan Aurajoen varressa oli vankka suomalainen
asutus (kirjaimellisesti suomalainen)"

Mistä sinä sen voit tietää?

Viikingit olivat eräs Pohjois-Euroopan "kansa" joka halliti merenkulun muita paremmin ja asutti siksi rannikoita ja jokien aukkoja aika suvereenisti. Tämä oli Skandinnavinen kansa.

Pohjolaan sisämaassa harrastettiin yleisesti kaskiviljelyä, joka ei ole kovin kiinteästi paikkaan sidottu. Peltoviljely yleistyi Etelä-Ruotsissa ja Baltian maissa ennen meitä. Ja koska vesitse oli paljon helpompi liikkua kuin maitse voidaan hyvin olettaa että ensimmäiset peltovilöjelijät tulivat vetten yli etelä- ja lounaisrannikollemme juuri näiltä lähialueilta uudisraivaajiksi. Ruotsinkielisiä peltoviljelijöitä oli Suomessa jo ennen Birger Jarlia!

On siis aika todennäköistä että 1100-luvulla Turun tienoo oli ruiotsinkielisten kalastajien ja peltoviljelijöiden asuttama. Kauppaa tietysti käytiin sisämaan asukkaiden kanssa; turkiksia, kaskiviljaa, riistaa vaihdettiin suolaan ja työkaluihin (esim. auroja).

Myös Itämeren hansankaupan esiaste tuli ennen Birger Jarlia. Tämäkin puhuu sen puolesta että Aurajoen aukkoa hallitsi ja asutti kaupankäynnin valtiaat. Itämerellä näitä oli silloin pari Saksalais-Roomalisen keisarikunnan ruhtinaskuntaa Itämeren rannikolla, Tanska sekä Sveeojen ja Göötien kasvava yhä enemmän valtionpiirteitä saanut heimoyhteenliittymä. Kaikki nämä oli sattumoisin myös merenkulkijoita toisin kuin suomensukuiset. Juuri Aurajoen alueella on luonnollista kuvitella että sinne tultiin nykyisen Tukholamn suunnalta.

"Vasta Birger Jaarlin (1200-1266) suorittaman sotaretken
jälkeen Suomi liitettiin Ruotsiin."

Tuon ristiretken alkaessa Turun seutu oli jo aikaisemmin liittoutunut lahden yli ruotsalaisten kanssa ja Turun linna oli jo rakennettu. Seudun asukkaat tarvistivat apua häätääkseen hämäläiset kimpustaan jotka kävivät Suomessa (nyk. Varsinais-Suomi) ryöstöretkillään. Biger Jarl solmi ensin sopimuksen Laatokan-Karjalan heimojen kanssa, ja lyhyen sodankäynnin jälkeen hämäläisetkin liittyivät (hämäläisetn huolena oli sekä novgorodilaisten ja tanskalaisten ryöstöretket). Näin siis nykyinen Etelä-Suomi oli pitkälti liittynyt Ruotsiin.

"Henrik Meinander on joutunut myöntämään että Suomessa
ei ole mitään merkkejä Ruotsalaisista ennen 1250"

No Ruotsihan perustettiin valtiona noihin aikoihin. Suuri osa suomalaisista heimoista oli liittynyt ruotsalaisiin mahtiheimoihin jo ennen Ruotsin valtion syntymistä.

"Ennen kaikkea - täällä asui suomalaisia."

No koko maassa ei asunut kuin joitakin tuhansia ihmisiä - etypäässä suomensuksuisia. Varsinaista peltomaanviljelyä ei käytännössä katsoen ollut. Maamme oli tyhjä uudisraivaajille eri puolilta.

Vuoden 1250- jälkeen tämä oli Ruotsin valtiota, ja kuningas saattoi organisoida uudisraivaamisen haluamallaan tavalla. Kuninkaan kannalta paras tapa on yleensä se joka aiheuttaa vähiten sisäistä kitkaa. Siirretään ihmisiä tiheämältä alueelta väljempään maastoon. Siksi länsirannikkomme ensiämäsiset peltoviljelijät tulivat Etelä-Ruotsin tiheimmin asutuilta alueilta uudisraivaajiksi kuninkaan kehoituksesta.

Lue lisää

Et tiedä historiasta mitään. Lounais-Suomessa, Hämeessä ja Karjalassa oli vankaa peltoviljelyä jo ennen ristiretkien mukana tulleita ruotsalaisia maahanmuuttajia.

Vilelysanasto on itäistä perua, ruotsalaisuudella ei siinä ollut mitään tekemistä. Nehän elivätkin pääasiassa ryöstelyllä, kuten tämän päivän romanian mustalaisserkkunsa.

Ruotsinkielisiä on edeleenkin lounais-Suomessa vain saaristossa, mistä ne saivat jonkin verran jalansijaa kun tulivat ristiretkiläisten mukana. Pohjanmaan ja Uudenmaan rannikolta suomalaisasutusta työnnettiin sivuun ja sulautettiin ruotsalaisiin maananastajiin, mutta nyt tilanne on normalisoitumassa ja suomalaiset ottavat ne alueet takaisin.

neander-meinander kirjoitti:

Et tiedä historiasta mitään. Lounais-Suomessa, Hämeessä ja Karjalassa oli vankaa peltoviljelyä jo ennen ristiretkien mukana tulleita ruotsalaisia maahanmuuttajia.

Vilelysanasto on itäistä perua, ruotsalaisuudella ei siinä ollut mitään tekemistä. Nehän elivätkin pääasiassa ryöstelyllä, kuten tämän päivän romanian mustalaisserkkunsa.

Ruotsinkielisiä on edeleenkin lounais-Suomessa vain saaristossa, mistä ne saivat jonkin verran jalansijaa kun tulivat ristiretkiläisten mukana. Pohjanmaan ja Uudenmaan rannikolta suomalaisasutusta työnnettiin sivuun ja sulautettiin ruotsalaisiin maananastajiin, mutta nyt tilanne on normalisoitumassa ja suomalaiset ottavat ne alueet takaisin.

Lue lisää

Suomessa on harjoitetu maanviljelyä 4000-5000 vuotta.
Vanhin löytynyt ohranjyvä on n. 3700 vuotta vanha.
Peltoviljelyyn viittaavat vanhimmat kyntöjäljet ovat 700-500
ekr. Ajalta.
Muinaispeltoja on löydetty Savosta, Hämeestä ja Varsinais-
Suomesta.
Karjanhoitoakin on harjoitettu jo n.5000 vuotta.
Kun ruotsalaiset tulivat tänne, oli Varsinais-Suomessa jo
laajoja peltoja ja ns.Kulttuurimaisemaa.
Ei siis mitään "puolinomadeja" kuten yksi idiootti tutkija
rautakautisia suomalaisia taannoin nimitti.

rautaako? kirjoitti:

"Tähän aikaan Aurajoen varressa oli vankka suomalainen
asutus (kirjaimellisesti suomalainen)"

Mistä sinä sen voit tietää?

Viikingit olivat eräs Pohjois-Euroopan "kansa" joka halliti merenkulun muita paremmin ja asutti siksi rannikoita ja jokien aukkoja aika suvereenisti. Tämä oli Skandinnavinen kansa.

Pohjolaan sisämaassa harrastettiin yleisesti kaskiviljelyä, joka ei ole kovin kiinteästi paikkaan sidottu. Peltoviljely yleistyi Etelä-Ruotsissa ja Baltian maissa ennen meitä. Ja koska vesitse oli paljon helpompi liikkua kuin maitse voidaan hyvin olettaa että ensimmäiset peltovilöjelijät tulivat vetten yli etelä- ja lounaisrannikollemme juuri näiltä lähialueilta uudisraivaajiksi. Ruotsinkielisiä peltoviljelijöitä oli Suomessa jo ennen Birger Jarlia!

On siis aika todennäköistä että 1100-luvulla Turun tienoo oli ruiotsinkielisten kalastajien ja peltoviljelijöiden asuttama. Kauppaa tietysti käytiin sisämaan asukkaiden kanssa; turkiksia, kaskiviljaa, riistaa vaihdettiin suolaan ja työkaluihin (esim. auroja).

Myös Itämeren hansankaupan esiaste tuli ennen Birger Jarlia. Tämäkin puhuu sen puolesta että Aurajoen aukkoa hallitsi ja asutti kaupankäynnin valtiaat. Itämerellä näitä oli silloin pari Saksalais-Roomalisen keisarikunnan ruhtinaskuntaa Itämeren rannikolla, Tanska sekä Sveeojen ja Göötien kasvava yhä enemmän valtionpiirteitä saanut heimoyhteenliittymä. Kaikki nämä oli sattumoisin myös merenkulkijoita toisin kuin suomensukuiset. Juuri Aurajoen alueella on luonnollista kuvitella että sinne tultiin nykyisen Tukholamn suunnalta.

"Vasta Birger Jaarlin (1200-1266) suorittaman sotaretken
jälkeen Suomi liitettiin Ruotsiin."

Tuon ristiretken alkaessa Turun seutu oli jo aikaisemmin liittoutunut lahden yli ruotsalaisten kanssa ja Turun linna oli jo rakennettu. Seudun asukkaat tarvistivat apua häätääkseen hämäläiset kimpustaan jotka kävivät Suomessa (nyk. Varsinais-Suomi) ryöstöretkillään. Biger Jarl solmi ensin sopimuksen Laatokan-Karjalan heimojen kanssa, ja lyhyen sodankäynnin jälkeen hämäläisetkin liittyivät (hämäläisetn huolena oli sekä novgorodilaisten ja tanskalaisten ryöstöretket). Näin siis nykyinen Etelä-Suomi oli pitkälti liittynyt Ruotsiin.

"Henrik Meinander on joutunut myöntämään että Suomessa
ei ole mitään merkkejä Ruotsalaisista ennen 1250"

No Ruotsihan perustettiin valtiona noihin aikoihin. Suuri osa suomalaisista heimoista oli liittynyt ruotsalaisiin mahtiheimoihin jo ennen Ruotsin valtion syntymistä.

"Ennen kaikkea - täällä asui suomalaisia."

No koko maassa ei asunut kuin joitakin tuhansia ihmisiä - etypäässä suomensuksuisia. Varsinaista peltomaanviljelyä ei käytännössä katsoen ollut. Maamme oli tyhjä uudisraivaajille eri puolilta.

Vuoden 1250- jälkeen tämä oli Ruotsin valtiota, ja kuningas saattoi organisoida uudisraivaamisen haluamallaan tavalla. Kuninkaan kannalta paras tapa on yleensä se joka aiheuttaa vähiten sisäistä kitkaa. Siirretään ihmisiä tiheämältä alueelta väljempään maastoon. Siksi länsirannikkomme ensiämäsiset peltoviljelijät tulivat Etelä-Ruotsin tiheimmin asutuilta alueilta uudisraivaajiksi kuninkaan kehoituksesta.

Lue lisää

"Viikingit olivat eräs Pohjois-Euroopan "kansa" joka halliti merenkulun muita paremmin ja asutti siksi rannikoita ja jokien aukkoja aika suvereenisti. Tämä oli Skandinnavinen kansa."

Ne viikingit keksittiin 1809 jäleen kun ruotsi hävisi maaottelun venäjälle.
Eihän göötat ja sveat uskaltaneet mennä kuin senverran rannasta että maata oli näkyvissä.Itämeri oli suomensukuisten ja tanskalaisten hallussa.

Esimerkiksi myöhemmin kun Ruotsi soti tankalaisia vastaan merellä Ruotsi hävisi joka kerta. Vaasa laivakin seilasi 1500 metriä ja sitten upposi

rautaako lukee satukirjoja" viikingestä"

Ja toisella kertaa yksi sotalaiva räjähti kun oisi pitänty kääntää tykit tanskalaista laivaa kohti,

Turaani UGRI kirjoitti:

"Viikingit olivat eräs Pohjois-Euroopan "kansa" joka halliti merenkulun muita paremmin ja asutti siksi rannikoita ja jokien aukkoja aika suvereenisti. Tämä oli Skandinnavinen kansa."

Ne viikingit keksittiin 1809 jäleen kun ruotsi hävisi maaottelun venäjälle.
Eihän göötat ja sveat uskaltaneet mennä kuin senverran rannasta että maata oli näkyvissä.Itämeri oli suomensukuisten ja tanskalaisten hallussa.

Esimerkiksi myöhemmin kun Ruotsi soti tankalaisia vastaan merellä Ruotsi hävisi joka kerta. Vaasa laivakin seilasi 1500 metriä ja sitten upposi

rautaako lukee satukirjoja" viikingestä"

Ja toisella kertaa yksi sotalaiva räjähti kun oisi pitänty kääntää tykit tanskalaista laivaa kohti,

Lue lisää

Vasa-laivaa oli rakentaneet ammattitaidottomat suomalaissiirtolaiset.. that's why.

rautaako? kirjoitti:

"Tähän aikaan Aurajoen varressa oli vankka suomalainen
asutus (kirjaimellisesti suomalainen)"

Mistä sinä sen voit tietää?

Viikingit olivat eräs Pohjois-Euroopan "kansa" joka halliti merenkulun muita paremmin ja asutti siksi rannikoita ja jokien aukkoja aika suvereenisti. Tämä oli Skandinnavinen kansa.

Pohjolaan sisämaassa harrastettiin yleisesti kaskiviljelyä, joka ei ole kovin kiinteästi paikkaan sidottu. Peltoviljely yleistyi Etelä-Ruotsissa ja Baltian maissa ennen meitä. Ja koska vesitse oli paljon helpompi liikkua kuin maitse voidaan hyvin olettaa että ensimmäiset peltovilöjelijät tulivat vetten yli etelä- ja lounaisrannikollemme juuri näiltä lähialueilta uudisraivaajiksi. Ruotsinkielisiä peltoviljelijöitä oli Suomessa jo ennen Birger Jarlia!

On siis aika todennäköistä että 1100-luvulla Turun tienoo oli ruiotsinkielisten kalastajien ja peltoviljelijöiden asuttama. Kauppaa tietysti käytiin sisämaan asukkaiden kanssa; turkiksia, kaskiviljaa, riistaa vaihdettiin suolaan ja työkaluihin (esim. auroja).

Myös Itämeren hansankaupan esiaste tuli ennen Birger Jarlia. Tämäkin puhuu sen puolesta että Aurajoen aukkoa hallitsi ja asutti kaupankäynnin valtiaat. Itämerellä näitä oli silloin pari Saksalais-Roomalisen keisarikunnan ruhtinaskuntaa Itämeren rannikolla, Tanska sekä Sveeojen ja Göötien kasvava yhä enemmän valtionpiirteitä saanut heimoyhteenliittymä. Kaikki nämä oli sattumoisin myös merenkulkijoita toisin kuin suomensukuiset. Juuri Aurajoen alueella on luonnollista kuvitella että sinne tultiin nykyisen Tukholamn suunnalta.

"Vasta Birger Jaarlin (1200-1266) suorittaman sotaretken
jälkeen Suomi liitettiin Ruotsiin."

Tuon ristiretken alkaessa Turun seutu oli jo aikaisemmin liittoutunut lahden yli ruotsalaisten kanssa ja Turun linna oli jo rakennettu. Seudun asukkaat tarvistivat apua häätääkseen hämäläiset kimpustaan jotka kävivät Suomessa (nyk. Varsinais-Suomi) ryöstöretkillään. Biger Jarl solmi ensin sopimuksen Laatokan-Karjalan heimojen kanssa, ja lyhyen sodankäynnin jälkeen hämäläisetkin liittyivät (hämäläisetn huolena oli sekä novgorodilaisten ja tanskalaisten ryöstöretket). Näin siis nykyinen Etelä-Suomi oli pitkälti liittynyt Ruotsiin.

"Henrik Meinander on joutunut myöntämään että Suomessa
ei ole mitään merkkejä Ruotsalaisista ennen 1250"

No Ruotsihan perustettiin valtiona noihin aikoihin. Suuri osa suomalaisista heimoista oli liittynyt ruotsalaisiin mahtiheimoihin jo ennen Ruotsin valtion syntymistä.

"Ennen kaikkea - täällä asui suomalaisia."

No koko maassa ei asunut kuin joitakin tuhansia ihmisiä - etypäässä suomensuksuisia. Varsinaista peltomaanviljelyä ei käytännössä katsoen ollut. Maamme oli tyhjä uudisraivaajille eri puolilta.

Vuoden 1250- jälkeen tämä oli Ruotsin valtiota, ja kuningas saattoi organisoida uudisraivaamisen haluamallaan tavalla. Kuninkaan kannalta paras tapa on yleensä se joka aiheuttaa vähiten sisäistä kitkaa. Siirretään ihmisiä tiheämältä alueelta väljempään maastoon. Siksi länsirannikkomme ensiämäsiset peltoviljelijät tulivat Etelä-Ruotsin tiheimmin asutuilta alueilta uudisraivaajiksi kuninkaan kehoituksesta.

Lue lisää

Vai viikingit? rautaa on lukenut satukirjoja viikingeistä.

"Vikingatiden en propagandamyt
Jag ser att nynazisterna i Tyskland kallar sin ungdomsorgantisation för Viking Jugend. Det beror förstås på att organisationen Hitlerjugend sedan länge och av kända skäl är förbjuden i Tyskland. Men än en gång påminns vi alltså om hur viktig denna vikingadyrkan är för nynazisterna.
Desto större skäl att upprepa beskrivningen av hur vikingalegenden uppstod och att det egentligen bara rör sig om romantiska påhitt snarare än historia. Sedan jag senast berörde ämnet har jag inte bara fått ursinniga anonyma brev utan också en del bra tips.
Ungefär så här ligger det till.
När Sverige i sitt antagligen sista krig med Ryssland, förlorade hela Finland år 1809, gällde det, med diktarens ord att ”inom Sveriges gränser vinna Finland åter”. Det betyder hitta på uppmorskande historier om vårt ståtliga folk och historia, ett gammalt trick i kristider. Sådan historia tillverkas just nu i de centralasiatiska nya länderna, där exempelvis Uzbekistan håller på att förvandla sig till Timur Lenks mongoliska folk, fastän uzbekerna är turkar.

Vid tiden för Sveriges förlust av Finland fanns ingen ”vikingatid” i vår historieskrivning. Den period som avses var bara yngre järnåldern. Och ordet ”viking” var knappast känt och hade bara använts i poesi en gång av Erik Gustaf Geijer, som i en niddikt om Lord Nelson hade beskrivit denne som ”viking”. Ordet betydde nämligen skurk, sjörövare, niding, rövare.
Men de revanschistiska intellektuella slöt sig år 1811 samman i en förening för dyrkan av det storståtliga förflutna som kallades Götiska förbundet. Och i föreningens första tidskriftsnummer skrev Geijer nu en dikt som skulle bli mycket berömd. Den heter ”Vikingen” och framställer en fornnordisk hjältetyp ungefär som vi föreställer oss den i dag. Esaias Tegnér blev också götisist och skrev omsider ”Fritjofs saga” som än i dag plågar svenska skolbarn. Konstnärer kallades in under fanorna och började måla bilder av dessa ”vikingar”, ty nu förändrade man ordets innebörd till att betyda hjälte, stor kämpe och så vidare.

I konstnärernas fantasi uppstod dessa ”vikingars” utseende och snart var legendskapandet en hel industri.
Vid senare delen av 1800-talet kom man på att slutet av yngre järnåldern var en så viktig period att den måste ha ett eget namn – vikingatiden.
Och i dag har denna propagandamyt satt sig så djupt att vi väl närmast uppfattar alla människor som levde i Skandinavien under yngre järnåldern som ”vikingar”.
Många begåvade text- och bildkonstnärer samverkade alltså för att göra denna saga framgångsrik. Det blev till och med internationellt mode, först och främst i Tyskland.
Richard Wagner tände onekligen på idén och gjorde kolossalopera av den och för Adolf Hitler blev dessa germanska propagandasagor som bekant avgörande för hela hans världsbild.
Allt bara för att vi förlorade Finland 1809 och för att lättköpta intelllektuella uppfann ett storstilat förflutet som tröst, ”att vinna Finland inom Sveriges gränser åter”.

De konstnärer som uppfann vikingautseendet under första hälften av 1800-talet hade alltså ingen som helst aning om hur människor i Skandinavien såg ut under den yngre järnåldern. Förmodligen hade de lika lite någon aning om att de nu skapade ett ”ariskt” ideal med den storvuxne krigaren, oändligt modig och framåt med de blonda hårsvallet, så som nazisterna föredrar att se våra förfäder.

Så om vikingpåhitten från början var barnsligt oskyldiga, så har de med åren fått en förfärlig innebörd. För Sveriges ursprung är ju inte att söka i yngre järnåldern, utan flera hundra år senare, under medeltiden, när massinvandringen förde så många nya kunskaper och idéer upp till våra breddgrader att vi kunde komma till som nation och stat.

Den som ser det svenska ursprunget i ”vikingatiden” är alltså antingen lurad och oskyldig eller också mer än villigt lurad och alls icke så oskyldig.
Men så starkt lever denna gamla krigspropaganda kvar att svenskarna hör till de få nationer i Europa där det egna ursprunget är insvept i sagodunkel och okunskap".

Turaani UGRI kirjoitti:

Vai viikingit? rautaa on lukenut satukirjoja viikingeistä.

"Vikingatiden en propagandamyt
Jag ser att nynazisterna i Tyskland kallar sin ungdomsorgantisation för Viking Jugend. Det beror förstås på att organisationen Hitlerjugend sedan länge och av kända skäl är förbjuden i Tyskland. Men än en gång påminns vi alltså om hur viktig denna vikingadyrkan är för nynazisterna.
Desto större skäl att upprepa beskrivningen av hur vikingalegenden uppstod och att det egentligen bara rör sig om romantiska påhitt snarare än historia. Sedan jag senast berörde ämnet har jag inte bara fått ursinniga anonyma brev utan också en del bra tips.
Ungefär så här ligger det till.
När Sverige i sitt antagligen sista krig med Ryssland, förlorade hela Finland år 1809, gällde det, med diktarens ord att ”inom Sveriges gränser vinna Finland åter”. Det betyder hitta på uppmorskande historier om vårt ståtliga folk och historia, ett gammalt trick i kristider. Sådan historia tillverkas just nu i de centralasiatiska nya länderna, där exempelvis Uzbekistan håller på att förvandla sig till Timur Lenks mongoliska folk, fastän uzbekerna är turkar.

Vid tiden för Sveriges förlust av Finland fanns ingen ”vikingatid” i vår historieskrivning. Den period som avses var bara yngre järnåldern. Och ordet ”viking” var knappast känt och hade bara använts i poesi en gång av Erik Gustaf Geijer, som i en niddikt om Lord Nelson hade beskrivit denne som ”viking”. Ordet betydde nämligen skurk, sjörövare, niding, rövare.
Men de revanschistiska intellektuella slöt sig år 1811 samman i en förening för dyrkan av det storståtliga förflutna som kallades Götiska förbundet. Och i föreningens första tidskriftsnummer skrev Geijer nu en dikt som skulle bli mycket berömd. Den heter ”Vikingen” och framställer en fornnordisk hjältetyp ungefär som vi föreställer oss den i dag. Esaias Tegnér blev också götisist och skrev omsider ”Fritjofs saga” som än i dag plågar svenska skolbarn. Konstnärer kallades in under fanorna och började måla bilder av dessa ”vikingar”, ty nu förändrade man ordets innebörd till att betyda hjälte, stor kämpe och så vidare.

I konstnärernas fantasi uppstod dessa ”vikingars” utseende och snart var legendskapandet en hel industri.
Vid senare delen av 1800-talet kom man på att slutet av yngre järnåldern var en så viktig period att den måste ha ett eget namn – vikingatiden.
Och i dag har denna propagandamyt satt sig så djupt att vi väl närmast uppfattar alla människor som levde i Skandinavien under yngre järnåldern som ”vikingar”.
Många begåvade text- och bildkonstnärer samverkade alltså för att göra denna saga framgångsrik. Det blev till och med internationellt mode, först och främst i Tyskland.
Richard Wagner tände onekligen på idén och gjorde kolossalopera av den och för Adolf Hitler blev dessa germanska propagandasagor som bekant avgörande för hela hans världsbild.
Allt bara för att vi förlorade Finland 1809 och för att lättköpta intelllektuella uppfann ett storstilat förflutet som tröst, ”att vinna Finland inom Sveriges gränser åter”.

De konstnärer som uppfann vikingautseendet under första hälften av 1800-talet hade alltså ingen som helst aning om hur människor i Skandinavien såg ut under den yngre järnåldern. Förmodligen hade de lika lite någon aning om att de nu skapade ett ”ariskt” ideal med den storvuxne krigaren, oändligt modig och framåt med de blonda hårsvallet, så som nazisterna föredrar att se våra förfäder.

Så om vikingpåhitten från början var barnsligt oskyldiga, så har de med åren fått en förfärlig innebörd. För Sveriges ursprung är ju inte att söka i yngre järnåldern, utan flera hundra år senare, under medeltiden, när massinvandringen förde så många nya kunskaper och idéer upp till våra breddgrader att vi kunde komma till som nation och stat.

Den som ser det svenska ursprunget i ”vikingatiden” är alltså antingen lurad och oskyldig eller också mer än villigt lurad och alls icke så oskyldig.
Men så starkt lever denna gamla krigspropaganda kvar att svenskarna hör till de få nationer i Europa där det egna ursprunget är insvept i sagodunkel och okunskap".

Lue lisää

Tror du att mänskor under den yngre järntiden såg ut mycket annorlunda än i dag?

Det finns väl undersökningar... de blonda vithåriga och rödhåriga lär uppstå i sådana omständigheter där man är tvungen att ökas med egen släkt. Till exempel i Irland och Norge där man har bott mycket isolerad på öar, finns det mycket rödhåriga.

Ruotsalaiset kolonialistit joita Svea toi Lybeckista vuokratuilla rahtilaivoilla eivät päässeet koskaan Varsinais-Suomessa mantereelle pesiytymään vaan jäivät saarille.

Uudellamaalla ja Pohjanmaalla ne pääsivät mantereelle kun ensin hämäläiset oli hävitetty.

HS:ssä oli kesällä juttu Espoon Mankista tehdystä kaivauksista ja suomenruotsalainen arkeologi selitti asukkaiden olleen ruotsinkielisiä. Kuitenkin paikka on nimeltään Mankki (suomalainen nimi) ja vieressä on Kaitalahti (suomalainen nimi) joten asukkaat olivat suomalaisia

Maannousun myötä meri on vetäytynyt ja paljastanut maan pintaa paikoin jopa kilometrejä tuhannen vuoden aikana. Maannousun ansiosta nykyiset rannikoalueet ovat nouseet merestä vasta viimeisten satojen vuosien aikana. Tuhat vuotta sitten meri peitti nykyistä rannikkoa jopa 20 metriä syvänä.

Missä ovat ruotsinkieliset ovat asuneet 1000 vuotta sitten, kun maa on noussut enimmillään 20 metriä viimeisen tuhannen vuoden aikana? Ruotsinlaivoissako avomerellä?

huusis kirjoitti:

Maannousun myötä meri on vetäytynyt ja paljastanut maan pintaa paikoin jopa kilometrejä tuhannen vuoden aikana. Maannousun ansiosta nykyiset rannikoalueet ovat nouseet merestä vasta viimeisten satojen vuosien aikana. Tuhat vuotta sitten meri peitti nykyistä rannikkoa jopa 20 metriä syvänä.

Missä ovat ruotsinkieliset ovat asuneet 1000 vuotta sitten, kun maa on noussut enimmillään 20 metriä viimeisen tuhannen vuoden aikana? Ruotsinlaivoissako avomerellä?

Lue lisää

"huusis"
Tuota, ei se meri ole voinut olla Suomenlahdella 20 m.
Ylempänä. Ajattele esim. 1293 perustettua Viipurin linnaa,
sehän on aivan vesirajassa.
On maa tietysti noussut jonkun verran.

p.ersu kirjoitti:

"huusis"
Tuota, ei se meri ole voinut olla Suomenlahdella 20 m.
Ylempänä. Ajattele esim. 1293 perustettua Viipurin linnaa,
sehän on aivan vesirajassa.
On maa tietysti noussut jonkun verran.

Lue lisää

"Tuota, ei se meri ole voinut olla Suomenlahdella 20 m.
Ylempänä. Ajattele esim. 1293 perustettua Viipurin linnaa,
sehän on aivan vesirajassa.
On maa tietysti noussut jonkun verran. "
Jep, maannousu on erisuuruinen Itämeren eri osissa.

Muttei taida missään ollut 20 metriä noussut tuhannessa vuodessa, Perämeren pohjukassakin taitaa olla korkeimmillaankin alle kymmenen metriä.

"Maankohoamisnopeus mm/vuosi:
Perämeri 8-9
Merenkurkku 7-8
Suomenlahti 1-3
Varsinaisen Itämeren pohjoisosa 1-3"
http://www.itameriportaali.fi/fi/tietoa/sanakirja/fi_FI/maankohoaminen/

Se on tietenkin toinen asia miten rantaviiva on siirtynyt, kun siihen vaikuttaa se, kuinka loivaa tämä paljastunut merenpohja on, eli hyvin loiva ja tasainen merenpohja on voinut siirtää rantaviivaa paljonkin, ja jyrkemmillä seuduilla rantaviiva on voinut pysyä lähes paikoillaan.

Suomessa oli kristillisyyyttä jo 700-luvulla Unto Salon mukaan.

Kristillisyys oli tullut bysantista (kristillinen sanasto osoittaa siihen suuntaan) ja toisaalta kelttilähetyksen kautta (Pyhä Olavi esim).

Ns ristiretket olivat sitä, että Suomen kristityt liitettiin väkisin Rooman kirkon alaisuuteen, joka oli ruotsalaisille tekosyy ryöstää suomalaiset

Riimuja ei käytetty kaksituhatta vuotta sitten ;)

Pohjanmaan löydöt tulkittiin täysin eri tavalla Ruotsissa ja Suomessa. Suomessa lähdettinn siitä että kerran on päätetty että Pohjanmaa oli autio siihen aikaan ja siksi sieltä ei voikaan löytää asutusta, olipa löytöjä tai ei. Ruotsissa katsoivat että löydät sopivat Pohjanlahden länsirannan Uumajan tiennoilta tehtyihin löytöihin ja että olisi ollut mahdollisuus tehdä perusteellisemman tutkimuksen löydöistä. Jos kerran Ruotsin puolelta löytyy asutusta niin on hyvin kummallista jos Pohjanmaan puolella ei olisi vaikka kalastus oli täälläkin oli hyvä.

twervig kirjoitti:

Riimuja ei käytetty kaksituhatta vuotta sitten ;)

Pohjanmaan löydöt tulkittiin täysin eri tavalla Ruotsissa ja Suomessa. Suomessa lähdettinn siitä että kerran on päätetty että Pohjanmaa oli autio siihen aikaan ja siksi sieltä ei voikaan löytää asutusta, olipa löytöjä tai ei. Ruotsissa katsoivat että löydät sopivat Pohjanlahden länsirannan Uumajan tiennoilta tehtyihin löytöihin ja että olisi ollut mahdollisuus tehdä perusteellisemman tutkimuksen löydöistä. Jos kerran Ruotsin puolelta löytyy asutusta niin on hyvin kummallista jos Pohjanmaan puolella ei olisi vaikka kalastus oli täälläkin oli hyvä.

Lue lisää

"twervig"
Riimukirjoitus kehitettiin todennäköisesti n.100 jkr. Nykyisen
Pohjois-Saksan ja Tanskan alueella.
Vanhin säilynyt teksti on Tanskassa suosta löytynyt kirjoitus
joka ajoitettiin n.160 jkr. Joten ikää sillä on noin 1850 vuotta.

Tämä Pohjanmaan kivi on osoitettu feikikisi.
Pohjanmaa ei todennäköisesti ollut niin autio kun on haluttu
esittää. Uumajassa oli 500 jkr. Itämerensuomalainen ns.
Kainuulainen asutus.

p.ersu kirjoitti:

"twervig"
Riimukirjoitus kehitettiin todennäköisesti n.100 jkr. Nykyisen
Pohjois-Saksan ja Tanskan alueella.
Vanhin säilynyt teksti on Tanskassa suosta löytynyt kirjoitus
joka ajoitettiin n.160 jkr. Joten ikää sillä on noin 1850 vuotta.

Tämä Pohjanmaan kivi on osoitettu feikikisi.
Pohjanmaa ei todennäköisesti ollut niin autio kun on haluttu
esittää. Uumajassa oli 500 jkr. Itämerensuomalainen ns.
Kainuulainen asutus.

Lue lisää

Tuo vanhimmaksi todettu kirjoitus on Harjaz ja se on kaiverrettu - ei harjaan tosin vaan kampaan.

Siitäpä suomalaiselle tulee mielleyhtymiä.

Skandinaavit selitteävät kirjoituksen olevan harjan ei kun kamman omistajan nimi.

Pekka_pp kirjoitti:

Tuo vanhimmaksi todettu kirjoitus on Harjaz ja se on kaiverrettu - ei harjaan tosin vaan kampaan.

Siitäpä suomalaiselle tulee mielleyhtymiä.

Skandinaavit selitteävät kirjoituksen olevan harjan ei kun kamman omistajan nimi.

Lue lisää

Harja tarkoittaa myös hevosenharjaa. Sitä voi kammata kammalla.

Kampa sana on myöhäinen lainasana ( eng. comb, saks. kamm) jota ennen käytettiin harja sanaa.

Ihmiset ovat aina halunneet nähdä, mitä lahden takana on. Niin kauan kuin purjeita ruvettiin veneissä käyttämään purjehdittiin Pohjan Lahdelle rannalta toiselle. Se oli täysin luonnollista ja matka oli lyhyt. Eli kanssakäyminen oli luonnollista ja aktiivista, jokainen tämän päivän purjehtija tietää, ettei ylitys ole matka eikä mikään. Kauppaa käytiin.
Toinen asia on kokonaan, mitä tapahtui ns. valtakunnallisella tasolla vaikka eihän itäisellä puolella ollut mitään käsitystä valtiollisesta rakenteesta. Ei tarvitse puhua miehityksestä, koska mitään miehitettävää ei tosiasiassa ollutkaan.jonkin tahon vaan piti ottaa iätäisestä puolesta ote, että voitiin jollekin pohjalle kaupankäyntiä rakentaa.

Ei miehitetty kirjoitti:

Ihmiset ovat aina halunneet nähdä, mitä lahden takana on. Niin kauan kuin purjeita ruvettiin veneissä käyttämään purjehdittiin Pohjan Lahdelle rannalta toiselle. Se oli täysin luonnollista ja matka oli lyhyt. Eli kanssakäyminen oli luonnollista ja aktiivista, jokainen tämän päivän purjehtija tietää, ettei ylitys ole matka eikä mikään. Kauppaa käytiin.
Toinen asia on kokonaan, mitä tapahtui ns. valtakunnallisella tasolla vaikka eihän itäisellä puolella ollut mitään käsitystä valtiollisesta rakenteesta. Ei tarvitse puhua miehityksestä, koska mitään miehitettävää ei tosiasiassa ollutkaan.jonkin tahon vaan piti ottaa iätäisestä puolesta ote, että voitiin jollekin pohjalle kaupankäyntiä rakentaa.

Lue lisää

Ei Suomessa mitään kivikautta elette v.1000-1300 jkr.
Täällä oli hyvin järjestäytynyt heimoyhteiskunta ja vastahan
ne svean ja göötankin heimot yhdistyivät saman kuninkaan
alle 1200 l. Alkupuolella.
Koko Suomi oli jaettu nautintaalueisiin ja oli tiheämmin asutta
kuin Ruotsi samoilla leveyspiireillä.
Kyseessä siis oli puhdas valloitus, jonka jälkeen alettiin
maksaa veroja lahden taakse vuonna 1250.
Hämäläiset tekivät vielä itsenäisinä ollessaan 2000 miehen
voimalla sotaretken novgorodilaisia ja karjalaisia vastaan
1228, ei tuollaisia retkiä järjestetä ilman valtiorakennetta.

Suomalaisista siis annetaan systemaattisesti väärää tietoa
että he, ennen Birker Jaarlia asuivat maakuopissa ja
olivat nahkoihin kääriytyneitä nokinaamaisia villejä.
Mikään ei voisi olla kauempana totuudesta.
Tällä p.askapuheella tietysti perustellaan nykyajan
pakkoruotsia !!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!

Teillään tuntuu olevan historia tiukasti hallinnassa. Nuin hyvin eivät tunne historiaa edes alan ammattilaiset vaa he puhuvat erilaisista tulkinnoista ei totuudesta. Älkää siis perustelko puolesta tai vastaan kielikysymyksissä oletusten pohjalta, olkaa nyt edes sen verran ryhdikkäitä.

Ryhdikäs tullkinta kirjoitti:

Teillään tuntuu olevan historia tiukasti hallinnassa. Nuin hyvin eivät tunne historiaa edes alan ammattilaiset vaa he puhuvat erilaisista tulkinnoista ei totuudesta. Älkää siis perustelko puolesta tai vastaan kielikysymyksissä oletusten pohjalta, olkaa nyt edes sen verran ryhdikkäitä.

Lue lisää

Tulkintani on sellainen, että aivan sovinnolla miehitykseen ei suostuttu.

Ryhdikäs tullkinta kirjoitti:

Teillään tuntuu olevan historia tiukasti hallinnassa. Nuin hyvin eivät tunne historiaa edes alan ammattilaiset vaa he puhuvat erilaisista tulkinnoista ei totuudesta. Älkää siis perustelko puolesta tai vastaan kielikysymyksissä oletusten pohjalta, olkaa nyt edes sen verran ryhdikkäitä.

Lue lisää

Ja koko valtiokäsite oli täysin erilainen. Emme voikaan lähetä siitä että valtio 1100-luvulla oli sisällöltään samanlainen kuin tänään.
Ja mitä kirkkoon tulee siellä suurin osa suoritettiin kuitenkin latinaksi ennen 1524. Ihan turha vetää löydetyn kirkon peruskivejä kielikeskusteluun.

twervig kirjoitti:

Ja koko valtiokäsite oli täysin erilainen. Emme voikaan lähetä siitä että valtio 1100-luvulla oli sisällöltään samanlainen kuin tänään.
Ja mitä kirkkoon tulee siellä suurin osa suoritettiin kuitenkin latinaksi ennen 1524. Ihan turha vetää löydetyn kirkon peruskivejä kielikeskusteluun.

Lue lisää

Suomihan on nykyisen valtiokäsityksen mukaan kansallisvaltio ja kaksikielisyys on siihen liittyen outo piirre. Erityisen outoa on toisen pikkukielen pakko-opetus koko kansalle.

Huomionarvoista on, ettei Suomi ja Ruotsi ole sotineet keskenään. Asiat on aina pystytty ratkaisemaan vaikka nurkumista tietenkin on ollut. Ruotsalaisia kalastajia ja pienviljelijöitä on ollut rannikolla jo ennen vuotta 1000. He elivät vaatimatonta ja rauhallista elämää. Lounais-Suomi elettiin rauhallista elämää ruotsalaisten kanssa ja sieltä Varsinais-Suomesta suomalaisuus alkoi kehittyä rakenteelliseempaan suuntaan. Toista oli Hämeessä ja Karjalassa. He olivat sotaisia ja eivät kuuluneet Ruotsin valtapolitiikan.

Tietämisen oikeutus kirjoitti:

Huomionarvoista on, ettei Suomi ja Ruotsi ole sotineet keskenään. Asiat on aina pystytty ratkaisemaan vaikka nurkumista tietenkin on ollut. Ruotsalaisia kalastajia ja pienviljelijöitä on ollut rannikolla jo ennen vuotta 1000. He elivät vaatimatonta ja rauhallista elämää. Lounais-Suomi elettiin rauhallista elämää ruotsalaisten kanssa ja sieltä Varsinais-Suomesta suomalaisuus alkoi kehittyä rakenteelliseempaan suuntaan. Toista oli Hämeessä ja Karjalassa. He olivat sotaisia ja eivät kuuluneet Ruotsin valtapolitiikan.

Lue lisää

Lueppa muutama saaga, niin saat tappelukuvauksia suomalaisten ja svealaisten välillä.

Kyllähän niitä svealaisia tai ruotsalaisia roikkui oksilla variksenpelättiminä täällä jo ennen 1200-lukua, mutta hengissä ne eivät säilyneet kuin orjina ennen ristiretkiä.

sigtuna poltettiin kirjoitti:

Lueppa muutama saaga, niin saat tappelukuvauksia suomalaisten ja svealaisten välillä.

Kyllähän niitä svealaisia tai ruotsalaisia roikkui oksilla variksenpelättiminä täällä jo ennen 1200-lukua, mutta hengissä ne eivät säilyneet kuin orjina ennen ristiretkiä.

Lue lisää

Sigtunassa tappelivat karjalaiset, jotka olivat Novgorodin kanssa kimpassa tai sitten ne olivat virolaisia eli historia on jälleen tulkinnanvarainen tässä Sigtunatappelussakin. Varsinais-Suomi, mikä oli silloin ruotsalaistunutta aluetta ja mikä alue oli ainoa alue Suomessa ruotsalaisuutta, ei ollut mukana varmuudella. Karjalaiset Novgorodin alamaisina ja hämäläiset heimot olivat sotaisia kuten siihen aikaan oltiin. Ruotsinkin oli sen ajan mukaisesti ryhdistäydyttävä ja alettava suojella ja laajentaa reviiiriään.

Historian tulkinta kirjoitti:

Sigtunassa tappelivat karjalaiset, jotka olivat Novgorodin kanssa kimpassa tai sitten ne olivat virolaisia eli historia on jälleen tulkinnanvarainen tässä Sigtunatappelussakin. Varsinais-Suomi, mikä oli silloin ruotsalaistunutta aluetta ja mikä alue oli ainoa alue Suomessa ruotsalaisuutta, ei ollut mukana varmuudella. Karjalaiset Novgorodin alamaisina ja hämäläiset heimot olivat sotaisia kuten siihen aikaan oltiin. Ruotsinkin oli sen ajan mukaisesti ryhdistäydyttävä ja alettava suojella ja laajentaa reviiiriään.

Lue lisää

Kun et aikalainen ole, tuo sinun historiankuvittelusi on enemmänkin svekomaanis-rkp:läistä pipolaarista toivioajattelua.

Saagoista tai mistään muustakaan ei löydy mitään tukea sille, että Varsinais-Suomi olisi ollut jotenkin ruotsalaistunutta. Päinvastaista löytyy paljon, kertomuksia taisteluista, niissä ei eritellä hämäläisiä, karjalaisia tai varsinaissuomalaisia. Eestiläisten heimojen kanssa käydyt taistelut mainitaan erikseen.
Eli ruotsilla ja svealaisilla ei ollut silloin sijaa Suomessa, rkp:n uni ruotsin ujuttamiseksi osaksi suomalaisuutta sillä tavalla on vain sen bipolaarista harhaa.

Kansantieteellisesti heimon vapaaehtoinen alistuminen toiselle on ajatuksena outo. Mikäli taisteluja varsinais-suomalaisten ja svealaisten välillä ei olisi ollut, svealaisten olisi täytynyt olla varsinais-suomalaisille alistuneita vapaaehtoisia verovelvolllisia tai esim. jonkinlaisia homo-orjia. Jälkimmäiseen he ehkä olisivatkin olleet halukkaita, mutta sellaisesta ei mainita saagoissa. Ehkä he häpesivät tilaansa. Ei mainita veronkannostakaan tai liittolaisuudesta puolin tai toisin mitään.

Yksi vaihtoehto on, että joitakin svealaisia kierteli rannikoillamme "strand-tattareina", samanlaisina kerjäläisinä ja soittajina kuin nykypäivän romanialaiset serkkunsa. Ehkäpä varsinais-suomalaiset heltyivät ja antoivat joidenkin asettua alustalaiseksi jonnekin notkelmaan.

Tietämisen oikeutus kirjoitti:

Huomionarvoista on, ettei Suomi ja Ruotsi ole sotineet keskenään. Asiat on aina pystytty ratkaisemaan vaikka nurkumista tietenkin on ollut. Ruotsalaisia kalastajia ja pienviljelijöitä on ollut rannikolla jo ennen vuotta 1000. He elivät vaatimatonta ja rauhallista elämää. Lounais-Suomi elettiin rauhallista elämää ruotsalaisten kanssa ja sieltä Varsinais-Suomesta suomalaisuus alkoi kehittyä rakenteelliseempaan suuntaan. Toista oli Hämeessä ja Karjalassa. He olivat sotaisia ja eivät kuuluneet Ruotsin valtapolitiikan.

Lue lisää

"Ruotsalaisia kalastajia ja pienviljelijöitä on ollut rannikolla jo ennen vuotta 1000."

Ruotsia ei ollut vielä 1000-luvulla eikä siten tietenkään ruotsalaisia. Ei ollut ruotsin kieltäkään. Jotkut germaanista kieltä puhuneet ryhmät ovat voineet asua rannikolla mutta nekin ovat vaihtaneet kielensä monta kertaa.

Ruotsi ei ole Suomen alueella kehittynyt kieli ja siksi se on vieras kieli Suomessa.

Suomi on kehittynyt Suomessa ja Viro on kehittynyt samasta itämerensuomen kantakielestä Virossa. Olemme olleet näillä alueilla virolaisten kanssa niin kauan että kielemme ovat ehtineet erkaantumaan toisistaan niin paljon että suomi ja viro eivät ole enää ymmärrettäviä keskenään.

Suomenruotsi on tuotu tänne hiljattain. Todisteena siitä on että suomenruotsin avulla voi ymmärtää norjaa, tanskaa, ruotsia, fääriä. Monesti on suomenruotsalaisten taholta tullut todistetuksi että suomenruotsi on sama kieli kuin Ruotsissa puhuttu kieli.

Wikipedia:
Suomen kielen historia
Itämerensuomalaisten kielten, joihin suomikin kuuluu, yhteistä oletettua kantamuotoa, kantasuomea, puhuttiin Suomenlahden molemmin puolin jo ennen ajanlaskumme alkua. Kantasuomi ja saamelaiskielet puolestaan voidaan palauttaa yhteiseen kantamuotoon, jota nimitetään varhaiskantasuomeksi tai suomalais-saamelaiseksi kantakieleksi. Itämerensuomalaiset kielet (myöhäiskantasuomi) ja saamelaiset kielet alkoivat erota toisistaan noin 1000[4]-1500 vuotta ennen ajanlaskun alkua.

http://fi.wikipedia.org/wiki/Suomen_kieli

Wikipedia:
Ruotsin kielen kehitystä
800-luvulla muinaisnorja alkoi erota Norjassa ja Islannissa puhuttavaksi vanhaksi länsinorjaksi ja Ruotsissa ja Tanskassa puhuttavaksi vanhaksi itänorjaksi. Tanskan ja Ruotsin murteet alkoivat eriytyä 1100-luvulla ja niistä kehittyivät muinaisruotsin ja muinaistanskan kielet 1200-luvulla. Kaikkiin kieliin vaikutti voimakkaasti keskialasaksa keskiajan aikana.

http://fi.wikipedia.org/wiki/Ruotsin_kieli


kartta yksikielisestä Suomesta
http://www.kielipolitiikka.net/fakta/ks12009.htm#ks12009

Tietämisen oikeutus kirjoitti:

Huomionarvoista on, ettei Suomi ja Ruotsi ole sotineet keskenään. Asiat on aina pystytty ratkaisemaan vaikka nurkumista tietenkin on ollut. Ruotsalaisia kalastajia ja pienviljelijöitä on ollut rannikolla jo ennen vuotta 1000. He elivät vaatimatonta ja rauhallista elämää. Lounais-Suomi elettiin rauhallista elämää ruotsalaisten kanssa ja sieltä Varsinais-Suomesta suomalaisuus alkoi kehittyä rakenteelliseempaan suuntaan. Toista oli Hämeessä ja Karjalassa. He olivat sotaisia ja eivät kuuluneet Ruotsin valtapolitiikan.

Lue lisää

Kun on tehty objektivisia nimistötutkimuksia Uudeltamaalta,
saaristosta, Pohjanmaan rannikolta ja Varsinais-Suomesta
on huomattu että näiden alueiden ruotsinsinkielinen
asutus on nuorentunut siitä mitä asiasta luultiin vielä
esim. 20 vuotta sitten.
Näyttää siltä että ruotsinkieli tuli Suomeen 1250 l. Alkaneen
kolonisaation myötä.
Myös Ahvenanmaa ruotsalaistui tuolloin.
Perinteisesti on haluttu Suomessa mielistellä ruotsinkielisiä
ja vanhentaa kielen tuloa 1000 - 1100 luvuille, jopa
tätä vanhemmaksi. Arkeologiassa ei esineet kerro käyttäjänsä
kieltä mutta nimistö kertoo paljon.
Englantilaisen piispa Henrikin matka Suomeen on
yhdistetty kummallisesti Ruotsin valtioon, vaikka sellaista
ei ollut olemassa 1150 l. Ainakaan mitään skandinaavien
massamuuttoa ei tuolloin alkanut.
On hyvin todennäköistä ettei Birker Jaarlin Suomen valloitus
sujunut niin rauhalliseti kuin luullaan.
Birker kuitenkin toimi täällä kristittyjä ja katolisia vastaan
joten liikaa ei pitänyt elämöidä varmasti kuitenkin kirkot pol-
tettiin ja haudat ryöstettin, tästä on viitteitä ns. Vanajan
kaupungista joka oli Hämäläisten keskus härkätien päässä.

Hämäläiset olivat vielä osittain pakanoita, joten Suomen
valloitus muistetaankin "toisena ristiretkenä" ja Hämeen
valloituksena.
Kyllä se propaganda osattiin entisinä aikoinakin.

http://iorbock.com/ekirjasto/tuntematon/suomen-kuninkaat-saagojen-mukaan/

"Perzulle vaan sen verran faktaa tiedoksi, että länsisuomalaisten ja rannikon väen on todettu veritutkimuksin olevan lähempää sukua ruotsalaisille ja länsieurooppalaisille, kuin itäsuomalaisille."
Rantaruotsalaiset voivat olla lähempänä ruotsalaisia, mutta länsisuomalaiset ovat yhtä kaukana sekä itäsuomalaisista että ruotsalaisista, ja tämäkin korjaus on palstalla esitetty usein.

Muista myös että länsisuomalaiset ja etenkin rannikon ruotsinkieliset ovat myös kohtalaisen läheistä sukua venäläisille, ainakin läheisempää kuin itäsuomalaiset.

Väitteesi yhteisestä historiasta Ruotsissa asuvien kanssa osoittaa vain sen että olette maahanmuuttajia Suomessa.

Minun esi-isäni ovat todistetusti asuneet Suomessa noin 9000 vuotta.

Sinä olet vasta muuttanut maahan verrattuna minuun, koska et ole vieläkään saanut omaa suomenruotsalaista identiteettiä etkä ole saanut karistettua ruotsalaista identiteettiä itsestäsi.

"Birgerdotter"

Aivan, kiitos korjauksesta (kiire,kiire) Kysymys on mielestäni
enemmän siitä että itäsuomalaisten lähin geneettinen suku-
laisryhmä on länsisuomalaiset.
Mikä ryhmä luetaan itä ja länsisuomalaiseksi ?
Nyt on käsittääkseni verrattu Kainuun asukkaita ja varsinais-
suomalaisia ja saatu ( ehkä tarkoitushakuisesti) suuret erot.
Mikä olisi tilanne jos olisi verrattu Mikkelin seudun asukkaita
esim. Turun suomenkielisiin. Eroja väestöissä on, en kiellä.
Suomessa on tuo kahtiajakoisuus ollut jo 5000 vuotta
mutta ei sitä pidä liioitella.
Pirkka - nimestä sen verran, että nimitys tulee tavasta merkitä
kauppapaikka hakkaamalla koivujen kylkiin pirkat (birke -koivu)
Koska Nykyisen Ruotsin alueella oli suuri turkisten tukkukauppa-
paikka vakiintui sen nimeksi Birka.
Kun Suomesta lähti kauppiaita viemään turkiksia myyntiin
alettiin näitä SUOMALAISIA sanomaan "Pirkan kävijöiksi"
eli pirkkalaisiksi.
Birkassa oli viikinkiajalla myös suomalaisten kolonisaatio joka
valmisti keramiikkaa ( sen tekotaito on aina ollut huono skan-
deilla).
Nimi Birger on sitten germaaniväännös tästä "kauppamiehestä"
eli pirkkalaisesta.

p.ersu kirjoitti:

"Birgerdotter"

Aivan, kiitos korjauksesta (kiire,kiire) Kysymys on mielestäni
enemmän siitä että itäsuomalaisten lähin geneettinen suku-
laisryhmä on länsisuomalaiset.
Mikä ryhmä luetaan itä ja länsisuomalaiseksi ?
Nyt on käsittääkseni verrattu Kainuun asukkaita ja varsinais-
suomalaisia ja saatu ( ehkä tarkoitushakuisesti) suuret erot.
Mikä olisi tilanne jos olisi verrattu Mikkelin seudun asukkaita
esim. Turun suomenkielisiin. Eroja väestöissä on, en kiellä.
Suomessa on tuo kahtiajakoisuus ollut jo 5000 vuotta
mutta ei sitä pidä liioitella.
Pirkka - nimestä sen verran, että nimitys tulee tavasta merkitä
kauppapaikka hakkaamalla koivujen kylkiin pirkat (birke -koivu)
Koska Nykyisen Ruotsin alueella oli suuri turkisten tukkukauppa-
paikka vakiintui sen nimeksi Birka.
Kun Suomesta lähti kauppiaita viemään turkiksia myyntiin
alettiin näitä SUOMALAISIA sanomaan "Pirkan kävijöiksi"
eli pirkkalaisiksi.
Birkassa oli viikinkiajalla myös suomalaisten kolonisaatio joka
valmisti keramiikkaa ( sen tekotaito on aina ollut huono skan-
deilla).
Nimi Birger on sitten germaaniväännös tästä "kauppamiehestä"
eli pirkkalaisesta.

Lue lisää

"Mikä ryhmä luetaan itä ja länsisuomalaiseksi ?
Nyt on käsittääkseni verrattu Kainuun asukkaita ja varsinais-
suomalaisia ja saatu ( ehkä tarkoitushakuisesti) suuret erot.
Mikä olisi tilanne jos olisi verrattu Mikkelin seudun asukkaita
esim. Turun suomenkielisiin. Eroja väestöissä on, en kiellä.
Suomessa on tuo kahtiajakoisuus ollut jo 5000 vuotta
mutta ei sitä pidä liioitella."
Asiaa on tutkittu, ja länsisuomalaiset eroavat itäsuomalaisista sillä, että he ovat ryhmän sisällä läheisempiä toisilleen kuin toiseen ryhmään kuuluviin.
http://www.elisanet.fi/alkupera/Suomalaisvaestot.pdf

"Itäsuomalaiset ovat saamelaisille sukua ja itäinen geeniperimä on vahva."
Itseasiassa se oli hyvin heikko ja vanha, juuri havaittavissa oleva.

Saamelaisten itäsuomalaisten välinen geneettinen ero on jotain samaa luokkaa kuin itäsuomalaisen ja ranskalaisen välinen ero.

"Länsisuomalaiset on pitempiäkin.. niin ja nätimpiä. "
Jotkut ovat pitkiä ja jotkut ovat lyhyitä, samoin itäsuomalaisissakin. Itäsuomalaistenkin keskipituus on muuten kasvanut viime vuosikymmeninä, eli ilmeisesti parempi ravinto on vaikuttanut. Ja ulkoisesti on kyllä vaikea erottaa itäsuomalaisen kasvoja länsisuomalaisen kasvoista, kun molemmissa on niin suuri se sisäinenkin vaihtelu, eli stereotypiat jyllää.

C.E. kirjoitti:

"Itäsuomalaiset ovat saamelaisille sukua ja itäinen geeniperimä on vahva."
Itseasiassa se oli hyvin heikko ja vanha, juuri havaittavissa oleva.

Saamelaisten itäsuomalaisten välinen geneettinen ero on jotain samaa luokkaa kuin itäsuomalaisen ja ranskalaisen välinen ero.

"Länsisuomalaiset on pitempiäkin.. niin ja nätimpiä. "
Jotkut ovat pitkiä ja jotkut ovat lyhyitä, samoin itäsuomalaisissakin. Itäsuomalaistenkin keskipituus on muuten kasvanut viime vuosikymmeninä, eli ilmeisesti parempi ravinto on vaikuttanut. Ja ulkoisesti on kyllä vaikea erottaa itäsuomalaisen kasvoja länsisuomalaisen kasvoista, kun molemmissa on niin suuri se sisäinenkin vaihtelu, eli stereotypiat jyllää.

Lue lisää

Kertokaa, liittyykö nämä kommentit ja keskustelut varhaishistoriasta jotenkin pakkoruotsikysymyksen? Kysymys näyttää oleva enemmän tulkinnoista ja painotuksista mutta ei faktoista.

Perusteita mille? kirjoitti:

Kertokaa, liittyykö nämä kommentit ja keskustelut varhaishistoriasta jotenkin pakkoruotsikysymyksen? Kysymys näyttää oleva enemmän tulkinnoista ja painotuksista mutta ei faktoista.

Lue lisää

"Kertokaa, liittyykö nämä kommentit ja keskustelut varhaishistoriasta jotenkin pakkoruotsikysymyksen? "
Ei oikein mitenkään, itse osallistun tähän keskusteluun lähinnä oikaisemmalla näitä muka-faktoja, mutta en tiedä mitään syy-seuraussuhdetta näillä historiakeskusteluilla nykyiseen pakkoruotsin asemaan.

Keskustelujen tausta on siinä, että keskusteltaessa pakkoruotsin lopettamisesta ja ruotsin aseman muuttamisesta yleisemmin, surut aina vetoavat näihin historiallisiin argumentteihin, eli siihen taustaan että he ovat historiallinen vähemmistö, ja välillä hurjempiin sfääreihin nousevissa suru-jutuissa ruotsi on jopa vanhempi kieli kuin suomi maaperällämme. Seuraavaksi sitten keskustelu jumittuu keski-ajalle ja ties mille kivikaudelle.

Ehkä nämä keskustelut pitää ottaa enemmänkin viihteenä, eihän keskustelu koskaan pahasta ole, mutta pakkoruotsikysymykseen ne eivät liity eivätkä vaikuta mitenkään.

Jos Itä-Suomessa tapaa pitkänhuiskean kauniin tytön niin silloin jo säikähtää, että tuohan on suomenruotsalainen. Paikalliset naiset alkavat heti nimittelemään. Siinä se suomalainen totuus.

Lännen ilmestys kirjoitti:

Jos Itä-Suomessa tapaa pitkänhuiskean kauniin tytön niin silloin jo säikähtää, että tuohan on suomenruotsalainen. Paikalliset naiset alkavat heti nimittelemään. Siinä se suomalainen totuus.

Lue lisää

Itäsuomalaiset ovat 2-3 cm lyhyempiä kuin länsisuomalaiset,
ei siihen mitään ruotsalaisia tarvita.

p.ersu kirjoitti:

Itäsuomalaiset ovat 2-3 cm lyhyempiä kuin länsisuomalaiset,
ei siihen mitään ruotsalaisia tarvita.

Olemukseltaan Itäsuomalaiset ovat vielä lyhyempiä mutta onneksi sieltä nuoriso pyrkii lähtemään vapaammille markkinoille Etelä-ja Länsi--Suomeen. Heille muuttaminen tarkoittaa suurta henkistä vapautumista iätäisestä painostavuudesta.

Itäinen painostavuus kirjoitti:

Olemukseltaan Itäsuomalaiset ovat vielä lyhyempiä mutta onneksi sieltä nuoriso pyrkii lähtemään vapaammille markkinoille Etelä-ja Länsi--Suomeen. Heille muuttaminen tarkoittaa suurta henkistä vapautumista iätäisestä painostavuudesta.

Lue lisää

"Itäinen painostavuus" taidat olla sivistymätön svedumoukka, joka luulee olevansa muita parempi ja viisaampi. Pysy siellä Tammisaaressa äläkä koskaan matkusta sieltä pois.

Itäinen painostavuus kirjoitti:

Olemukseltaan Itäsuomalaiset ovat vielä lyhyempiä mutta onneksi sieltä nuoriso pyrkii lähtemään vapaammille markkinoille Etelä-ja Länsi--Suomeen. Heille muuttaminen tarkoittaa suurta henkistä vapautumista iätäisestä painostavuudesta.

Lue lisää

"Itäinen painostavuus"
Mielipiteesi on täyttä bullshittiä.
Itäsuomessa ole sen ihmeellisempää kuin muuallakaan.
Itse ympäri Suomea asuneena totesin että Helsinki oli kaikista
stressaavin paikka.
Itäsuomessa ihmiset ovat mukavia, eivät tärkeile, heidän
kanssaan tutustuu helposti.
Tuo pituusjuttu on kyllä totta, itsekin huomaan esim. Kaupassa
olevani päätä pitempi kuin muut ihmiset, johtuu varmaan
saksalais / eteläpohjanmaalaisesta verenperinnöstä.

p.ersu kirjoitti:

"Itäinen painostavuus"
Mielipiteesi on täyttä bullshittiä.
Itäsuomessa ole sen ihmeellisempää kuin muuallakaan.
Itse ympäri Suomea asuneena totesin että Helsinki oli kaikista
stressaavin paikka.
Itäsuomessa ihmiset ovat mukavia, eivät tärkeile, heidän
kanssaan tutustuu helposti.
Tuo pituusjuttu on kyllä totta, itsekin huomaan esim. Kaupassa
olevani päätä pitempi kuin muut ihmiset, johtuu varmaan
saksalais / eteläpohjanmaalaisesta verenperinnöstä.

Lue lisää

Omasta kokemuksesta puhun. Itä-Suomessa on ja oli painostava ilmapiiri ja pakko sieltä oli muuttaa rannikolle. Elämä alkoi muuton jälkeen tuntua elämältä ja työtovereilla oli motivaatiot kohdillaan. Eipä hirveesti ennee Itä-Suomi houkuttele. Toivottavasti venäläiset saavat viisumivapautensa ja voitte ruveta Itä-Suomessa palvelemaan heitä entistä enemmän. Suomenruotsalaisia ei oo itäsuomalaiset idässä tarvinneet palvella mutta täällä rannikolla tänne muuttaneet itäsuomalaiset elävät sopusoinnussa ruotsinkielisten kanssa ja palvelevat toinen toisiaan ilman ongelmia. Teidän onneton maailmankuva on kaukana rannikkosuomalaisen maailmankuvasta.

Itäinen painostavuus kirjoitti:

Olemukseltaan Itäsuomalaiset ovat vielä lyhyempiä mutta onneksi sieltä nuoriso pyrkii lähtemään vapaammille markkinoille Etelä-ja Länsi--Suomeen. Heille muuttaminen tarkoittaa suurta henkistä vapautumista iätäisestä painostavuudesta.

Lue lisää

Mutta he eivät onneksi koskaan päädy Närpiöön asti. Sikäläinen banjonsoittoperinne ja vinkuminen kuin svin tuntuu äärimmäisen ahdasmieliseltä ja tunkkaiselta. Närpiössähän on sanontakin, mitä serkumpi sitä herkumpi..

Niinkö ihan professori sanoi radiossa, poliisin mukaan 2010 pohjanmaalla tapahtui eniten Tappo,murha ja surma ja niiden yrityksiä 100 000 asukasta kohti (13 kpl. )

Taas levitetään virheellistä tietoa ja mielikuvia suomenkielisistä , niin tyypillistä sweduille.