viinakaupan rappusilla.
Kalustin sen kunnan tarjoaman asunnon ja toin mieheni sinne intervallijaksolta,hän oli ihan ulkona,kuin lumiukko ja luuli olevansa Nokialla ja kysyi missä rouva,vai kaiketi rouva käy töissä.Tämän tasoisen potilaan kunta olisi ollut valmis sijoittamaan yksinasujaksi,joskin valvottuun.Kalliista neurologin määräämästä lääkkeestä,kaiketi odotettiin ihmeparantumista.
Sivuvaikutukset saattavat olla jopa epileptisiä kohtauksia aikaansaavia.
Sanoin,että nyt me lähdetään rannalle ja katsellaan,kun myrkyt pureutuvat elimistöön.
Omaishoitaja sopimusta en allekirjoittanut,oikaisuvaatimuksen tein ja rahaa tulee jos tulee kuukausien kuluttua.
Taksimatkoihin on mennyt jo yli 250£tässä kuussa ja kunta ei ole tullut penninhyrrällä vastaan,vaikka lanketit kävi sossuntäti täyttämässä ja neurologi kirjoitti suosituksen,kaiketi hämäystä koko juttu.
Näin meitä kusetetaan keskustalaisessa pitäjässä jossa asukkaita alle kuudentuhannen ja kuntaliitokset vyöryy päälle
Aman elämä on levällään,kuin jokiseneväät
15
114
Vastaukset
- capt. cöpenick
Miehiäkin toimii omaishoitajina. Olen nähnyt dokumentteja näistä tapauksista. Minusta ei olisi siihen; on kärsivällisyysvajetta sen verran. Ansiotyön aikana hankkimani loppuunpalaminen vaikuttaa palaavan uudestaan.
Naisilla hoivavietti on varmaankin vahvempi. Onhan tuo väärin sinulla Ama, että joudut lisäkustannuksiin osallistumaan miehesi hoidon tiimoilta. Jaksamisia sinulle rankan elämänvaiheesi tiimoilta.Sen huomasin eilen,ettei nokkapokkaan kannata ruveta Alzheimerpotilaan kanssa.Asensin nimittäin liesituuletinta edellisen simahtaneen paikalle ja saksit ja puukot olivat saaneet uuden salaisen kätkön.Sanoin hänelle,kun ilmastointiputkea jouduin muotoilemaan,kaivaisitko yhdet sakset ja puukon sieltä kätköstäsi,johan repesi mielipiteidenvaihto överiksi ja kynsisakseilla hoidin ne fiksaukset,koska peltisakset,oksasakset eivät osoittautuneet työhön sopiviksi.
Sain homman klaariin ja matoongelle menimme,että niinkuin teemalla asiasta toiseen.
Se on yhtä johdattelu,aivankuin parivuotiaan kersan kanssa eläminen.- mies 68v.
rituliini_38 kirjoitti:
Sen huomasin eilen,ettei nokkapokkaan kannata ruveta Alzheimerpotilaan kanssa.Asensin nimittäin liesituuletinta edellisen simahtaneen paikalle ja saksit ja puukot olivat saaneet uuden salaisen kätkön.Sanoin hänelle,kun ilmastointiputkea jouduin muotoilemaan,kaivaisitko yhdet sakset ja puukon sieltä kätköstäsi,johan repesi mielipiteidenvaihto överiksi ja kynsisakseilla hoidin ne fiksaukset,koska peltisakset,oksasakset eivät osoittautuneet työhön sopiviksi.
Sain homman klaariin ja matoongelle menimme,että niinkuin teemalla asiasta toiseen.
Se on yhtä johdattelu,aivankuin parivuotiaan kersan kanssa eläminen.Eilinen tv-ohjelma kertoi muistisairauden kehittymisestä. Sen sanottiin näkyvän aivokuvantamisessa otsalohkon alueella. Tulin käsitykseen, että muistisairaus on samaa kuin Alzhaimer. Luulen olevani tämän kehityspolun alkupäässä.
mies 68v. kirjoitti:
Eilinen tv-ohjelma kertoi muistisairauden kehittymisestä. Sen sanottiin näkyvän aivokuvantamisessa otsalohkon alueella. Tulin käsitykseen, että muistisairaus on samaa kuin Alzhaimer. Luulen olevani tämän kehityspolun alkupäässä.
Näinhän se on,toi tieto ja kuka sen löydöksen teki on tämä Alzheimer,kansalaaisuutta en osaa sanoa,viittais svetsiläiseen.
google sen osaa kertoa.Alzhemerintauti on etenevä pitkäaikaissairaus,joka vaikeuttaa päivittäisestä toimista suoriutumista,ja on sitä sairastavilla oikeus saada vammaispalvelulain mukainen henkilökohtainen avustaja itselleen.
Mitens Ritu, Nokian asunnon aikana oliko siellä valvottu asuminen, vai selvisikö miehesi silloin vielä yksinkin? Joka tapauksessa, mitä useammin otat kotiin hänet, sitä mieluimmin Kunta jättää miehesi sinun huoleksesi! Säästötoimet mene aina ensimmäisenä nyt.
Aikamoiseen heittelyyn olet saanut taas joutua, niin reipas kun olet tekemään kaikenlaisia *miestenkin töitä* Hyvähän se maaseudun naisellakin on ne taidot, mutta en voi muuta kuin neuvoa, että k o r o s t a t kunnassa, ettet j a k s a.
Niin sinnikäs olet yrittämään, mutta ei tuo pitkällä tähtäimellä enää toimi.
Uupumusta on ollut jo niin pitkään luettavissa kirjoituksistasi.
Täälä olin siinä uskossa, että valvottuun yksikköön hänet on sijoitettu kunnan asuntolaan. Vaadi hänelle kotiapua, partiot käyvät monta kertaa vuorokaudessakin siellä asunnossaan kotihoidossa oleville avuttomille hoidokeille! Tsemppiä Ritu !!!Tiedän sini-sirkku,minusta tuli rutiköyhä,kun Nokia-jaksolla tyttäreni huolehtivat hänestä.
Nuorimmainen joka lähihoitajankoulutuksella huolehti hänestä ja toinen tyttäreni kokki ruuanlaitosta ja siivouksesta huolehtivat tyhjensivät täysin pankkitilini,kun luulin että läheisestään huolehtiminen kuuluu omaiselle,siis minulle.
Olemme asuneet täällä paikkakunnalla,sitä pientä harhaaskelta sinne Nokian yksiöön,kun mieheni jo silloin oli himpunverran aivorappeutunut ja halusi,että tämä korpielämä riittää ja eikun hommaa asunto jostain ihmistenilmoilta.
Ja minäpä myin 14ha risukkoa,tosin istutusmetsää ja eikun netistä löysin tämän Nokian kämpän.En sitä edes ollut nähnyt paitsi kuvat sähköpostissa,tein tarjouksen,meni läpi ja siellä se yksiö on kalustettuna ja odottaa asujaa.
Noi kolme kämppää ovat rasite,eivät tulonlähde
- entinen omaishoitaja
alzhaimer on vanhalta nimeltää " aivojen kuitusmistauti " ennenvanhaan tunnetti tauti jota sonottin aivojenkutistumiseksi,
näin on mua informoitu,
oma puoliso kuoli kyseiseen tautiin, se yleensä on perinnöllinen,
vaikka siihen ei kaikki perilliset sairastukkaa,
aina joku suvusta sairastuu siihen,
omakohtaisesti haluaisin mieluummin äkkikuoleman osakseni kuin kyseisen taudin,
alzhaimeria sairastava hyvin hoidettuna voi elää 10 - 20 vuotta, puolisoni eli yli 10 vuotta,
suru on suuriLämpimiä ajatuksia ja rutistuksia sinulle lähimmäinen entinen omaishoitaja.Olet ollut kantava voimavara yhteiskuntamme rattaissa.Se elämä puolison rinnalla hoitovastuuseen on hyppy tuntemattomaan.Olet sidottu tähän omaiseen,oma elämäsi on vain hänestä huolehtimista,olet kaleeriorja,jokä täysin sidoksissa hoidettavaan.
Elät päivät hänen elämäänsä,et omaasi.Kunnat ovat huomanneet,että tunnetasolla olevia omaishoitajia voi vedättää
mennen tullen
- Voima vähissä
Alzheimerin tautia poteva yli 80 v täyttänyt äiti ei päässyt kunnan hoivakotiin. Hän asuu vielä yksin omassa kodissa, jossa käy päivittäin kunnan kotisairaanhoito ja ateriapalvelu. Suuresti petyin kunnan kotisairaanhoidon päätökseen. Voimavarani tyttärenä on vähissä. On niin vaikea kommunikoida vihaisen äitini kanssa asiallisesti. Rituliini_38, ymmärrän sinua! Jaksamishalit!
Miksi vihainen . Eikö terve tytäs ole huomannut että ei se äiti yksin riitele . Lempeyttä ja ymmärtämystä vaatii tällainen jolla ei ole enään muistia asioista . Mutta ei kannata kinata --jos antaa asioiden olla ja ,kyllähän asiat hoituu kun ohjailee sairaanmieltä -- täytyy itse jaksaa jos muistisairaalta vaatii tekee se jo vihaiseksi -- Ei ole varmaankaan helppoa kummallakaan .
Toivottavaa on että itse et sairastu tähän jos on perinnöllistäkin , entinen omaishoitaja tiesi jotain, että voi olla perinnöllistä .ullamirjami kirjoitti:
Miksi vihainen . Eikö terve tytäs ole huomannut että ei se äiti yksin riitele . Lempeyttä ja ymmärtämystä vaatii tällainen jolla ei ole enään muistia asioista . Mutta ei kannata kinata --jos antaa asioiden olla ja ,kyllähän asiat hoituu kun ohjailee sairaanmieltä -- täytyy itse jaksaa jos muistisairaalta vaatii tekee se jo vihaiseksi -- Ei ole varmaankaan helppoa kummallakaan .
Toivottavaa on että itse et sairastu tähän jos on perinnöllistäkin , entinen omaishoitaja tiesi jotain, että voi olla perinnöllistä .ullamirjami,olit nyt kyllä aika töykeä äidistään huoltapitävälle tyttärelle.Alzheimerpotilas on agressiivinen,koska pelkää.Hän
on aivan hukassa,koska muisti mennyt ja kaikki tilanteet ovat hänelle uusia.Hän pelkää jopa omia lapsiaan,joita ei tunnista ja
agressivisuus on ainoa tapa kohdata tilanne
Olen oppinut mieheni kanssa,että rauhoittelen,ei meillä mitään hätää ole,lähdetäämpä tästä vaikka saunaa lämmittämään tai kahvinkeittoon,pääasia että tilanne ei jää päälle.
Muistisairaan ehdoilla on pakko elää ja joustaa,kyllä se minun
omapäistä luonnettani on koetellut monta kertaa,mutta periksiantaminen on ainoa oikea vaihtoehto.Tsemppiä äidin hoidossa ja pitkää pinnaa- harkitse um
ullamirjami kirjoitti:
Miksi vihainen . Eikö terve tytäs ole huomannut että ei se äiti yksin riitele . Lempeyttä ja ymmärtämystä vaatii tällainen jolla ei ole enään muistia asioista . Mutta ei kannata kinata --jos antaa asioiden olla ja ,kyllähän asiat hoituu kun ohjailee sairaanmieltä -- täytyy itse jaksaa jos muistisairaalta vaatii tekee se jo vihaiseksi -- Ei ole varmaankaan helppoa kummallakaan .
Toivottavaa on että itse et sairastu tähän jos on perinnöllistäkin , entinen omaishoitaja tiesi jotain, että voi olla perinnöllistä .ennen kuin esität arveluja perinnöllisyydestä jonkun entisen hoitajan sanojen perusteella.
- Vierelläkulkija*
harkitse um kirjoitti:
ennen kuin esität arveluja perinnöllisyydestä jonkun entisen hoitajan sanojen perusteella.
Eipä tuosta perinnöllisyydestä onneksi peikoksi ole: alzheimerinfo.fi:n mukaan vain 0,5 - 1% kaikista Alzheimerin tautia sairastavista sairastaa periytyvää tautia, mutta kaikille tämän sairauden kanssa eläville ja kamppaileville: voimia, voimia ja voimia sekä muistakaa pitää huolta jaksamisestanne!
- Voima vähissä
Näin on. Koetan suhtautua äitini vaihteleviin mielialoihin neutraalisti. On vaan vaikea sanoa mitään kuin olla hiljaa tai sanoa pientä neutraalia, vaikka äidin sanat satuttavat kovin. Esimerkiksi äiti sanoi, että veljelläni ei ole lapsia, vaikka tosiaan hänellä on! Mitä siihen minä sanomaan. Sitten siivoan hänen kotiansa ja toimitan kauppa-asiat. Halaan aina äitiäni kun lähden kotiin.
Vielä muutama vuosi sitten terveenä ollessaan äiti sanoi pelkäävänsä kovasti dementiaa.
Toki pärjään itsekin ja koetan kompensoida mielipahaani muulla tavalla, mm. katselemalla luontoa ja tehdä jotain hommia.
Kiitos ymmärtäjille!Alzheimerin taudissahan toiminnot pikkuhiljaa myös hidastuvat,puheenymmärtäminen vaikeutuu ja puheen tuottaminen vaikeutuu.
Potilaalle täytyisi puhua selkokielellä,siis hitaasti,että puhe tulisi jollainlailla ymärretyksi.Mieluimmin puhua liian vähän,kuin liian paljon.Ei ole myöskään hyvä käyttää sanontaa muistatko,etkö muista,se loukkaa sairasta ja saa hänet varuilleen,jopa agressiiviseksi.
Olen oppinut vuosiensaatossa vain myöntelemään,kun huomaan,että nyt ei olla tällä vuosikymmenellä ja asiat harhailevat.
Äitisi on selvästi unohtanut veljesi lapset,helpompi kun antaa asian olla,niitä unohduksia tulee aina vain lisää.
Minä sain hyviä oppaita muistipolilta,jotka auttavat potilasta ja hoitajaa selviytymään päivittäisistä rutiineista.
Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
- 1062449
- 1061912
Ripeyttä asiointiin
Ottaa päähän yhden ja saman asiakkaan hitaus kassalla kun yhdellä kädellä nostelee ostoksia kärrystä ja välillä pitelee161804Mitä ajattelit hänestä
Ensi kohtaamisesta alkaen? Itsellä pikkuhiljaa syventyi rakkaudeksi vaikka alusta asti ajattelin että hän on samallainen991457Marinin ahdistelija - "Lemmenkipeä huippuosaaja Lähi-idästä"
Olikin valtamedialle hankala paikka, kun kyseessä olikin "rikastaja" Vähän aikaa sitä voitiin piilotella, mutta pakko ol1921432Mietitkö tosissasi..
..että olisin tullut sinne jonkun muun vuoksi kuin sinun? Ei näinä vuosina tapahtuneet, myös tapahtumatta jääneet, ole41375Palstan henkisesti sairaat ja lihavat
Täällä on sairaita, työttömiä ihmisiä kirjoittelemassa joilla ei ole tarkoituksena kuin satuttaa ihmisiä. Jos eksyt pals133975- 57957
Kysyin kaikilta yhteisiltä tutuilta mielipidettä siitä, että kannattaako sinun kanssa alkaa!
Päätös oli lähestulkoon yksimielinen. Minunkin vaisto antoi vaaranmerkkejä, mutta järkytyin mitä sinusta kuulin. Aluksi125948- 64946