Vuonna 1938 suomennetun brittiromaanin suomennoksessa oli otsikon mukainen virke. Nykyisinhän sanottaisiin ”kaikki oli mennyt päin mäntyä”.
Kaikki oli mennyt päin mäntyyn
Päin seiniä
886
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 8
Vanhimmat
Niin, ja?
Tässä on sekin mahdollisuus, että tuo brittiromaanin henkilö on käyttänyt muunneltua muotoa yleisesti tunnetusta sanonnasta. Suomentaja, valantehneenä kielenkääntäjänä, on tietysti toiminut samoin.
Asia pitäisi tarkistaa alkup. teoksesta.
David Hume: They called him death (1935)
Suomennoksessa sivun 73 alussa (sivumäärä 231).
Ehkä tuo kertoo kielen muuttumisesta..?
Olen kuullut kumpaakin käytettävän. Riippuu varmaankin murrealueesta, kumpi on yleisempi.
Tuota muotoa näyttää Cajanderkin käyttäneen suomennoksessaan vuonna 1889:
... ol’ iloisempi, nöyrempi kuin moni viisaskaan
ja töitä teki kaikkia, päin mäntyyn kaikki vaan
http://www03.edu.fi/oppimateriaalit/stool/sven_tuuva.htm
Kyseessä on vanhahtava muoto.
Romaanin tapahtumat sijoittuvat Lontooseen ja Keski-Englantiin. Käännöksessä esiintyy useita kertoja sana ”viidakko”. Mutta mitä ihmettä: eihän Englannissa ole mitään viidakkoa, ja metsienkin kanssa taitaa olla vähän niin ja näin.
Olisi mielenkiintoista tietää alkukielinen sana. Olisiko se voinut olla ”jungle”? Miksi brittikirjailija olisi 30-luvulla kutsunut Keski-Englannissa sijaitsevaa tienvarsipusikkoa viidakoksi?
Tietääkseni sana viidakko on johdos sanasta viita, joka tarkoittaa muun muassa tiheikköä, pusikkoa tai tiheästi kasvavaa nuorta lehtimetsää.
Onkohan viidakko vähän vanhahtava ilmaus tarkoitettaessa Päiväntasaajan sademetsiä?
Englannin kielen sana jungle ei välttämättä tarkoita ainoastaan tiheäkasvuista sademetsää päiväntasaajalla. Mikä hyvänsä ryteikkö laitakaupungin asutuksen keskellä taloröttelön takapihalla voi olla jungle, vaikka siellä ei edes kasvaisikaan mitään. Riittää kasa rojua ja jätettä jonka läpi voi olla vaikeata kulkea.