Elikkä gradua aloitan tekemään 2014 keväällä ja varsinaiset opinnot saan päätökseen keväällä. Ollaan miehen kanssa päätetty aloittaa yrittäminen alkuvuodesta, toiveena että saatais esikoinen 2014. Pillerit lopetin elokuussa ja kierto on säännöllistynyt syksyn aikana. En ole ikinä odottanut uuttavuotta näin innolla
opiskelija kuumeilee
sarabella-
12
173
Vastaukset
- Kuule tyttö pienoinen
Paljonko ikää ja parisuhdetta? Tiesitkö, että solmituista avioliitoista 6:10 päättyy eroon alkumetreillä ja loput myöhemmib? Teillä on miehesi kanssa (olette naimisissa - sinulla in oikeus puhua miehestäsi) liikaa asioita tullut lyhyellä aikaa ja jos ilisit kypsä, tietäisit sen ja et täällä taluaivoilta kyselisi. Eikä sinulla ole ystäviä vai tuntevatko he sinut liian hyvin ja torppaavat unelmasi joka on nyt jankutuksesi teema? Muista 12/32 ja kokeilkaa ensin sitä avioelämää muutama vuosi. Vaikutat selvästi hätäiseltä.
Epäilen tarinaasi jotenkin joiltakin isin, esim. asuntolaina, gradu jne. Työkkärin kursseilla kun ei gradua tehdä;)
Kuuntele 12/32, 12/32 mentor, Team 12/32 -neroja, heillä on sinulle, miehellesija tuleville lapsillesi sekä heidät siittäjälle miehelle avaimet onneen.- sarabella-
Ikää löytyy 23 vuotta, parisuhdetta 9 vuotta, josta siis naimisissa reilu vuosi ja saman katon alla ollaan asuttu neljä vuotta. Mistäköhän tuo saamasi "6:10 päättyy eroon alkumetreillä ja loput myöhemmin on peräisin?" Vähän epäilen..Ja sitäpaitsi ei avioliitto pääty esim. 60% eroon. Liitto joko kestää tai sitten ei, murehtisin eroa vasta siinäkohtaa jos se on tullakseen.
Ystäviäkin minulta löytyy, kiitos kysymästä. En vain ymmärrä onko siinä jotain väärää jos tulen tänne asiaa hehkittamaan? Jos ei halua tätä hehkuttamista kuunnella niin tuskin eksyy vauvakuumepalstalle, varsinkaan jos ketjussa on oletettavissa spekuloinnin sijasta hehkutusta.
Hätäinen olen, sen myönnän, mutta en sitten tiedä onko hätäilyä hankkia lapsi 24-vuotiaana. En myöskään ymmärrä miten saat työkkärin ja gradun sopimaan samaan lauseeseen? Ei liity toisiinsa mitenkään. Työkkärin asiakkaana en ole ikinä ollut, tosin töitä tulen varmasti gradun ohella jatkamaan, siitä kun ei kovin kaksista korvausta saa. Toki siis syvä osanottoni jos olet heidän listoilleen joutunut orjapalkalla ahertamaan, selittäisi tuon viestistäsi paistavan katkeruuden.
Vanhempien suhtautumisen otin puheeksi sen takia, että he saivat esikoisensa 35-vuotiaana, kun oli hankittu omakotitalo ja työuraakin oli kohtuullisesti jo takana. Muutenkin nyt tuntuu olevan trendinä että ensisynnyttäjien keski-ikä on lähempänä 30. - Googlaa tyttö pieni
sarabella- kirjoitti:
Ikää löytyy 23 vuotta, parisuhdetta 9 vuotta, josta siis naimisissa reilu vuosi ja saman katon alla ollaan asuttu neljä vuotta. Mistäköhän tuo saamasi "6:10 päättyy eroon alkumetreillä ja loput myöhemmin on peräisin?" Vähän epäilen..Ja sitäpaitsi ei avioliitto pääty esim. 60% eroon. Liitto joko kestää tai sitten ei, murehtisin eroa vasta siinäkohtaa jos se on tullakseen.
Ystäviäkin minulta löytyy, kiitos kysymästä. En vain ymmärrä onko siinä jotain väärää jos tulen tänne asiaa hehkittamaan? Jos ei halua tätä hehkuttamista kuunnella niin tuskin eksyy vauvakuumepalstalle, varsinkaan jos ketjussa on oletettavissa spekuloinnin sijasta hehkutusta.
Hätäinen olen, sen myönnän, mutta en sitten tiedä onko hätäilyä hankkia lapsi 24-vuotiaana. En myöskään ymmärrä miten saat työkkärin ja gradun sopimaan samaan lauseeseen? Ei liity toisiinsa mitenkään. Työkkärin asiakkaana en ole ikinä ollut, tosin töitä tulen varmasti gradun ohella jatkamaan, siitä kun ei kovin kaksista korvausta saa. Toki siis syvä osanottoni jos olet heidän listoilleen joutunut orjapalkalla ahertamaan, selittäisi tuon viestistäsi paistavan katkeruuden.
Vanhempien suhtautumisen otin puheeksi sen takia, että he saivat esikoisensa 35-vuotiaana, kun oli hankittu omakotitalo ja työuraakin oli kohtuullisesti jo takana. Muutenkin nyt tuntuu olevan trendinä että ensisynnyttäjien keski-ikä on lähempänä 30.Tuo teidän teinirakkaus on särkymisherkkä. Odottakaa 7-vuotta vähintään!
http://fi.m.wikipedia.org/wiki/Avioero - Olet siis ollut
sarabella- kirjoitti:
Ikää löytyy 23 vuotta, parisuhdetta 9 vuotta, josta siis naimisissa reilu vuosi ja saman katon alla ollaan asuttu neljä vuotta. Mistäköhän tuo saamasi "6:10 päättyy eroon alkumetreillä ja loput myöhemmin on peräisin?" Vähän epäilen..Ja sitäpaitsi ei avioliitto pääty esim. 60% eroon. Liitto joko kestää tai sitten ei, murehtisin eroa vasta siinäkohtaa jos se on tullakseen.
Ystäviäkin minulta löytyy, kiitos kysymästä. En vain ymmärrä onko siinä jotain väärää jos tulen tänne asiaa hehkittamaan? Jos ei halua tätä hehkuttamista kuunnella niin tuskin eksyy vauvakuumepalstalle, varsinkaan jos ketjussa on oletettavissa spekuloinnin sijasta hehkutusta.
Hätäinen olen, sen myönnän, mutta en sitten tiedä onko hätäilyä hankkia lapsi 24-vuotiaana. En myöskään ymmärrä miten saat työkkärin ja gradun sopimaan samaan lauseeseen? Ei liity toisiinsa mitenkään. Työkkärin asiakkaana en ole ikinä ollut, tosin töitä tulen varmasti gradun ohella jatkamaan, siitä kun ei kovin kaksista korvausta saa. Toki siis syvä osanottoni jos olet heidän listoilleen joutunut orjapalkalla ahertamaan, selittäisi tuon viestistäsi paistavan katkeruuden.
Vanhempien suhtautumisen otin puheeksi sen takia, että he saivat esikoisensa 35-vuotiaana, kun oli hankittu omakotitalo ja työuraakin oli kohtuullisesti jo takana. Muutenkin nyt tuntuu olevan trendinä että ensisynnyttäjien keski-ikä on lähempänä 30.14 kun aloitte "seurustelemaan"... Teinirakkaudet ovat tuhoon tuomittuja 99 % varmuudella. Jompi kumpi haluaa elää elämätöntä elämäänsä...
- bumpy
älä välitä ylemmästä. tuo trolli-idiootti on pyöriny täällä kuukausia toitottamassa samaa sontaa.
Onnea yritykseen! Me kans alettiin yrittämään vaikka gradu kesken. Gradu on viivästynyt, mutta olen sen saamassa pian valmiiksi. Vajaa vuosi on yritetty eikä vauvaa vielä kuulu. Eli ei se ole edes sanottua että se putkahtaa sieltä kesken opintojen. Mutta toivotaan tietysti että putkahtaa :)
meillä elämäntilannr hieman mietitytti kun olen vasta valmistumassa eikä siis vakityötä ja asuntolainakin on. Mutta sit taas toisella meillä on turvattu vakituinen työ joten eiköhän pärjätä. Kyllä sitä pienemmilläkin tuloilla pärjää jonkun aikaa.
Kyllä yksi ystävänikin teki gradunsa pieni vauva kanssaan kotona. Mummi auttoi heillä ainakin mielellään hoitamisessa.- Kasvappa aikuiseksi
Ai idioottiko se on joka sanoo oman näkemyksensä, joka on sinun näkemystäsi vastaan? Entäs jos hän onkin oikeassa?
- joo, oot sä
Kasvappa aikuiseksi kirjoitti:
Ai idioottiko se on joka sanoo oman näkemyksensä, joka on sinun näkemystäsi vastaan? Entäs jos hän onkin oikeassa?
Sinä et vain pysty muuhun.
- Olet väärässä
joo, oot sä kirjoitti:
Sinä et vain pysty muuhun.
Pystyy se olemaan oikeassa...
- sarabella-
Kiitos bumby, ihanaa että täälläkin liikkuu myös ihan täyspäisiä ihmisiä :) Ja onnea yritykseen teilläkin!
- Onnea yritykseen!
Heippa! Ensiksi pitää todeta, että en ollenkaan tajua miksi aina sanotaan, että opinnot ensin ja lapset sitten. Onhan siinä yksinkertaistettuna ihan perääkin, mutta juuri esim. Yliopistomaailmassa vähän hakoteillä. Jos koulutus kestää ilman lapsiakin monella sinne kolmenkympin tietämille, töissä käydään samalla ja opiskelujen jälkeinen työelämäkin on aika epävakaalla pohjalla, niin en aivan ymmärrä miksi on parempi opiskella ensin..? Omalla alallani opiskelut ei oikein lopu ikinä ja valipaikkoja ei juuri ole. Kannattaa siis mennä oman tilanteen mukaan :)
Sain ensimmäisen lapseni viime keväänä, ja kirjoitin gradun kun vauva oli pari kuukautta. Melkein valmis se oli jo enne sitä, mutta äitiyslomalla sain viimeisteltyä. Opintoja on edelleen jäljellä, ja työpaikka odottaa - sama jossa olen ollut jo opintojenkin aikana. Ainakin nyt olen tyytyväinen valintaani :) toinen lapsi onkin suunnitelmista aika pian.
Kuten jo joku muukin kommentoi, lapset eivät noin vain tule. Me yritettiin meidän lasta reilun vuoden ajan, ja pelko hedelmättömyydestä oli itselläni kova. Onneksi ihana vauva lopulta saatiin. Pointtina siis, että ei kannata ottaa sitä itsestäänselvyytenä, ja ikä vaikuttaa todella paljon hedelmällisyyteen. Jos 35 alottaa yrittämään, niin hoitoon hakeutuessa on niihin helposti jo liian vanha... - Ei mene kauaa
Onnea yritykseen! kirjoitti:
Heippa! Ensiksi pitää todeta, että en ollenkaan tajua miksi aina sanotaan, että opinnot ensin ja lapset sitten. Onhan siinä yksinkertaistettuna ihan perääkin, mutta juuri esim. Yliopistomaailmassa vähän hakoteillä. Jos koulutus kestää ilman lapsiakin monella sinne kolmenkympin tietämille, töissä käydään samalla ja opiskelujen jälkeinen työelämäkin on aika epävakaalla pohjalla, niin en aivan ymmärrä miksi on parempi opiskella ensin..? Omalla alallani opiskelut ei oikein lopu ikinä ja valipaikkoja ei juuri ole. Kannattaa siis mennä oman tilanteen mukaan :)
Sain ensimmäisen lapseni viime keväänä, ja kirjoitin gradun kun vauva oli pari kuukautta. Melkein valmis se oli jo enne sitä, mutta äitiyslomalla sain viimeisteltyä. Opintoja on edelleen jäljellä, ja työpaikka odottaa - sama jossa olen ollut jo opintojenkin aikana. Ainakin nyt olen tyytyväinen valintaani :) toinen lapsi onkin suunnitelmista aika pian.
Kuten jo joku muukin kommentoi, lapset eivät noin vain tule. Me yritettiin meidän lasta reilun vuoden ajan, ja pelko hedelmättömyydestä oli itselläni kova. Onneksi ihana vauva lopulta saatiin. Pointtina siis, että ei kannata ottaa sitä itsestäänselvyytenä, ja ikä vaikuttaa todella paljon hedelmällisyyteen. Jos 35 alottaa yrittämään, niin hoitoon hakeutuessa on niihin helposti jo liian vanha...Vielä se sinunkin homma kusee..ei näytä koulunkäynti opettava. Käytännön älyä ja mm. toisten virheistä opiksi ottamista. Lapsia ei ikinä saa hankkia, koska niitä saa helpommalla. Lapsentekoaikaa voi jatkaa sillä, kun ei päästä itseään huonoon kuntoon ja ei tee lapsia liian nuorena, koska synnytyksestä alkaa rupsahtaminen.
- Elämä ei ole suorittamis
Onnea yritykseen! kirjoitti:
Heippa! Ensiksi pitää todeta, että en ollenkaan tajua miksi aina sanotaan, että opinnot ensin ja lapset sitten. Onhan siinä yksinkertaistettuna ihan perääkin, mutta juuri esim. Yliopistomaailmassa vähän hakoteillä. Jos koulutus kestää ilman lapsiakin monella sinne kolmenkympin tietämille, töissä käydään samalla ja opiskelujen jälkeinen työelämäkin on aika epävakaalla pohjalla, niin en aivan ymmärrä miksi on parempi opiskella ensin..? Omalla alallani opiskelut ei oikein lopu ikinä ja valipaikkoja ei juuri ole. Kannattaa siis mennä oman tilanteen mukaan :)
Sain ensimmäisen lapseni viime keväänä, ja kirjoitin gradun kun vauva oli pari kuukautta. Melkein valmis se oli jo enne sitä, mutta äitiyslomalla sain viimeisteltyä. Opintoja on edelleen jäljellä, ja työpaikka odottaa - sama jossa olen ollut jo opintojenkin aikana. Ainakin nyt olen tyytyväinen valintaani :) toinen lapsi onkin suunnitelmista aika pian.
Kuten jo joku muukin kommentoi, lapset eivät noin vain tule. Me yritettiin meidän lasta reilun vuoden ajan, ja pelko hedelmättömyydestä oli itselläni kova. Onneksi ihana vauva lopulta saatiin. Pointtina siis, että ei kannata ottaa sitä itsestäänselvyytenä, ja ikä vaikuttaa todella paljon hedelmällisyyteen. Jos 35 alottaa yrittämään, niin hoitoon hakeutuessa on niihin helposti jo liian vanha...On kait tällä elämällä parempaakin tarkoitusta kuin lisääntyä? Adoptio esimerkiksi on paljon järkevämpi vaihtoehto.
Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
Uskalla lähestyä minua
Mitä siinä menetät? Vai tyydytkö kirjoittelemaan täällä? Minä olen jo tehnyt aloitteen. Paitsi jos sinua ei kiinnosta. S606664- 1003432
Oulaskankaan päätöksistä
https://www.facebook.com/share/v/1BSCFTMTyX/ Nyt tuli kova päätös, arvostan tätä Kuoppamäen suoraselkäisyyttä.262750- 212428
- 271953
Mitä toivot Suomi24:ltä? Osallistu sivuston kehitykseen!
Moikka keskustelijat! Terveisiä Suomi24:n kehitystiimiltä. Vuosi lähenee loppuaan, mutta ennen kuin rauhoitumme joulun3571832- 251670
- 321518
- 491492
- 111472