Toveri s.partacus vääristelee marxin oppeja

Näin erikoisnero ja marx-tietäjä s.partacus törkeästi vääristelee marxin oppeja. Hän on sanonut näin:
"Jos yksi tekee kirvesvarren 8 tunnissa olkoon sen arvo A, jos toinen tekee sen 16 tunnissa sen arvo on 2A."

ainakin viesteissään

http://keskustelu.suomi24.fi/node/11392322#comment-61162836-view
http://keskustelu.suomi24.fi/node/11392322#comment-61162836-view
http://keskustelu.suomi24.fi/node/11536815#comment-62040743

Tässä siis meidän marx-tietäjämme väittää marxin oppien mukaan hitaan ja laiskan tekemä kirvesvarsi, jonka tekemiseen menee 16 tuntia, olevan kaksikertaa arvokkaamman kuin ahkeran ja taitavan tekemän kirvesvarren, joka valmistui 8 tunnissa.

Tämä on siis täysin väärin ja marxin oppien vastainen väite - marx jopa varoitti moisesta johtopäätöksestä kutsuen sitä murehdittavaksi erehdykseksi.

Kas näin sanoo marx:
"Saattanee näyttää, että jos tavaran arvon määrää sen tuottamiseen käytetty työmäärä, niin mitä laiskempi tai taitamattomampi joku mies on, sitä arvokkaampi on hänen valmistamansa tavara, koska sen valmistamiseen tarvittava työaika on vastaavasti pitempi. Sellainen johtopäätös olisi kuitenkin murehdittava erehdys."

Se on melko selkeästi siinä julkituotu - ja meidän marx-tietäjän marx-tiedot ovat siis murehdittavan erehdyksen tasolla. Marx jopa varoitta tekemästä sellaisia johtopäätöksiä, mitä meidän marx-tietäjämme teki useaan otteeseen viime vuonna. Ja toveri ei edes uskonut hänelle asiasta huomautettaessa - ei, jääräpää änkyrä kun on niin ei pysty ottamaan minkäänlaista tietoa omien sairaiden käsitystensä ulkopuolelta.

Ja nyt odottelemme suurella mielenkiinnolla marx-tietäjämme perusteluja väitteelleen.
Mutta ei kannata esittää tätä marx-lainausta:
"tavaroiden arvo on suoraan verrannollinen niiden valmistamiseen käytettyyn työaikaan ja kääntäen verrannollinen käytetyn työn tuotantovoimaan."
sillä vain muutamaa lausetta aikaisemmin marx kertoo, mitä tarkoitetaan työllä, joka määrää tavaran arvon:
"Kun sanomme, että tavaran arvon määrää siihen sijoitettu eli siinä kiteytynyt työmäärä, niin tarkoitamme työmäärää, joka on välttämätön tavaran tuottamiseen yhteiskunnan kyseisellä asteella, tiettyjen keskinkertaisten yhteiskunnallisten tuotantoehtojen vallitessa, kun työnteon intensiivisyys ja työtaito ovat tiettyä yhteiskunnallista keskitasoa."

Siis tavaran arvon mä'ärää sen valmistukseen tarvittava yhteiskunnallisesti välttämätön työ - siis työntekijän taitavuus ja ahkeruus ei vaikuta tavaran arvoon vaan tavaran arvo määräytyy keskimääräisen taitavuuden ja työnopeuden mukaan.

Niinkuin Kalle on niin monesti palstalla huomauttanut niin marxia ei voi ymmärtää oikein sana sanalta tekstiä ymärtäen. ei edes lause lauseelta lukemaansa ymmärtävä saa kiinni asian juonesta vaan lukiessaan lauseen
"tavaroiden arvo on suoraan verrannollinen niiden valmistamiseen käytettyyn työaikaan ja kääntäen verrannollinen käytetyn työn tuotantovoimaan."
luulee hitaan ja laiskan tekemän kirvesvarren olevan arvokkaamman kuin taitavan ja ahkeran tekemän samanlaisen kirvesvarren. Siinä ei lause lauseelta lukemaansa ymmärtävä ei tajua marxin määritelleen erikseen työn, jonka määrästä tavaran arvo riippuu. Marx kutsuu sitä yhteiskunnallisesti välttämättömäksi työksi ja kaksi samanlaista kirvesvartta sisältää juuri yhtäpaljon yhteiskunnallisesti välttämätöntä työtä riippumatta niiden valmistukseen tarvitusta työajasta.

Ja turha tulla kitiseen vastaan jos ei ole esittää marx-lainausta väitteensä tueksi. Nyt ei riitä mitkään sairaat kommunistitulkinnat marxista vaan tarvitaan alkuperäistietoa. Kalle on marx-lainauksin osoittanut ja toteen näyttänyt, että 16 tuntia valmistettu kirvesvarsi on tarkalleen yhtäarvokas kuin samanlainen 8 tunnissa valmistunut kirvesvarsi.

.................

7

60

    Vastaukset

    Anonyymi (Kirjaudu / Rekisteröidy)
    5000
    • No, mitä vielä odotat, erikoisnero s.partacus?

      Osoitahan nyt marx-lainauksin lähdetietoineen, että laiskan ja taitamattoman tekemä kirvesvarsi on arvokkaampi kuin samanlainen ahkeran ja taitavan tekemä kirvesvarsi.
      Uhosi asian tiimoilta oli tosi kova ja hehkutit kovasti marxin tiedoillasi. Osoitahan nyt, että niitä marxin tietojasi on myös todellisuudessa. Hyvä tapa osoittaa marxin tietämyksesi korkea taso olisi myöntää Kallen olleen oikeassa ja sinun tehneen johtopäätöksen, jota marx kutsuu murehdittavaksi erehdykseksi.

      .......................

    • LUOLAMESTARI!

      HEI!

      Nyt pitää muistaa kaava C=c v m siis isoC on kokonaisarvo ja joka koostuu ainakin Pysyvä Pääoma eli c ja Vaihteleva Pääoma eli v sekä mikäli mahdollista mutta ei välttämättä toiminnan jatkumisen kannalta arvioiden m eli Lisäarvo rl:stä. Tehän tiedätte sen, että Elinkeinoelämän yritysten tehokkuus ja samalla kannattavuus vaihtelee, ja jos näin ei olisi asiat, niin Talouselämässä ei olisi olemassa sellaista ilmiökenttää kuin yritysten koon kasvaminen eli KASAANTUMINEN ja samalla kaupunkien ja kuntien Asukasmäärän lisääntyminen eli KESKITTYMINEN.

      Nyt me voimme vielä todeta sen, että Kaupunki, Kunta ja Valtio sekä Yhteiskunta ovat sellaisia, joista myös me Komut ja Sossut käytämme nimeä LIIKENNELAITOS ja joka on vielä sellainen, jota tutkitaan Systeemiteoria ja Peliteoria rl:n avulla. Yhteiskunta-asioissa on vielä Sosiaalipolitiikka eli Yhteiskuntateoria ja Talousteoria mukana sekä vielä tietenkin Liikennelaitostarkastelu eli Systeemiteoria ja Peliteoria. Jos me nyt ajattelemme siten, että Yhteiskunta on samalla toiminnassa jotenkin oleva Liikennelaitos, niin ehkä myös Arvolakimalli ja Materialistinen Historiakäsitys LD:ssä tulee paremmin ymmärretyksi.

      Luonnon Dialektiikka eli LD:n lausepuun peruslaki on A)AINE-MATERIA(MASSA) sekä B)Kolmiulotteinen Luontoavaruus ja N-ulotteinen Laatuavaruus, Euklidinen Geometria siis VIIVA, PINTA-ALA, TILAVUUS ja XYZ-avaruus.
      LD:n kategoriat eli laatumuuttujat ovat Yksityinen, Erikoinen ja Yleinen, Kausaliteetti, Stokastisuus- ja Kuvauspostulaatti.
      LD:n liikelaki on Määrälliset ja Laadulliset Muutokset, Vastakohtien Ykseyden ja Taistelun Laki eli KITKALAKI, Kieltämisen Kieltäminen eli SOPIMUSLAKI.

      PS Tulikohan nyt jotenkin Arvolakimalli ja Luonnon Dialektiikka siis Materialistinen Filosofia LD:ssä paremmin ymmärretyksi? Olette varmaankin huomannut sen asian, että Yhteiskunta on Järjestelmä kuten on myös LUONTO siis sellainen, jossa kaikki vaikuttaa kaikkeen jotenkin jollakin tavalla ja että tieteen ja Filosofian tehtävänä on ainakin yrittää selvittää se, että miten ja millä tavalla kaikki vaikuttaa kaikkeen sekä Luonto- että Yhteiskuntakuvioissa.

    • LUOLAMESTARI!

      HEI! Nyt Toverit eivät ole ilmeisesti tajunneet sitä asiaa Luonto- ja Yhteiskuntaympäristössä Filosofisessa mielessä, että Moraalifilosofia ja Sosiaalifilosofia ovat varmasti täysin eri asioita. Me voimme vielä todeta sen, että Arvoilla siis moraalisilla me emme voi perustella yhtään millään tavalla ns. Tosiasiaväitteitä, sillä Arvoja siis moraalisia me emme voi yleistää kaikkiin mahdollisiin maailmoihin. Moraaliarvot varsinkin ovat sellaisia, jotka ovat täydellisesti Subjektiivisia siis vain ja ainoastaan katsojan silmissä tai silmässä. Mitenhän nyt Toveri Ylineuvos AP Te voitte tehdä Subjektiivisista Arvokäsitteistä Objektiivisia ja päin vastoin? Onkohan Hyvä vai Huono Kysymys tai Tiedustelu Toveri Yrittäjäneuvos AP? Niin ja vielä toivon sitä Hyvät Vallankumousiskurit eli SINIMUSTAT, että kertoisitte ilman Moraliteettiväritystä sen meille Komuille ja Sossuille, että minkälainen on Kansallissosialistinen Talous- ja Yhteiskuntajärjestelmä. Onkohan ollut edes teoreettisesti olemassa minkään muunlaista Kansallissosialismi tai Kansalliskommunismi rl:ää kuin vain VALTIOSOSIALISMI täysin Itsevaltaisine johtajineen ja puolueineen? Nyt Valtiososialismi eli LÄÄNITYSLAITOS eli FEODALISMI pitää sisällään ainakin seuraavat alaosastot: Kansalliskommunismi eli TERÄSMIESAATE ja Natsikomut, Kansallissosialismi eli Natsisossut ja Kansallisdemokratismi eli Natsidemarit sekä vielä FASISMI eli Ruoskijat.

    • hupiville

      "Tässä siis meidän marx-tietäjämme väittää marxin oppien mukaan hitaan ja laiskan tekemä kirvesvarsi, jonka tekemiseen menee 16 tuntia, olevan kaksikertaa arvokkaamman kuin ahkeran ja taitavan tekemän kirvesvarren, joka valmistui 8 tunnissa."

      Näinhän spartu ei ole väittänyt. Hä ei pidä arvokkaampana hidasta työtä tai alkeellista tekniikkaa. Päinvastoin. Hän pitää hitaan työn arvoa suurempana kuin nopeaa työtä ja kääntäen yhteiskunnalle arvottomana hidasta työtä ja vastaavasti nopeampaa työtä (korkeaa tuotantoteknologiaa) arvokkaampana.
      Hän on väittänyt, että kaksi kertaa pidempään tehdyn tuotteen arvo on kaksinkertainen. Spartu on väittänyt, että alalla ehkä satojen kirvesvarsia tekevien tuottajien varresta saama hinta ei määräydy jokaisen yksilöllisen tuotantokustannuksen perusteella. Kyseeseen tulee yhteiskunnallisesti välttämättömän (myös työkalujen uusiminen) työn periaate.
      Markkinahinnaksi ei tule välttämättä edes keskihinta. Olipa markkinahinta mikä hyvänsä, poiketkoon yli tai alle arvon, keskimäärin kirvesvarsien tuotanto ja hinta kohtaavat.

      Spartun näkemyksiä vielä.
      Hidas työ, alkeellinen tuotantovälinekalusto, viimeisen tekniikan laitos, synnyttävät erilaisia työn tuottavuuksia. Ne synnyttävät ristiriidan arvon ja hinnan avioliitossa.
      Tuotanto kehittyy. Uusi tekniikka voittaa. Vanhentunut tekniikka antaa omistajalle pienempää voittoa. Uuden tekniikan omistaja saa korkeampaa voittoa ja markkinaetua.
      Ristiriitadasta jatkuvasti teknologisoituvasta tuotannosta johtuu arvolain mukaisesti voiton suhdeluvun alenemistendenssi. Uuden tekniikan kapitalisti saa markkinaetua ja ylimääräistä voittoa kunnes ala täyttyy viimeisestä teknologiasta. Näin arvo ja hinta ovat alituisessa liikkeessä mutta kohtaavat kokonaisuudessa ja ovat olemassa koko ajan taustalla säätäen kilpailua.

      Spartu on kumonnut väitteesi käsityön edullisuudesta koneelliseen suurtuotantoon nähden. Tyydy tappioosi. Spartu näkee tavaratuotannon edistyksen oikein ja täysin päinvastaisesti kuin te arvoisa hupiveikko.
      Spartu kertoo Marxin arvolain pohjalta. Te hupiveikko kerrotte Topeliuksen satuja.

      Joten, lopetapa valehtelu kanssaihmisen päälle.
      Spartun näkemykset perustuvat Marxin Pääomaan ja reaaliseen tuotannon kehittymiseen.

      • Höpöjä.

        Näin erikoisnero ja marx-tietäjä s.partacus törkeästi vääristelee marxin oppeja. Hän on sanonut näin:
        "Jos yksi tekee kirvesvarren 8 tunnissa olkoon sen arvo A, jos toinen tekee sen 16 tunnissa sen arvo on 2A."

        ainakin viesteissään

        http://keskustelu.suomi24.fi/node/11392322#comment-61162836-view
        http://keskustelu.suomi24.fi/node/11392322#comment-61162836-view
        http://keskustelu.suomi24.fi/node/11536815#comment-62040743

        JOTEN MEIDÄN ERIKOISNEROMME MUKAAN TAITAMATTOMAN JA LAISKAN TEKEMÄ KIRVESVARSI ON ARVOKKAAMPI KUIN TAITAVAN JA AHKERAN TEKEMÄ SAMANLAINEN KIRVESVARSI.

        Näin sanoo erikoisnero:
        "Jos yksi tekee kirvesvarren 8 tunnissa olkoon sen arvo A, jos toinen tekee sen 16 tunnissa sen arvo on 2A."
        ja sitä ei voi tulkita muutoin kuin että hänen mukaansa hitaan ja taitamattoman tekemä työ on arvokkaampaa kuin osaavan ja ahkeran tekemä sama työ.

        Miten sinä tulkitset erikoisneron useasti toistaman väitteen koskien 16 tuntia ja 8 tuntia valmistettujen kirvesvarsien arvoja?
        Osaatko vastata?

        Jos et osaa niin älä sitten puutu keskusteluun, josta et ymmärrä mitään.

        ................


      • "Spartu on kumonnut väitteesi käsityön edullisuudesta koneelliseen suurtuotantoon nähden."

        Missä Kalle on moista väittänyt?
        Linkki viestiin ja lainaus tekstistä, kiitos.

        Missä erikoisnero on Kallen väitteen kumonnut?
        Linkki viestiin ja lainaus tekstistä, kiitos.

        Kalle on sanonut, että kapitalistin ensisijaisena tavoitteena on mahdollisimman halpa tuotanto. Jos marx on sanonut jotakin muuta niin silloin marx on väärässä.
        Jos erikoisneromme on sanonut jotakin muuta niin silloin hän ei ymmärrä kapitalismista ja siellä vaikuttavista talouslaeista yhtään mitään.

        No, onko marx sanonut jotakin, mikä olisi ristiriidassa Kallen väitteen kanssa koskien kapitalistien ensisijaisia tavoitteita.

        .................


    • No, miten on marx-tietäjä s.partacus?

      Löytyykö sitä marx-lainausta, jossa marx kertoo taitamattoman ja laiskan tekemän työn olevan arvokkaampi kuin taitavan ja ahkeran tekemä sama työ??

      Sinä ainakin olet väittänyt näin olevan ainakin viesteissäsi

      http://keskustelu.suomi24.fi/node/11392322#comment-61162836-view
      http://keskustelu.suomi24.fi/node/11392322#comment-61162836-view
      http://keskustelu.suomi24.fi/node/11536815#comment-62040743

      Tarkoituksellako yritit hämätä ja harhaanjohtaa vähemmän tietoisia tovereita vai etkö todellakaan osaa marxia tämän paremmin vaikka hehkutat sitä lukeneesi. No, kyllähän sitä lukea voi - lukemansa ymmärtäminen onkin sitten eri asia.

      .....................

    Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.

    Luetuimmat keskustelut

    1. Suomalaisia naisia lennätetään seksimatkoille

      https://www.iltalehti.fi/kotimaa/a/1f5f5e20-8c36-4907-9640-8e0c3b017c5a Gambia on jo vuosia ollut yhtä kuin munanhaku ma
      Maailman menoa
      252
      2127
    2. Paras olisi vain unohtaa

      Tuleekohan tähän meidän tilanteeseen ikinä mitään selvyyttä. Epätoivo iskee taas, enkä jaksaisi enää odottaa. Kohta lop
      Ikävä
      82
      2016
    3. Voisitko laittaa

      Nimesi ensimmäisen ja kaksi viimeistä kirjainta tähän?
      Ikävä
      97
      1730
    4. Mietitikö nainen koskaan

      Miksi me ollaan päädytty tähän pisteeseen. Lähestmistapaa ei ole. Tarvitaanko me oikeasti enää tätä.
      Ikävä
      114
      1542
    5. Nämä kaikki alla olevat aloitukset on saman naisen aloituksia

      Kuinka paljon täytyy vintissä viheltää että esiintyy välillä jopa miehenä, ja sitten itse vastailee omiin kysymyksiinsä?
      Ikävä
      169
      1171
    6. huono omatunto

      johtuu siitä, että minulla on tunteita sinua kohtaan. Se vaikuttaa asiaan. Kaipasin sinua tänäänkin.
      Ikävä
      65
      1160
    7. Mitä kaipaat

      Usein elämässäsi
      Ikävä
      113
      1008
    8. Onnistuit sohaisemaan mua

      Kaikkein herkimpään kohtaan ja kyseenalaistamaan mun luottamuksellisuuden. Kun sitä ei ole niin ei ole mitään muutakaan
      Ikävä
      64
      999
    9. Päätin juuri että

      En odota että meidän välillä enää tapahtuisi mitään. Tämä on aivan liian monimutkaista ja kyllä sinäkin olisit joskus mi
      Ikävä
      33
      983
    10. Huomenna se

      Tulee kohta, odotatko?
      Ikävä
      61
      906
    Aihe