Ryssittely on Suomessa moraalisesti paheksuttu, mutta verbi "ryssiä" elää ja voi hyvin". Onneksi kaikkea osuvasti kuvailevaa ei kielestä sentään voi kieltää.
Tuo paheksunta on sikäli ihmeelistä, että sillä on Venäjän mitä korkea-arvoisin hyväksyntä siitä alkaen, kun Suomi liitettiin Venäjään. Porvoon valtiopäivien virallinen suomenkielinen käännös alkaa: "Me Aleksanteri I, Ryssänmaan keisari, Suomen suuriruhtinas, Puolan ..."
Tuo paheksunta on sikäli ihmeelistä, että sillä on Venäjän mitä korkea-arvoisin hyväksyntä siitä alkaen, kun Suomi liitettiin Venäjään. Porvoon valtiopäivien virallinen suomenkielinen käännös alkaa: "Me Aleksanteri I, Ryssänmaan keisari, Suomen suuriruhtinas, Puolan ..."
Vastaukset 18
Vanhimmat
Venäläisten suomalaista (tai itämerensuomalaista virolaiset ym. mukaan lukien) tarkoittava, sävyltään halventava "tšuhna" (tai "tšuhno") on vanhempaa perua kuin meikäläinen ryssittely. Suomalaisen nimitys on myös "tšuhonets". Venäläisten käsitys "tšuhnoista" ja heidän maastaan on ankea. Maa on köyhä ja karu; ihmiset kurjia ja vakavia, jotka syövät huonoa ruokaa, asuvat erillään toisistaan ankeissa murjuissa ja pukeutuvat rumasti. Sen sijaan heissä on tiettyä sivistyneisyyttä, koska he osaavat lukea Raamattua.
Jos tšuhnia olisi siunattu maaorjuudella ja yhteisöllisyydellä, kuten venäläisiä, täälläkin vallitsisi ilo ja yltäkylläisyys rikkaan patriarkan huomassa.
Kun ryssät tulivat rajan yli, ihmettelivät että eihän täällä olekaan kurjuutta, päinvastoin paljon rikkaampia kuin he. Taistelutahto loppui kummasti kun tajusivat, etteivät olekaan vapauttamassa ketään.
Neuvostokansa oli aivopesty uskoon, että tulevat suomalaisia vapauttamaan valkosuomalaisten sorrosta, ja että täällä ollaan kukkien kanssa vastassa. Tosin bolševikit olivat yrittäneet jo vapauttaa puolalaiset 1920 ja kova hinku oli mennä Berliiniin saakka, kunnes Stalin pani lopun trostskilaiselle maailmanvallankumouksen puuhastelulle.
Mutta tuo edellinen kirjoittamani kuvaa tilannetta reilut sata vuotta aiemmin 1800-luvulla, kun Suomesta oli tullut Venäjän keisarikunnan osa. Käsitys ei ole keskivertoneukun, vaan yläluokan venäläisen - laajat kansankerroksethan olivat sivistymättömiä ja maaorjina sidottuja isäntäänsä. Aatelismiehet olivat Venäjällä paitsi maanomistajia ja maaorjien omistajia, myös upseereita ja valtakunnan palvelijoita, joten "venäläisten" käsitykset Suomesta ja suomalaisista ovat heidän. Eniten käsityksiin on vaikuttanut varmaankin kansallisrunoilija Puškinin Pietarin ylistykseksi kirjoittama runo Vaskiratsastaja, jonka alussa viitataan Nevan sammaleisten rantojen kurjiin tšuhniin mustuneissa asumuksissaan. He edustivat kurjuutta, joka tulisi väistymään Venäjän pääkaupungin loiston tieltä.
Taisivat nämä kommentit sattua väärälle osastolle. Tämä ei poliittisen historian palsta.
Kieli, kirjallisuus ja historiako eivät ole sidoksissa toisiinsa?
Kaikkein huvittavinta on, että sana ryssiä on väännetty sanasta kryssiä. Sehän tarkoittaa purjehduksessa luovimista, mutta joku keksi ottaa sen merkitsemään epäonnistumista. 1980-luvun alussa puhuttiin usein siitä, miten joku kryssii jonkun homman. 1990-luvulle tultaessa se olikin sitten jo muuttunut ryssimiseksi.
Venekansa on varmasti kryssinytkin paljon.
Enpä oikein usko tuohon kryssiä --->ryssiä. Ryssiminen tuli yleiseen käyttöön kaiketi Kostamuksen rakentamisen aikoina, kun suomalaiset tutustuivat venäläisten työtapoihin. Käyttö laajeni tarkoittamaan yleisesti venäläisten tapaa tehdä suuria suunnitelmia, jotka kuitenkin tuhritaan.
Kuvaava esimerkki venäläisen itsensä lausumana on Viktor Tshernomyrdinin toteamus Jeltsinin aikaisesta 500 päivän ohjelmasta kapitalimiin siirtymiseksi: "Meillä oli kyllä hyvä suunnitelma, mutta siinä sitten kävi niin kuin meillä on tapana käydä".
Kostamuksen rakentaminen ajoittui vuosiin 1977-85. Siihen aikaan ei koskaan, missään kuullut kenenkään puhuvan ryssimisestä. Sen sijaan termi kryssiä oli aivan yleisessä käytössä puhekielessä, ja sillä tarkoitettiin aivan muuta kuin luovimista. Se oli otettu slangitermiksi, joka tarkoitti epäonnistumista.
Tämä käyttö lienee saanut alkunsa armeijasta, sillä ainakin Santahaminassa se oli omana armeija-aikanani 80-81 jatkuvassa käytössä. Myöhemmin sitä kuuli siviilissäkin.
Sanan ryssä käytöstä oli jo 1980-luvun alussa luovuttu ainakin nuorison keskuudessa, eikä sitä muiltakaan kuullut, koska oli juuri luotu sen tilalle sana neukku. Neukuista puhuttiin. Ryssiminen on vasta 1990-luvun keksintö.
Höpöhöpöhöpö.
Armeija oli varmaankin yksi ryssiä-verbin käyttöalue. Sieltä minäkin sen muistan. Kävin intin 1964–65.
Ryssä-sanan olivat vaihtaneet 1970–1980-luvuilla neukuksi vain ne, joihin tuon aikakauden – suomettumisen – aivopesu oli tehonnut. Me muut puhuimme edelleen ryssistä ja ryssimisestä.
Yleisessä käytössä ei ole tainnut kovin kauaa olla, itse muistan kuulleeni ensimmäisen kerran varmaan alle 10 vuotta sitten, mutta ehkä en ole vaan kiinnittänyt huomiota. Ryssä-sanaa kyllä käytetty aina, mutta vasta netin aikaan enemmän julkisesti.
Urbaanisanakirjassa mainittu 2008.
http://urbaanisanakirja.com/word/ryssia/
Hesarissa ollut juttu jo 1999.
"Ryssiä-verbiä on alkanut kuulua ja näkyä aivan viime vuosina lähinnä nuorten ja urheilun kielessä. Vaikka ilmaus on vahvasti arkityylinen, se on hivuttautumassa puheesta myös painettuun tekstiin, kuten seuraavat poiminnat lehdistä osoittavat: ”Taisin ryssiä c-kielen tentin.” ”Ryssin liikenteessä.” ”Mike ryssi ennätyskokeen.” ”Lakivaliokunta yksinkertaisesti ryssi kummankin lakipaketin käsittelyn perusteellisesti.” Kyseessä on siis uusi vastine arkityylisille ilmauksille mokata, munata, möhlätä, tyriä, töpätä jne.
Julkaistu Helsingin Sanomissa 29.6.1999"
http://www.kotus.fi/index.phtml?s=1216
Summa summarum: merkityksen tietävät kaikki, mutta tuo ketjussa esitetty kryssiä -->ryssiä ei kyllä merkityksenkään osalta ole uskottava yleisessä kielenkäytössä.
Kesätöissäni termi "tehdä ryssäksi" oli käytössä 1962. Tarkoitettiin sitä, kun olosuhteet tekivät mahdottomaksi tehdä työ kunnollisesti.
Taisit ryssiä tuonkin termin ymmärtämisen.
Hyvin joutavat paheksumaan. Ryssä on ryssä ja se ilmaisu on osa suomalaista kielihistoriaa ihan siinä kuin neekerikin. Typerintä, mitä kukaan voi tehdä, (tässä sarjassa) on se, että aletaan yliviivaamaan mustalla tussilla historian kirjoituksia.
Minä ehdotan, että ryssittelystä luovutaan ja siirrytään käyttämään kuvaavampaa termiä "puoliapina".
Ryssittely elää ja voi oikein hyvin. Putler meni ryssimään Ukrainan valloituksen.
Ukrainan pitäisi tehdä selvä pesäero ryssiin ja alkaa käyttää länsimaisia kirjaimia harakanvarpaiden sijaan, sitten voisi ajatella EU-jäsenyyttäkin.