Satuinpa törmäämään kemikaalikammoa sisältäneeseen kirjoitukseen vierasaineista ympäristössämme:
http://freethinking.puheenvuoro.uusisuomi.fi/172557-uudenlaiset-ymparistomyrkyt-vai-vahan-tiedostetut
Kyse oli täysin fluoratusta oktaanihaposta ja vastaavasta sulfonihaposta, lyhenteinä PFOA ja PFOS. Puhuttaessa PFOS-yhdisteistä tarkoitetaan mm. em. hapon suoloja, sulfonaatteja. Edelliselle ei taida olla myrkkyluokitusta, jälkimmäiselle on. Vahvoina happpoina nämä aiheuttavat ärsytystä suurempina pitoisuuksina mm. silmissä ja ihossa.
http://fi.wikipedia.org/wiki/Perfluorioktaanihappo
http://en.wikipedia.org/wiki/Perfluorooctanesulfonic_acid
http://en.wikipedia.org/wiki/Scotchgard
http://www.epa.gov/oppt/pfoa/pubs/pfoarisk.html
http://www.enveurope.com/content/24/1/16
"...minkälainen niiden yhteisvaikutus elimistössämme on. Tapahtuuko elimistössämme kemiallisia reaktioita, jotka synnyttävät uusia yhdisteitä, joiden vaikutuksesta ei kenellekään ole minkäänlaista tietoa."
Juuri tuo yhteisvaikutus on kemikaalikammoisten iskulauseita. Koska kaikkia asioita ei ole tutkittu, se perustuu pohjimmiltaan tietämättömyyteen, kuten yllä olevassa lainauksessakin myönnetään. Mitään näyttöä ei ole tarjolla, että sen enempää PFOA kuin PFOS muodostaisivat uusia yhdisteitä luonnossa. Päinvastaisena näyttönä on se, että ne ovat varsin pysyviä, eivätkä poistu luontoon jouduttuaan juuri ollenkaan.
Haitalliset yhteisvaikutuksetkin ovat varsin harvinaisia, koska esim. torjunta-aineina käytettäisiin yhdistemätuotteita, jos sellaisia löydettäisiin. Jos A-torjunta-aine tehoaisi pitosuudella 50 yksikköä ja B-torjunta-aine pitoisuudella 100 yksikköä, mutta yhdessä käytettässä taviittaisiin vain 10 10 yksikön pitoisuutta, niin tottahan tuollaisia valmisteita olisi markkinoilla. Seoksellehan saisi vielä jonkin tuotesuojan, jos ei patenttia.
Nykyaikainen analyysitekniikka löytää äärimmäisen herkästi erilasia yhdisteitä vaikka merivedestä. Löydetyt yhdisteet voivat olla puhtaina pahojakin myrkkyjä, mutta kun niiden pitoisuudet ovat luonnossa varsin alhaisia, mitään myrkytystä ei ole havaittavissa. Jos nämä fluoratut oktaanihapot olisivat nykyisessä määrin luontoon levitettyinä pahoja ympäristömyrkkyjä, tutkimus olisikin alkanut siitä päästä, että olisi alettu tutkia, mikä jääkarhuja vaivaa. Nyt tämä selkeä haittahavainto puuttuu, vaikka kohonneita pitoisuuksia onkin löydetty.
Kyse on hyötyjen ja haittojen tasapainostakin. Tiukka linja olisi se, ettei luontoon saa laskea mitään, mitä siellä ei luonnostaankin jo ole. Tämä lopettaisi mm. monien lääkeaineiden käytön. Toisaalta, jos teollisuus saa valmistaa mitä tahansa, millä voi tehdä rahaa, haitta-arvio jäisi kokonaan tekemättä. PFOA:n tapauksessakin DuPont pimitti tietoja, joten valmistajan ilmoitukseen ei aina voi luottaa.
Nyt DuPont ilmoittaa luopuneensa PFOA:sta:
http://www2.dupont.com/PFOA2/en_US/index.html
Ilmeisesti mitään isompaa vahinkoa ei näistä aineista ehdi koitua, eikä niiden poistuminen tuotannosta aiheuttane mitään ikävää takaiskuakaan. Viittaan tässä DDT:n poistumiseen markkinoilta ympäristösyihin vedoten, joka toisaalta saattoi malarian leviämisen kautta tappaa enemmän ihmisiä kuin sodat vastaavana aikana.
http://en.wikipedia.org/wiki/Rachel_Carson#Criticisms_of_environmentalism_and_DDT_restrictions
http://freethinking.puheenvuoro.uusisuomi.fi/172557-uudenlaiset-ymparistomyrkyt-vai-vahan-tiedostetut
Kyse oli täysin fluoratusta oktaanihaposta ja vastaavasta sulfonihaposta, lyhenteinä PFOA ja PFOS. Puhuttaessa PFOS-yhdisteistä tarkoitetaan mm. em. hapon suoloja, sulfonaatteja. Edelliselle ei taida olla myrkkyluokitusta, jälkimmäiselle on. Vahvoina happpoina nämä aiheuttavat ärsytystä suurempina pitoisuuksina mm. silmissä ja ihossa.
http://fi.wikipedia.org/wiki/Perfluorioktaanihappo
http://en.wikipedia.org/wiki/Perfluorooctanesulfonic_acid
http://en.wikipedia.org/wiki/Scotchgard
http://www.epa.gov/oppt/pfoa/pubs/pfoarisk.html
http://www.enveurope.com/content/24/1/16
"...minkälainen niiden yhteisvaikutus elimistössämme on. Tapahtuuko elimistössämme kemiallisia reaktioita, jotka synnyttävät uusia yhdisteitä, joiden vaikutuksesta ei kenellekään ole minkäänlaista tietoa."
Juuri tuo yhteisvaikutus on kemikaalikammoisten iskulauseita. Koska kaikkia asioita ei ole tutkittu, se perustuu pohjimmiltaan tietämättömyyteen, kuten yllä olevassa lainauksessakin myönnetään. Mitään näyttöä ei ole tarjolla, että sen enempää PFOA kuin PFOS muodostaisivat uusia yhdisteitä luonnossa. Päinvastaisena näyttönä on se, että ne ovat varsin pysyviä, eivätkä poistu luontoon jouduttuaan juuri ollenkaan.
Haitalliset yhteisvaikutuksetkin ovat varsin harvinaisia, koska esim. torjunta-aineina käytettäisiin yhdistemätuotteita, jos sellaisia löydettäisiin. Jos A-torjunta-aine tehoaisi pitosuudella 50 yksikköä ja B-torjunta-aine pitoisuudella 100 yksikköä, mutta yhdessä käytettässä taviittaisiin vain 10 10 yksikön pitoisuutta, niin tottahan tuollaisia valmisteita olisi markkinoilla. Seoksellehan saisi vielä jonkin tuotesuojan, jos ei patenttia.
Nykyaikainen analyysitekniikka löytää äärimmäisen herkästi erilasia yhdisteitä vaikka merivedestä. Löydetyt yhdisteet voivat olla puhtaina pahojakin myrkkyjä, mutta kun niiden pitoisuudet ovat luonnossa varsin alhaisia, mitään myrkytystä ei ole havaittavissa. Jos nämä fluoratut oktaanihapot olisivat nykyisessä määrin luontoon levitettyinä pahoja ympäristömyrkkyjä, tutkimus olisikin alkanut siitä päästä, että olisi alettu tutkia, mikä jääkarhuja vaivaa. Nyt tämä selkeä haittahavainto puuttuu, vaikka kohonneita pitoisuuksia onkin löydetty.
Kyse on hyötyjen ja haittojen tasapainostakin. Tiukka linja olisi se, ettei luontoon saa laskea mitään, mitä siellä ei luonnostaankin jo ole. Tämä lopettaisi mm. monien lääkeaineiden käytön. Toisaalta, jos teollisuus saa valmistaa mitä tahansa, millä voi tehdä rahaa, haitta-arvio jäisi kokonaan tekemättä. PFOA:n tapauksessakin DuPont pimitti tietoja, joten valmistajan ilmoitukseen ei aina voi luottaa.
Nyt DuPont ilmoittaa luopuneensa PFOA:sta:
http://www2.dupont.com/PFOA2/en_US/index.html
Ilmeisesti mitään isompaa vahinkoa ei näistä aineista ehdi koitua, eikä niiden poistuminen tuotannosta aiheuttane mitään ikävää takaiskuakaan. Viittaan tässä DDT:n poistumiseen markkinoilta ympäristösyihin vedoten, joka toisaalta saattoi malarian leviämisen kautta tappaa enemmän ihmisiä kuin sodat vastaavana aikana.
http://en.wikipedia.org/wiki/Rachel_Carson#Criticisms_of_environmentalism_and_DDT_restrictions
Vastaukset
Vanhimmat
Ei vielä vastauksia
Aloittaja odottaa vastauksia. Kerro oma näkemyksesi ensimmäisenä.