Mitä on itsensä rakastaminen?

ehkä sillä vaan lähinnä tarkoitetaan ettei voi olla täysin masentunut itsensäviiltelijä?

Taidat kyllä olla sen verran vähän älyinen ettei jaksa edes vaivautua selittää mitä on itsensä rakastamista EI itseensä rakastumista, vaikka narsistit sitäkin tekevät. Googla vaikka mitä sillä tarkoitetaan ei tarvi sitten typeriä kysellä.

tuosta
http://www.iltasanomat.fi/seksi-parisuhde/art-1288599805897.html
ja etsi itse lisää

Itsensä rakastaminen on kunnioitusta itseään kohtaan, itsensä hyväksymistä ja suvaitsevaisuutta. Jo vähä-älyinenkin sen tietää ilman kyselemättä.

Juuri kuten lottamari kirjoitti; itsen kunnioitusta, hyväksymistä, suvaitsemista, arvostamista. Esimerkiksi sitä, ettei koskaan nimitä itseään alemman tason ihmiseksi.

Aloittajalle:
Sillä tarkoitetaan vaan sitä että aista tulee lähestyä tällainen ajatus mielessä "annanpa tuolle naiselle mahdollisuuden tutustua näin upeaan mieheen joka olen!"
Eikä tällainen "voi kumpa tuo nainen tykkäisi minusta kun kukaan ei tykkää ja minä nyt vaan olen tällainen luuseri."

Pelimiestermein "inner game".

Jos sinä itse et pidä itseäsi kivana tyyppinä ja muutenkin vallan mainiona miehenä, niin miten ihmeessä muidenkaan pitäisi tuntea niin?

Jos ei pidä itsestään, niin yleensä myös kohtelee itseään huonosti. Itsetuntoa pitäisi kasvattaa hankkimalla onnistumisen kokemuksia ja etsimällä itsestä niitä hyviä asioita. Kun rakastaa itseään ja itsetunto on kohonnut, niin se heijastuu asenteista. Silloin on valmiimpi parisuhteeseen. Silloin olet myös ihmisenä valmiimpi tasa-arvoiseen parisuhteeseen, jossa kummallakin on hyvä olla.

Jos rakastaa itseään, itsearvostus ei juurikaan riipu siitä, mitä muut ajattelevat, eikä omista onnistumisista tai epäonnistumisista.

Ei itseään voi rakastaa jos ei kukaan muu rakasta.

Itsensä rakastaminen on itsensä tuntemista, itsensä hyväksymistä, armollisuutta itseään kohtaan, halua kohdella itseäään hyvin (syödä hyvin, pitää huolta itsestään, terveydestään, elämästään), ja sellaista rauhallista tunnetta että minä olen ok, oman arvon tunnetta siitä huolimatta miillaisessa tilanteessa on.

Jos ihminen ei kykene tuntemana itseään kohtaan armollista hyväksymistä, hän ei pysty kokemaan sitä toistakaan ihmistä kohtaan. Jos ihminen rakasta itseään vain silloin kun joka "antaa" rakkautta, hän on riippuvainen tuosta lähteestä, se ei ole hyvän parisuhteen, tai elämän perusta.

Toki on helpompi kokea itsensä rakastetuksi kun joku antaa huomiota tai rakkautta, mutta jos ei itse usko omaan rakastettavuuteen, sekään ei pääse läpäisemään ihmmistä, eiikä hän osaa edes ottaa sitä vastaan.

Itserakkaus on: olen hyvä, arvostan itseäni, hyväksyn itseni, pyrin kasvamaan ja kehittymään parhaimmaksi "itsekseni" mikä voin olla, välitän itsestäni, mielestäni, terveydestäni, ja elämästäni.

Aito itsensä rakastamienn AUTOMAATTISESTI tarkoitaa myös toisten ihmisten rakastamista ja kunnioittamista. Mitä enemmän rakastat itseäsi, sitä helpompi sinun on rakastaa muita, ja siten elämääsi tulee yhä enemmän rakastettavia ihmisiä.