Viihdytkö yksin vai seurassa?

Viihdyn yksin. Netissä on helppoa olla ihmisten kanssa. Koneen voi sammuttaa kun niin haluaa.

Eniten tykkäisin viettää aikaa tyttöystävän kanssa mutta sellaista kun ei ole niin olen aika paljon yksin.

Kyllä mulle nyt kelpais seura. On lomaviikko ja aika tylsää yksin, ei tarviis edes nainen olla, ihan joku kaverikin ois jees, mutta eipä ole ketään.

Lasketteko muuten, että tämä netissä vietetty aika on aikaa yksin vai seurassa? Minä lasken, että se on seurassa vietettyä aikaa, jos lukee jotain palstaa tai tekee koneella jotain muuta sosiaalista.

Yksin olo on sitä, ettei kommunikoi kenenkään kanssa, vaan tekee jotain omaa juttuaan.

Nuorempana harvemmin olin yksin. Mitä vanhemmaksi tullut, sitä vähemmän jaksaa muita ihmisiä. Jotenkin tuntuu että itseni ikäiset on ainakin lähipiirissä samanlaisia keskenkasvuisia, kuin parikymmentä vuotta sitten. Joillakin ei ole jutut yhtään muuttuneet vuosien saatossa.

Ennen viihdyin seurassa, mutta nykyään yksin.
Olen sellainen tyyppi, että en ala roikkua porukan mukana jos minua ei siihen pyydetä. Eli en soittele "kavereiden" perään, että mennäänkö sinne tai tänne.

Joskus "kaverini" minulle soittelivatkin, mutta en vastannut heille niin he lopettivat.
Yleensä olin se varamies, joka soitettiin paikalle kun muitakaan ei ollut. Ei paljon kiinnosta sellainen kun sai kuitenkin kuunnella vain kaikkia typeriä kuittailuja epäonnistuneista naisasioistani. Tosi hyviä kavereita. Olin varmaan myös porukoissa siksi, että ne muut jätkät näytti naisten silmissä paremmilta.

Mä olen kai sellainen seurallinen erakko.
Viihdyn hyvin ihmisten kanssa ja isoissakin porukoissa, mutta välillä täytyy päästä olemaan yksin ja hiljaa.
Kun olen kotona en juuri koskaan katsele telkkaria (uutiset ja dokumentteja katson, jos osuu kohdalle) tai kuuntele musiikkia, pidän metelin minimissä. Luen mielummin kirjoja, siivoilen, teen koulutehtäviä ja päiväunista nautin, jos on joskus aikaa.
Puhelinkin on usein äänettömällä kun olen kotona.

Välillä ihan ahdistaa, jos on kalenteri täynnä menoa ja meininkiä eikä tyhjää viikonloppua näy kuukausiin... mutta yritän ottaa sitä omaa aikaa aina kun mahdollista.

Viihyn yksin koska en pääse seuraan. Minulla ei ole kavereita eikä juuri läheisiäkään joten yksin olen. Käyn salilla ja pelaan nettipokeria. Viime viikolla voitin pokerista 5000 dollaria mutta en pelaa kun kerran tai kaks kuussa. Olen usien kotona ja sitten koitan liikkua eten liho läskiksi joten käyn salilla. Töissä en ole.

Yksin koska en jaksa enkä ehdi hakeutua muiden seuraan. Aika ja energia menee ihan perusjuttuihin, kuten siivoamiseen, ruoanlaittoon ja kaupassakäyntiin.

Yksin koska väsyn muiden ihmisten seurassa. Ei ole oikein kavereitakaan, mutta olen tottunut olemaan yksin niin se on ihan ok. En tiedä jaksaisinko pitää kaverisuhteita yllä, mutta olisihan se kiva joskus esim. elokuviin jonkun kanssa mennä. Mutta toisaalta yksin on myös ihan kivaa, oma rauha jne

Yksin, pakollisissa sosiaalisissa suhteissa on MINULLE ihan tarpeeksi, ja mieluiten kotona ilman tv:tä, radiota tai muutakaan "meteliä".

(Eli työ, koulu, harrastus ja kaverit jäähallilla, kesäisin käyn mökilläkin lähinnä yksin, baareissa käyn kai nykyään jos kerran vuoteen, silloinkaan en mene sinne seuran vuoksi vaan vetämään pään "täyteen")

En ole kovin seurallinen tai seuraan hakeutuvaa tyyppiä, varsinkaan naisseuraan en hakeudu, jos nainen ei tee aloitetta.

Yksin. Koska ihmisten kanssa joutuu pitämään maskia. Sitä hauskaa seuramiestä ja vitsinheittäjää. Kotiin pääsee voi olla oma itsensä. Ei tarvi olla se ryhmän pelle ja seuramies. Raskasta.