vaikea derivaatta FM-opiskelijalle JY

Voit muokata sitä muotoon

x^x = e^(ln(x^x)) = e^(x*ln(x)).

Tuo sitten meneekin jo helpommin derivointisäännöillä.

Ziisus, ketkä kaikki ovatkaan matematiikan opettajaksi pyrkimässä.

Sääli tulevia oppilasparkoja!

"Meneekö se millä kaavalla? En halua muistaa mitään ulkoa vaan ratkaista kaiken analyyttisesti"
Ei se niin mene. Ikinä et mitään saa valmiiksi jos tuolla linjalla haluat pysyä. Kun jonkun asian on kerran johtanut ja ymmärtänyt kunnolla on se uskottava ja jotkut niistä osattava ulkoa tai uskallettava katsoa kirjasta. Mitä siitä tulisi jos, vaikka kieltäytyisit muistamasta pythagoraksaen lausetta ulkoa, vaan joka kerta johtaisit sen? No ei niin mitään.

Ensin logaritmimuunnos ln y = x*ln x
ja sitten vain derivoidaan molemmin puolin jne.

-- muistaakseni derivaatta tarkoitti kulmakerrointa , en voi käsittää mitä väliä sillä on mihinpäin kaltossa kurvit on ,-- seuraan jatkuvasti pörssikursseja , mutta en suhtaudu kurssien muutoksiin tunnepitoisesti.

Nimimerkki Meklarimatti ei ole sama henkilö kuin minä aloittaja. Olen nyt tämän päivän yrittänyt vääntää tuota helposti ymmärrettävää logaritmi (ln)-systeemiä, mutta en ole edennyt. Kyllä minun tasolla osattiin sentään lukiossa päästä tunnin työllä kokeista läpi. Mahtaako se logaritmiderivaattakaava olla edes oikein!? Vai pitääkö mennä filosofia-palstalle, jossa edes tajutaan ja empaattisesti osataan auttaa

Merkitään y = x^x.
Koitatko tuolla
ln(y) = x*ln(x)
vai
y = e^(x*ln(x))
tavalla?

Ensimmäisessä tulee implisiittinen derivointi, joten se saattaa hieman hämätä(?)
Jos lähdet toista laskemaan, saat yhdistetyn funktion derivointisääntöä käyttäen

y' = e^( x*ln(x) ) * d/dx(x*ln(x)) = y * d/dx(x*ln(x)).

Tästä siis päädytään tuon x*ln(x):n laskemiseen myöskin
(vrt.d/dx(ln(y) =y' / y = y' / e^(x*ln(x)) = d/dx( x*ln(x)) ).

Tämä meneekin sitten tulon derivoimissäännöllä:

d/dx(x*ln(x)) = 1*ln(x) x*1/x = ln(x) 1.

Siis y' = y * (ln(x) 1) = x^x ( ln(x) 1 )

Siitähän voisi tehdä kaavan: d/dx ( x^f(x) ) = ...

y = x^f(x) = e^(ln( x^f(x) )) = e^( f(x) * ln(x) )
----------------------------------------------------------------------
Derivoidaan:
y' = e^( f(x) * ln(x) ) * d/dx( f(x) * ln(x) )
= x^f(x) * ( f '(x)*ln(x) f(x)/x )

nyt minä aloittaja alan ymmärtää tuota juttua mutta tuli mieleen kysymys mihin tuota tarvitaan. Itse olen tottunut holistiseen analyyttispositivistihermeneuttiseen ajatteluun. Kysymys kuuluu: mitä minä tulen mahdollisesti opettamaan oppilaille, joilla on vähäväinen intellektuaalinen ajattelutausta? Yritän opettamaan heitä ajattelemaan! Itse vaihtoehtonani on olla uuden teknologian kehittäjä, joka liittyy matemaattiseen vaikeasti tajuttavaan teknologiaan. Aion tässä tapauksessa olla myös insinöörikeksijä ja bisnesyrittäjä.

Siis:

-opettaja
-keksijäinsinööribisne"nero"
-tiede

Kaikki kolme yhdessä kokonaisuudessa.

Onko fysiikan tensorilaskennassa hyvää hyötyä? Seuraavaksi aion panostaa siihen.

Onko pointteja, mihin teknologiaan kannattaa opintoaj panostaa, jotta saa kansainvälistä huipputeknologiaa hyvällä rahalla? Pitää olla mahdollismman vaikeaa syvällistä ajattelevaa teknoligiaa! Uskon, että ÄO:ni on jotain yli mensa-tason

Tässä ketjun aloittaja.

Nyt menen ajattelun alkulähteille.

Olen ruvennut ajattelemaan poikkeuksellisen syvällisesti jo ennen kouluikää. Havaitsin tämän aikuisena. Nyt yritän koota tämän yhteen.

Haluan laatia Suuren Yhtenäisteorian moneen ajatteluun:

-esim Eintein yiritti yhdistää oman ajattelunsa muuhun suureen fysiikkaan. Hän epäonnistui koska ei tajunnut matematiikkaa. Minä yritän tässä mennä Einsteinin ja Minkowskin ohi ja ajatealla modernin matematiikan kautta jotain tosi uutta "beyond" joukko-opin täysin uusi aksiooma lemma korollaari johtopäätökset esimerkit kokeet tietokoneella jne uutta fysiikkaa ajatellen diracin ajatusta mangeettisesta ydinfuusiosta.
-Penrose sanoi ettei ole algoritmista ajattelua, mutta itse uskon koska ajatteluni ovat jyystäneet päässä että uskon että pian tulee uusi aksiooma tähän ajatteluun. Uskon toisin kuin jotkut "tekoälyn" insinöörit ja muut pystyn kehittämään uuden todistuksen abstraktille tietokoneälylle: (i) joukko-oppi, logiikka, kaikki deduktiisisinduktiivinen täsmäajattelu (ii) seuraava askel analyysisynteesi jolla Hegel on ollut omiaan mutta ahmavaaraispsykologisnelikenttämäisajattelu tuo uusia sfäärejä (iii) tulee emergenssi. Minun uusi matemaattinen ajattelu jossa hylätään uusrelativistinen fysiikka riemaanin ja stiefelin metrisine tensoreineen korvataan omalla funktoriajattelulla. Tämä voi olla vaikeaa monille mutta oppikaa jotain vaikka kurvatuureista ja cohomologiasta niin algebrallinen hienoajattelu ja Gauss-Bonetin lemma tulevat tutuiksi.

Nyt tulee oma hypoteesini ja varmaan uutta ajattelua Russelin Principia Matematikaan verrattuna. En sano, että tämä välttämättä tulee mullistamaan tiedettä, deduktiivista ajattelua, aksiomaattista ajattelua, joukko-opin Peanon aksioomia, logiikan ontologiaa ja epistelomoloaa, mutta uskon että tämä "vavahduttaa" ajatteelvia ihmisia raikkaaseen uuspohdintaan. Tämä ei ole poliittinen sanoma rodullin en sanoma venäjärussofiilinen sanoma, yliopoistellinen raivaus kohti uutta oppimista, uskon että tällä sanomalla voidaan luoda 20 vuoden skenaariossa uutta teknologaa suomen ja maapallon hyväksi. Uskom eettä tämän jälekeen meillä on 20 uutta miljardööriä


Julistuksen perusprinsiipit ajatellen että on olemassa dualisiam kuten aallot ja Fourier aallot jolloin eri kaavoista päästään helppoihin kaavoihin ja pitää ymmärtää että logaritmi kaavassa vaakataso 10 - > 100 tarkoittaa että taajuus kaksinkertaistuu:

(1) on olemass aksiomia.
(ii) meta-ajattelu. on olemassa meta-aksioomia jotka ovat toisella puolen.
(iii) mennään takaisinkytkennän kautta ennen olemass oloa (i).
(iV) ajatellaan kyberneettisesti lähtökohtaa niin aksioomista ja meta-aksioomista päädytään johonkin epästabiiliin tai stabiiliin silmukkaan (loop) jolloin tullaan ajatelle Robert Wienerin kalkyylia kokonaan uuteen tulemiseen.

Uskon että voin todistaa seuraavan:
(1) On olemassa taso, joka virittää monimutkaisesti avaruuden (A,S1,T).
(2) On olemassa pistevieraita pisteitä. Nämä voidaan ajatella monimutkaisesti "ajatuksiksi" niin kuin matemaattiset suureet voidaan ajatella raakadataksi.
(3) voin konstroida sellaisen vektori ja tensirimatematiikan, jolla voi ympätä tähän tasoon laajan käyräkokoelman että saadaan peanotäydellinen struktuuri siten että voidaan tasan tarkaan representoida ja dekoodata taso helosti.
Sympleettisesti Tämä tarkoittaa sitä että DVDssä on kovin kova ja kuitenkin heppoinen pakkaamissuhde mutta omalla informaatioteoreettisella ja topologisella ajattelulla uskoj että kykenen pidemmälle. Ja patenteista Rahaa riittää!

"Matikan keskiarvoni lukiossa oli 7, ja ylioppilaspapruissa cum laude approbatur. Haluan matikan opettajaksi. "

Taisitpa tehdä väärän opintovalinnan. En sano, että olisit akateemisiin opintoihin kelvoton. Olet vain tehnyt huonon valinnan, jokin toinen opintosuunta olisi varmasti ollut parempi. Kaikista ei tule matemaatikkoja eikä opettajia.
Monilla lukiolaisilla ei ole ollenkaan selvää mihin suuntaa omaa elämää pitää viedä.
Tämä voi johtaa taloudellisiin ongelmiin jos suunnitelmat opintotuen muutoksista toteutuu. Opintosuunnan vaihto voi tulla entistä vaikeammaksi jos tukea saa vain "yhteen" valintaan. Työttömäksi maisteriksi ei kannata lukea montaa vuotta yliopiston penkillä.

Itse tein lukion jälkeen aivan toisen valinnan, en pyrkinyt lainkaan yliopistoon vaan keksin aivan muuta. Enkä ole päivääkään katunut, enkä ole ollut päivääkään työttömänä koska aloitin yritystoiminnan. Ja tällä tavallakin on aika mukavasti vaurastunut koska liikeideani on toiminut. Varjopuolena on se, että minulla ei ole akateemista titteliä, mutta mitä siitä kun raha virtaa.
"Maisterin elämä" ei olisi ollut minua varten.

Ketjun aloitttajana: olen pahoillani, jos kukaan ei ymmärtänyt ajatuksiani. Yritän nyt ympätä ajatuksni Erikoistyöhöni ja mahdolliststi Graduun. Olen Todella Pahollani jos joku ei tajunnut sellaista Ajatusta jota olen tarkottanut vaan yleiseksi hyväksi ja maan parhaaksi

Olen Pahoilllani : Olen ketjun aloittaja. Tässä on ollut tosi pahoja pasja. Mutta kysymys on: Jos haluan Jyväslän I-tiedekuntaan FT-tohtoriksi: Kenen professorin puoleen mene: Pekka Neittaanmäki, Tapani Rstaniemi Kaisa Miettinene jne .... kuanäitä on huippu?? Tiedän etä tässä ovat huiput! Vai menekö Tampereelle vai Aalto yopistoon

Pro. Kaisa Miettinen on Huippuprofessori! Mutta ottaa vastaan vaan huippuopiskelijat!

Tosi törkeää tekstiä joltain, olen itse tekstin aloittaja ja nyt keksinyt vastauksen. Itse osaan laskea tämän päässä. Eli otetaan ln-logaritmi päittäin, sitten derivoidaan ja käytetään paria helppoa kaavaa nimittäin sisäfunktiota ja katjusääntöä. Voi h*tti että tässä on haukuttu jotain päin naamaa!