Toroidion mitä uutta?

Kolmivaihevirrallakin siihen menisi neljä vuorokautta. Jolla sitten voitaisiin ajella talla pohjassa tunnin verran. (Luottaen wikipedian sanaan: "Kolmivaihekytkennässä vaihejännitteellä UP ja verkon vaiheen virralla IP saatava teho on 3·UP·IP. Esim. 3x16 A 3-vaihesulakkeiden maksimikuormitus on 3·230 V·16 A = 11 040 W")

pepep kirjoitti:

Kolmivaihevirrallakin siihen menisi neljä vuorokautta. Jolla sitten voitaisiin ajella talla pohjassa tunnin verran. (Luottaen wikipedian sanaan: "Kolmivaihekytkennässä vaihejännitteellä UP ja verkon vaiheen virralla IP saatava teho on 3·UP·IP. Esim. 3x16 A 3-vaihesulakkeiden maksimikuormitus on 3·230 V·16 A = 11 040 W")

Lue lisää

Matkan jatkuminen on tarkoitus toteuttaa vaihdettavilla akuilla:

http://www.theweek.co.uk/63487/toroidion-the-new-1341bhp-electric-megacar

"Following in the footsteps of the Tesla Model S, the Toroidion has a removable battery pack, which would theoretically allow owners to swap their batteries at service stations rather than having to charge their car."

Sinällään tuo akunvaihto ei ole mikään uusi keksintö – ei ainakaan minkään hypen arvoinen, koska Teslallakin on vastaava käytössä. Logistiikka-alalla sähkötrukkien n. tuhat kiloa painavia akkuja vaihdellaan suunnilleen joka toisessa työvuorossa. Aikaa menee käytännössä yhtä kauan kuin auton tankkaamiseen.

batterchange kirjoitti:

Matkan jatkuminen on tarkoitus toteuttaa vaihdettavilla akuilla:

http://www.theweek.co.uk/63487/toroidion-the-new-1341bhp-electric-megacar

"Following in the footsteps of the Tesla Model S, the Toroidion has a removable battery pack, which would theoretically allow owners to swap their batteries at service stations rather than having to charge their car."

Sinällään tuo akunvaihto ei ole mikään uusi keksintö – ei ainakaan minkään hypen arvoinen, koska Teslallakin on vastaava käytössä. Logistiikka-alalla sähkötrukkien n. tuhat kiloa painavia akkuja vaihdellaan suunnilleen joka toisessa työvuorossa. Aikaa menee käytännössä yhtä kauan kuin auton tankkaamiseen.

Lue lisää

Vaihtopisteet lienevät vielä tällä hetkellä melko harvinaisia... Toivon kuitenkin niiden yleistymistä.

Lehtikuvista arvioiden akun tilavuus on noin 400 dm3 ja jos arvioidaan koko paketin energiatiheydeksi 300 Wh/L, on siinä energiaa n. 120000 Wh. Täydellä teholla se riittäisi 0,12 tunnin ajoon. 300 km/h nopeudella ehtisi siinä ajassa 36 km päähän.
Tosin pintakaasulla körötellen pääsisi varmaan paljon pitemmälle.
Korjatkaa jos suuruusluokka ei ollut oikea.

Arvioitu huippunopeus olikin 450 km/h, joten autolla pääsisikin 54 km matkan, edellyttäen akut pystyisivät antamaan kaiken varauksen pois siinä ajassa.

mikä_motti kirjoitti:

Lehtikuvista arvioiden akun tilavuus on noin 400 dm3 ja jos arvioidaan koko paketin energiatiheydeksi 300 Wh/L, on siinä energiaa n. 120000 Wh. Täydellä teholla se riittäisi 0,12 tunnin ajoon. 300 km/h nopeudella ehtisi siinä ajassa 36 km päähän.
Tosin pintakaasulla körötellen pääsisi varmaan paljon pitemmälle.
Korjatkaa jos suuruusluokka ei ollut oikea.

Lue lisää

Tekniikan Maailma lehden jutun mukaan akun kapasiteetti on vain 18 kWh, joten ei sillä pääse noinkaan pitkälle.

mikä_motti kirjoitti:

Arvioitu huippunopeus olikin 450 km/h, joten autolla pääsisikin 54 km matkan, edellyttäen akut pystyisivät antamaan kaiken varauksen pois siinä ajassa.

Kori näyttää siltä ettei sitä ole suunniteltu ainakaan aerodynamiikan ehdoilla, eli 300 km/h olisi jo optimistinen arvio huipuista. 350 km/h toi saippuakotelo lähtisi lentoon takuuvarmasti. 450 km/h? Ihan varmasti...

mikä_motti kirjoitti:

Lehtikuvista arvioiden akun tilavuus on noin 400 dm3 ja jos arvioidaan koko paketin energiatiheydeksi 300 Wh/L, on siinä energiaa n. 120000 Wh. Täydellä teholla se riittäisi 0,12 tunnin ajoon. 300 km/h nopeudella ehtisi siinä ajassa 36 km päähän.
Tosin pintakaasulla körötellen pääsisi varmaan paljon pitemmälle.
Korjatkaa jos suuruusluokka ei ollut oikea.

Lue lisää

Pinta"kaasulla" sillä pääsisi satoja kilometrejä. Teslan Roadsterin range on akkupäivityksen jälkeen yli 600 km. Tuollainen 120 kWh olisi aika messevän kokoinen kun Model S:ssä suurin akku on 90 kWh tällä hetkellä.

mikä_motti kirjoitti:

Arvioitu huippunopeus olikin 450 km/h, joten autolla pääsisikin 54 km matkan, edellyttäen akut pystyisivät antamaan kaiken varauksen pois siinä ajassa.

Bugatti Veyronissa tankki riittää huippunopeudella muistaakseni noin 7 minuutin ajoon, että sikäli.

Moottoripatenttikin saattaa olla vain markkinointikikka, eikä todellinen parannus moottoriin.

Akkutekniikassa ei ilmeisesti ole mitään mullistavaa, koska lehtijutun mukaan sopiva akkutekniikka löytyi Kiinasta valmiina.

Jotain uutta tietenkin täytyy olla että patentoinnin voi käynnistää. Patentoitu uutuus liittyy ilmeisestikin moottorin rakenteeseen, eikä toimintaperiaatteeseen.
Veikkaisin moottorin olevan kestomagneettitahtikone tai ns. harjaton tasasähkömoottori. Tosin näiden ohjaustapaankin voi liittyä jotain uutta oivallusta.

mikä_motti kirjoitti:

Jotain uutta tietenkin täytyy olla että patentoinnin voi käynnistää. Patentoitu uutuus liittyy ilmeisestikin moottorin rakenteeseen, eikä toimintaperiaatteeseen.
Veikkaisin moottorin olevan kestomagneettitahtikone tai ns. harjaton tasasähkömoottori. Tosin näiden ohjaustapaankin voi liittyä jotain uutta oivallusta.

Lue lisää

Patentoida voi ihan mitä vain, vaikka ikiliikkujan tai megawatin marsu-juoksupyörä-moottorin. Patenttejahan ei enää tarkasteta, eli ei tarvi olla toimivaa mallikonetta. Riittää, että maksaa patenttimaksut.

Patentin AINOA hyöty isolle firmalle on, että sitä voi käyttää todisteena oikeudessa. Niinkuin Teknillisen korkeakoulun yrittäjäkurssilla lakimies tuosta luennoi, pikkufirmalle patentti on merkityksetön, koska pikkufirmalla ei ole rahaa puolustaa/käyttää sitä oikeudessa. Iso firma haastaa patentin ja estää patenttiin perustuvan tuotteen myynnin vaikka 5 vuotta (Suomessa oikeudenkäynti helposti kestää tuon käräjä hovi, siksi aikaa voi hakea käyttökieltoa keksinnölle ja omaisuuden hukkaamiskieltoa = firman rahat jumiin), usein rampauttaen pikkufirman toiminnan muutenkin tuoksi 5 vuodeksi, niin pikkufirma ehtii mennä konkurssiin tuossa ajassa. Tuolla kurssilla neuvo oli, ettei mitään kannata patentoida. Patentista vaan voi kopsata keksinnön, mutta hyötyä patentista ei pikkufirmalle ole.

DippaTKK kirjoitti:

Patentoida voi ihan mitä vain, vaikka ikiliikkujan tai megawatin marsu-juoksupyörä-moottorin. Patenttejahan ei enää tarkasteta, eli ei tarvi olla toimivaa mallikonetta. Riittää, että maksaa patenttimaksut.

Patentin AINOA hyöty isolle firmalle on, että sitä voi käyttää todisteena oikeudessa. Niinkuin Teknillisen korkeakoulun yrittäjäkurssilla lakimies tuosta luennoi, pikkufirmalle patentti on merkityksetön, koska pikkufirmalla ei ole rahaa puolustaa/käyttää sitä oikeudessa. Iso firma haastaa patentin ja estää patenttiin perustuvan tuotteen myynnin vaikka 5 vuotta (Suomessa oikeudenkäynti helposti kestää tuon käräjä hovi, siksi aikaa voi hakea käyttökieltoa keksinnölle ja omaisuuden hukkaamiskieltoa = firman rahat jumiin), usein rampauttaen pikkufirman toiminnan muutenkin tuoksi 5 vuodeksi, niin pikkufirma ehtii mennä konkurssiin tuossa ajassa. Tuolla kurssilla neuvo oli, ettei mitään kannata patentoida. Patentista vaan voi kopsata keksinnön, mutta hyötyä patentista ei pikkufirmalle ole.

Lue lisää

Olisivatko Toroidionin kehittäjät ihan markkinointimielessä patentoineet jonkun feikkikeksinnön, tarkoituksenaan saada lisää julkisuutta?

Jos keksintö saadaan patentoitua, se tulee sillä hetkellä julkiseksi. Uskottavuus meni jo sillä, että muotoilijapelle puhui salaisista patenteista.
Uskottavuus meni myös täysin järjettömien (väitettyjen) suoritusarvojen vuoksi: 1000 kW pyöräteho - voi vanha karvareuhka! Ei edes lukiofysiikan tasoista järkeä.
Sitäpaitsi tuollaisia tehoja sieltä ei lähde - ei sinne päinkään. Ei tarvitsisi lähteäkään, koska jo viidesosa siitä olisi ruhtinaallinen teho urheiluautollekin.
Hyväuskoiset rahoittajat saavat kauniit kuoret ja täysin myntikelvottoman tuotteen.
Näin käy kun muotoilijat kuvittelevat olevansa suunnittelijoita, konstruktöörejä.

ErNuTa kirjoitti:

Jos keksintö saadaan patentoitua, se tulee sillä hetkellä julkiseksi. Uskottavuus meni jo sillä, että muotoilijapelle puhui salaisista patenteista.
Uskottavuus meni myös täysin järjettömien (väitettyjen) suoritusarvojen vuoksi: 1000 kW pyöräteho - voi vanha karvareuhka! Ei edes lukiofysiikan tasoista järkeä.
Sitäpaitsi tuollaisia tehoja sieltä ei lähde - ei sinne päinkään. Ei tarvitsisi lähteäkään, koska jo viidesosa siitä olisi ruhtinaallinen teho urheiluautollekin.
Hyväuskoiset rahoittajat saavat kauniit kuoret ja täysin myntikelvottoman tuotteen.
Näin käy kun muotoilijat kuvittelevat olevansa suunnittelijoita, konstruktöörejä.

Lue lisää

Niin siis millä perusteella tuo 1000 kW on mahdotonta? Tuollaisia vastaavantehoisia sähköautoja on jo olemassa esim. Rimac. Katso, pelle, vaikka Youtubesta.

ErNuTa kirjoitti:

Jos keksintö saadaan patentoitua, se tulee sillä hetkellä julkiseksi. Uskottavuus meni jo sillä, että muotoilijapelle puhui salaisista patenteista.
Uskottavuus meni myös täysin järjettömien (väitettyjen) suoritusarvojen vuoksi: 1000 kW pyöräteho - voi vanha karvareuhka! Ei edes lukiofysiikan tasoista järkeä.
Sitäpaitsi tuollaisia tehoja sieltä ei lähde - ei sinne päinkään. Ei tarvitsisi lähteäkään, koska jo viidesosa siitä olisi ruhtinaallinen teho urheiluautollekin.
Hyväuskoiset rahoittajat saavat kauniit kuoret ja täysin myntikelvottoman tuotteen.
Näin käy kun muotoilijat kuvittelevat olevansa suunnittelijoita, konstruktöörejä.

Lue lisää

Mitähän vittua sinäkin selität? Patenttihakemus on salainen ensimmäiset 18 kuukautta.

Toroidionin ratkaisussahan teho (ja virta) jakautuu neljälle moottorille, jotka ovat osa pyörää.

Lisäksi:
Miten teoriassa momentin ja siihen vaadittavan virran suhde muuttuu jos kuvitellaan sähkömoottorin ohuen roottorin olevan pyörän vanteen halkaisijalla, vaikka 18 tuumaa verrattuna siihen, että roottori on tavanomaisen halkaisijainen ja pituinen?

En siis väitä Toroidionin ratkaisun olevan yllämainitun, tuli vain mahdollisuutena mieleen.

Kollimaattori kirjoitti:

Toroidionin ratkaisussahan teho (ja virta) jakautuu neljälle moottorille, jotka ovat osa pyörää.

Lisäksi:
Miten teoriassa momentin ja siihen vaadittavan virran suhde muuttuu jos kuvitellaan sähkömoottorin ohuen roottorin olevan pyörän vanteen halkaisijalla, vaikka 18 tuumaa verrattuna siihen, että roottori on tavanomaisen halkaisijainen ja pituinen?

En siis väitä Toroidionin ratkaisun olevan yllämainitun, tuli vain mahdollisuutena mieleen.

Lue lisää

Mikäli autolla on hyvät ajo-ominaisuudet ei moottori voi olla osa pyörää, koska pyöristä tulisi painavat. Pyörien täytyy olla mahdollisimman kevyet, eli jousittamaton paino vähäistä, muuten auto on surkea ajettava eikä todellakaan mikään superauto. Moottorit voivat olla pyörien lähellä mutta nivelöityjen akselien päässä.

Kuvien perusteella moottorit ovat kyllä erilliset ja yhdistetty vetoakseleilla pyöriin.
Kuinka tuollainen, moottori joka pyörällä, systeemi saadaan kulkemaan suoraan. Luulisi moottoreiden toimivan enemmän tai vähemmän yksilöllisesti ja etenemisen olevan aika rimpuilevaa.

tasauspyörästö kirjoitti:

Kuvien perusteella moottorit ovat kyllä erilliset ja yhdistetty vetoakseleilla pyöriin.
Kuinka tuollainen, moottori joka pyörällä, systeemi saadaan kulkemaan suoraan. Luulisi moottoreiden toimivan enemmän tai vähemmän yksilöllisesti ja etenemisen olevan aika rimpuilevaa.

Lue lisää

Elektronisella ajonvakauttimella tuo on helppo toteuttaa. Voisi olla mielenkiintoista toteuttaa pienet suunnanmuutokset kuten kaistanvaihdot ajomoottoreiden vetoa säätämällä.

Kollimaattori kirjoitti:

Elektronisella ajonvakauttimella tuo on helppo toteuttaa. Voisi olla mielenkiintoista toteuttaa pienet suunnanmuutokset kuten kaistanvaihdot ajomoottoreiden vetoa säätämällä.

Lue lisää

Mitähän tapahtuisi jos 450 km/h vauhdissa yksi moottori putoaisi pois ohjauksesta ja alkaisi 'sooloilemaan'.

piruetti kirjoitti:

Mitähän tapahtuisi jos 450 km/h vauhdissa yksi moottori putoaisi pois ohjauksesta ja alkaisi 'sooloilemaan'.

Tuskinpa mitään dramaattista. Automatiikka sammuttaisi koko voimansiirron.

Kollimaattori kirjoitti:

Toroidionin ratkaisussahan teho (ja virta) jakautuu neljälle moottorille, jotka ovat osa pyörää.

Lisäksi:
Miten teoriassa momentin ja siihen vaadittavan virran suhde muuttuu jos kuvitellaan sähkömoottorin ohuen roottorin olevan pyörän vanteen halkaisijalla, vaikka 18 tuumaa verrattuna siihen, että roottori on tavanomaisen halkaisijainen ja pituinen?

En siis väitä Toroidionin ratkaisun olevan yllämainitun, tuli vain mahdollisuutena mieleen.

Lue lisää

Minkähän tyyppinen sähkömoottori on Misukan aktiivipyörässä..? Tuskin toimii Suomen suolatussa talvessa ainakaan kovin hyvin:

http://s3images.coroflot.com/user_files/individual_files/original_186949_NXlhwHVm7p2zMmJ1sfXtuocOR.jpg

Oliskohan pienimmät hyrrävoimat sitten ilmattomalla renkaalla.. Miseliini sekin:

http://s1.cdn.autoevolution.com/images/news/reinventing-the-wheel-a-guide-to-michelins-airless-tire-19937_1.jpg

19p9 kirjoitti:

Minkähän tyyppinen sähkömoottori on Misukan aktiivipyörässä..? Tuskin toimii Suomen suolatussa talvessa ainakaan kovin hyvin:

http://s3images.coroflot.com/user_files/individual_files/original_186949_NXlhwHVm7p2zMmJ1sfXtuocOR.jpg

Oliskohan pienimmät hyrrävoimat sitten ilmattomalla renkaalla.. Miseliini sekin:

http://s1.cdn.autoevolution.com/images/news/reinventing-the-wheel-a-guide-to-michelins-airless-tire-19937_1.jpg

Lue lisää

Tuossa ensimmäisessä nyt sitten on sitä jousittamatonta massaa.

Tuon ilmattoman renkaan sivuilta avointa testiversiota olisi kiva testata Suomen talviolosuhteissa. Voisi olla mielenkiintoista ajella renkaat tönkköinä umpijäästä ja sitten kunnon vauhtiin päästyään seurata jääkimpaleiden lentelevän lokasuojien läpi maastoon.

Ja se tärinä...

Kyllä tämä auto varmaan kiihtyy aika rivakasti, sillä pyörien koosta arvioiden moottori ei tarvitse huippunopeuteen kuin korkeitaan 3500 r/min kierrosnopeuden.

mikä_motti kirjoitti:

Kyllä tämä auto varmaan kiihtyy aika rivakasti, sillä pyörien koosta arvioiden moottori ei tarvitse huippunopeuteen kuin korkeitaan 3500 r/min kierrosnopeuden.

Pyöriikö moottorit ajonopeudessa 45 km/h kierrosnopeudella 350 rpm, moottoreissa suoraveto?

vaihteeton kirjoitti:

Pyöriikö moottorit ajonopeudessa 45 km/h kierrosnopeudella 350 rpm, moottoreissa suoraveto?

Näin voisi olettaa, koska moottorin ja pyörän välissä ei ole muuta kuin vetoakseli. Ellei sitten moottorissa ole sisäistä alennusvaihdetta.

piruetti kirjoitti:

Mitähän tapahtuisi jos 450 km/h vauhdissa yksi moottori putoaisi pois ohjauksesta ja alkaisi 'sooloilemaan'.

Mitäs luulet tapahtuvan, jos ihan tavallisen auton jarruista yksi rupeaa sooloilemaan?
Molemmat ovat aivan yhtä todennäköisiä tapahtumia.

Kiihdytyksessä saa tehoja juuri sen verran kuin renkaiden yhteinen pito mahdollistaa, eikä yhtään enempää.
Eli suomalaisissa moottoritienopeuksissa (120 km/h) enintään 10 m/s^2 * 1000 kg * 33,333 m/s = 333330 W = 333,33 kW eli kolmanneksen suurimmasta moottorien mahdollistamasta suurimmasta tehosta. Vaihteesta ei siis olisi mitään hyötyä, kun tehot riittävät kaikkien renkaiden sudittamiseen kaikissa suomessa sallituissa nopeuksissa jo nyt siitä huolimatta, että kaikkea tehoa ei saa vajailla kierroksilla edes irti, koska vääntömomentti on rajoitettu. Rajoitus kun on ylempänä kuin mitä pidon mahdollistamaan voimantuottoon tarvittaisiin.

lasketaanpa kirjoitti:

Kiihdytyksessä saa tehoja juuri sen verran kuin renkaiden yhteinen pito mahdollistaa, eikä yhtään enempää.
Eli suomalaisissa moottoritienopeuksissa (120 km/h) enintään 10 m/s^2 * 1000 kg * 33,333 m/s = 333330 W = 333,33 kW eli kolmanneksen suurimmasta moottorien mahdollistamasta suurimmasta tehosta. Vaihteesta ei siis olisi mitään hyötyä, kun tehot riittävät kaikkien renkaiden sudittamiseen kaikissa suomessa sallituissa nopeuksissa jo nyt siitä huolimatta, että kaikkea tehoa ei saa vajailla kierroksilla edes irti, koska vääntömomentti on rajoitettu. Rajoitus kun on ylempänä kuin mitä pidon mahdollistamaan voimantuottoon tarvittaisiin.

Lue lisää

Säätelevätkö sutimiseneston anturit moottorilta annettavaa tehoa sinun teoriassasi?

lasketaanpa kirjoitti:

Kiihdytyksessä saa tehoja juuri sen verran kuin renkaiden yhteinen pito mahdollistaa, eikä yhtään enempää.
Eli suomalaisissa moottoritienopeuksissa (120 km/h) enintään 10 m/s^2 * 1000 kg * 33,333 m/s = 333330 W = 333,33 kW eli kolmanneksen suurimmasta moottorien mahdollistamasta suurimmasta tehosta. Vaihteesta ei siis olisi mitään hyötyä, kun tehot riittävät kaikkien renkaiden sudittamiseen kaikissa suomessa sallituissa nopeuksissa jo nyt siitä huolimatta, että kaikkea tehoa ei saa vajailla kierroksilla edes irti, koska vääntömomentti on rajoitettu. Rajoitus kun on ylempänä kuin mitä pidon mahdollistamaan voimantuottoon tarvittaisiin.

Lue lisää

Noin vain jos maavaikutus jätetään huomioimatta.

tasauspyörästö kirjoitti:

Kuvien perusteella moottorit ovat kyllä erilliset ja yhdistetty vetoakseleilla pyöriin.
Kuinka tuollainen, moottori joka pyörällä, systeemi saadaan kulkemaan suoraan. Luulisi moottoreiden toimivan enemmän tai vähemmän yksilöllisesti ja etenemisen olevan aika rimpuilevaa.

Lue lisää

*FACEPALM*

Miksi ihmiset ovat näin hiton pihalla joka asiasta eivätkä osaa perehtyä mihinkään aiheeseen itse? Jo Mersulla on SLS AMG:sta sähköversio neljällä moottorilla...tästäkin löytyy Youtubesta video, jossa Clarkson revittelee sillä radalla.

Mietit sitä kiihtyvyyttä ni yhessätoista sekunnissa nollasta neljäänsataan.

http://m.kauppalehti.fi/uutiset/suomalaisesta-superautosta-paljastui-lisaa-ihmeita/X2ABFPPR

tasauspyörästö kirjoitti:

Kuvien perusteella moottorit ovat kyllä erilliset ja yhdistetty vetoakseleilla pyöriin.
Kuinka tuollainen, moottori joka pyörällä, systeemi saadaan kulkemaan suoraan. Luulisi moottoreiden toimivan enemmän tai vähemmän yksilöllisesti ja etenemisen olevan aika rimpuilevaa.

Lue lisää

Tekee mieli syödä syanidia aina kun lukee tällaisia kommentteja :D Ei jeesus sentään..

Clarkson kirjoitti:

*FACEPALM*

Miksi ihmiset ovat näin hiton pihalla joka asiasta eivätkä osaa perehtyä mihinkään aiheeseen itse? Jo Mersulla on SLS AMG:sta sähköversio neljällä moottorilla...tästäkin löytyy Youtubesta video, jossa Clarkson revittelee sillä radalla.

Lue lisää

Neljä ajomoottoria on ikivanha juttu.

Mitsulla ovat tehneet sellaisen ralliautonkin jo 2000 luvun alussa, ja varmasti sitäkin vahempia löytyy.

Minä käsitin, että kyseinen tiimi onkin tehnyt sen ihan itse.

Pennanen on ammatiltaan automuotoilija ja muotoollu mm. Jaguareja että nillö on jo designeri

Tuollaisen kehittelyssä ei muutamassa kuukaudessa mitään raportoitavaa kehitystä tapahdu. Samaa uutista taas mediat eivät viiitsi toistaa.
Se, että joku tekee valmistuskustannuksiltaan puolentoistamiljoonan ökyauton, ei autoteollisuutta hetkauta. Ei sellaisilla tiliä tehdä.

Tehoa voidaan lisätä, vaan ei sähkömoottorin hyötysuhdetta, joka on varsinkin suuritehoisissa moottoreissa jo varsin korkea; jopa 97 %. Pienten moottorien 60 - 70 %:n hyötysuhdekin on selvästi polttomoottoreita (n. 25 %) suurempi.

Tuntuu kieltämättä vaikealta kuvitella, että mitä merkittävää parannusta sähkömoottoriin voisi enää keksiä. Vääntöä ja kierroksia saadaan nykymoottoreista jo ihan riittävästi. Hyötysuhdekin on niin hyvä ettei paremmasta väliä. Mekaanista rakennetta voisi ehkä kehittää, jolloin valmistuskustannukset alenisivat.
Missä olisi mullistavan keksinnön kokoinen sija sähkömoottorissa?
Pahoin pelkään että tämä hypetys kuivuu vielä kokoon...

Nikola_T kirjoitti:

Tuntuu kieltämättä vaikealta kuvitella, että mitä merkittävää parannusta sähkömoottoriin voisi enää keksiä. Vääntöä ja kierroksia saadaan nykymoottoreista jo ihan riittävästi. Hyötysuhdekin on niin hyvä ettei paremmasta väliä. Mekaanista rakennetta voisi ehkä kehittää, jolloin valmistuskustannukset alenisivat.
Missä olisi mullistavan keksinnön kokoinen sija sähkömoottorissa?
Pahoin pelkään että tämä hypetys kuivuu vielä kokoon...

Lue lisää

Luulen, että autokäytössä se moottorin paino voi olla se, mitä haluttaisiin laskea, etenkin jos moottori on tarkoitus sijoittaa vanteen sisälle, jolloin se lisää suoraan jousittamatonta massaa.

Mutta en tiedä paljonko tuon tehoiset sähkömoottorit perinteisesti painavat.

hmhmhm kirjoitti:

Luulen, että autokäytössä se moottorin paino voi olla se, mitä haluttaisiin laskea, etenkin jos moottori on tarkoitus sijoittaa vanteen sisälle, jolloin se lisää suoraan jousittamatonta massaa.

Mutta en tiedä paljonko tuon tehoiset sähkömoottorit perinteisesti painavat.

Lue lisää

Jousittamaton massa tuntuu olevan osalle se punainen vaate. Ikään kuin sillä olisi käytännön elämässä jotain suurempaakin merkitystä.

vieteritkö.löysällä kirjoitti:

Jousittamaton massa tuntuu olevan osalle se punainen vaate. Ikään kuin sillä olisi käytännön elämässä jotain suurempaakin merkitystä.

Tasaisella tiellä ei toki olekkaan suurta merkitystä, mutta epätasaisella tiellä on.

hmhmhm kirjoitti:

Luulen, että autokäytössä se moottorin paino voi olla se, mitä haluttaisiin laskea, etenkin jos moottori on tarkoitus sijoittaa vanteen sisälle, jolloin se lisää suoraan jousittamatonta massaa.

Mutta en tiedä paljonko tuon tehoiset sähkömoottorit perinteisesti painavat.

Lue lisää

250kw per pyörä? Miten se on mahdollista? Tavallinen 250kw kolmevaihemoottori painaa noin tonnin, miten 250kw moottori voidaan saada puristettua yhteen pyörään?

Kyllä autolla on nyttemmin jo testiajot tehty, on julkaistu ajosta oikein videokin. Videolta kuunneltuna moottorin ääni muistuttaa aivan sähköjunaa. Siispä ainakaan moottorinohjauksessa ei ole mitään uutta ja mullistavaa keksintöä.

Teslan ongelmistakin on kirjoitettu kuluneen vuoden aikana. En tarkoittanut auton kokeilemista kertaalleen radalla, vaan käytössä ensimmäistä miljoonaa kilometriä tai vastaavaa, kuten muillakin autoilla. Siitä huolimatta ne eivät välttämättä toimi senkään jälkeen, joka on tullut esille useiden automallien kohdalla, jos ovat koskaan olleet toimivia automerkkinäkään.

Video ei tässä tapauksessa paljon vakuuta.

Mescaline kirjoitti:

Teslan ongelmistakin on kirjoitettu kuluneen vuoden aikana. En tarkoittanut auton kokeilemista kertaalleen radalla, vaan käytössä ensimmäistä miljoonaa kilometriä tai vastaavaa, kuten muillakin autoilla. Siitä huolimatta ne eivät välttämättä toimi senkään jälkeen, joka on tullut esille useiden automallien kohdalla, jos ovat koskaan olleet toimivia automerkkinäkään.

Video ei tässä tapauksessa paljon vakuuta.

Lue lisää

Se video saattaa paljastaa asiaan vihkiytyneille yllättävänkin paljon, nimittäin niistä auton tarkasti varjelluista salaisuuksista.

Pennanen on muotoilusuunnittelija, mutta onhan tiimissä muitakin. Mitä tulee fysiikan lainalaisuuksiin, ei tietenkään ole mahdollista rakentaa noilla spekseillä autoa, josta ulosmitataan jatkuvasti se 1mw, mutta kiihdytyksissä se on mahdollista ja matka-ajossa voisi käyttää minimitehoja kuten aiemmin kirjoitin. Sitäpaitsi netissä on pyörinyt kuvia tuosta autosta pelti auki, josta näkyy että erillistä vaihteistoa ei todellakaan ole pyörän ja moottorin välissä. Muissa sähköautoissahan ongelmana on ollut juurikin kompromissien tekeminen noiden vaihelaatikoiden välitysten kanssa ja lisäksi mekaaniset laatikot syövät aina osansa tehoista.

Mutta aika näyttää, millasia ratkaisuja sieltä paljastuu ja ovatko ne mullistavia kuten on puhuttu.

Mitä helvettiä oikein selität? Pääseehän Teslallakin 500 km. Ei kai tuossa kukaan ole tarkoittanut, että Toroidionilla voisi ajaa 500 km:n matkan 400 km/h nopeudella?

Sitä ihmettelin hieman, kun lupaavat 0-400 km/h kiihdytykseen kuluvan ainoastaan 11 sekuntia. Kuitenkin proton huippunopeus on rajoitettu 200 km/h:iin ja sen kiihdytys 0-200 kestää 4,9 sekuntia.

Luulisi että 200-400 kiihdytys kestäisi enemmänkin kuin 6,1 s. Väittävät tosin, että pidon puute hitaissa nopeuksissa on suurin ongelma. Voihan se olla niinkin, kun vääntöä piisaa. Yleensä vaan tuppaa vastukset nousevan nopeuden neliössä, joten ero 0-200 ja 200-400 kiihdytysaikojen välillä on epäilyttävän pieni.

Voihan tuo proto olla toki muutenkin vielä "laiskempi". No antaa poikien rakennella ja tuomitaan vasta lopputulos.

Ikävä kyllä, kuten monien vastaavien kanssa, lopputulosta tuskin tullaan koskaan näkemään.

8765 kirjoitti:

Ikävä kyllä, kuten monien vastaavien kanssa, lopputulosta tuskin tullaan koskaan näkemään.

Ellei sitten ole kyseessä ihan oikeasti mullistava moottorikeksintö.
Jotenkin tulee vaikutelma, että itse auto ja akkuteknologia ovat sivuosassa...

mikä_motti kirjoitti:

Ellei sitten ole kyseessä ihan oikeasti mullistava moottorikeksintö.
Jotenkin tulee vaikutelma, että itse auto ja akkuteknologia ovat sivuosassa...

Jossain muuten luki, että kaikki komponentit akkuja lukuunottamatta tulisivat Suomesta. Mikähän vika varkautelaisissa akuissa oikein on? Litium-ioniakkujahan sielläkin muistaakseni valmistetaan.

kiihdyttää_ja_viihdyttää kirjoitti:

Sitä ihmettelin hieman, kun lupaavat 0-400 km/h kiihdytykseen kuluvan ainoastaan 11 sekuntia. Kuitenkin proton huippunopeus on rajoitettu 200 km/h:iin ja sen kiihdytys 0-200 kestää 4,9 sekuntia.

Luulisi että 200-400 kiihdytys kestäisi enemmänkin kuin 6,1 s. Väittävät tosin, että pidon puute hitaissa nopeuksissa on suurin ongelma. Voihan se olla niinkin, kun vääntöä piisaa. Yleensä vaan tuppaa vastukset nousevan nopeuden neliössä, joten ero 0-200 ja 200-400 kiihdytysaikojen välillä on epäilyttävän pieni.

Voihan tuo proto olla toki muutenkin vielä "laiskempi". No antaa poikien rakennella ja tuomitaan vasta lopputulos.

Lue lisää

200-400 km/h ei välttämättä kestä juurikaan kauempaa kuin 0-200 km/h jos kiihdytystä rajoittaa pito. Tuossahan 0-200 km/h on pidon rajoittama. Esim. F1-autoilla 100-200 km/h on nopeampi kuin 0-100 km/h, koska siivillä saadaan lisää pitoa kovissa nopeuksissa.

akku.naakka kirjoitti:

Jossain muuten luki, että kaikki komponentit akkuja lukuunottamatta tulisivat Suomesta. Mikähän vika varkautelaisissa akuissa oikein on? Litium-ioniakkujahan sielläkin muistaakseni valmistetaan.

Lue lisää

Tuskin saat Varkaudesta maailman tämän hetken parasta li-ion kemiaa. Miksi kaikki kommentoijat netissä ovat aina niin vitun pihalla?

Itsekin tuota vähän ihmettelin...oliskohan siinä toimittaja käsittänyt jotakin väärin? Samassa jutussa kuitenkin mainittiin, että patentti on tehty yhteistyössä sähkömoottoritekniikan tohtorin kanssa. Eli ei se nyt ihan täyttä puppua voi olla.

PennanenMenee450kmh kirjoitti:

Itsekin tuota vähän ihmettelin...oliskohan siinä toimittaja käsittänyt jotakin väärin? Samassa jutussa kuitenkin mainittiin, että patentti on tehty yhteistyössä sähkömoottoritekniikan tohtorin kanssa. Eli ei se nyt ihan täyttä puppua voi olla.

Lue lisää

Ja tuo sama kaveri totesi jännästi, että jos Pennasella ja kumppaneilla olisi sähkötekniikan alan koulutus, olisi keksintö jäänyt tekemättä. Eli siellä on nyt jotakin todella erikoiselta kantilta ajateltua tekniikkaa.

Itse ainakin tuon jutun jälkeen uskon Pennaseen. Eihän siinä olisi mitään järkeä, että kaikki tämä on vain itsensä nolaamisen takia kehitelty. Rahan huijaamiseen on helpompiakin tapoja olemassa.

Onhan muitakin vaihtoehtoja, kuin että ihminen on joko tehnyt mullistavan keksinnön tai sitten nolaa tietentahtoen itsensä. Useinkin ihmiset työskentelevät vuosia projektissa, josta ei tule mitään.

Usein ihmiset erehtyvät, kaikki keksinnöt eivät toimi, vaikka keksijä uskoisi keksintöönsä kuin vuoreen.

Tässä hehkutetaan moottoriin liittyvää keksintöä(josta ei kerrota mikä se on), josta on yhtäkkiä vaikea nähdä sähköauton mullistavaa uutuutta, sähköauton ongelmat kun liittyvät ennenkaikkea akkujen latausaikaan ja kapasiteettiin.

Usein on hehkutettu myös konseptiauton järjetöntä tehoa, joka sekään ei tunnu
mitenkään olennaiselta käytännön sähköajoneuvojen kannalta.

Jos ei lähiaikoina tule julkisuuteen, mitä mullistavaa todella on keksitty, menee usko koko touhuun.
Patentit kun ovat julkisia.
Jos vuosikausia jauhetaan salaisista patenteista, homma haisee ja pahemman kerran.

Tuossa se kiteytyi:

"Pasi Pennanen sanoo innovaation olevan erittäin yksinkertainen, mutta ei patenttisyistä hiiskahda siitä sen tarkemmin. Jotain kuitenkin.

– Voimalinjatekniikkaa pitää parantaa. Muuten ei toimintamatka kasva sen enempää kuin millä vauhdilla akkuteknologia kehittyy.

Toroidionilla siis uskotaan, että nykyiset akut eivät olekaan esteenä jopa satojen kilometrien toimintasäteelle yhdellä latauksella. Auton pitää siis ainoastaan kuluttaa vähemmän sähköä.

– Vanhanaikainen tekniikkaa on painavaa ja heikkotehoista, jopa vaarallista ja lisäksi käyttäjilleen mahdoton huoltaa, Pennanen luettelee."

Lainaus on tästä linkistä:
http://yle.fi/uutiset/jos_joku_maksaa__suomalainen_toroidion_lupaa_muita_paremman_sahkoauton_kolmessa_vuodessa/8039150

Eli Toroidion väittää nostavansa sähköauton toimintasäteen satoihin kilometreihin
moottoritekniikkaan liittyvällä innovaatiollaan.

Onko se mahdollista?

Yksi arvaus:
Hukkuuko merkittävä määrä tehoa nykysähköautoissa osateholla(jolla auto toimii suurimman osan ajasta) ajettaessa tehonsäätöön?
Liittyisikö innovaatio osatehon hyötysuhteeseen?
Löytyykö sieltä noin merkittävää energiansäästöä?

PennanenMenee450kmh kirjoitti:

Itsekin tuota vähän ihmettelin...oliskohan siinä toimittaja käsittänyt jotakin väärin? Samassa jutussa kuitenkin mainittiin, että patentti on tehty yhteistyössä sähkömoottoritekniikan tohtorin kanssa. Eli ei se nyt ihan täyttä puppua voi olla.

Lue lisää

Patenttihakemus on voitu tehdä sähkötekniikan tohtorin kanssa, mutta ei se silti takaa sitä, että patentoidulla tekniikalla saavutettaisi Pennasen lupaukset. Omituista on, että Pennanen puhuu koko ajan voimalinjan kehittämisestä, ja että sen avulla saadaan akut kestämään paremmin. Selväksi ei ole tullut sekään, tarkoittaako hän mekaanista vai sähköistä voimalinjaa. Sähkömoottorien hyötysuhde on kuitenkin jo niin lähellä sataa, että sitä ei vähällä kummalla paljoa paranneta, eikä sillä akun kestoon olisi oleellista vaikutusta. Mekaaniset häviötkään sähköauton voimansiirrossa eivät ole niin suuret, että niitä vähentämällä moninkertaisettaisi ajomatka.

Sähköautossa akuista-pyöriin - hyötysuhde on noin 80-85 %, joten vaikka Pennasen "voimalinja" olisi kokonaan häviötön ikiliikkuja, samoilla akuilla ajomatka kasvaisi enintään tuon 15-20 %.

Kalju_Pitkätukka kirjoitti:

Tuossa se kiteytyi:

"Pasi Pennanen sanoo innovaation olevan erittäin yksinkertainen, mutta ei patenttisyistä hiiskahda siitä sen tarkemmin. Jotain kuitenkin.

– Voimalinjatekniikkaa pitää parantaa. Muuten ei toimintamatka kasva sen enempää kuin millä vauhdilla akkuteknologia kehittyy.

Toroidionilla siis uskotaan, että nykyiset akut eivät olekaan esteenä jopa satojen kilometrien toimintasäteelle yhdellä latauksella. Auton pitää siis ainoastaan kuluttaa vähemmän sähköä.

– Vanhanaikainen tekniikkaa on painavaa ja heikkotehoista, jopa vaarallista ja lisäksi käyttäjilleen mahdoton huoltaa, Pennanen luettelee."

Lainaus on tästä linkistä:
http://yle.fi/uutiset/jos_joku_maksaa__suomalainen_toroidion_lupaa_muita_paremman_sahkoauton_kolmessa_vuodessa/8039150

Eli Toroidion väittää nostavansa sähköauton toimintasäteen satoihin kilometreihin
moottoritekniikkaan liittyvällä innovaatiollaan.

Onko se mahdollista?

Lue lisää

Auton saa kuluttamaan vähemmän sähköä ajovastusta pienentämällä, eli ilmanvastus, massa, pyörien vierintävastus ja voimansiirron kitkat minimoimalla. Kun sähköautossa sähköiset ja mekaaniset häviöt ovat nyt noin 15-20 %, ei niitä pienentämällä ajomatkaa kyllä moninkertaisteta. Sitten voidaan viilata ilman- ja renkaiden vastusta ja keventää autoa, mutta siinä ei ole mitään mitä kaikki autovalmistajat eivät jo muutenkin tekisi, eikä silläkään ongelma ratkea.

Tuota minä ajoinkin takaa.

Toivottavasti ovat keksineet jonkin fiksun keksinnön, jolla sähköauton hintaa saa painettua alas, moni voisi hankkia työmatka-autoksi ja kauppakassiksi sähköauton.

Mutta kun 7- henkinen perhe lähtee Oulusta Helsinkiin lomailemaan piipahtaen välillä Jyväskylässä...
...sopiva sähköauto on vielä pitkässä kuusessa.

Varsinkin, jos auton hankintabudjetti on vaikkapa 4 tonnia(kallein auto, jonka olen koskaan ostanut)...

Kalju_Pitkätukka kirjoitti:

Tuota minä ajoinkin takaa.

Toivottavasti ovat keksineet jonkin fiksun keksinnön, jolla sähköauton hintaa saa painettua alas, moni voisi hankkia työmatka-autoksi ja kauppakassiksi sähköauton.

Mutta kun 7- henkinen perhe lähtee Oulusta Helsinkiin lomailemaan piipahtaen välillä Jyväskylässä...
...sopiva sähköauto on vielä pitkässä kuusessa.

Varsinkin, jos auton hankintabudjetti on vaikkapa 4 tonnia(kallein auto, jonka olen koskaan ostanut)...

Lue lisää

No alashan ei ainakaan Toroidionin hintaa ole pyritty painamaan, vaan kappalehinnan on ilmoitettu pyörivän miljoonan korvilla.

Määräänsä vähemmän ei mitään autoa saa tehoa kuluttamaan, koska massaa pitää kiihdyttää ja liikuttaa ilmanvastetta vasten. Sähköauton hyötysuhde on jo niin hyvä, että vaikka Pennanen olisi keksinyt täysin häviöttämän "voimalinjan, ei se silti vielä edes tuplaisi akun kestoa.

Kyllä tämä on vuosikymmenen vedätys.

Enpä toki oletakaan sähköauton tulevan noin halvaksi...

Tuo olikin vain yksi esimerkki autolle asetetuista vaatimuksista ja budjettikehyksestä...

Nykyinen kulkuneuvoni(vm. 1998 tila-auto bensiinimoottorilla) maksoi 3 vuotta sitten muuten 2000 euroa

Tuossa linkitetyssä jutussahan luvataan Toroidionin innovaatiolla edullisempia ja suorituskykyisempiä(toimintamatka) sähköautoja, ei vain tuota miljoonan euron
superkulkinetta.

Jos uusi pirssi saadaan hinnaltaan kilpailukykyiseksi bensiini/dieselautojen kanssa, voisi olettaa, että 15v vanha auto voisi olla keskivertoperheenkin hankittavissa.

Vaikuttaisi vain, että valmistaja puhuu läpiä päähänsä tuon toimintamatkan suhteen....


.

Kalju_Pitkätukka kirjoitti:

Tuossa se kiteytyi:

"Pasi Pennanen sanoo innovaation olevan erittäin yksinkertainen, mutta ei patenttisyistä hiiskahda siitä sen tarkemmin. Jotain kuitenkin.

– Voimalinjatekniikkaa pitää parantaa. Muuten ei toimintamatka kasva sen enempää kuin millä vauhdilla akkuteknologia kehittyy.

Toroidionilla siis uskotaan, että nykyiset akut eivät olekaan esteenä jopa satojen kilometrien toimintasäteelle yhdellä latauksella. Auton pitää siis ainoastaan kuluttaa vähemmän sähköä.

– Vanhanaikainen tekniikkaa on painavaa ja heikkotehoista, jopa vaarallista ja lisäksi käyttäjilleen mahdoton huoltaa, Pennanen luettelee."

Lainaus on tästä linkistä:
http://yle.fi/uutiset/jos_joku_maksaa__suomalainen_toroidion_lupaa_muita_paremman_sahkoauton_kolmessa_vuodessa/8039150

Eli Toroidion väittää nostavansa sähköauton toimintasäteen satoihin kilometreihin
moottoritekniikkaan liittyvällä innovaatiollaan.

Onko se mahdollista?

Lue lisää

Vähän kyllä haiskahtaa tuo Pennasen selittely nyt. Autossahan maantienopeuksilla lähes kaikki energia kuluu ilmanvastuksen voittamiseen. Sähköiset voimalinjat ovat jo nyt hyötysuhteeltaan erittäin hyviä, eikä sillä kyllä toimintasädettä kasvateta. Teslan Model S:llä ollaan pihistelty yli 700 km yhdellä latauksella hitaasti ajaen.

Lömaans kirjoitti:

Patenttihakemus on voitu tehdä sähkötekniikan tohtorin kanssa, mutta ei se silti takaa sitä, että patentoidulla tekniikalla saavutettaisi Pennasen lupaukset. Omituista on, että Pennanen puhuu koko ajan voimalinjan kehittämisestä, ja että sen avulla saadaan akut kestämään paremmin. Selväksi ei ole tullut sekään, tarkoittaako hän mekaanista vai sähköistä voimalinjaa. Sähkömoottorien hyötysuhde on kuitenkin jo niin lähellä sataa, että sitä ei vähällä kummalla paljoa paranneta, eikä sillä akun kestoon olisi oleellista vaikutusta. Mekaaniset häviötkään sähköauton voimansiirrossa eivät ole niin suuret, että niitä vähentämällä moninkertaisettaisi ajomatka.

Sähköautossa akuista-pyöriin - hyötysuhde on noin 80-85 %, joten vaikka Pennasen "voimalinja" olisi kokonaan häviötön ikiliikkuja, samoilla akuilla ajomatka kasvaisi enintään tuon 15-20 %.

Lue lisää

Haha. Prosenttilaskufail! Takaisin kouluun! Vinkki: jos A on 10% vähemmän kuin B, niin B on silloin 11,1% enemmän kuin A.

KoulussaOppinut kirjoitti:

Haha. Prosenttilaskufail! Takaisin kouluun! Vinkki: jos A on 10% vähemmän kuin B, niin B on silloin 11,1% enemmän kuin A.

Missä oli fail? En missään kirjoittanut mistään tarkalleen 10%:sta, vaan vain 10-15%;n suuruusluokasta. On ihan sama, onko luku 10% vai 11,1%, eikä siitä ole desimaalin tarkkuudella mielekästä edes keskustella.

Pointti oli siinä, että sähköauton "voimalinjaa" viilaamalla ei samoilla akuilla ajomatkaa moninkertaisteta millään ilveellä.

Parempi on olla suunnilleen oikeassa kuin tarkalleen väärässä.

Nyt tulevana kesänä pitäisi patentin tulla julkiseksi. Tuleekohan Pennaselle kiire saada jotain sopimusta aikaan?

Jonka jälkeen saa isot sakot, ja auto tuomitaan rikoksentekovälineenä mentetyksi valtiolle.

Oletko päässyt vakoilemaan Toroidionin moottoria?

Torsoidion siitä tulee Suomalaisissa käsissä. Odottakaapa vielä hetki. Lopullinen niitti tulee, kun se myydään yhteistyökumppani MICROSOFTILLE.

Taisi olla Pennanen jossain aamuTV:ssä eilen. Katsoiko joku ohjelman mitä tuo kertoili?

päivitystä kirjoitti:

Taisi olla Pennanen jossain aamuTV:ssä eilen. Katsoiko joku ohjelman mitä tuo kertoili?

Ihan vaan yleistä löpinää, ei mitään uutta.

On täysin eri asia rakentaa esim 250kW moottori josta otetaan tuo teho jatkuvasti ulos tai huipputeholtaan sama mutta jonka keskimääräisesti ulosotettava teho vain murto-osa tästä, kuten auto käytössä.

Ghhjkrr kirjoitti:

On täysin eri asia rakentaa esim 250kW moottori josta otetaan tuo teho jatkuvasti ulos tai huipputeholtaan sama mutta jonka keskimääräisesti ulosotettava teho vain murto-osa tästä, kuten auto käytössä.

Lue lisää

No kyllä Teslalla voi käyttää moottoritiellä 250 kW ihan niin pitkään kuin haluaa. Ja rata-ajossa ylikuumenemisongelmat johtuvat akusta eikä moottorista.

Lieneekö samasta asiasta kyse, näitä tavan virtalähteitäkin verrattaessa. Hakkuriteholähde painaa vain murto-osan, vanhan tekniikan rautamuuntajalla toteutettuun teholähteeseen verrattuna? Jos valmistetaan oikosulkumoottori suurtaajuiselle 20 kHz sähkövirralle, kai silloin voisi käyttää rautasydämen tilalla kevyttä ja pientä ferriittisydäntä?

Luulet ainakin osittain väärin, koska Teslan moottoreissa ei ole kesyomagneetteja.

Model3Varauksessa kirjoitti:

Luulet ainakin osittain väärin, koska Teslan moottoreissa ei ole kesyomagneetteja.

Arvelua on sinunkin "tietosi", tuskinpa sinulle vuodettu patentin saloja etukäteen.

Model3Varauksessa kirjoitti:

Luulet ainakin osittain väärin, koska Teslan moottoreissa ei ole kesyomagneetteja.

"Rahoitusta keräävän kotimaisen superauton, Toroidionin tarkimmin varjeltu salaisuus on ollut voimalinja. Moottorikeksintöön liittyvästä hyödyllisyysmallista selviää, että kestomagneettimoottoria käytetään useilla taajuusmuuttajilla."

http://www.tekniikkatalous.fi/tekniikka/autot/salaisuus-1-341-hevosvoiman-takana-nain-toimivat-suomalaisen-superauto-toroidionin-sahkomoottorit-6581871


Tuon jutun mukaan kestomagneetteja on käytössä, niin kuin olikin oletettavissa.

mastokegneetti kirjoitti:

"Rahoitusta keräävän kotimaisen superauton, Toroidionin tarkimmin varjeltu salaisuus on ollut voimalinja. Moottorikeksintöön liittyvästä hyödyllisyysmallista selviää, että kestomagneettimoottoria käytetään useilla taajuusmuuttajilla."

http://www.tekniikkatalous.fi/tekniikka/autot/salaisuus-1-341-hevosvoiman-takana-nain-toimivat-suomalaisen-superauto-toroidionin-sahkomoottorit-6581871


Tuon jutun mukaan kestomagneetteja on käytössä, niin kuin olikin oletettavissa.

Lue lisää

Nytkö vasta T&T:n pojat havahtui, täällähän tuo tiedettiin jo yli kuukausi sitten. Tainneet lukea juttuvinkit Suoli24:sta.

mastokegneetti kirjoitti:

"Rahoitusta keräävän kotimaisen superauton, Toroidionin tarkimmin varjeltu salaisuus on ollut voimalinja. Moottorikeksintöön liittyvästä hyödyllisyysmallista selviää, että kestomagneettimoottoria käytetään useilla taajuusmuuttajilla."

http://www.tekniikkatalous.fi/tekniikka/autot/salaisuus-1-341-hevosvoiman-takana-nain-toimivat-suomalaisen-superauto-toroidionin-sahkomoottorit-6581871


Tuon jutun mukaan kestomagneetteja on käytössä, niin kuin olikin oletettavissa.

Lue lisää

Onko sinulla jotain vaikeuksia erottaa sanat Tesla ja Toroidion toisistaan? Tuossahan sanottiin, että TESLASSA ei ole kestomagneetteja! Ei huhhuh mitä idiootteja täällä..

sisäpiirissä kirjoitti:

Arvelua on sinunkin "tietosi", tuskinpa sinulle vuodettu patentin saloja etukäteen.

Täh? Tuossahan sanottiin, että TESLASSA ei ole kestomagneetteja!

Nythän tuokin asia selvisi, ei siis mitään mullistavaa. Eli jaetaan staattorikäämitys useisiin rinnakkaisiin osiin, että yksittäisen käämin syöttövirrat saadaan alennettua. Vähän sama asia kun isoja oikosulkumoottoreita käämitään usealla ohuemmalla langalla. Niitä tosin ei ohjata erillisinä, eivätkä sijaitse eri kohdissa.
Kestomagneetit ja ulkoroottori ovat jo vanhoja keksintöjä.

Nikola-T kirjoitti:

Nythän tuokin asia selvisi, ei siis mitään mullistavaa. Eli jaetaan staattorikäämitys useisiin rinnakkaisiin osiin, että yksittäisen käämin syöttövirrat saadaan alennettua. Vähän sama asia kun isoja oikosulkumoottoreita käämitään usealla ohuemmalla langalla. Niitä tosin ei ohjata erillisinä, eivätkä sijaitse eri kohdissa.
Kestomagneetit ja ulkoroottori ovat jo vanhoja keksintöjä.

Lue lisää

Tai oikeammin sanottun staattorikäämitys jaetaan useaan peräkkäiseen osaan, joilla katetaan koko 360 astetta. Näitä ohjataan synkronissa siten, että tulee normi pyörivä magneettikenttä.

Jos et jaksa kantaa saunalle vettä rannasta kahdella ämpärillä, niin ota muija kaveriksi, näin tulee kaksi ämpärillistä vettä kerralla.
Tuo Toroidionon mullistava moottorikeksintö osoittautui sitten vastaavaksi oivallukseksi. Siis ympätty viiden pienen moottorin voima yhteen moottoriin.

Niin kuin siinä patentissa sanotaan, vältetään suurien virtojen tai jännitteiden käsittely, kun jaetaan moottorin ohjaus (virran syöttö) useampaan osioon. Akusta on kuitenkin irrottava se teho minkä moottori tuottaa. Yhdellä käämityksellä pitäisi väistämättä kasvattaa virtaa tai jännitettä kohtuuttomasti.

Nikola-T kirjoitti:

Niin kuin siinä patentissa sanotaan, vältetään suurien virtojen tai jännitteiden käsittely, kun jaetaan moottorin ohjaus (virran syöttö) useampaan osioon. Akusta on kuitenkin irrottava se teho minkä moottori tuottaa. Yhdellä käämityksellä pitäisi väistämättä kasvattaa virtaa tai jännitettä kohtuuttomasti.

Lue lisää

Noh, pääseekö akulla pidemmälle jos on tuollainen moottori, eli onko se minkälainen edistysaskel tavallisessa tieliikennekäytössä?

Patentoitu tekniikka ei vaikuta suoranaisesti akun kestoon mitenkään. Akun kestoon vaikuttaa edullisesti vain purkausvirran pitäminen maltillisena, eli akkupaketin jännitteen nostaminen moottorien nimellistehon kasvaessa.

Onhan tässä moottorissa nyt oltava joku käytännön hyöty, miksi siitä muuten niin puhuttaisiin, mitä hyötyä on hyvästä jännitteiden käsittelystä ellei sillä saada mitään etua?

tarkoitua_ kirjoitti:

Onhan tässä moottorissa nyt oltava joku käytännön hyöty, miksi siitä muuten niin puhuttaisiin, mitä hyötyä on hyvästä jännitteiden käsittelystä ellei sillä saada mitään etua?

Lue lisää

Jospa se hyöty on siinä, että on mahdollista rakentaa tehokas moottori, käyttämättä paksuja johtoja tai suurta jännitettä.

mikä_motti kirjoitti:

Jospa se hyöty on siinä, että on mahdollista rakentaa tehokas moottori, käyttämättä paksuja johtoja tai suurta jännitettä.

Selventäkää jo lopultakin, että mikä hyöty on siitä ettei tarvitse käyttää paksuja johtoja ja suurta jännitettä, esim. kestääkö akku pidempään, onko akku halvempi valmistaa, onko auto edullisempi valmistaa, onko lataaminen nopeampaa, vai mikä?

Kyllä!

tarkoitua_ kirjoitti:

Onhan tässä moottorissa nyt oltava joku käytännön hyöty, miksi siitä muuten niin puhuttaisiin, mitä hyötyä on hyvästä jännitteiden käsittelystä ellei sillä saada mitään etua?

Lue lisää

Jos moottori lupaustensa mukaan toimii laajalla kierroslukualueella eikä vaihteistoa tarvita, onhan se etu. Mutta ei se sähköautoilun ongelmia ratkaise, akuston kapasiteetti pysyy ongelmana, eikä sitä kierretä mitenkään.
Akkujen pitää kehittyä edelleen, ennen kuin sähkö haastaa bensan.

tarkoitus_ kirjoitti:

Selventäkää jo lopultakin, että mikä hyöty on siitä ettei tarvitse käyttää paksuja johtoja ja suurta jännitettä, esim. kestääkö akku pidempään, onko akku halvempi valmistaa, onko auto edullisempi valmistaa, onko lataaminen nopeampaa, vai mikä?

Lue lisää

Paksuja johtoja TAI korkeaa jännitettä. Molemmat eivät toteudu yhtä aikaa.

Kalju_Pitkätukka kirjoitti:

Jos moottori lupaustensa mukaan toimii laajalla kierroslukualueella eikä vaihteistoa tarvita, onhan se etu. Mutta ei se sähköautoilun ongelmia ratkaise, akuston kapasiteetti pysyy ongelmana, eikä sitä kierretä mitenkään.
Akkujen pitää kehittyä edelleen, ennen kuin sähkö haastaa bensan.

Lue lisää

Kapasiteetti ei enää minusta ole ongelma vaan pikalatausasemien puute etenkin Suomessa. Tulevalla Open Ampera-E:lläkin pääsee 400-500 km yhdellä latauksella. Tuo on siis Chevy Boltin euroversio.

TeslaPower kirjoitti:

Kapasiteetti ei enää minusta ole ongelma vaan pikalatausasemien puute etenkin Suomessa. Tulevalla Open Ampera-E:lläkin pääsee 400-500 km yhdellä latauksella. Tuo on siis Chevy Boltin euroversio.

Lue lisää

Opel Ampera-E siis.

TeslaPower kirjoitti:

Kapasiteetti ei enää minusta ole ongelma vaan pikalatausasemien puute etenkin Suomessa. Tulevalla Open Ampera-E:lläkin pääsee 400-500 km yhdellä latauksella. Tuo on siis Chevy Boltin euroversio.

Lue lisää

On se ongelma kun ottaa huomioon mitä tuo toimintasäde maksaa ja että kun tulee talvi ja pistetään lämmitys päälle niin toimintasäde puolittuu.

102030405060 kirjoitti:

On se ongelma kun ottaa huomioon mitä tuo toimintasäde maksaa ja että kun tulee talvi ja pistetään lämmitys päälle niin toimintasäde puolittuu.

Autolla voi ajaa myös vaatteet päällä.

Ohjaamon lämmittäminen on muutenkin aika tarpeetonta. Riittää että näkyvyyden kannalta tärkeimmät lasit pysyvät kirkkaina. Ikkunoihin voi laminoida vaikka PTC-langat, tai sitten käyttää Volkkarin "hopeaikkunoita".

http://www.mtv.fi/lifestyle/autot/artikkeli/volkswagenilta-hopeinen-tuulilasi-miksei-tata-ole-keksitty-aiemmin/6285486

karvareuhka kirjoitti:

Autolla voi ajaa myös vaatteet päällä.

Ohjaamon lämmittäminen on muutenkin aika tarpeetonta. Riittää että näkyvyyden kannalta tärkeimmät lasit pysyvät kirkkaina. Ikkunoihin voi laminoida vaikka PTC-langat, tai sitten käyttää Volkkarin "hopeaikkunoita".

http://www.mtv.fi/lifestyle/autot/artikkeli/volkswagenilta-hopeinen-tuulilasi-miksei-tata-ole-keksitty-aiemmin/6285486

Lue lisää

Auton lämmitystä ei tarvitse tehdä sähköllä. Autoon voidaan asentaa vaikka puukamina. Sähköautoa huoltoasemalla ladattaessa ehtii käymään kahvilla, ja pois lähtiessä voi ottaa myymälän puolelta mukaan pussillisen brikettejä.

mikä_motti kirjoitti:

Jospa se hyöty on siinä, että on mahdollista rakentaa tehokas moottori, käyttämättä paksuja johtoja tai suurta jännitettä.

Tässä konseptiautossa on 48 voltin sähköjärjestelmä.

http://etteplaniot.com/-/electric-super-car-toroidion-is-finnish-design

"Toroidion 1MW Concept cars’ electric powertrain works with electrically safe 48V, whereas conventional electric powertrain requires hundreds of volts to achieve similar power."

Olisinpa sangen hämmästynyt jos kuulisimme vielä jonkun suuren myönteisen uutisen Toroidionista.

Estää kilpailutoiminnan...no mikäs se FIA:n Formula E sitten on?

TeslaPower kirjoitti:

Estää kilpailutoiminnan...no mikäs se FIA:n Formula E sitten on?

Eikun jaa...väittelitkin vain itsesi kanssa eli ei mitään.

Juuri näin. Uskomatonta sheissea koko greenspeedfundin teksti. Olisko pikkasen tullut vauhtisokeutta omille valheille.. investor pitchit toki ymmärtää mutta luvatut suoritusarvot ym lupaukset olleet sitä luokkaa ettei voi kuin ihmetellä ettei kotimaisen alan lehdistön edustajista kukaan uskaltanut harrastaa minkäänlaista kriittisyyttä ennen patenttihakemusten julkiseksi tuloa. Kaiken muun päälle Pennanen sanoi joskus vuosi sitten: "meillä on patentti". Nyt kävi ilmi ettei ole koska sitä ei myönnetty. Tässä ja monessa muussa näyttäisi olevan kyseessä tarkoituksellinen harhaanjohtaminen ja kun puhutaan jo sijoittajien miljoonista, ei kaukaa liippaa että tästä tulee rikosasia.

Samaa huttua muuten on syötetty ihan virallisissa sijoittajapapereissa. Tuolta voi käydä katsomassa antiin liittyviä tietoja:

https://portal.fundu.fi/view-share?id=146691eb-f154-4289-9792-14ab689c6c75

Nyanssina että saivat vähän alle puolet tavoitellusta 24490 osakkeesta kaupaksi.

26.9. tulee Toroidionin toinen patentti julkiseksi. Tai siis se toinen josta saivat patentin. Tämä todennäköisesti liittyy siiheen vaihdettavaan akkuun. Jännityksellä odotamme.

https://patent.prh.fi/patinfo/tiedot.asp?NroParam=20155216&NID=&offset=&ID=X1005997&Inx=2

No niin, nyt on Toroidionin toinenkin patenttihakemus julkisena. Itseäni korjaten tämähän ei ole edes vielä mennyt läpi vaan on edelleen "tekninen tutkimus" -tilassa. Kyseessä siis patenttihakemus tuolle akkusysteemille. Viimeksi tuosta on ollut kirjeenvaihtoa tammikuussa, saas nähdä tuleeko patenttia tällekään.

https://patent.prh.fi/patdocs/public-docs.jsp?HakemusParam=20155216&NroParam=X1005997&NID=&offset=&Inx=2&P=T&PN=&LJ=&PD=2016-09-26&ki=B&lang=fi

Jos linkki ei toimi, löytyy patinfosta (https://patent.prh.fi/patinfo/default2.asp) hakijan nimeksi toroidion.

TodellinenSisäpiiri kirjoitti:

No niin, nyt on Toroidionin toinenkin patenttihakemus julkisena. Itseäni korjaten tämähän ei ole edes vielä mennyt läpi vaan on edelleen "tekninen tutkimus" -tilassa. Kyseessä siis patenttihakemus tuolle akkusysteemille. Viimeksi tuosta on ollut kirjeenvaihtoa tammikuussa, saas nähdä tuleeko patenttia tällekään.

https://patent.prh.fi/patdocs/public-docs.jsp?HakemusParam=20155216&NroParam=X1005997&NID=&offset=&Inx=2&P=T&PN=&LJ=&PD=2016-09-26&ki=B&lang=fi

Jos linkki ei toimi, löytyy patinfosta (https://patent.prh.fi/patinfo/default2.asp) hakijan nimeksi toroidion.

Lue lisää

Eikä sitten akussakaan ollut mitään teknistä uutuutta. Erilaista on vain akun muoto, pitkä auton mittainen "parru". Eikä tuollaista akkuparrua pitele mitkään klipsit nokkakolarin sattuessa, kun on tuollainen "läpiajettava" rakenne. Peräänajossa tunkeutuu vastapuolen autoon sisälle.

valmis_haudattavaksi kirjoitti:

Eikä sitten akussakaan ollut mitään teknistä uutuutta. Erilaista on vain akun muoto, pitkä auton mittainen "parru". Eikä tuollaista akkuparrua pitele mitkään klipsit nokkakolarin sattuessa, kun on tuollainen "läpiajettava" rakenne. Peräänajossa tunkeutuu vastapuolen autoon sisälle.

Lue lisää

Ei tuossa akussa voi olla kyllä mitään patenttia. Sähkötrukkeihin vaihdetaan akkupaketteja aivan samalla tavalla, tosin sivusuunnassa.

Sinänsä tuollainen vaihdettava akkusysteemi voisi olla ihan hyväkin idea, jos siitä tehtäisiin modulaarinen. Olisi esimerkiksi puolen metrin pituisiä pätkiä, jotka kytkettäisiin peräkkäin ja näiden pätkien määrä vaihtelisi auton koon mukaisesti.

Akut olisivat pantillisia ja identifoituja, lisäksi niiden kuntoa seurattaisiin sirun avulla. Ns. tankkaustilanteessa vaihdettaisiin huoltamolla tyhjät akut täysiin ja matka jatkuisi nopeasti.

Jaksaa ja arvaa vaan kuinka paljon sitten kun "totuus" valkenee..

Suomalaiset ainakin luonteensa mukaisesti eniten uskovat ettei Torodionista tule mitään, paitsi tietty ne siihen sijoittaneet, mutta hehän ovatkin tyhmiä

hhehku kirjoitti:

Suomalaiset ainakin luonteensa mukaisesti eniten uskovat ettei Torodionista tule mitään, paitsi tietty ne siihen sijoittaneet, mutta hehän ovatkin tyhmiä

Mutta millä tavalla Toroidion on parempi kuin Rimac Concept One, joka vähän aikaa sitten laittoi LaFerrarin poikki ja pinoon? Lisäksi niitä voi oikeasti ostaa.

Ilmanvastusta lisäävä downforce on kaikki pois auton taloudellisuudesta ja vain lyhentää auton toimintamatkaa ja virrankulutusta. Tavallisessa maantieajossa downforcea ei tarvita lainkaan. Radalla kilpaa ajettaaessa kaarrepitoa ja kaarrenopeutta sadaana downforcella suoranopeuden ja taloudellisuuden kustannuksella.

Tätä menoa Suomesta tulee sähköautokehityksen mekka. Kiinalainen akkuvalmistajakin on ostanut ison siivun Valmetin auto-osastosta. Jos Teslan akkutehdaskin saadaan Suomeen, niin jatkossa saattaa olla mahdollista hankkia kiinalaisvalmisteinen Suomessa koottu Teslan akkuja käyttävä sähkö-Mersu.

Eiköhän tuo Quantum Electricin moottorirakenne ole tuttu netistä jo vuosien takaa. Vaikkakin enemmän generaattorina mutta kuitenkin. Uutta sen sijaan on moottorin modulaarisuus ja moottorin ohjaus niin kuin kirjoituksessa väitetään.
Mitään mullistavaa en vielä ole tuossa kyseisessä moottorissa nähnyt mutta toivottavasti pääsevät markkinoille sillä sehän tietää työtä suomalaisille.

elekteroniikkamersu kirjoitti:

Tätä menoa Suomesta tulee sähköautokehityksen mekka. Kiinalainen akkuvalmistajakin on ostanut ison siivun Valmetin auto-osastosta. Jos Teslan akkutehdaskin saadaan Suomeen, niin jatkossa saattaa olla mahdollista hankkia kiinalaisvalmisteinen Suomessa koottu Teslan akkuja käyttävä sähkö-Mersu.

Lue lisää

Nyt Jyväskyläläinen paja kertoo rakentavansa sähköauton, jolla voi ajaa Suomen päästä päähä yhdellä latauksella (800 km).

Täyttä skeidaa.

Mikään sähkömoottorikeksintö ei voi tuollaista parannusta saada aikaan, kuten tässä ketjussa useaan kertaan on todettu.

Tuohan on ollut vanha idea rakentaa sellainen akku joka voitaisiin ladata vain nesteet vaihtamalla. Ja onhan näitä kahden nesteen akkuja jo paikallisakkuina käytössäkin.

ei_uutta kirjoitti:

Tuohan on ollut vanha idea rakentaa sellainen akku joka voitaisiin ladata vain nesteet vaihtamalla. Ja onhan näitä kahden nesteen akkuja jo paikallisakkuina käytössäkin.

Tuossa Nanoflowcellin systeemissä ionisia nesteitä ei vaihdeta, vaan ne käytetään pois kuten perinteinen bensiinikin. Nesteistä saatava tehokin on moninkertainen verrattuna aikaisempiin keksintöihin:

https://tekniikanmaailma.fi/autot/ajettua-nanoflowcell-quantino-ihmeellinen-tankattava-sahkoauto/

Eli vanha tuttu virtausakku ja samat ongelmat, järjettömän kokoiset nestetankit. Ei menesty autokäytössä.

floppia_pukkaa kirjoitti:

Eli vanha tuttu virtausakku ja samat ongelmat, järjettömän kokoiset nestetankit. Ei menesty autokäytössä.

Noilla nestetankeilla pääsi 1000 km, joka on paljon enemmän kuin tavallisen bensalla kuĺkevan auton toimintamatka tankillisella. Tankkikoot voi vähitään puolittaa ja silti yhdellä nopealla tankkauksella pääsee 500 km, eikä tarvitse lainkaan kuljettaa mukanaan painavaa akustoa, sitäpaitsi nestetankit kevenevät sitä mukaa kun ne tyhjenevät.

Ei_akkujen_latailua kirjoitti:

Tuossa Nanoflowcellin systeemissä ionisia nesteitä ei vaihdeta, vaan ne käytetään pois kuten perinteinen bensiinikin. Nesteistä saatava tehokin on moninkertainen verrattuna aikaisempiin keksintöihin:

https://tekniikanmaailma.fi/autot/ajettua-nanoflowcell-quantino-ihmeellinen-tankattava-sahkoauto/

Lue lisää

Firma perustettu vuonna 2013. Uskotaan siinä vaiheessa, kun auto on oikeasti myynnissä. Kuullostaa perin erikoiselta väitteeltä, että akun käyttämiä elektrolyyttejä ei näin mullistavan keksinnön yhteydessä olisi ehditty patentoida.

Tuollainen keksintö löytäisi heti paljon suuremmat markkinat energian varastoimisessa sähköverkon tehon vaihteluita vastaan kuin autoilussa, jos elektrolyytien "lataaminen" onnistuisi millään järkevällä hyötysuhteell.

floppia_pukkaa kirjoitti:

Eli vanha tuttu virtausakku ja samat ongelmat, järjettömän kokoiset nestetankit. Ei menesty autokäytössä.

Nanoflowcellin ionisen nesteen vaatimat tankit eivät suinkaan ole järjettömän kokoiset, vaan päinvastoin pienet verrattuna muissa sähköautoissa käytettyihin akkuihin jotka painavat monta kertaa enemmän. Nestetankithan ovat vain pari-kolme kertaa suuremmat kuin mitä bensamoottori tarvitsisi vastaavaan suoritukseen, eikä ioninesteillä kulkeva sähköauto tarvitse niitä suuria, painavia ja hitaasti ladattavia akkuja lainkaan.

Ei_akkujen_latailua kirjoitti:

Nanoflowcellin ionisen nesteen vaatimat tankit eivät suinkaan ole järjettömän kokoiset, vaan päinvastoin pienet verrattuna muissa sähköautoissa käytettyihin akkuihin jotka painavat monta kertaa enemmän. Nestetankithan ovat vain pari-kolme kertaa suuremmat kuin mitä bensamoottori tarvitsisi vastaavaan suoritukseen, eikä ioninesteillä kulkeva sähköauto tarvitse niitä suuria, painavia ja hitaasti ladattavia akkuja lainkaan.

Lue lisää

Onhan siinä aikamoinen ero tilankäytössä jos sähköautossa on yli 300 litran tankki ja polttomoottorisessa 60 litraa.
Mitähän tapahtuisi jos tankkaisi nuo litkut vahingossa vääriin tankkeihin? Auto kulkisi takaperin?

Jutussa ei hiiskuta mitään siitä, miten vain vettä sisältävät nesteet selviäisivät pohjolan pakkasista, ja varmaan syystäkin...

kesäauto kirjoitti:

Jutussa ei hiiskuta mitään siitä, miten vain vettä sisältävät nesteet selviäisivät pohjolan pakkasista, ja varmaan syystäkin...

Pystyykö ioneita sotkemaan viinan sekaan? 40 volttinen viinahan sietää pakkasta -23 celsiusastetta, ja 80% sekoitus jo -59 astetta.

jäänesto kirjoitti:

Pystyykö ioneita sotkemaan viinan sekaan? 40 volttinen viinahan sietää pakkasta -23 celsiusastetta, ja 80% sekoitus jo -59 astetta.

Kai se suola veden seassa vähän laskee jäätymispistettä.

SkeptinenEpäilijä kirjoitti:

Firma perustettu vuonna 2013. Uskotaan siinä vaiheessa, kun auto on oikeasti myynnissä. Kuullostaa perin erikoiselta väitteeltä, että akun käyttämiä elektrolyyttejä ei näin mullistavan keksinnön yhteydessä olisi ehditty patentoida.

Tuollainen keksintö löytäisi heti paljon suuremmat markkinat energian varastoimisessa sähköverkon tehon vaihteluita vastaan kuin autoilussa, jos elektrolyytien "lataaminen" onnistuisi millään järkevällä hyötysuhteell.

Lue lisää

https://arstechnica.com/business/2017/04/washington-states-new-8-megawatt-hour-flow-battery-is-the-largest-of-its-kind/

Ioninesteakku parhaassa käytössä eli sähköverkon piikkikuormituksen ja piikkituotannon tasaajana. Tuossa ei tankin jäätyminen ole ongelmana.

On ollut aika hiljaista, ilmeisesti projekti on haudattu.

Projekti olisi pitänyt haudata siinä vaiheessa kun Model S tuli markkinoille. Olisi voinut vaan todeta, että näin se sähköauto kannattaa tehdä. Ei tuollaiselle autolle ole kysyntää, joten ei ole rahoitusta. Ja kun ei ole rahoitusta, niin ei voi palkata ketään tekemään moottorinohjausta tms. Eli saatiin aikaisekisi vain lasikuitukuoret. Muun tekemiseen ei ollut resursseja.

No seuraavaksi kuulemme varmaan asasta, kun Pennasen ilmoitetaan työskentelevän jollekin Kiinalaiselle autovalmistajalle. Länsimaista ei varmaan tämän jälkeen kannata töitä etsiä, se juna meni kun keksittiin huijata piensijoittajien rahat.

Siihen taitaa hiipua, kiinnostaa enää vain paikallismediaa.

No ei Pennasta yrittämisen puutteesta voi ainakaan syyttää. Tosin auto ei edelleenkään liiku, eikä akunvaihtosysteemiäkään ole demottu kertaakaan. Puheet tuotantovalmiudesta ovat siis täyttä huuhaata. Ero puheiden ja todellisuuden välillä on niin räikeä että tekee oikein pahaa lukea tälaista. Rahaa ei selvästi ole vieläkään, piensijoittajien rahoilla on veistelty muutama lasikuitukuori lisää. Projektista ei kehtaa kirjoittaa enää kuin pieni paikallislehti.

Kuinka paljon maksaa 61 kilowattitunnin akku? Olen katsellut tuollaista 1-pyöräistä sähköskootteria, ja kallein osa niissä tuntuu olevan akku, pitkästä toimintasäteestä joutuisi maksamaan paljon.

akkuankka kirjoitti:

Kuinka paljon maksaa 61 kilowattitunnin akku? Olen katsellut tuollaista 1-pyöräistä sähköskootteria, ja kallein osa niissä tuntuu olevan akku, pitkästä toimintasäteestä joutuisi maksamaan paljon.

Lue lisää

Teslan tuon kokoluokan akku maksaa n. 20 tonnia, mutta muista poiketen Tesla käyttää Li-ion akkua. Autoissa yleensä käytetyt LiFePO4-akut ovat suurempia ja painavempia. Niitä näyttää saavan 1€/Ah hintaan (ALV 0%) 3,2 V jännitteellä eli 20 tonnita tuostakin tulee: https://www.ev-power.eu/Winston-40Ah-200Ah/?cur=1

Joakim1 kirjoitti:

Teslan tuon kokoluokan akku maksaa n. 20 tonnia, mutta muista poiketen Tesla käyttää Li-ion akkua. Autoissa yleensä käytetyt LiFePO4-akut ovat suurempia ja painavempia. Niitä näyttää saavan 1€/Ah hintaan (ALV 0%) 3,2 V jännitteellä eli 20 tonnita tuostakin tulee: https://www.ev-power.eu/Winston-40Ah-200Ah/?cur=1

Lue lisää

Tarina kertoo että Teslan akut ovat kasattu tavallisista 18650-kennoista, siis ihan "sormiakuista".

Mitään ei tule tapahtumaan. Jos ei ole toimivaa autoa, ei sitä voi valmistaa saati myydä. Jotain rahoituspyristelyjä tulee, saa nähdä miten onnistuu. Formula- ja rallitähdet taitaa olla jo käyty läpi. Joitain sinisilmäisiä sähköautofanaatikkoja voi löytyä vielä piensijoittajiksi, saa nähdä löytyykö joku (GSF?) vielä bulvaaniksi.

Ainoa kehitysaskel vuonna 2020 näyttäisi olleen 100 000 euron koronatuen kuittaaminen.

Tänä vuonna voi olla hiljaisempaa.