Korkeakoulua varten
joka periodilla tarjolla 6op X 3 eli esim. Periodi 1 tarjolla: 6op 6op 6op näistä pitää suorittaa, jos haluaa menestyä minimissään, niin 12op tarjotuista 18op useimmiten vähintään per periodi. Eli joka lukuvuosi tarjottaisiin 72op ja niistä oppilaat lukisivat joko 48op tai 72op ja valmistuisivat joko 3 tai 4 vuodessa nopeutensa mukaan.
kaikki periodit samanlaisia kuin
1-periodi
hitaasti lukeva lukisi useimmiten 6op 6op per periodi ja
nopeasti lukeva lukisi maksimaalisesti eli 6op ´ 6op 6op per periodi
hitaasti lukeva valmistuisi tällä tahdilla neljässä vuodessa ja nopeasti lukeva kolmessa vuodessa plus nopeasti lukeva ehtisi lukea lisäksi vaikka kieliopintoja 26op päälle tai jotain muuta vapaavalintaisia opintoja.
tästä saa systemaattisen kurssikokojen edut, kun ne ovat kaikki samankokoisia sen, että 6op voi jakaa tasan kahteen kolmen kokoiseen kurssiin
4 X 48op on 190op ja 3 X 72op on 216op jos haluaa täyttää ylimääräisen ajan jollain. jos ei halua täyttää ylimääräistä aikaa muilla kursseilla, niin valmistuu nopeammin. ja ylimääräiset kurssit olisivat: 216op miinus 190op on 26op
48op vähintään tai 72op parhaassa tapauksessa 3 X 72op on 216op eli ylimääräinen aika olisi 216op miinus 190op on 26op
tuloksia
tällä tavalla tehden tutkintorakenne olisi äärimmäisen selvä ja helppotajuinen
kursseja voisi jakaa kahtia puoliksi, jos siis opettajat haluavat, jos ajatellaan, että saadaan parempia tuloksia
joka periodilla tarjolla 6op X 3 eli esim. Periodi 1 tarjolla: 6op 6op 6op näistä pitää suorittaa, jos haluaa menestyä minimissään, niin 12op tarjotuista 18op useimmiten vähintään per periodi. Eli joka lukuvuosi tarjottaisiin 72op ja niistä oppilaat lukisivat joko 48op tai 72op ja valmistuisivat joko 3 tai 4 vuodessa nopeutensa mukaan.
kaikki periodit samanlaisia kuin
1-periodi
hitaasti lukeva lukisi useimmiten 6op 6op per periodi ja
nopeasti lukeva lukisi maksimaalisesti eli 6op ´ 6op 6op per periodi
hitaasti lukeva valmistuisi tällä tahdilla neljässä vuodessa ja nopeasti lukeva kolmessa vuodessa plus nopeasti lukeva ehtisi lukea lisäksi vaikka kieliopintoja 26op päälle tai jotain muuta vapaavalintaisia opintoja.
tästä saa systemaattisen kurssikokojen edut, kun ne ovat kaikki samankokoisia sen, että 6op voi jakaa tasan kahteen kolmen kokoiseen kurssiin
4 X 48op on 190op ja 3 X 72op on 216op jos haluaa täyttää ylimääräisen ajan jollain. jos ei halua täyttää ylimääräistä aikaa muilla kursseilla, niin valmistuu nopeammin. ja ylimääräiset kurssit olisivat: 216op miinus 190op on 26op
48op vähintään tai 72op parhaassa tapauksessa 3 X 72op on 216op eli ylimääräinen aika olisi 216op miinus 190op on 26op
tuloksia
tällä tavalla tehden tutkintorakenne olisi äärimmäisen selvä ja helppotajuinen
kursseja voisi jakaa kahtia puoliksi, jos siis opettajat haluavat, jos ajatellaan, että saadaan parempia tuloksia
Vastaukset 2
Vanhimmat
en kyllä tiedä, miksi sanon, mutta
valinnaisuudesta tulevan ongelman voi korjata:
laittaa ekojen opiskelukuukausien ajaksi kurssit ei-valinnaisiksi, mutta kun on suunniteltu henkilöstön puolelta, että ne olisi saatu luettua; niin sitten kurssitarjotin koostuisi yhä enemmän valinnaisista kursseista tutkinnon lopussa.
Jos ko. koulun henkilöstö ajattelee, että opiskelumotivaatio on vaikea ylläpitää, niin sitten voi ekoille vuosillekin laittaa vähän valinnaisia kursseja, jotka muuten tulisi luettua tutkinnon lopussa. Tai sitten, pakolliset kurssit voi tehdä niin erilaisiksi, että siitä tulee moninaisuudesta opiskelumotivaatiota.
esim. 6op X 3 pakollista kurssia ensimmäisen periodin alussa plus valinnainnen 6op kurssi tai 3op plus 3op valinnaisia kurseja ja tästä kokonaisuudesta miinus yhä enemmän pakollisia kursseja, kun hänen ajatellaan etenevän eteenpäin ja plus valinnaisia kursseja. Näin jokainen periodikurssitarjotin suunniteltaisiin uniikisti
Ongelmana suurempaan valinnaisuuteen on vain kurssien keskinäinen riippuvuus. Esimerkiksi jonkin aineen jatkokurssia on erittäin vaikea suorittaa ennen saman aineen peruskurssia, tai ainakin suorittaminen vaatii melkoisesti ylimääräistä työtä. Tosin tämän jälkeen peruskurssi meneekin ns. heittämällä.
Lisäksi eri aineryhmienkin välillä voi olla samanlaisia riippuvuuksia. Esimerkiksi jotakin matemaattisia menetelmiä hyödyntävää kurssia on vaikea suorittaa, ennen kuin on suorittanut matemaattisten menetelmien kurssit.
Toisin sanoen: pitää osata jonkin alueen peruskäsitteet, ennen kuin pystyy opiskelemaan aineen jatkokursseja tai soveltavia osioita.