AMD vai Intel ?

Samassa hintaluokassa kilpailee 6790K ja i3-4160. Vakiokellotaajuudella i3 on hieman nopeampi, jos 6790K:n ylikellottaa kuppi voi hyvinkin kääntyä. 6790K:n etu on selvästi tehokkaampi integroitu näytönohjain:

http://www.anandtech.com/show/7032/amds-richland-vs-intels-haswell-gpu-on-the-desktop-radeon-hd-8670d-hd-4600/2 Näistä i3:n HD4400 häviää käytännössä jonkin verran testin HD4600:lle.

Lisäksi testissä saivat tuon kellottumaan 5GHz:in asti, joka testaajien mukaan melkeinpä tasaisi suorituskyvyn i3:n kanssa. Näytönohjain ylikellottuu siinä samalla ja tarjoaa iGPU:ksi varsin hyvän suorituskyvyn (kunnolliset erilliskortit ovat toki eri luokkaa)

Intelin etu taas on vähäisempi sähkönkulutus erityisesti rasituksessa, mutta tässä pitää huomioida AMD:n tehokkaamman iGPU:n vaikutus. "Tyhjäkäynnillä" AMD 6790K kuluttaa melko vähän, esimerkiksi vähemmän kuin i5-4430 ja melko vähäiset 10W enemmän kuin i3.

"6790K:n etu on selvästi tehokkaampi integroitu näytönohjain"

Ei tuossa igpu:ssa niin paljoa ollut eroa että sitä voisi edes havaittavasti tehokkaammaksi mitenkään sanoa. Haluaako pelata 900p 11,0 fps (HD4600) vai 900p ja 11,5 fps (A10). Niin pientä eroa ei kukaan kykene silmämääräisesti huomaamaan.

i3:sta saa vielä ihan kelvollisen pelikoneen kun siihen hankkii lisäksi GTX970/980 näyttiksen. AMD-A10 sen sijaan jää pahasti hidastavaksi pullonkaulaksi varsinkin uusimmissa peleissä jotka ovat taas selvästi vaativampia kuin viime vuodenkin pelit, ja kaikki vanhat kevyet pelit.

heikko_etu kirjoitti:

"6790K:n etu on selvästi tehokkaampi integroitu näytönohjain"

Ei tuossa igpu:ssa niin paljoa ollut eroa että sitä voisi edes havaittavasti tehokkaammaksi mitenkään sanoa. Haluaako pelata 900p 11,0 fps (HD4600) vai 900p ja 11,5 fps (A10). Niin pientä eroa ei kukaan kykene silmämääräisesti huomaamaan.

i3:sta saa vielä ihan kelvollisen pelikoneen kun siihen hankkii lisäksi GTX970/980 näyttiksen. AMD-A10 sen sijaan jää pahasti hidastavaksi pullonkaulaksi varsinkin uusimmissa peleissä jotka ovat taas selvästi vaativampia kuin viime vuodenkin pelit, ja kaikki vanhat kevyet pelit.

Lue lisää

Monessa testissä ero oli suurempi. Ylikellotettuna ero kasvoi entisestään ja frametime variance oli AMD:llä myös parempi.

6790K:n tarkoitus on olla vaihtoehto edulliseen koneeseen, johon ei asenneta erillistä näytönohjainta.

"i3:sta saa vielä ihan kelvollisen pelikoneen kun siihen hankkii lisäksi GTX970/980 näyttiksen. AMD-A10 sen sijaan jää pahasti hidastavaksi pullonkaulaksi"

Ne molemmat jäävät pahasti pullonkaulaksi jos tuollaisia ohjaimia käytetään:

http://www.techspot.com/review/972-intel-core-i3-vs-i5-vs-i7/page5.html

i3:n etu on lähinnä siinä, että samaan kantaan sopii tehokkaampia prosessoreita.

fdsafdsa kirjoitti:

Monessa testissä ero oli suurempi. Ylikellotettuna ero kasvoi entisestään ja frametime variance oli AMD:llä myös parempi.

6790K:n tarkoitus on olla vaihtoehto edulliseen koneeseen, johon ei asenneta erillistä näytönohjainta.

"i3:sta saa vielä ihan kelvollisen pelikoneen kun siihen hankkii lisäksi GTX970/980 näyttiksen. AMD-A10 sen sijaan jää pahasti hidastavaksi pullonkaulaksi"

Ne molemmat jäävät pahasti pullonkaulaksi jos tuollaisia ohjaimia käytetään:

http://www.techspot.com/review/972-intel-core-i3-vs-i5-vs-i7/page5.html

i3:n etu on lähinnä siinä, että samaan kantaan sopii tehokkaampia prosessoreita.

Lue lisää

"i3:n etu on lähinnä siinä, että samaan kantaan sopii tehokkaampia prosessoreita."

Ei toi oo mikään hyöty. Vaan täys idiootti hommaa i3:n ja sen jälkeen tehokkaamman prossun. Järkiratkasut hommata sikahalpa Pentium tai sit suoraan se kallis prossu. i3:ssa maksaa hitosti prossusta jota ei saa myytyy kunnon hinnalla ja parempien Intelin prossujen hinnat ei laske.

Ei ole prossun lämmöntuotolla Suomessa merkitystä, kun ehkä näin satunnaisilla helteillä.

Vanha sanonta "intel inside, idiot outside" pätee nykyäänkin. Sata euroa halvemmalla prossulla saa aika paljon sähköä.

amdforever_2015 kirjoitti:

Ei ole prossun lämmöntuotolla Suomessa merkitystä, kun ehkä näin satunnaisilla helteillä.

Vanha sanonta "intel inside, idiot outside" pätee nykyäänkin. Sata euroa halvemmalla prossulla saa aika paljon sähköä.

Lue lisää

Prossun kulutus meinaa siinä mielessä, että emolevy tulee suurella todennäköisyydellä kestämään pidempään, kun prossu ei ole syöppö. Halppis AMD-emot paukkuu iloisesti kun niihin iskee kiinni FX8xxx-kiven ja alkaa kellottelemaan.

Intelin prossulla varmistat myös sen, että oli softa mikä tahansa, se pyörii optimaalisen hyvin. AMD:n prossuilla ohjelmien tehokkasti toimiminen on vähän niin ja näin. AMD:n romutuotteet ovat niille, kenen on ihan välttämätön pakko päästä mahdollisimman halvalla, vaikka sitten laadusta tinkien. No, ei mene enää montaa vuotta, niin AMD on konkassa, tai joku firma ostaa koko roskan ja pistää sen suunnittelemaan prossuja ja näyttiksiä mobiililaitteisiin.

AMD_on_köyhille kirjoitti:

Prossun kulutus meinaa siinä mielessä, että emolevy tulee suurella todennäköisyydellä kestämään pidempään, kun prossu ei ole syöppö. Halppis AMD-emot paukkuu iloisesti kun niihin iskee kiinni FX8xxx-kiven ja alkaa kellottelemaan.

Intelin prossulla varmistat myös sen, että oli softa mikä tahansa, se pyörii optimaalisen hyvin. AMD:n prossuilla ohjelmien tehokkasti toimiminen on vähän niin ja näin. AMD:n romutuotteet ovat niille, kenen on ihan välttämätön pakko päästä mahdollisimman halvalla, vaikka sitten laadusta tinkien. No, ei mene enää montaa vuotta, niin AMD on konkassa, tai joku firma ostaa koko roskan ja pistää sen suunnittelemaan prossuja ja näyttiksiä mobiililaitteisiin.

Lue lisää

Ja Intelit käy sen verran kuumina koska purkkaa prossun ja HS:n välissä et virransyötöt hajoilee. Lisäks AMD emojen saatavuus selvästi parempi mitä Intelillä koska kanta ei vaihdu joka vuosi.

AMD:n tuotteet on niille jotka tajuaa hyvän päälle. 8 ydiontä 150 eurolla on kova kauppa. AMD konkurssiin, onko koskaan kuultu mitään tyhmempään.

Intel tietyää hyvin et AMD:n konkurssin jälkeen ostaja olis joku IBM/Apple/Microsoft/Samsung joka vois Intelin kanssa kisata rahalla. Siks AMD ei mee ikinä konkurssiin. Ellei muuta, Intel pistää rekkalastillisen rahaa AMD:n päämajaan.

AMD_on_köyhille kirjoitti:

Prossun kulutus meinaa siinä mielessä, että emolevy tulee suurella todennäköisyydellä kestämään pidempään, kun prossu ei ole syöppö. Halppis AMD-emot paukkuu iloisesti kun niihin iskee kiinni FX8xxx-kiven ja alkaa kellottelemaan.

Intelin prossulla varmistat myös sen, että oli softa mikä tahansa, se pyörii optimaalisen hyvin. AMD:n prossuilla ohjelmien tehokkasti toimiminen on vähän niin ja näin. AMD:n romutuotteet ovat niille, kenen on ihan välttämätön pakko päästä mahdollisimman halvalla, vaikka sitten laadusta tinkien. No, ei mene enää montaa vuotta, niin AMD on konkassa, tai joku firma ostaa koko roskan ja pistää sen suunnittelemaan prossuja ja näyttiksiä mobiililaitteisiin.

Lue lisää

Jos on varaa, osta intel. Jos ei, osta amd. Multa löytyy kummatkin. Haluaisin kuulla täällä tositarinan siitä miten joku on emonsa rikkonut ja kummalla prossulla ja millä kokoonpanolla. Kukaan ystävistä ei ole koskaan kertonut rikkoneensa emoa saati sitten prossua. Taitaa olla asennusvirheitä nuo. Juurikin ostin yhden käytetyn emon jossa jäähykiinnike irti yhdestä laidasta. Onneks ei ehtinyt hajota mikään kun oli epätasaisesti kiinni. Nyt on muoviläpyskä ruuvattu kiinni ja boxed jäähyllä fx6300 käy kevyesti 4GHz taajuudella tätä kirjoittaessa. Lupaan laittaa tänne heti ilmoituksen kun hajoaa. Ja lämmintä riittää kämpässä kun kopan katosta tulee mukavan lämmintä ilmaa. Miten se sähkölasku kasvaa? Kyllä näillä laitteilla huoneen kevyesti lämmittää. i5 2400 lga1155 tossa pienessä kopassa toimii kanssa hyvin, ei ole siitäkään valittamista. Kerron sitten kun nää on hajonnut. Kaapissa on pari prossua ja emoa lisää, ehjiä 8-vuotiaita nekin vielä. Viime viikolla testasin. Kaapissa pyörii vielä jossain yksi amd prossu, ehjänä koneesta poistettu. Pitäisköhän sekin vielä laittaa kiinni johonkin killumaan ja kertoa toimiiko? Kierrätyskeskuksessa pyörii myynnissä satasen koneita joilla pääsee pelaamaan heti kun käy ostamassa. Jos kaipaa nopeampaa 500€ riittää hyvin toimivaan koneeseen kun jaksaa etsiä tai koota osista. Kapitalisti täällä vaan huutaa köyhä, duunarit tekee mitä haluaa. Taitaa harmittaa, kun maksoi liikaa.

AMD_on_köyhille kirjoitti:

Prossun kulutus meinaa siinä mielessä, että emolevy tulee suurella todennäköisyydellä kestämään pidempään, kun prossu ei ole syöppö. Halppis AMD-emot paukkuu iloisesti kun niihin iskee kiinni FX8xxx-kiven ja alkaa kellottelemaan.

Intelin prossulla varmistat myös sen, että oli softa mikä tahansa, se pyörii optimaalisen hyvin. AMD:n prossuilla ohjelmien tehokkasti toimiminen on vähän niin ja näin. AMD:n romutuotteet ovat niille, kenen on ihan välttämätön pakko päästä mahdollisimman halvalla, vaikka sitten laadusta tinkien. No, ei mene enää montaa vuotta, niin AMD on konkassa, tai joku firma ostaa koko roskan ja pistää sen suunnittelemaan prossuja ja näyttiksiä mobiililaitteisiin.

Lue lisää

"No, ei mene enää montaa vuotta, niin AMD on konkassa"

Eipä tainnu iha käyä näin, katoppa kumpi johtaa aika reilusti nykyään.

Anonyymi kirjoitti:

"No, ei mene enää montaa vuotta, niin AMD on konkassa"

Eipä tainnu iha käyä näin, katoppa kumpi johtaa aika reilusti nykyään.

Intel on mennyt todella pahasti rappiolle. Julkaisee joka vuosi uusia piirisarjoja ja cpu-sukupolvia, joissa kuitenkin kellotaajuus, ipc ja energiatehokkuus ovat pysyneet ennallaan 2015 lähtien. Perustuvat edelleenkin samaan 14nm skylake refresh arkkitehtuuriin.

80- ja 90-luvuilla Intel julkaisi uusia prossuja vain 4 vuoden välein (286, 386, 486, pentium, pentium 2), mutta jokainen uusi prossu oli merkittävä tekninen parannus ja moninkertainen tehonlisäys.

Onneks Passkamarkilla ei pysty tekee yhtään mitään hyödyllistä. Pisteillä ei siis mitään väliä.

digest-hardware kirjoitti:

Onneks Passkamarkilla ei pysty tekee yhtään mitään hyödyllistä. Pisteillä ei siis mitään väliä.

Niin autollakaan ei koskaan käytännössä ajeta nollasta sataan kilometriin tunnissa, joten kiihtyvyydellä ei ole mitään merkitystä. Benchmarkit antavat jonkinlaisen käsityksen prosessorin tehosta. Kummasti, kun porukka valittelee koneen hitautta, on tulokset Passmarkissa siellä alle tuhannen.

okaro kirjoitti:

Niin autollakaan ei koskaan käytännössä ajeta nollasta sataan kilometriin tunnissa, joten kiihtyvyydellä ei ole mitään merkitystä. Benchmarkit antavat jonkinlaisen käsityksen prosessorin tehosta. Kummasti, kun porukka valittelee koneen hitautta, on tulokset Passmarkissa siellä alle tuhannen.

Lue lisää

Alle tonnin? Nopeesti katottuna 10 vuotta vanhatki desktop prossut menee yli tonnin. Ei noi juuri mitään käsitystä anna, koska tota "nopeutta" ei voi soveltaa mihinkään oikeeseen käyttöön. Auton kiihtyvyyden voi.

digest-hardware kirjoitti:

Alle tonnin? Nopeesti katottuna 10 vuotta vanhatki desktop prossut menee yli tonnin. Ei noi juuri mitään käsitystä anna, koska tota "nopeutta" ei voi soveltaa mihinkään oikeeseen käyttöön. Auton kiihtyvyyden voi.

Lue lisää

10 vuotta sitten oltiin vielä Pentium 4-ajassa ja ne antoivat alle 500. Mikään Benchmark ei anna täydellistä kuvaa. Ne kuitenkin ovat hyvä keino ymmärtää jotain prosessorin nopeuden päälle. Parempi kuin pelkkä kellotaajuuksista tai ytimistä puhuminen.

okaro kirjoitti:

10 vuotta sitten oltiin vielä Pentium 4-ajassa ja ne antoivat alle 500. Mikään Benchmark ei anna täydellistä kuvaa. Ne kuitenkin ovat hyvä keino ymmärtää jotain prosessorin nopeuden päälle. Parempi kuin pelkkä kellotaajuuksista tai ytimistä puhuminen.

Lue lisää

Ytimien määrä ja välimuistin määrä kertoo hyvin paljon. Ytimien määrä kertoo paljon samanaikaisia säikeitä se prosessori pystyy suorittamaan. Välimuistin määrä taas kertoo sen, että kuinka suuria tietorakenteita prosessorin sisälle mahtuu, että ei tarvitse tehdä hitaita muistihakuja. Esim. 3D-scenen pyöritys hyötyy suuresti suurista välimuisteista mutta välimuistien koon kasvattaminen ei hyödytä sen jälkeen kuin jatkuvasti käsiteltävä data sopii sinne. Sen sijaan yksiulotteisen datan käsittely, tai miksei vaikka kuvankäsittely jossa blokkikoko pieni (blokki sopii välimuistiin), ei hyödy suuremmasta välimuistista vaan juurikin ytimien määrästä.

Ja näitä asioita voi muuten säätää niistä ohjelmistakin, että minkäkokoisissa palasissa tietoa käsitellään (eli sovitetaan välimuistiin) ja kuinka montaa samanaikaisesti (eli montaa säiettä käytetään). Kuin myös sitä keskusmuistin käyttöä, että pidetään dataa siellä eikä vielä hitaammalla kiintolevyllä.

Ja kas kummaa, ytimien määrä ei hyödytä yhtään jos ratkottavaa ongelma ei ole mahdollista säikeistää tai ohjelmaa ei vaikka ole säikeistetty. Esim. tiedostojen pakkaus zlibillä muodossa on valtavan nopeaa ja on mahdollista hyödyntää kaikki ytimet mutta välimuistin koon kasvattaminen hyödyttää juurikin niin pitkään kuin zlibin tietorakenteet sopii välimuisteihin ja se on 256Kt per ydin.

Olennainen juttu missä nuo vertailujutut toimivat hiton hyvin on se, että kun haluaa verrata kahden eri prosessorin mikroarkkitehtuurin eroa, että miten nopeasti se prossu laskee yhdessä säikeessä kun data on siellä välimuistissa. Tähän kun ei ole olemassa mitään standardia mittaria. Gigahertzit ovat vertailukelpoisia vain samanlaisella prosessorin mikroarkkitehtuurilla mutta joku toinen prosessori tekee kellojaksossa paljon enemmän kuin toinen. Hyvänä esimerkkinä vaikka se Pentium 4 jossa paljon gigaherzejä mutta tehty työ kellojakson aikana on todella heikko.

okaro kirjoitti:

10 vuotta sitten oltiin vielä Pentium 4-ajassa ja ne antoivat alle 500. Mikään Benchmark ei anna täydellistä kuvaa. Ne kuitenkin ovat hyvä keino ymmärtää jotain prosessorin nopeuden päälle. Parempi kuin pelkkä kellotaajuuksista tai ytimistä puhuminen.

Lue lisää

Esim AMD Athlon64 X2 Dual Core 3800 saa yli 1000 pistettä. Toi oli heikoin Athlon64 X2 sarjasta, toi julkastiin 2005.

Et aika hyvin pitää paikkaansa mitä sanoin.

M-Kar kirjoitti:

Ytimien määrä ja välimuistin määrä kertoo hyvin paljon. Ytimien määrä kertoo paljon samanaikaisia säikeitä se prosessori pystyy suorittamaan. Välimuistin määrä taas kertoo sen, että kuinka suuria tietorakenteita prosessorin sisälle mahtuu, että ei tarvitse tehdä hitaita muistihakuja. Esim. 3D-scenen pyöritys hyötyy suuresti suurista välimuisteista mutta välimuistien koon kasvattaminen ei hyödytä sen jälkeen kuin jatkuvasti käsiteltävä data sopii sinne. Sen sijaan yksiulotteisen datan käsittely, tai miksei vaikka kuvankäsittely jossa blokkikoko pieni (blokki sopii välimuistiin), ei hyödy suuremmasta välimuistista vaan juurikin ytimien määrästä.

Ja näitä asioita voi muuten säätää niistä ohjelmistakin, että minkäkokoisissa palasissa tietoa käsitellään (eli sovitetaan välimuistiin) ja kuinka montaa samanaikaisesti (eli montaa säiettä käytetään). Kuin myös sitä keskusmuistin käyttöä, että pidetään dataa siellä eikä vielä hitaammalla kiintolevyllä.

Ja kas kummaa, ytimien määrä ei hyödytä yhtään jos ratkottavaa ongelma ei ole mahdollista säikeistää tai ohjelmaa ei vaikka ole säikeistetty. Esim. tiedostojen pakkaus zlibillä muodossa on valtavan nopeaa ja on mahdollista hyödyntää kaikki ytimet mutta välimuistin koon kasvattaminen hyödyttää juurikin niin pitkään kuin zlibin tietorakenteet sopii välimuisteihin ja se on 256Kt per ydin.

Olennainen juttu missä nuo vertailujutut toimivat hiton hyvin on se, että kun haluaa verrata kahden eri prosessorin mikroarkkitehtuurin eroa, että miten nopeasti se prossu laskee yhdessä säikeessä kun data on siellä välimuistissa. Tähän kun ei ole olemassa mitään standardia mittaria. Gigahertzit ovat vertailukelpoisia vain samanlaisella prosessorin mikroarkkitehtuurilla mutta joku toinen prosessori tekee kellojaksossa paljon enemmän kuin toinen. Hyvänä esimerkkinä vaikka se Pentium 4 jossa paljon gigaherzejä mutta tehty työ kellojakson aikana on todella heikko.

Lue lisää

"Esim. tiedostojen pakkaus zlibillä muodossa on valtavan nopeaa ja on mahdollista hyödyntää kaikki ytimet mutta välimuistin koon kasvattaminen hyödyttää juurikin niin pitkään kuin zlibin tietorakenteet sopii välimuisteihin ja se on 256Kt per ydin."

Mainittakoon sekin, että zlib tunnesti sisältää hyvät säädöt muistin käytölle, että saa sopimaan pienempäänkin välimuistiin. Pakkaussuhde heikkenee himpun verran mutta nopeus kasvaa huimasti heti kun pysytään välimuistin sisällä.

Ensivuoden alussa sitten näkee, että mitä on käytännössä?

AMD on kakkaa ja ainaisia selittelyjä. Intel on kalliimpi, mutta myös aina ollut hintansa väärti. AMD on kommunistien prossu.

Siksi odotankin että RISC-V prosessorit yleistyy koneissa?

Intel on tehnyt aikamoisen mahalaskun viime vuosina. Intel ei pärjää hinnoissa eikä oikein tehoissakaan. Taitaa taloudellinen puolikin hieman sakata Intelillä, kun ilmeisesti joidenkin toimintojen myyntiä on aiottu.

Anonyymi kirjoitti:

Siksi odotankin että RISC-V prosessorit yleistyy koneissa?

Ja mielellään ainakin 128-bittinen prosessori?

Tuossa acer aspire 3 oli 2 ydintä prosessorissa, sen unohdin mainita.