Kuinkas teidä viikonloppu ja sunnuntai on männy?

On se mielenkiintosta tulla viikon vapaille parin viikon työputken jälkeen, työn jossa rytmitys on 6-12 ja 18-24 ovat työtuuria. Sitä aika pitkälle ensimmäiset päivät menevät nukkuessa ja lepäillessä. Varsinkin ko perjantaina aamuyöstä tullee kotia ja syystä taikka toisesta päättää valvoa puolille päiville ja ottaa "pikkuset" torkut heräten puolenyön aikaan. :( Sitä sitten män seuraavakin päivä totutellessa "normaaliin" ihmisten rytmiin. No kahvi auttaa ainakin jonkin verran pysymään hereillä.

Tänään sitte hakemaan kissoja hoidosta, joka miun olisi pitännyt tehdä jo eilen. Toivottavasti poikakissa tottuu pian tähän uuteen asuntoon. On nimittäin mourunnut miltein joka yö täällä ollessa. Pikkasen epäilyttää onko tuo tottunnut hoitipaikkaan jo niin paljon että ei sieltä halua poies lähteä. Autolla noitten kuletukset on kyllä yks mitä en odota. On nimittäin jokseenkin syräntä raastavaa kuunnella sitä moutuamamsta ko hyö sen alottaa. Siin vatsa vääntyy useammallekin mutkalle syrämmen kanssa ja pittää taistella ettei tippa tule linssiin.

Sinkkuna asuessa mielenkiintosta on se että kaikki asiat pitää muistaa hoitaa itse, ei ole sitä toista muistuttamassa jos siulta sattuu unohtumaan roskis eteisen oven eteen, avaimet pöydälle taikka se lasku jonka olit juuri nostanut pöydälle tarkoituksenasi ottaa se töihin mukaan ja siellä maksaa tuo. No nuo sitten muistuttavat kyllä itsestään sitten jossain vaiheessa ja ihtehän noista kantaa vastuun.
Tosin oli sitä kyllä mukavaa koisailla rauhassa päivällä ja tasailla tuota unirytmiä, ilman että olis pitänny toisen seurana olla hereillä ja pirteänä.

Se kyllä ihmetyttää mikä tuossa Windows 10:n päivitys asennuksessa kestää niin pirun kauan. Tuli eilen ilmoitus että on tuo valmis asennettavaksi ja aloitin tuon prosessin, mutta tässä on jo miltein vuorokauden kulunnut ja vieläkin nuo pirun pallurat pyörii ympäriinsä sanoen "Käsitellään...". No eipä tässä mikkään kiire ole. Samalla voipi latailla puhelimeen kuunneltavaksi eve podcasteja, joita tässä kahdenviikon aikana on ilmaantunnu ja lueskella uutisfoorumeja mitä mielenkiintosta on tapahtunnu.

Tuossa eilen illalla/yöllä ko olin puol nukuksissa satuin törmäämään Stjepan Šejić:n Sunstone sarjakuvaan. Oliko väsymys vai mikä, mutta tuo sarja koukutti aika voimakkaasti. Vaikkakaan aihealue, bdsm, ei sinäällään aiemmin ole kiinnostanut. Ehkä se oli tuo "kuuma lesbo erotiikka" kuten kirjan alussa mainitaan, joka ensin alkuun sai lukemaan etiäpäin väsymyksestä huolimatta. Sitä tuli sitten ahmittua kaikki tähän mennessä julkaistut Sunstone tuotokset tuolta artistin DeviantArt sivustolta. Hauskaa huomata että vaikka väsynyt olinkin, niin ihmeellisesti sitä 3:50 oli kello ko oli pakko männä nukkumaan, tällöin olin lukenut kahteen kertaan nuo teokset. :)
Näin jälkikäteen ajatellen se mikä miua viehätti noissa sarjakuvissa että nuo eivät olleet pelkkää pornoa. Ja ylipäätään elokuvissa, kirjoissa, sekä ihmisten kanssa IRL keskustellessa on nähdä ja tajuta että meistä jokainen on ihan samanlainen ihminen täynnä epäilyksiä, epävarmuutta, edes jonkin ryhmän/ihmisen hyväksytyksi tulemisen tarve ja se että meille on aika pirun vaikeaa olla vetämättä jotain roolia.
Tuota sarjakuvaa lukiessa tulin ajatelleeksi että kuinkahan monessa suhteessa jonpikumi taikka molemmat jättävät kertomatta mitä todella tuntee ja haluaa suhteelta ja seksielämältään? Sen muistan että itselläni oli ainakin pala kurkussa ja hankala saada ajatuksia ja tunteita puettua sanoiksi likalle, ko syystä taikka toisesta pelkäsi mitenkä toinen reagoi. Kuinkakohan moni tosaiaan uskaltaa kertoa syvimmät toiveensa ja salaisuutensa siitä huolimattakin että asettaa itsensä arvostelun kohteeksi ja luovuttaa käytännössä valtavan vallan toiselle. Kuinka paljon sitä tosiaankaan luottaa toiseen?

Kaffee on tässä sopivasti jo viilentynny parvekkeella hörpittäväksi. Tupakan tai pari jos sitä polttelis, jonka jälkeen hakemaan kissoja hoidosta kotia. Sitten varmaan kaupungille vähän lisää kaffeeta hörimään ranta terassille. Nytte ko mökki reissukin peruuntu. Hmm.. mitäköhän sitä kehittelis viikolle....