Eiköhän jo viimein totea, että kusetus ei mene enään läpi.
Juovat kahveet katukafeteriassa pipo päässään ja hengitys höyryten ja lähtevät takaisin ykkösluokassaan.
0Äänestä
5gtge
CO2-päästöjen lisääntyminen korreloi täysin väestömäärän kasvun kanssa. Mutta fossiilipolttoianeiden ehtyminen asettaa rajat niin, että kahden asteen yli tuskin päästään.
0Äänestä
öööööööhhhhhhh
Fossiilipolttoaineet riittävät helposti neljän tai jopa useammankin asteen globaaliin lämmitykseen.
0Äänestä
5gf56
Yli kahden asteen menevät ennusteet ovat spekulaatiota.
0Äänestä
ry34y
Tieteen käsitys on, että fossiilien polttamisen aiheuttama CO2-pitoisuuden nousu nostaa lämpötiloja yhden asteen verran. Päälle tulee toinen aste lämpenemisen aiheuttamasta ilmakehän vesihöyrypitoisuuden noususta. Tähän on syytä varautua.
Puheet neljän tai jopa kuuden asteen noususta ovat arvailua, joka nojaa erilaisten positiivisten palauteiden olemassaoloon. Mutta on myös negatiivisia palautteita, jotka rajoittavat CO2 vaikutusta. Näitä ovat esim. kasvillisuuden rehevöityminen. CO2 on kasvien ravintoa.
0Äänestä
voi.olla.niinnii
On totta, että lämpeneminen lisää ilmakehän kykyä sitoa kosteutta. Jos suhteellinen kosteus kuitenkin laskee, kuten on käynyt viimeisten 70 vuoden aikana, niin ilmakehän absoluuttinen kosteuspitoisuus ei nousekaan.
Mm. tunnettu ilmastotiedemies Richard Lindzen on sitä mieltä, että ilmakehä on itsesäätöinen prosessi, joka termostaatin tavoin pyrkii palauttamaan lämpötilan ennalleen erilaisten häiriöiden jälkeen. Säätö toteutuu pilvisyyden muutosten kautta.
0Äänestä
säätöpotentiaalia.on
Pilvisyys heijastaa 30 % auringon säteilystä takaisin avaruuteen. Se tarkoittaa keskimääräisenä säteilytehona 100 W/m2. CO2-pitoisuuden tuplaamisen säteilypakote on 3.7 W/m2.
0Äänestä
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 7
Vanhimmat
Eiköhän jo viimein totea, että kusetus ei mene enään läpi.
Juovat kahveet katukafeteriassa pipo päässään ja hengitys höyryten ja lähtevät takaisin ykkösluokassaan.
CO2-päästöjen lisääntyminen korreloi täysin väestömäärän kasvun kanssa. Mutta fossiilipolttoianeiden ehtyminen asettaa rajat niin, että kahden asteen yli tuskin päästään.
Fossiilipolttoaineet riittävät helposti neljän tai jopa useammankin asteen globaaliin lämmitykseen.
Yli kahden asteen menevät ennusteet ovat spekulaatiota.
Tieteen käsitys on, että fossiilien polttamisen aiheuttama CO2-pitoisuuden nousu nostaa lämpötiloja yhden asteen verran. Päälle tulee toinen aste lämpenemisen aiheuttamasta ilmakehän vesihöyrypitoisuuden noususta. Tähän on syytä varautua.
Puheet neljän tai jopa kuuden asteen noususta ovat arvailua, joka nojaa erilaisten positiivisten palauteiden olemassaoloon. Mutta on myös negatiivisia palautteita, jotka rajoittavat CO2 vaikutusta. Näitä ovat esim. kasvillisuuden rehevöityminen. CO2 on kasvien ravintoa.
On totta, että lämpeneminen lisää ilmakehän kykyä sitoa kosteutta. Jos suhteellinen kosteus kuitenkin laskee, kuten on käynyt viimeisten 70 vuoden aikana, niin ilmakehän absoluuttinen kosteuspitoisuus ei nousekaan.
Mm. tunnettu ilmastotiedemies Richard Lindzen on sitä mieltä, että ilmakehä on itsesäätöinen prosessi, joka termostaatin tavoin pyrkii palauttamaan lämpötilan ennalleen erilaisten häiriöiden jälkeen. Säätö toteutuu pilvisyyden muutosten kautta.
Pilvisyys heijastaa 30 % auringon säteilystä takaisin avaruuteen. Se tarkoittaa keskimääräisenä säteilytehona 100 W/m2. CO2-pitoisuuden tuplaamisen säteilypakote on 3.7 W/m2.