Olen ottanut 35mm optiikalla varustetulla kamerallani kuvan Pohjantähdestä siten, että kuvassa näkyy myös osa Otavasta.
Millä laskukaavalla konvertoin eri tähtien väliset etäisyydet valovuosiksi, kun viivoittimesta luetaan millimetrejä? Tarkkaa tulosta ei toki saada, mutta suurinpiirtein?
Millä laskukaavalla konvertoin eri tähtien väliset etäisyydet valovuosiksi, kun viivoittimesta luetaan millimetrejä? Tarkkaa tulosta ei toki saada, mutta suurinpiirtein?
Vastaukset 10
Vanhimmat
Et millään. Et edes suurin piirtein.
Tähdet, jotka näyttävät olevan jollakin etäisyydellä toisistaan, ovat todellisuudessa ihan eri etäisyydellä, koska toinen tähti on lähellä toinen kaukana. Ihan sama, katsooko tähtitaivasta vai kuvaa. Alku kolmiomittaukselle saadaan, kun katsotaan maan radan vastakkaisilta puolilta. Mutta ei silläkään pitkälle pötkitä. Tähdet ovat niin kaukana, että kolmiomittaus ei toimi pitkällä matkalla.
Sitten arvioidaan etäisyyksia samankaltaisten tähtien määrällä. Ajatus on se, että avaruus on homogeeninen eli samankaltaisia tähtiä on kaikkialla saman verran. Siitä sitten on muodostettu kuva avaruuden laajentumisesta ja valon venymisestä eri etäisyysillä, punasiirtymän suuruudesta.
Yhdestä Otavan seitsemästä tähdestä katsoen meidänkin aurinkomme saattaa olla yksi tähti jossain toisessa tähtikuviossa joka muodostuu vaikka niistä lopuista kuudesta Otavan tähdestä meidän auringostamme yhtenä tuon kuvion tähdistä.
Nimimerkille "kaavahakusessa": En löytänyt kovin hyvää linkkiä, mutta toiseksi viimeinen kuva liitteessä havainnollistaa Otavan tähtien sijaintia:
http://earthsky.org/favorite-star-patterns/big-and-little-dippers-highlight-northern-sky
Tuosta kuvan havainnollistamasta Otavan Alkaid-tähdestä katsoen meidän aurinkomme voi olla yksi tähti hieman eri muotoisessa "otavassa". Onkohan aurinkomme koko ja kirkkaus riittävä näkyäkseen tuonne?
Kaukoputkella näkyisi, mutta tarkkaan pitäisi tietää mihin katsoa. Runsaan kahdensadan vv:n takaa katsottuna Aurinko on kovin pikkuinen pirriäinen.
Miksi me sitten näemme Alkaidin niin hyvin? No kun se on Aurinkoa paljon massiivisempi, kookkaampi ja kirkkaampi B-luokan tähti. Luminositeettiakin löytyy yli tuhannen Auringon edestä. Ks. esim. https://en.wikipedia.org/wiki/Eta_Ursae_Majoris
Lisäisin, että agnoskepon matikka on ehdottomasti kolmeulotteinen, mutta kuva siitä on kaksiulotteinen, eli kolmeulotteisen matikan kaksiulotteinen projisio.
- ei ,ei selviä koulumatikalla eikä pytagoran- lauseella - kyllä pitäs olla uus matikka 3d
Kaksiulotteinen matikka:
https://www.google.fi/imgres?imgurl=http://i32.photobucket.com/albums/d11/harppa/matikka003.jpg&imgrefurl=http://www.kilpakoukku.net/forum/viewtopic.php?t=51&h=583&w=777&tbnid=zIhwktJTENZ_nM:&docid=jZgSbSRR2uBgRM&ei=nhJkVoaIDOnMygOt8JXgBQ&tbm=isch&ved=0ahUKEwiGz9noh8fJAhVppnIKHS14BVwQMwgyKAMwAw
Oli mullakin joskus pitkä matikka, mut ei noin pitkä. :(