Ontologinen tai idealistinen reduktionismi (tyylin Kari Enqvist):
Kaikki olemassaoleva koostuu kvarkeista. Mitään aitoa emergenssiä ei ole olemassa.
Lehmän paska ja tietokoneesi ovat molemmat kvarkkikasoja. Alkeishiukkasfysiikan kannalta ja tarpeeksi pienessä mittakaavassa niillä ei ole mitään eroa. Molemmat ovat kvarkkien tanssia.
Metodologinen reduktionismi (=tieteen metodi):
Tietokone koostuu komponenteista. Jotta ymmärtäisimme miten tietokone toimii on mielekästä tutkia sekä erikseen että yhdessä kaikkia tietokoneen komponentteja (prosessori, muistit, näytönohjain, emolevy) sekä myös tietokoneen aineetonta osiota (prosessorin käskykanta, bios, käyttöjärjestelmä sekä asennetut ohjelmistot ja niiden tila). Tietokonetta ei ole mielekästä redusoida molekyylien ja atomien tasolle puhumattakaan kvarkkien tasosta. Ne alemmat reduktiotasot ovat yhteisiä kaikille ns. aineellisille objekteille.
Lehmän paskaa vastaavasti voi mielekkäästi analysoida kemiallisella tasolla esim. selvittääksemme onko ulosteen tuottanut lehmä terve ja mitä se on syönyt. Siitä ulosteesta voi selvitä paljon muutakin lehmään liittyen. Taaskaan ei ole mielekästä redusoida kovin paljon molekyylien tasoa alemmaksi alkeishiukkasten tasolla koska sellainen analyysi ei tuota juuri mitään arvokasta nimenomaan lehmään liittyen.
Fysiikkatiede ylpeilee melkein täydellisellä matemaattisuudellaan ja fyysikot usein väittävät oman tieteensä olevan se kaikkien tärkein. Tämä voi pitää paikkansa jossain määrin mutta toisaalta fysiikan mallit koskevat kaikkia aineellisia objekteja.
Reduktionismia alkeishiukkasiin voidaan pitää jonkinlaisena fysiikan ideologiana eli periaatteessa kaiken pitäisi olla palautettavissa fysiikan kaavoihin. Tosiasiassa kukaan ei oikeasti usko että esim. biologia olisi palautettavissa alkeishiukkasiin
käytännön tasolla koska biologiset systeemit ovat niin kompleksisia.
Biologiassa yleisesti halutaan redusoida kaikkien elollisten olentojen kehitys ja toiminta geenien tasolle mutta tuskin kukaan biologikaan oikeasti kuvittelee että reduktio onnistuisi mitenkään biologiassa atomien ja alkeishiukkasten tasolla asti.
Fysiikassa on hyvä muistaa että oikeasti voidaan laskennallisesti ja teoreettisesti käsitellä vain hyvin yksinkertaisia alkeishiukkas systeemeitä. Kuuluisa 3-kappaleen ongelma on edelleen akuutti ja tuskin tietotekniikan kehitys siinä paljoa auttaa.
Fyysikot ovat myös ihmisiä ja luonnontieteissäkin perusteeton haaveilu on varsin yleistä.
Kaikki olemassaoleva koostuu kvarkeista. Mitään aitoa emergenssiä ei ole olemassa.
Lehmän paska ja tietokoneesi ovat molemmat kvarkkikasoja. Alkeishiukkasfysiikan kannalta ja tarpeeksi pienessä mittakaavassa niillä ei ole mitään eroa. Molemmat ovat kvarkkien tanssia.
Metodologinen reduktionismi (=tieteen metodi):
Tietokone koostuu komponenteista. Jotta ymmärtäisimme miten tietokone toimii on mielekästä tutkia sekä erikseen että yhdessä kaikkia tietokoneen komponentteja (prosessori, muistit, näytönohjain, emolevy) sekä myös tietokoneen aineetonta osiota (prosessorin käskykanta, bios, käyttöjärjestelmä sekä asennetut ohjelmistot ja niiden tila). Tietokonetta ei ole mielekästä redusoida molekyylien ja atomien tasolle puhumattakaan kvarkkien tasosta. Ne alemmat reduktiotasot ovat yhteisiä kaikille ns. aineellisille objekteille.
Lehmän paskaa vastaavasti voi mielekkäästi analysoida kemiallisella tasolla esim. selvittääksemme onko ulosteen tuottanut lehmä terve ja mitä se on syönyt. Siitä ulosteesta voi selvitä paljon muutakin lehmään liittyen. Taaskaan ei ole mielekästä redusoida kovin paljon molekyylien tasoa alemmaksi alkeishiukkasten tasolla koska sellainen analyysi ei tuota juuri mitään arvokasta nimenomaan lehmään liittyen.
Fysiikkatiede ylpeilee melkein täydellisellä matemaattisuudellaan ja fyysikot usein väittävät oman tieteensä olevan se kaikkien tärkein. Tämä voi pitää paikkansa jossain määrin mutta toisaalta fysiikan mallit koskevat kaikkia aineellisia objekteja.
Reduktionismia alkeishiukkasiin voidaan pitää jonkinlaisena fysiikan ideologiana eli periaatteessa kaiken pitäisi olla palautettavissa fysiikan kaavoihin. Tosiasiassa kukaan ei oikeasti usko että esim. biologia olisi palautettavissa alkeishiukkasiin
käytännön tasolla koska biologiset systeemit ovat niin kompleksisia.
Biologiassa yleisesti halutaan redusoida kaikkien elollisten olentojen kehitys ja toiminta geenien tasolle mutta tuskin kukaan biologikaan oikeasti kuvittelee että reduktio onnistuisi mitenkään biologiassa atomien ja alkeishiukkasten tasolla asti.
Fysiikassa on hyvä muistaa että oikeasti voidaan laskennallisesti ja teoreettisesti käsitellä vain hyvin yksinkertaisia alkeishiukkas systeemeitä. Kuuluisa 3-kappaleen ongelma on edelleen akuutti ja tuskin tietotekniikan kehitys siinä paljoa auttaa.
Fyysikot ovat myös ihmisiä ja luonnontieteissäkin perusteeton haaveilu on varsin yleistä.
Vastaukset
Vanhimmat
Ei vielä vastauksia
Aloittaja odottaa vastauksia. Kerro oma näkemyksesi ensimmäisenä.