Omakotitalojen lämmitysratkaisut

Öljylämmitteisiin taloihin sen saa suhteellisen järkevästi asennettua. Uusiin, rakennettaviin taloihin tämän lämitysratkaisun kannattaa mielestäni laittaa. Vesikiertoisiin sähkölämmitteisiinkin taloihin sen asentaminen on vielä kohtuullisen helppoa. Aika kalliiksi tulisi asentaa maalämmitys sähkölämmitteisiin asuntoon, jossa ei ole vesikiertoista lämmitysjärjestelmää.
.
Kannattaa vielä muistaa, että maalämmön asentamisesta saa tehdä kotitalousvähennyksen.
.
Mielestäni nuo energiakulutusluokat menevät oudosti. Maalämpöä rangaistaan sen vuoksi, että siinä kuluu hieman sähköä.
-sähköenergian kerroin on 1,7,
- kaukolämmön kerroin 1
- lämmitysöljyn kerroin 1,0
- uusiutuvien polttoaineiden, kuten polttopuun, kerroin on 0,5.

"Öljylämmitteisiin taloihin sen saa suhteellisen järkevästi asennettua. Uusiin, rakennettaviin taloihin tämän lämitysratkaisun kannattaa mielestäni laittaa."

Just näin. Meillä on vesikiertoiset patterit ja ekan talven lämmitimme puilla, vaikka toki öljymahdollisuuskin oli. Kun talven aikana sitten poltimme 12 kuutiota puita, mikä valmiiksi tuonne katokseen oli pinottu taloa ostettaessa tuli ratkaisun aika. Joko lisää puita katokseen PKS hinnoilla 50-65 Euroa heittokuutio ja jokapäiväistä puiden kantoa, sekä lisäämistä kattilaan tai sitten jokin muu vaihtoehto.

Maalämpö maksoi silloin sen 15000 "avaimet käteen" periaatteelle, eikä ole tarvinnut katua. Pelaa kuin junan vessa ja yksi ainoa korjaus siihen on tarvinnut 8 vuoden aikana tehdä, nimittäin salamaniskusta vioittunut piirikortti, jonka vakuutusyhtiö maksoi.

Uuteen taloon kannattaa ilman muuta laittaa maalämpö. Niin paljon halvempaa ja vaivattomampaa sen käyttäminen on.

Antigue kirjoitti:

"Öljylämmitteisiin taloihin sen saa suhteellisen järkevästi asennettua. Uusiin, rakennettaviin taloihin tämän lämitysratkaisun kannattaa mielestäni laittaa."

Just näin. Meillä on vesikiertoiset patterit ja ekan talven lämmitimme puilla, vaikka toki öljymahdollisuuskin oli. Kun talven aikana sitten poltimme 12 kuutiota puita, mikä valmiiksi tuonne katokseen oli pinottu taloa ostettaessa tuli ratkaisun aika. Joko lisää puita katokseen PKS hinnoilla 50-65 Euroa heittokuutio ja jokapäiväistä puiden kantoa, sekä lisäämistä kattilaan tai sitten jokin muu vaihtoehto.

Maalämpö maksoi silloin sen 15000 "avaimet käteen" periaatteelle, eikä ole tarvinnut katua. Pelaa kuin junan vessa ja yksi ainoa korjaus siihen on tarvinnut 8 vuoden aikana tehdä, nimittäin salamaniskusta vioittunut piirikortti, jonka vakuutusyhtiö maksoi.

Uuteen taloon kannattaa ilman muuta laittaa maalämpö. Niin paljon halvempaa ja vaivattomampaa sen käyttäminen on.

Lue lisää

Meillä palaa takassa 2-3,5 kuutiota polttopuuta vuodessa vuodesta riippuen. Pääosin mies hoitaa tuon. Aika vaivalloista puuhaa on talvipakkasilla lämmittää taloaan keskuskattilassa lämmitettävillä polttopuilla. Aika vaikea ratkaisu normaalisti töissäkäyville.

Antigue kirjoitti:

"Öljylämmitteisiin taloihin sen saa suhteellisen järkevästi asennettua. Uusiin, rakennettaviin taloihin tämän lämitysratkaisun kannattaa mielestäni laittaa."

Just näin. Meillä on vesikiertoiset patterit ja ekan talven lämmitimme puilla, vaikka toki öljymahdollisuuskin oli. Kun talven aikana sitten poltimme 12 kuutiota puita, mikä valmiiksi tuonne katokseen oli pinottu taloa ostettaessa tuli ratkaisun aika. Joko lisää puita katokseen PKS hinnoilla 50-65 Euroa heittokuutio ja jokapäiväistä puiden kantoa, sekä lisäämistä kattilaan tai sitten jokin muu vaihtoehto.

Maalämpö maksoi silloin sen 15000 "avaimet käteen" periaatteelle, eikä ole tarvinnut katua. Pelaa kuin junan vessa ja yksi ainoa korjaus siihen on tarvinnut 8 vuoden aikana tehdä, nimittäin salamaniskusta vioittunut piirikortti, jonka vakuutusyhtiö maksoi.

Uuteen taloon kannattaa ilman muuta laittaa maalämpö. Niin paljon halvempaa ja vaivattomampaa sen käyttäminen on.

Lue lisää

Kuoletusaika puulammitysta vastaan siis 25 vuotta já oljya vastaan kymmenisen vuotta vahemman. Sen jalkeen, tai oikeastaan viimeistaan silloin onkin aika uusia se pumppu. Muistakaa etta maalamposysteemi kuluttaa myos sahkoa, toisin kuin puu- já oljylammitykset. No, onhan kiertovesipumppu já oljypoltin sahkolaitteita, mutta kulutus niilla on minimalista.

Paras ratkaisu olisi sinullakin ollut asentaa vaikka 2000 -litrainen varaaja já poltella parin paivan valein puuta pannussa. Kesakaudelle lisaksi 100 -litrainen sahkokayttoinen lamminvesivaraaja jotta silloin ei tarvitse poltella kattilassa puuta kuumaa kayttovetta varten. Investointina luokkaa edullinen já yksinkertainen já edelleen mahdollisuus oljylampoon vaikka Kanarian -matkojen aikana já silloin kun oljy on erityisen edullista, kuten nyt.

Mutta olet ratkaisu aikanasi tehnyt já ollut tyytyvainen. Se on tarkein asia, vaikka taloudelliset tosiasiat muuta kertovatkin tuollaisesta investoinnista.

whoknowswinss kirjoitti:

Kuoletusaika puulammitysta vastaan siis 25 vuotta já oljya vastaan kymmenisen vuotta vahemman. Sen jalkeen, tai oikeastaan viimeistaan silloin onkin aika uusia se pumppu. Muistakaa etta maalamposysteemi kuluttaa myos sahkoa, toisin kuin puu- já oljylammitykset. No, onhan kiertovesipumppu já oljypoltin sahkolaitteita, mutta kulutus niilla on minimalista.

Paras ratkaisu olisi sinullakin ollut asentaa vaikka 2000 -litrainen varaaja já poltella parin paivan valein puuta pannussa. Kesakaudelle lisaksi 100 -litrainen sahkokayttoinen lamminvesivaraaja jotta silloin ei tarvitse poltella kattilassa puuta kuumaa kayttovetta varten. Investointina luokkaa edullinen já yksinkertainen já edelleen mahdollisuus oljylampoon vaikka Kanarian -matkojen aikana já silloin kun oljy on erityisen edullista, kuten nyt.

Mutta olet ratkaisu aikanasi tehnyt já ollut tyytyvainen. Se on tarkein asia, vaikka taloudelliset tosiasiat muuta kertovatkin tuollaisesta investoinnista.

Lue lisää

Nyt täytyy lopettaa, mutta lyhyt viesti vielä. Olisi hyvä, jos asunnossa on joku vaihtoehtoinen lämmitysratkaisu esimerkiksi sähkökatkojen varalta. Jossain päin Suomessa on ollut monen päivän ajan jatkuneita sähkökatkoja.

Itseasiassa tässä töllissä oli juuri tuollainen suuri vesivaraaja, jota lämmittelin kerran, pari päivässä. Vaivalloista oli. Kattila kun oli sellainen yhdistelmäkattila puu/öljy, eli pesä oli suhteellisen pieni. Tai on se tossa edelleen tallella. Ei tarvitse kuin kääntää kaksi vesisulkua toiseen asentoon, sammuttaa maalämpöpumppu ja alkaa latomaan puita pesään. Jos siis alkaa sniiduiluttamaan.

Kuoletusaika ei ollut avainkysymys. Maksoin ton 15000 vuodessa pois, enkä edes ajatellut kannattaako tää taloudellisesti. Tommonen summa kun on pikkuraha tästä mukavuudesta ja helppoudesta mitä tää maalämpö tarjoaa. Lisäksi sähkönkulutuskaan ei noussut kuin kolmanneksella puilla lämmittämiseen verrattuna. 230 neliötä lämmitettävää ja koko vuoden sähkönkulutus kaikkine sähköineen 12000-13000 KWH. En pidä moista pahana ollenkaan.

Mikä parasta. Voin matkustella talvella viikkokausia ja silti tölli pysyy säädetyssä lämpötilassa ja on sitä palattuamme kotiin.

pundit kirjoitti:

Nyt täytyy lopettaa, mutta lyhyt viesti vielä. Olisi hyvä, jos asunnossa on joku vaihtoehtoinen lämmitysratkaisu esimerkiksi sähkökatkojen varalta. Jossain päin Suomessa on ollut monen päivän ajan jatkuneita sähkökatkoja.

Lue lisää

Niinpä ja niinkuin tossa edellä kirjoitin, sellainen löytyy. Itseasiassa kahteenkin kertaan. Tässä talossa kun on maalämmön lisäksi puukattila ja vesivaraajassa vielä sähkökäyttömahdollisuus. Halusin säilyttää noi vain varajärjestelminä, mitä ei tosin koskaan ole tarvittu.

pundit kirjoitti:

Meillä palaa takassa 2-3,5 kuutiota polttopuuta vuodessa vuodesta riippuen. Pääosin mies hoitaa tuon. Aika vaivalloista puuhaa on talvipakkasilla lämmittää taloaan keskuskattilassa lämmitettävillä polttopuilla. Aika vaikea ratkaisu normaalisti töissäkäyville.

Lue lisää

helppoa puulla, jos puut ihan pannun vieressä ,siis pari kertaa päivässä täyttö
kannattaa suunnitella se liiteri ihan liki pannua.

Ei tarvitse enää. Maalämpö hoitaa homman paljon helpommin.

Minkä kokoinen talo ja paljonko sähkö kuluu vuodessa? Paljonko maalämmön tekeminen maksoi?

230 neliötä lämmitettävää ja sähköä kuluu vuodessa noin 12500-14000 kWh. Pari viime vuotta on oltu tossa 12500 kWh kantturassa. Tämä siis kaikki käyttösähkö tässä töllissä, autokatoksessa ja pihalla, vaikka mulla on esim autotallissa kolmivaihevirtaiset hitsauskone ja teollisuussorvi, joita käytän jonkinverran harrastuksissani. Maalämmön tekeminen maksoi 2008 15000 Euroa avaimet käteen periaattella. Se on jo aikaa sitten kokonaan maksettu, eli kuoletuskustannuksia ei ole.

Suosittelen edelleen lämpimästi maalämpöä kaikille. Kokemusta nimittäin on, että se toimii. Varsinkin kun joka talvi vietän vähintään kuukauden ulkomailla lämpimässä, niin on hyvä tietää maalämmön pitävän talon lämpimänä koko loman ajan. Tosin, mulla on täällä aina joku kaveri hoitamassa kissaa ja koiria koko sen ajan, mutta helpottaa toi maalämpö silti elämää.

Mä taas uskon maalämpöpumppujen yleistymiseen. Öljylle mätkäistään pian vihervassarien toimesta sellainen verotaakka, että maalämpö alkaa kiinnostaa. Talojakin muuten rakennetaan koko ajan. Meilläpäin kaikki pientalotontit, mitä kaupan on, ovat menneet kaupaksi ja taloa nousee koko ajan. Suurin jarru rakentamiselle on kaavoituksen puute ja byrokratia. En mä lämpimikseni höpöttele keskiluokan ja ylemmän keskiluokan paosta kaupunkien slummikortteleista. Johan asiasta oli huolestunut jo Espoolainen kunnallispoliitikkokin, huolenaan hyvätuloisten muutto pois kaupungeista, ennenkaikkea typerien liikennejärjestelyjen johdosta.

Lisäksi se 20000 investointi ei edes ole paha, jos ymmrtää mitä sillä saa. Köyhälle se toki on liikaa, mutta näillä koroilla varsin varteenotettava vaihtoehto työssäkäyville. Näin siis niille, joilla on vesikiertoinen systeemi.

Pahoittelen. Virhe oli minun ja kysymys oli laskuvirheestä ja/tai olin ottanut luvun väärältä riviltä. Kivihiilellä/koksilla lämpiää 6.363 omakotitaloa. Eli oikea prosenttimäärä olisi pitänyt olla 0,56 prosenttia. Omakotitaloja Suomessa oli yhteensä 1 139 290 kappaletta.

Ihan hyvät lukemat.
Meillä menee noin 19.000 kwh vuodessa sisältäen myös käyttösähköt.

""juuri jokin aika sitten energiasyöpöt halogeenilamput ledeihin, niin siinä pienenee jatkuva kulutus n. 500 watin verran. "" Halogeenivalot tuotti myös lämpöenergiaa mitä ledit ei tuota joten säästö lienee nollaa.....se mitä yhdessä säästää niin toisessa häviää....

sähköinssi66 kirjoitti:

""juuri jokin aika sitten energiasyöpöt halogeenilamput ledeihin, niin siinä pienenee jatkuva kulutus n. 500 watin verran. "" Halogeenivalot tuotti myös lämpöenergiaa mitä ledit ei tuota joten säästö lienee nollaa.....se mitä yhdessä säästää niin toisessa häviää....

Lue lisää

Hyvä pointti, mutta jos 500w tehon edestä lämpöä tuotetaan maalämmöllä, jonka lämpökerroin on lämmityskäytössä 4, niin sähköä menee vain 125w saman lämpöenergian saamiseksi

Lisäksi lämpöpumpun asetuksista voidaan halutessaan kuristaa kulutus tiettyyn maksimitehoon, Jolloin loppuosa lämmitetään sähkön säästämiseksi muilla systeemeillä (esim uunilla). Jos talo kuluttaisi 20 asteen pakkasella tämän raja-arvon. Silloin sähköä menisi saman verran jos pakkasta olisi 20 astetta tai 40 astetta. 40 asteen pakkasella pitää vaan pistää klapia enemmän uuniin, jotta erotus saadaan korvattua.

Kaukolämpö on hyvä ratkaisu, mutta jos lähistöllä ei ole kaukolämpöputkia siihen liittyminenkään ei ole mahdollista. Minkälainen kustannus kaukolämpöön liittyminen on, jos putki olisi lähistöllä?

Arvon Loordi unohtaa sen tosiseikan maalämmön ja kaukolömmön eroissa, että kaukolämmön hintaa voi myyjä nostaa koska vaan. Maasta tuleva lämpö sensijaan pitää hintansa, eikä maksa lisää kuin sähkön hinnan korotuksina. Ja kohtahan tässä maassa on sähköstä ylitarjontaa ja kaikki tietävät mitä se tekee hinnoille.

Antigue kirjoitti:

Arvon Loordi unohtaa sen tosiseikan maalämmön ja kaukolömmön eroissa, että kaukolämmön hintaa voi myyjä nostaa koska vaan. Maasta tuleva lämpö sensijaan pitää hintansa, eikä maksa lisää kuin sähkön hinnan korotuksina. Ja kohtahan tässä maassa on sähköstä ylitarjontaa ja kaikki tietävät mitä se tekee hinnoille.

Lue lisää

Komppaan arvon Antigueta. Vielä sähkön hinnannousun kannnalta edullinen asia maalämmössä on se, että jos maalämmössä lämpökerroin olisi esim. 4, eli pumppu syö yhden yksikön sähköä ja antaa 4 ulos lämpönä, niin se loiventaa sähkön hinnan korotuksen vaikutusta lämmityskuluihin aika reippaastikin, verrattuna vaikkapa suoraan sähkölämmitykseen.

Antigue kirjoitti:

Arvon Loordi unohtaa sen tosiseikan maalämmön ja kaukolömmön eroissa, että kaukolämmön hintaa voi myyjä nostaa koska vaan. Maasta tuleva lämpö sensijaan pitää hintansa, eikä maksa lisää kuin sähkön hinnan korotuksina. Ja kohtahan tässä maassa on sähköstä ylitarjontaa ja kaikki tietävät mitä se tekee hinnoille.

Lue lisää

Ihan samalla lailla voi sähköverkon haltija nostaa sähkön siirtohintaa koska vain kuin kaukolämmön myyjä kaukolämmön hintaa, siirtoa ei voi kilpailuttaa eikä se maalämpö toimi ilman sähköä. Teoreettista spekulointia todellisuudessa, energiamarkkinavirasto vahtii sähkön siirtoa ja kaukolämpöä hintojen osalta. Puolet Suomen rakennuksista lämpiää kaukolämmöllä ja sen hinta on pysynyt 50v. järkevänä. Halpa ja helppo ratkaisu on kaukolämpö jos se on saatavilla. Jos alueelle on saatavissa kaukolämpö niin rakennusluvan ehtona jopa on että siihen liitytään, ekologisuuden ja ympäristön takia. Investointikustannuksiltaan edullinen rakennusvaiheessa ja edullinen jatkossa, maalämpöä ei kukaan laita jos alueella on kaukolämpö saatavilla eikä välttämättä edes saa laittaa maalämpöä silloin.

pundit kirjoitti:

Kaukolämpö on hyvä ratkaisu, mutta jos lähistöllä ei ole kaukolämpöputkia siihen liittyminenkään ei ole mahdollista. Minkälainen kustannus kaukolämpöön liittyminen on, jos putki olisi lähistöllä?

Lue lisää

Riippuu yhtiöstä mutta esim. 3600€ maksaa etelä-suomalaisessa kaupungissa uutena liittymänä ns. avaimet käteen pakettina laitteineen. Voi maksaa enemmän jos matkaa tulee tavallista enemmän lämmönjakohuoneeseen tontin rajalta, esim. 120€ lisämetrit per metri jos ylittää 20m. Alvia ei liittymismaksusta peritä.

Ok_-_Loordi kirjoitti:

Ihan samalla lailla voi sähköverkon haltija nostaa sähkön siirtohintaa koska vain kuin kaukolämmön myyjä kaukolämmön hintaa, siirtoa ei voi kilpailuttaa eikä se maalämpö toimi ilman sähköä. Teoreettista spekulointia todellisuudessa, energiamarkkinavirasto vahtii sähkön siirtoa ja kaukolämpöä hintojen osalta. Puolet Suomen rakennuksista lämpiää kaukolämmöllä ja sen hinta on pysynyt 50v. järkevänä. Halpa ja helppo ratkaisu on kaukolämpö jos se on saatavilla. Jos alueelle on saatavissa kaukolämpö niin rakennusluvan ehtona jopa on että siihen liitytään, ekologisuuden ja ympäristön takia. Investointikustannuksiltaan edullinen rakennusvaiheessa ja edullinen jatkossa, maalämpöä ei kukaan laita jos alueella on kaukolämpö saatavilla eikä välttämättä edes saa laittaa maalämpöä silloin.

Lue lisää

Sähkön siirtohinnan muutos vaikuttaa niin moneen asiaan, etten usko sen hintaheilahteluihin. Varsinkin kun maahanmme rakennetaan lisää kapasiteetiä koko ajan.

Lisäksi vähän kauempana kaava-aluseesta oleviin OK-taloihin on täysin kannattamatonta ja kenties jopa mahdotonta saada kaukolämpöä.

Kaukolämpöä ei toki ole saatavilla kaikkialla mutta siellä missä se on helposti saatavilla niin siihen liittymättä jättäminen rakennusvaiheessa olisi järjetöntä, jopa rakennusluvan ehtona se saattaa olla että liittyy alueella valmiiksi olevaan kaukolämpöverkkoon. Erityisesti sellaisilla alueille ja paikkakunnilla missä kaukolämpöä syntyy teollisuuden hukkalämpönä joka tapauksessa on se mielekäs lämmitysvaihtoehto ja helppo ja edullinen. Ei Suomen rakennuksista puolet lämpiä kaukolämmöllä sattumalta. Eikä sen hinta ole koskaan mitenkään heilahdellut sen enempää kuin vaikka sähkön siirtohinta tai veden hinta, onhan niidenkin toimittajilla samanlainen monopoli alueellaan kuin lämmön toimittajalla, samaten sähkön myyjällä oli ennen kuin sen kilpailuttaminen tuli mahdolliseksi. Eikä silloinkaan kukaan pelännyt että paikallisesti sähkön hinta voisi ilman perustetta yhtäkkiä tuplaantua eikä kukaan pelkää että veden hinta yhtäkkiä nousee mielivaltaisesti kun ei sen myyjää voi kilpailuttaa jne. Joten Loordi ei ymmärrä miksi kaukolämmön kohdalla on tuollainen pelko ja epäilys että sen toimittaja voi mielivaltaisesti muuttaa hinnan miksi vain yhtäkkiä ilman perusteita kun sitä ei voi kilpailuttaa kuten sähköä. Eikä hinta ole koskaan yhtäkkiä siinä noussut tai heilahdellut vaan tasaisesti kehittynyt kuten vaikka sähkön siirrossa ja korotuksille normaalit perusteet jos on korotettu, 50v. näin mennyt ja jos puolet rakennuksista lämpiää kaukolämmöllä niin eiköhän joku olisi tehnyt ne pelätyt mielivaltaiset korotukset jos se olisi mahdollista ja tehnyt tilit esim. liiketilojen ja taloyhtiöiden kustannuksella nostamalla mielivaltaisesti lämmön hinnan taivaisiin.

Maalämpö on ehdottomasti paras ratkaisu jos kaukolämpöä ei ole saatavilla ja samaten esim. vanhan öljylämmityksen korvaajana maalämpö on paras ratkaisu. Mutta ei se joka tapauksessa aina ole paras tai ylivoimainen ratkaisu siis. Uusimpiin passiivitaloihin se ei myöskään kannata ellei asuinpinta-ala ylitä 200m2. Pienehköön esim. 130-150m2 uuteen passiivitaloon on järkevin suora sähkö ehkä hieman yllättäen. Joillekin riittää tuokin asuinala hyvin, esim. jos ei ole lapsia se on ihan riittävä useimmiten.

On siinäkin vaivansa kuitenkin. Ja toisaalta aivan uuteen taloon eli passiivi / nollaenergiataloon ei tarvita oikeastaan mitään lämmitysratkaisua (paitsi varalle suora sähkö). Jos passiivitalossa on määräysten mukaiset eristeet ja suuret ikkunat ja talo sijaitsee aurinkoisella paikalla niin se lämpiää auringon valolla. Talvisin asumisesta syntyvällä hukkalämmöllä (sähkölaitteet, uuni, sauna yms.) Varalla pari sähköpatteria silti hyvä toki olla. Ehkä jopa takkakin tunnelmatulia varten?

Uusimmissa taloissa ei lämmitystä tarvitse silti oikeastaan enää erikseen miettiä kun eristykset ja ilmanvaihto lämmön talteenotolla on sitä luokkaa. Toki käyttövesi pitää lämmittää, mutta siihen riittää pieni sähkökäyttöinen lämminvesivaraaja, ehkä siihenkin voidaan yhdistää muuta hukkalämmön hyödyntämistä tai esim. ilmalämpöpumppu? Jätevedenkin lämmöntalteenotto tulee tulevaisuudessa (ehkä jo nyt?) kyseeseen ja lisäksi jopa veden kierrätys jatkossa tulee kyseeseen siten että käytettyvesi vain puhdistetaan ja sama vesi käytetään uudelleen (näin maailmalla jo laajalti tehdään jopa sairaaloissa, tosin niissä veden puhdistustehon on oltava eri luokkaa kuin kotitalouksissa, tautiriskin takia). Kotitalouksissa sama vesi mikä suihkussa esim. nykyisin lasketaan viemäriin voidaan kierrättää jatkossa puhdistettuna uudelleen samaan suihkuun käytettäväksi ja jopa sen veden lämpö otetaan talteen siitä samalla!

Suurin osa vedestä voidaan kierrättää puhdistettuna uudelleen käytettäväksi, oikeastaan kaikki muu vesi paitsi vessasta alas vedettävä vesi eli ns. harmaat vedet voidaan puhdistaa ja käyttää uudestaan. Maailmalla maissa joissa vedestä on enemmän pulaa tai se on kalliimpaa kuin esim. Suomessa näin tehdäänkin, jopa sairaaloissa. Tosin puhdistusvaatimukset sairaaloissa ovat toki kovat tautiriskin takia.

Ääretöntä tuhlausta on laskea lämmintä puhdasta vettä viemäriin ottaen huomioon se veden kulutus ja sen lämmitykseen menevä energia. Esim. lämpimän suihkun ottaminen ja siinä käytettävän vden laskeminen ulos pois viemäriin tulee kuulostamaan tulevaisuudessa äärettömälle tuhlaukselle kun puhtaasta vedestä ja energiasta on pulaa. Veden kierrätys ja puhdistus ja lämmön talteen otto siitä on tulevaisuutta ja todellisuutta jo monissa osissa maailmaa.

https://www.safa.fi/fin/safa/kestavan_suunnittelun_sivusto_-_eko-boxi/energiatehokas_ja_ekologisesti_kestava_rakennus/

Keskiverto suomalainen kuluttaa 155 litraa vettä päivässä. Noin puolet tästä on lämmintä. Veden lämmittämiseen ja siirtämiseen putkistoissa paikasta toiseen kuluu energiaa. Viidennes kotitalouksien energian kulutuksesta kuluu veden lämmittämiseen. Hiilellä tuotetun kaukolämmön alueella yhden suihkukerran hiilidioksidipäästöt ovat keskimäärin puoli kiloa. Lämpimän veden suhteellinen osuus korostuu matalaenergia ja passiivirakentamisessa. Nykytasosta vedenkulutusta voi leikata noin puoleen mm. vettä säästävillä laitteilla ja vesiputkien lämmöneristämisellä.


Peseytymiseen kuluu nykyisellään kotitalouksissa 40 %, wc:n huuhteluun 25 %, keittiössä 20 % ja pyykinpesuun 13 % käytetystä vedestä. Kiinteistöissä, joissa on piha, kasteluun kuluu lisäksi huomattava määrä vettä. Yhteensä nelihenkisen kotitalouden vedenkäyttö aiheuttaa vuodessa hiilellä tuotetun kaukolämmön alueella vajaan tuhannen kilon hiilidioksidipäästöt. Vettä päätyy viemäriin yli 200 000 litraa, 50 000 litraa/henkilö. Myös jäteveden käsittely vie energiaa ja kuormittaa ympäristöä.

Vesihanojen säädöllä voidaan veden kulutusta leikata 10–15 prosenttia. Vettä säästävien suihkupäiden on todettu vähentävän mittaustulosten perusteella suihkuveden kulutusta 35–45 prosenttia. Suihkuvesi maksaa keskimäärin euron 10 minuuttia, joten suihkupäiden vaihto maksaa itsensä todella äkkiä takaisin.

Aina pelkkä hanojen ja suihkupäiden säätö ei auta. Paineenalennus- eli vakiopaineventtiilillä säädetään kiertovesijohtojen paine kertaheitolla oikeaksi. Venttiili tulee kunnallisen vesijohtoverkon ja rakennuksen oman vesijärjestelmän väliin, mutta se voi olla asuntokohtainenkin. Kokemusten mukaan venttiili on alentanut veden kulutusta 5–25 prosenttia.

Asukkaiden käyttötottumukset ovat suurin vaikuttava tekijä veden kulutuksen määrään. Erot eri asuntojen välillä voivat olla huomattavat. Asuntokohtainen vedenkulutuksen mittaamisen ja laskutuksen on todettu vähentävän 10–30 prosenttia kotitalouksien vedenkulutusta. Asuntokohtaisten vedenkulutusmittarien lisääminen olemassa oleviin asuinkerrostaloihin on energiatehokkuutta parantava toimenpide.

http://yle.fi/uutiset/suomessa_kokeillaan_yha_enemman_veden_kierrattamista/6106690

Suomessa kokeillaan yhä enemmän veden kierrättämistä, josta on käytännön kokemusta maassamme jo ainakin kahdeksan vuoden ajalta. Veden laadun suhteen tulokset ovat olleet rohkaisevia, mutta ongelmaksi on aiemmin koettu se, että vedenkierrätysjärjestelmästä ei ole kehittynyt kaupallisesti kannattavaa tuotetta.

Edellä mainittu edellytys täyttyy kuitenkin vuonna 2002 vaasalaisessa kylpylässä käyttöönotetussa hiekkasuodinpatruunoiden huuhtelu- ja suihkuvesien käsittely- ja kierrätysjärjestelmässä.

Pienten alkuvaikeuksien jälkeen järjestelmä on toiminut hyvin. Kylpylä Tropiclandia käyttää vuodessa noin 30 000 kuutiometriä vettä.

Uusi järjestelmä tekee mahdolliseksi noin 60 prosentin kierrätysasteen. Saavutettu vesimaksujen ja veden lämmityskustannusten säästö on merkittävä.

Kierrätys kannattaa pesuloissa

Vesien kierrätys on todettu kannattavaksi ainakin pesuloissa. Tyypillinen suomalainen keskuspesula käyttää vettä vuodessa noin 30 000 – 50 000 kuutiometriä.

Esimerkiksi Rovaniemen Keskuspesula Oy:ssä on otettu käyttöön biologis-mekaaninen vesien kierrätysjärjestelmä.

Ennen järjestelmän käyttöönottoa Rovaniemellä tehtiin pitkäaikaisia kokeita pesulan yhteyteen rakennetulla pienoispuhdistamolla, jonka kapasiteetti oli noin 10 kuutiometriä päivässä.

Kokeissa todettiin, että talousvedelle asetetut suositusarvot saavutetaan käyttämällä niin sanottua tunnetun biofilmin tekniikkaa.

Kiitos todella hyvästä vinkistä!

Paineenalennusventtiili löytyy jo minunkin talosta ja sillä veden paine on laskettu vähän reilu 2 bariin, mikä on aivan riittävä normaaliin käyttöön. Vaikka oletuksena säätöventtiilissä se taisi olla muistaakseni 3.5 barin paikkeilla. Oletusarvoa vähempikin paine kyllä riittää omien kokemusten perusteella.

Mutta tuo suihkupäiden vaihto voisi olla todellakin järkevä temppu pitkällä aikavälillä. En ole lainkaan ajatellut asiaa aiemmin. Jos suihkussa käynti maksaa euron ja suihkupäiden vaihdolla saisi hinnan tiputettua vaikka 60 senttiin, maksaa sijoitus itsensä todella nopeasti takaisin.

T. Ahkera kylpijä

Häiriköllä ei taas ollut muutakaan asiaa. Koska linkität nähtäväksemme edes yhden asiakirjoituksen?

pundit kirjoitti:

Häiriköllä ei taas ollut muutakaan asiaa. Koska linkität nähtäväksemme edes yhden asiakirjoituksen?

Kovin naismaisia ovat nuo Punditin kirjoitukset, vai mitä ja taas samaan aikaan paikalla kun Antigue ja muut Ok- toistajat ja kunnianimet.
Lukin Pundit nimitteli ja haukkui, oliko asiallista mitä... ja "nainen", ainakin yksi persoona, kieli kuin merimiehillä ja katusälleillä.
Luki sanoi häirikkö on pundit eli antigue ja mitä niitä muita loordeja ja isäntiä oli.
Hoh-haa taas kiinni ja yhtäaikaa...

Eipä hätää. Näkyyhän täällä olevan paikalla myös yksi täystampio.

Neuvo sinulle Pundit: ignore. Ääliöiden kanssa väittely on turhaa.

Tarkistin lukemat Fortumin Valpas-palvelusta, on ollut niin lämmin Joulukuu, että kulutus jääkin alle 11000 kWh, mikä on mukavaa.

Pellttilämmitysrempan kustannukset oli kait noin 12000e.
(sis. pellettikattila, pellettipoltin, shuntin ohjain, 8m3 pellettisiilo kellariin, pelletti-imuri, asennukset, paljon omaa työtä)
Ylläpitokuluja (ohjainkortin vaihto, sulkusyöttimen vaihto, pelletti-imurin releen vaihto, vuotoja kattilan sisältä) on tullut noin 7 vuoden aikana noin 500e.
Voisi siis arvailla että 20 vuodessa koko pellettijärjestelmä ylläpito pelletit kustantanee max noin 25000 ... 33000e (Lisäksi käyttösähköt tietenkin vuosi)

20vuoden kohdalla voi olla tarpeen uusia kattila ja poltin, kustantanee saman kuin esim, maalämöKOJEEN ostaminen. jne...

Kaukolämpö maksaa 3600 euroa liittymismaksuna laitteineen, toki lattiassa (tai muualla) vesikiertoinen lämmitys sitten mutta se sama vesikiertoinen lämmitys pitää asentaa myös maalämpöön. Halvemmaksi tule toki suora sähkölämmitys jossa ei vesikiertoa ole asentaa mutta maksaa sekin toki jotain. Silti kustannusvertailussa tulee laskea kaukolämmön investointikustannukseksi n. 20.000 euroa enemmän kuin suoraan sähköön tai n. 16.000 euroa enemmän kuin kaukolämpöön että menee oikein laskelma. Maalämpölaiteet vaativat huoltoa / uusimista suuren alkuinvestointikustannuksen (laitteet ja se poraus) lisäksi. Kaukolämpö on lähes huoltovapaa, huoltokulut olemattomat. Lämmönvaihdin kestää 30-50v. ja maksaa 3000 euroa jos joudutaan kokonaan uusimaan. Maalämpöpumppu ja laitteet eivät kestä yhtä kauan, liikkuvia osia niissä. Energiakustannus lähes samaa luokkaa siis kaukolämmöllä ja maalämmöllä, maalämpö vähän halvempi, mutta laskettaessa alkuinvestointikulut pääomakuluineen ja huoltokulut esim. 50v. ajalle tulee kaukolämpö edullisimmaksi.

Eivät kaikki tietenkään asu kaava-alueella eikä tarvitsekaan ja hyvä että on vaihtoehtoja. Se, missä talon sijainti on itselle paras vaikuttaa hyvin moni tekijä, mm. työpaikan sijainti, liikenneyhteydet, sukulaisten ja tuttavien asuinpaikat (esim. isovanhempien asuinpaikalla saattaa olla suurikin merkitys lapsiperheissä tai ainakin se voi olla suuri etu että he asuvat lähellä, jos ovat esim. juuri eläkkeelle jääneitä kuusikymppisiä terveitä ja hyväkuntoisia niin se voi olla todella hyvä ratkaisu kaikille että isovanhemmat asuvat esim. puolen tunnin matkan päässä verrattuna siihen että asuvat vaikka Kainuussa ja pikkulapsiperhe joutuu asumaan vaikka Vantaalla). Kaava-alueen ulkopuolella on todella paljon mainioita asuinpaikkoja ja vielä hyvien liikenneyhteyksien päässä ja ajallisesti lyhyen matkan päässä kaupunkialueesta ja hyvä niin. Tietenkin sellaisessa talossa on otettava huomioon viemäröinti, lämmitys yms. eri tavalla kuin pientaloalueella kaava-alueella, mutta ei se mikään ongelma siis ole.

Tarkoitin maalämmön huoltokuluilla lähinnä kulumisesta aiheutuvaa laitteiden uusimistarvetta pidemmällä aikavälillä, esim. pumpulla on käyttöikänsä ja sen uusiminen maksaa jonkin verran, mikä tulee ottaa huomioon kokonaiskuluissa. Samaten laitteiston paineiden pysyminen tulee ajastaan vaatimaan huoltoa tai tarkastuksia vuosikymmenien kuluessa. Toki kaukolämpökin vähän vaatii huoltoa mutta se on edullisempaa esim.30-40v. aikavälillä mikä laskee lämmitykseen meneviä kuluja pitkällä aikavälillä, laskennallisesti huomioitava asia siis.

Loordi on oikeassa, huoltokuluja on. Esimerkiksi maalämpöpumpujärjestelmän elektroniikka on kallista vaihtaa, ja kyllä se hajoaa siinä missä muukin elektroniikka. Voi käydä niin, että korjauskustannukset ylittävät säästöt joita siihen mennessä on hankittu.

Paras lämmitysmuoto on edelleen sähkö, sanoivat hörhöt mitä tahansa. Siihen ilmalämpöpumppu ja varaava takka ja voi asua suht huolettomasti vuosikymmenet.

Toki sähkön hintaa voidaan nostaa verotuksella ja on nostettukin ja tomppelipoliitikkomme tekevät kaikkensa, jotta puhtain energiamuoto muuttuisi kalleimmaksi. Mutta sama koskee mitä tahansa muuta lämmitysmuotoa, tärkeintä on ottaa kansalta rahat pois.

Senverran on kokemusta, eli noin 8 vuotta tuon maalämpöpömpelin asennuksesta, että kuluja ei oikeasti ole. Toki se kompressori ja piirikortti pitää joskus vaihtaa ja se maksaa rahaa, mutta mitä sitä ei olisi valmis mielenrauhasta ja helppoudesta maksamaan. Sähkökin on toki helppo, muttei niin edullinen kuin maalämpö.

Asuminenkin maksaa ja kaikki muukin. Mukavin vaihtoehto on asumisessa OK-talo ja lämmitettäessä maalämpö. Saa olla eri mieltä.

Antigue kirjoitti:

Senverran on kokemusta, eli noin 8 vuotta tuon maalämpöpömpelin asennuksesta, että kuluja ei oikeasti ole. Toki se kompressori ja piirikortti pitää joskus vaihtaa ja se maksaa rahaa, mutta mitä sitä ei olisi valmis mielenrauhasta ja helppoudesta maksamaan. Sähkökin on toki helppo, muttei niin edullinen kuin maalämpö.

Asuminenkin maksaa ja kaikki muukin. Mukavin vaihtoehto on asumisessa OK-talo ja lämmitettäessä maalämpö. Saa olla eri mieltä.

Lue lisää

Noo... se on semmonen kymmenen vuotta tätä nykyä mitä pelit kestää. Maksimissaan. Ne piirikortit ja muut onkin muuten sitten suolaisen hintaisia, joten varaudu hyvissä ajoin.

Siksi yksinkertainen on kaunista. Lattialämmityskaapelit ja termostaatit ja silvuple. Kun kaapeli aikanaan sanoo itsensä irti (nekin tehdään semmoiseksi että hajoavat) voi laittaa patterin seinään. Helppoa ja mukavaa ja tuskin edes paljon maalämpöä kalliimpaa.

Noosg kirjoitti:

Noo... se on semmonen kymmenen vuotta tätä nykyä mitä pelit kestää. Maksimissaan. Ne piirikortit ja muut onkin muuten sitten suolaisen hintaisia, joten varaudu hyvissä ajoin.

Siksi yksinkertainen on kaunista. Lattialämmityskaapelit ja termostaatit ja silvuple. Kun kaapeli aikanaan sanoo itsensä irti (nekin tehdään semmoiseksi että hajoavat) voi laittaa patterin seinään. Helppoa ja mukavaa ja tuskin edes paljon maalämpöä kalliimpaa.

Lue lisää

Aika monen maalämmittäjän kanssa juttelin, ennekuin päätöksen tuon hankinnasta tein ja vastauksesksi sain, että monilla on ollut tuo systeemi ilman ongelmia jo 20-vuotta ja ylikin.

Täällä Pääkaupunkiseudulla puu maksaa 50-65 Euroa heittokuutio. Ei siis ihan halpaa. Lisäksi puilla lämmittäminen on vaivalloista. Mutta ilmeisen hyvä valinta sinulle, jos olet tyytyväinen.

Sitten kuin pääset puilla lämmittämisestä automaattilämitykseen kaukolämpö yms. Huokaat helpotuksesta on se puulämmitys jatkuvaa puljaamista päivittäin ja puut pitää jostain hankkia. Ostopuuhan ei ole halpaa ja rakennusjätteen poltto on melkoista souvia.

Onko antaa vinkkejä edullisen polttopuun ostamiseen pk-seudulla?