Kun perhe on pienentynyt ja asut yksin, niin miten olet kokenut yksinäisyyden? Onko se vaikuttanut mitenkään elämääsi?
Itse olen miettinyt, jos ei nettiä olisikaan, niin aika umpiossa olisin, sillä jo toisten mielipiteitä lukiessa tunnen, että olen porukassa ja juttelen toisten kanssa, vaikka harvoin vastailen aiheisiin. Jotenkin se on ollut minulle hyväksi, kun en ole suunapäänä räpättämässä väliin jokaisen puheenvuoroon, mitä livessä kai!? harrastin liikaakin.
Huomasin tämän, kun alkuvuodesta näyttöni pimeni, siis oli rikki ja pakkasta oli, että en saanut autoa käyntiin, että olisin päässyt sen vaihtamaan, niin oli "hakusessa", kuin join aamukahvini, että mitäs sitten nyt, kun en päässyt samalla lukemaan lehtiä, siis uutisia.
Pahinta yksinäisyydessä- Kristiina
102
316
Vastaukset
Netti on kyllä erinomainen yhdysside kaikkialle. Itsekseni tässä olisin aika pulassa, jos en voisi olla yhteyksissä tuttuihini ja perheenjäseniin sähköpostilla tai FB:lla. Nuorempi väki on työssä, kiireisinä, ei heille oikein voi soitella, illatkin ovat monilla menoja täynnä. Kirjeenvaihtoa voi kaikessa rauhassa harrastaa, lukevat kun ehtivät.
Jätin ajokorttini uusimatta vuosia sitten, nyt sitä kaipaisin, kun ei ole kuskia enää, mutta toisaalta tiedän, että auton ylläpito olisi minulle aika vaikeaa, kun olen vain ollut pelkkänä kyytiläisenä.
Olen aina viihtynyt yksiksenikin, en tunne oloani mitenkään turvattomaksi. Lähden liikkeelle, kun alkaa ahdistaa. Toistaiseksi ei ole "pahinta" eteen tullut.
Minulle sattui myös eräänä viikonloppuna, että kaapeliyhteys oli katkennut ja TV oli pimeänä vuorokauden. Olipa outoa. Onneksi netti pelasi, muuten olisin kyllä ollut kuin pussissa. Olemme kyllä aika riippuvaisia näistä nykyajan mukavuuksista. Jos sähköt katkeaisivat pariksi vuorokaudeksi, kuinkahan moni kaupunkilainen hyytyisi pystyyn kotonaan näillä pakkasilla!Minulla on lapseni perhe lähellä, joten jos ikävä yllättää, niin voin mennä sinne, mutta heilläkin on omat kiireensä, joten en itse soita sinne, mutta jos apua pyydetään esim. lapsien kuskaukseen, niin heti olen valmis.
Jotenkin kummastelen, kuinka tähän omaan rauhaansa ja yksinäiseen olooni olen tottunut, mutta kuitenkin on siellä "takaraivossa" tunne, että en ole yksin, kuin omasta tahdostani. Ainahan on lapseni perhe lähellä, mutta jos ei olis?
Minua ei kiinnosta mihinkään yhdistyksiin kuuluminen enää, koska olen huomannut jo silloin aikoinaan, että poissaolijat haukuttiin ja edessä oltiin, kuin olisit sittenkin niiiin tervetullut joukkoon??
Täällä (netissä) saa kyllä aivan aiheelisestikkin kuulla, jos esittää mielipiteensä, niin kohi´ei satu koskaan. No, joo, kyllä niitä sattuu paremmissakin perheissä. Ei meillä mene lapsenikaan kanssa mielipiteet aina niin sopuisasti, mutta silloin onkin mukava, kun voi vain lähteä heti autolla kotiin. Huom! tuo autolla!
Sitäkin mietin, että jos ja kun tuo autoni hajoaa viimeisen kerran, niin sitten on myös sellainen tilanne, että mitäs nyt? Pakko on kai opetella kävelemään, johon onneksi nyt vielä pystyn, mutta pystynkö sitten, kun ei ole autoa? Hyvin nuo naapurit liikkuu noiden rollaattoriensakin kanssa ja on eräällä sellainen sähkökäyttöinen menopeli ja hienolta näyttää.- ö9p0lu
Sellaistahan se on useinkin, että jos on poissa, niin takanapäin panetellaan, edessä aivan muuta!
Jotkut saavat siitä kait kiksejä, että ovat aina muita arvostelemassa ja aina
negatiivisesti! Itse ovat mielestään niin erinomaisia! ö9p0lu kirjoitti:
Sellaistahan se on useinkin, että jos on poissa, niin takanapäin panetellaan, edessä aivan muuta!
Jotkut saavat siitä kait kiksejä, että ovat aina muita arvostelemassa ja aina
negatiivisesti! Itse ovat mielestään niin erinomaisia!Jotkut saavat siitä kait kiksejä?
Ei ne mitään erikoisia "kiksejä" saa, koska mielestäni se on vain tämän raadollisen ihmisrodun ominaispiirre ja ilmeisesti kaikkialla.
Kyllä sen jo huomaa täälläkin kirjoittaessa, että kohi´ei satu koskaan. Aina siitä joku vääntelee sen negatiivisen puolen ja oikaisu ei ainakaan korjaa tilannetta mitenkään.
Kuinka tuosta tulikin mieleeni, kun kerran kirjoitin eräästä kirjoittajasta, että oli? Eikös vain heti tullut vastaus, että "OLI"! Onko hän jo kuollut?
Jotenkin huvittaa myös tämä pakolaiskeskustelu, kun ollaan puolesta ja vastaan. Melkein "verissäpäin" käydään sanasotaa, kuka on rasisti, kukkahattutäti ja mitä näitä nimityksiä nyt onkaan?
Olisi mielenkiintoista nähdä nämä kinaajat asutettuna sellaiseen vastaanottokeskukseen, jossa on patja lattialla ja valmis ruoka tarjotaan ilmaiseksi, koska siitäkin ollaan niin kateellisia. Kauankohan sopu säilyisi, kunnes poliisia apuun tarvitaan?- Himmelsauge
Yksin asun minäkin, olen asunut melkein koko ikäni. Ainoa muutos on ollut tyttären aikuistuminen ja poismuutto. Toinen on eläköityminen.
Työkaverit jäivät. Uusia kavereita on tullut muutamia, eikä enempää
tarvitsekaan olla. Yksin asuminen ei ole outoa, viihdyn hyvin.
Fasessa olen ollut sekä täällä jonkinaikaa, lähinnä ajankulua.
Harrastuksissa käyn sekä yhdistystoimintaa jonkinverran.
Tottunut olemaan yksin niin kauan etten viitsi siitä edes puhua, se on
minun vaki-olotilani. Minulla on auto jolla pääsen minne haluan.
Koen itseni hyvin vapaaksi, minulla ei ole lapsenlapsia joten
sekään virka ei kutsu. Silti olen säilynyt täysjärkisenä ihmisenä, olen
hyväkuntoinen vielä, tietysti rapistun jossainvaiheessa. Tärkeää on ettei kaatuile ja loukkaa itseään, vanhemmiten paraneminen on huonompaa. Tavallaan kiinnostavaa nähdä mikä se minutkin viimein kaataa, tuhkaksi muuttaa Levon uudessa krematoriossa:-)
- en-kaipaa-enää-
vaivaa aihuttavaa seuraa, viihdyn yksikseni, jos puhe seuraa kaipaan soitan jollekki jälkeläiselleni,
---
Jäin yksin yli viidenkymmenen avioliittovuoden jälkeen puolison kuoleman seurauksena,
oikeestaan se ei lopulta suuremmin haittaa, ihminen vahenee ja voimat hiipuu, joten ei yksin ole enää haittaa,
jos olen kunnossa, joka päivä lähden jonneki , lenkille, uimaan tai kauppihin asialle, teen paljon vielä käsitöitä, suunittelu vie aikaa, on antoisaa ja hauskaa, lopulta toteus vie myös oman aikansa,
ja onhan tämä kone jossa voi piipahtaa aina kun siltä tuntuu,en-kaipaa-enää-
"niin soitan jollekki jälkeläiselleni". Kuinka usein?
Onneksi sinulla on energiaa lähteä johonkin. Minulla on vaikeus/saamattomuus lähteä edes lähikauppaan. Siksi suunnittelen ostokseni siten, että voin olla vaikka kuukauden kotona lähtemättä mihinkään. Suuren helpotuksen toi ostoksiini UTH-maito, joka säilyy kauan, eikä makukaan ole enää niin kamala, mitä se aikaisemmin oli, vai onko makunystyrät jo kuolleet?:))
Luen aika paljon ja onneksi talomme päätyyn tulee kirjastoauto joka toinen viikko.
Makriinalle suosittelen Remeksen kirjaa "Jäätyvä helvetti", tai en sittenkään. Remestä en ollut lukenut (tai en muista)aikaisemmin, mutta tuo kirja oli aika todentuntuinen "helvetti", mitä täällä voi tapahtua, jos sähköt sabotoidaan ja kylmyys iskee? Hyvin oli kuvattu, mitä Venäjä on haalinut jo nyt maa-omistuksia valmistautuakseen suur` iskuun, siis sähköjen katkaisemiseen.- makkarasukka
Kristiina23 kirjoitti:
en-kaipaa-enää-
"niin soitan jollekki jälkeläiselleni". Kuinka usein?
Onneksi sinulla on energiaa lähteä johonkin. Minulla on vaikeus/saamattomuus lähteä edes lähikauppaan. Siksi suunnittelen ostokseni siten, että voin olla vaikka kuukauden kotona lähtemättä mihinkään. Suuren helpotuksen toi ostoksiini UTH-maito, joka säilyy kauan, eikä makukaan ole enää niin kamala, mitä se aikaisemmin oli, vai onko makunystyrät jo kuolleet?:))
Luen aika paljon ja onneksi talomme päätyyn tulee kirjastoauto joka toinen viikko.
Makriinalle suosittelen Remeksen kirjaa "Jäätyvä helvetti", tai en sittenkään. Remestä en ollut lukenut (tai en muista)aikaisemmin, mutta tuo kirja oli aika todentuntuinen "helvetti", mitä täällä voi tapahtua, jos sähköt sabotoidaan ja kylmyys iskee? Hyvin oli kuvattu, mitä Venäjä on haalinut jo nyt maa-omistuksia valmistautuakseen suur` iskuun, siis sähköjen katkaisemiseen.Näin sitä elämän ruuhkavuosien jälkeen usein käy. Lapset lentävät kukin tahoilleen maailman tuuliin ja yllättäen siippa lentää sinisen pilven reunalle.
"Yksin oot sinä ihminen kaiken keskellä yksin.
Yksin sä syntynyt oot, yksin myös lähtevä oot.
Ainoa uskollinen on vain oma varjosi sun."
Ikävää on, että suuret elämän muutokset, usein ajoittuvat eläkevuosien alkaessa tai niiden aikana. Miehet omenoita, naiset appelsiineja, olemme siis kaikki hedelmiä, on etsittävä tyhjältä tuntuvaan aikaan sen täyttöä ja makua etsittävä. Sen voi tehdä vain itse, sillä lähtökohdat ovat kaikilla erilaiset.
Olin ja olen yksinäinen l-rouva eläkkeellä jo vuodet olen ollut. Muinoin sain ohjeen työkaveriltani, " valvo illalla myöhään, nuku aamulla pitkään ainakin klo 10, niin päivä tuntuu lyhyeltä".Illan voi täyttää tänä tekniikan mahdollistamana monin eri tavoin, eikä elokuvat ja konsertit ole mitenkään pois mahdollisuuksista.
Sitten se mielestäni paras ohje. Tee lista itsellesi, merkitsi 2 saraketta toinen plussille toinen miinuksille. Sitten vain miettimään mitä ja minkälaisen elämän itselleni haluaisin, omien mahdollisuuksieni mukaan. Listan teko vaatii hieman kärsivällisyyttä, itsetutkiskelua, toiveita miten ne toteuttaa, ajanvietettä mitä ja millaista ym. Omasta luonnetta ja tahdosta toteuttaa toiveita.
Älä ihmeessä lannistu, onnistumisesi on omissa käsissä, onnistuminen kun näkee plussia kartalla paljon, alkaa suunnata matkaa plussien johdolla. Lopussa kiitos itselle, onnistuinpa hyvin oman elämäni hallinnassa.
Hyvää aurinkoista kevättä ja onnistumista uutta elämänmuotoa etsiessä. "Sitten se mielestäni paras ohje. Tee lista itsellesi, merkitsi 2 saraketta toinen plussille toinen miinuksille. Sitten vain miettimään mitä ja minkälaisen elämän itselleni haluaisin"?, ..hyvin kirjoitettu makkarasukka.
Minulla on vain kaksi saraketta debet/kredit ja ne koskee rahaa, koska jo nuoresta saakka jouduin laskemaan rahani tarkoin ja kuinka ollakka päädyin kirjanpitäjäksi, siitä jopa Talouspäälliköksi, mutta kyllä ne pennit oli tarkalla silloinkin, kun tilinpäätöstä laadittiin ja varsinkin silloin, kun jotain reskontraa täsmättiin pennin tarkkuudella ja täsmättävä se oli aina.
Pöyristyttävää olikin sitten seuraava työpaikkani, jossa kassa tilitti minulle kassansa ja siellä oli aina liikaa tai liian vähän? Hän olisi ollut valmis maksamaan puuttuvan ja ottamaan liiat, mutta sitä hän ei ymmärtänyt, miksi se ei kelpaa tilintarkastajille?
Jaa, olenkohan nyt seurankipeä?- makkarasukka
Kristiina23 kirjoitti:
"Sitten se mielestäni paras ohje. Tee lista itsellesi, merkitsi 2 saraketta toinen plussille toinen miinuksille. Sitten vain miettimään mitä ja minkälaisen elämän itselleni haluaisin"?, ..hyvin kirjoitettu makkarasukka.
Minulla on vain kaksi saraketta debet/kredit ja ne koskee rahaa, koska jo nuoresta saakka jouduin laskemaan rahani tarkoin ja kuinka ollakka päädyin kirjanpitäjäksi, siitä jopa Talouspäälliköksi, mutta kyllä ne pennit oli tarkalla silloinkin, kun tilinpäätöstä laadittiin ja varsinkin silloin, kun jotain reskontraa täsmättiin pennin tarkkuudella ja täsmättävä se oli aina.
Pöyristyttävää olikin sitten seuraava työpaikkani, jossa kassa tilitti minulle kassansa ja siellä oli aina liikaa tai liian vähän? Hän olisi ollut valmis maksamaan puuttuvan ja ottamaan liiat, mutta sitä hän ei ymmärtänyt, miksi se ei kelpaa tilintarkastajille?
Jaa, olenkohan nyt seurankipeä?Parasta seurankipeyteen ovat hauskat komediat joista trailereita löytyy googlettamalla. Pidän USA-laisista näyttelijöistä, eritoten Nia Vardalos ja John Corbet, ei voi kun viisikympisten yhteiseloa seurata netin välityksellä. Teksti on kyllä englanniksi, siinähän sitä kielitaito vahvistuu kuullun ymmärtämisessä.
Hate my big greek Wedding on jo 10v vanha yhä vain silloin tällöin katson sitä DVD:nä. Valentines day = ystävänpäivä traileri googlettamalla on hauska.
Maaliskuun lopulla tulee myyntiin jatkoa I hate my big greek Wedding 2, sitä DVD odotan jännityksellä.
Paras haastattelu ilmeineen eleineen juttuineen on Nia Vardalos and John Corbett Talk With Ernie Manouse. Olisipa Suomen TV:ssä näin mainioita, mukaan tempaavia haastatteluja. Lopuksi tulee kun jaksaa odottaa osia kreikkalaisista häistä.
Tässä ehdotelmia pakkaspäiviin seurankipeyden ja yksinäisyyden torjuntaan. Voi voi`han "vimpelin vimpeli", kun näitä jää katselemaan, niin päivä on lopussa? En edes ala. Tai olen alkanut, mutta "nyt se on loppu", kuten sen entisen ukon mäntysuopa"?
Hitsi, kun joskus erehdyn avaamaan jonkun vaikka musiikki linkin ja siellä sivusto näyttää minulle mielenkiintoisemman, niin siinä sitä taas eläkeläisen aikaa tuhrauttuu netin ääressä.
Ja, voi hitsin´hitsi! Nyt alkaa kevät ja linnut saapuvat. Täälläkin on sitten kymmenkunta avausta niihin, joista osa on sitten pahoittelulla, että en osannutkaan avata oikeaa linkkiä? Sinäkös taas joutavanpäiväisen aika tuhrautuu, kun ei muista, mikä viesti oli se, josta ei mitään avaudu?
Mihinkäs se tämäkin päivä meni, melkein? Toki olen laittanut ruokaa ja puuhastellut idättevien itujen kanssa, mutta nyt todellakin suljen koneen.Kristiina23 kirjoitti:
en-kaipaa-enää-
"niin soitan jollekki jälkeläiselleni". Kuinka usein?
Onneksi sinulla on energiaa lähteä johonkin. Minulla on vaikeus/saamattomuus lähteä edes lähikauppaan. Siksi suunnittelen ostokseni siten, että voin olla vaikka kuukauden kotona lähtemättä mihinkään. Suuren helpotuksen toi ostoksiini UTH-maito, joka säilyy kauan, eikä makukaan ole enää niin kamala, mitä se aikaisemmin oli, vai onko makunystyrät jo kuolleet?:))
Luen aika paljon ja onneksi talomme päätyyn tulee kirjastoauto joka toinen viikko.
Makriinalle suosittelen Remeksen kirjaa "Jäätyvä helvetti", tai en sittenkään. Remestä en ollut lukenut (tai en muista)aikaisemmin, mutta tuo kirja oli aika todentuntuinen "helvetti", mitä täällä voi tapahtua, jos sähköt sabotoidaan ja kylmyys iskee? Hyvin oli kuvattu, mitä Venäjä on haalinut jo nyt maa-omistuksia valmistautuakseen suur` iskuun, siis sähköjen katkaisemiseen.Hyvä ettet suositellut Remestä. Olen muistaakseni joskus lukenut, kauan siten, eikä silloin miellyttänyt. Kirjoittiko hän ne Varekset? Ei minun makuuni.
Olen nyt yksin jäätyäni ruvennut lukemaan enemmän. Käyn kirjastossa ja lukupiirissä, jossa saan luettavakseni kirjoja, joita tuskin olisin ymmärtänyt hyllystä lainata. Koska kirjoista sitten keskustellaan, luen ne kannesta kanteen, pidän tai en. Olen varmaan tullut kronkeliksi, tai sitten ympyräni on pienenemässä, mutta harvoin enää innostun mistään kirjasta.
- jakolasku
Eilen katosi Wlan yhteys mobiilista, otin muutaman talvikuvan. Hetken näperreltyä konetta löytyi yhteys.
Yksin en ole on ukko ja kaksi koiraa kaverina.
Avioeroni jälkeen toivotinkin joka ukon hevon p....seen ja tutkin syntyjä syviä. Ei sitäkään kovin kauaa kestänyt.
Pakollinen yksinäisyys vie elämästä hauskuuden ja siksi ajattelenkin jokaisella pitäisi olla edes yksi kiva juttukaveri vaikka netissä tai kännykän päässä. Minulla ei ole oikeastaan yksinäistä, vaikka olen ja elelen yksin. Tuttuja on ainakin toistaiseksi kohtalaisesti.
Mutta ikääntyvillä ihmisillä on usein se ongelma, että yhä useampi ystävistä siirtyy sinne mistä ei paluuta ole, eli jonnekin vanhainkotiin matkojen päähän, ja siellä on tarkat ruoka-ajat ja omat harrastuspiirit. Ei sinne niin vain piipahdeta.
Kaikeksi onneksi on tämä netti.
Joillakin on koira.
Onneksi ei minulla ole. Sillehän olisi hankittava sapuskaa millaisilla pakkasilla tahansa. Ja juoksutettava ulkona, korjattava jätökset muovipussiin. (Aina vähän mietityttää, minne ne pussit oikein joutuvat?)
Sanokaas nopeasti: Yksikseskös yskiskelet, tuskastutkos taakkaas. Virheettömälle suoritukselle papukaijamerkki.- alonealone
Varmaan tuntuu oudolta, jos tässä iässä vasta totuttautuu yksineloon. Mulla on kokemusta jo nuorempana ja olen sitä mieltä, että myös yksinoloon pitäisi sopeutua, siinä on paljon hyviäkin puolia. Jo nuorena jouduin paljon hoivaamaan omaisiani ja koin yksinolon hetket ylellisyydeksi. Televisiota ei ole, täällä käväiseen harvakseltaan. Autolla pääsen, useimmiten Helsinkiin tai Turkuun. Ystäviä ja tuttavia on, lapset automatkan päässä. Liikun paljon ihan yksinkin.
Ennen leskeyttäni en ollut koskaan elänyt yksinäni. Tuntui tyhjältä ensin vain itselleen laittaa aterioita, mutta pian jatkui perhetuttujen, lasten ja lastenlasten kanssa elämä niinkuin ennenkin, kyläilyineen ja yhteydenpitoineen. Pienentynyt on ystäväpiiri jo, mutta vielä on lapsuudenaikainen ystävänikin mukana.
Iloinen ja kiitollinen olen heistäkin, joihin sain tutustua nyt yksin eläessäni, palstallakin on ollut mukava ajatuksin seurata tuttujen kirjoittajien elämänpolkuja:)Muistan äitini tuosta, kuinka hänen oli vaikeaa tottua laittamaan leipä taikinaankin vain kahdelle, kun aikaisemmin oli laittanut isolle veljes 7-8 katraalle.
Olihan siitä hänelle sitten myöhemmin hyötyäkin, vain oliko? Sitä en koskaan tiedä, miksi hän meni avioon isäni kanssa 17-v, kun isäni oli jo silloin kaljupäinen 30-vuotias, ja ensimmäisen lapsensakin sai paljon myöhemmin, siis ei mikään "pakkoavioliitto".
Oliko hänellä sittenkin halu pois pakoon siitä suuresta veljes-laumasta, joita hän joutui ruokkimaan, koska isänsä ja äitinsä olivat vanhoja.
Sanoisin vain nyt, että "sudensuusta", kun pakoon lähtee niin "karhu vastaan tulee" ja niin tuli sitten äidillekin!
Isälläni oli seitsemän sisarusta, kaikki jopa Helsingissä, mutta lomansa he halusivat viettää ns. kotitilalla ja äiti "passasi". Koskaan en unohda sitä äitini taitoa, kuinka hän ruokki kaikki nämä sukulaiset, joita joskus oli parhaillaan 20 pöydässä, no eihän se pöytäkään riittänyt, mutta sovinnolla syötiin.
Aina oli kuitenkin äidillä tuoretta leipää, karjalanpiirakat, maito lehmistä, jotka hän aamuin illoin lypsi ja joudutti juotavaksi. Myönteinen asia oli sukulaisilta, jotka kuitenkin kalaa toivat, siis kalastelivat siellä ja joku noheva oli jopa perannut ne valmiiksi!
Minä en enää siihen palveluun suostuisi, mitä äitini teki sukulaisten hyväksi. En silläkään kiitosten määrällä, kuinka nyt muistetaan äitiäni.
ps. nyt mietintämyssy päähän kaikille. Onko kenelläkään ideaa, mistä voisimme keskustella? Onhan tämä nöyryyttävää meidän ikäisillä, että emme keksi jotain muita muistoja, kuin ruunen ja moninikin jututtuja spekuloimassa, silloin joskus "aatamin aikaan".- Makkarasukka
Ajankohtaiset aiheet liienee kiinnostavia kaikille. Televisio pukkaa usein täyttä moskaa, tappeluita, raiskauksia, pakolaisasioita, yleensä siis negatiivisia aiheita joista monet ovat masentavia, tähänkö on menty ja tultu?
"Iltalehdet plus muutkin aviisit ovat vain täynnä onnetonta kamaa.
Kaveritkin katoavat vanhainkotiin, hautaan, ulkomaille taikka jonkun pyydystäjän ketunrautaan.
Siis valitusta tuli, enpä sittenkään ole tyytymätön päiviini. JOs ei onnistu yhdessä, yrittää siten toisessa.
" siippa elää omillaan ja kuorsaa aamuyöllä. Lempeä ja halailuja irtoo vasta ankaralla työllä. Miten olla henkevä jos muisti hieman pätkii. Myönnetää me matkustamme ihannta kautta. Maistuu vielä elämä, ei vielä lähde lauta"!
(Lainaukset erään taitavan kerhomestarin kynästä).
Kristiinan viestiin tämä ei oikein vastaa.Heitänkin ilmoille, tulevaisuudestamme ja tämän päivän elämän aiheista, musiikista, teattereista, uusista kirjoista ja aina TV:n palkitsemisohjelmista, liikunta harrastuksista, milloin mistäkin. Kevään tulosta eri paikkakunnila yms. Talvi-, kevät-,kesä-, syys eläinten touhuista, ihan miten vietämme aikaa jota riittää.
Nyt ovatkovat pakkaset ohitse, Kiutaköngään kosket ovat jäätyneet mutta miten isot havupuut voivat haljeta pakkasen ollessa yli -30 astetta pitkään? - makkarasukka
Vähän niinkuin lämmikkeeksi muistin virkistämiseksi,
https://www.youtube.com/watch?v=Sr-f0U1LnDQ - Ruuneeri
Kristiina23 kirjoitti:
Muistan äitini tuosta, kuinka hänen oli vaikeaa tottua laittamaan leipä taikinaankin vain kahdelle, kun aikaisemmin oli laittanut isolle veljes 7-8 katraalle.
Olihan siitä hänelle sitten myöhemmin hyötyäkin, vain oliko? Sitä en koskaan tiedä, miksi hän meni avioon isäni kanssa 17-v, kun isäni oli jo silloin kaljupäinen 30-vuotias, ja ensimmäisen lapsensakin sai paljon myöhemmin, siis ei mikään "pakkoavioliitto".
Oliko hänellä sittenkin halu pois pakoon siitä suuresta veljes-laumasta, joita hän joutui ruokkimaan, koska isänsä ja äitinsä olivat vanhoja.
Sanoisin vain nyt, että "sudensuusta", kun pakoon lähtee niin "karhu vastaan tulee" ja niin tuli sitten äidillekin!
Isälläni oli seitsemän sisarusta, kaikki jopa Helsingissä, mutta lomansa he halusivat viettää ns. kotitilalla ja äiti "passasi". Koskaan en unohda sitä äitini taitoa, kuinka hän ruokki kaikki nämä sukulaiset, joita joskus oli parhaillaan 20 pöydässä, no eihän se pöytäkään riittänyt, mutta sovinnolla syötiin.
Aina oli kuitenkin äidillä tuoretta leipää, karjalanpiirakat, maito lehmistä, jotka hän aamuin illoin lypsi ja joudutti juotavaksi. Myönteinen asia oli sukulaisilta, jotka kuitenkin kalaa toivat, siis kalastelivat siellä ja joku noheva oli jopa perannut ne valmiiksi!
Minä en enää siihen palveluun suostuisi, mitä äitini teki sukulaisten hyväksi. En silläkään kiitosten määrällä, kuinka nyt muistetaan äitiäni.
ps. nyt mietintämyssy päähän kaikille. Onko kenelläkään ideaa, mistä voisimme keskustella? Onhan tämä nöyryyttävää meidän ikäisillä, että emme keksi jotain muita muistoja, kuin ruunen ja moninikin jututtuja spekuloimassa, silloin joskus "aatamin aikaan".Hauska tappa vanha tuttu!
Melkein ihastuin tuostakin kun kirjoitit, ettei ollut muuta kirjoitettavaa kuinkäydä spekuloimassa ruunen ja moninikin juttuja.
Niinpä niin! Minä olen se kelvoton vanha sheriffi, joka väännettiin ensin ruuneksi ja vielä ruunaksikin. Viimemainittu onkin suosituin nykyään.
Olin minä joskus hiukan pidettyihin, varsinkin "runoineni" , joita joskus julkaisin Kukaan teistä ei varmaan muista tuota ihanaa senora lyyliä, joka eritoten ilahdutti.
Vihatuksi jouduin kun siirsin roskakoriin niin monia haukku- ym. kirjoituksia. Nyt minusta on tehty oikein palstaruuna kun on vehkeet viety poistoihin.
Kas kun ette ollenkaan muistaneet "kirjailijaksi ryhtymistäni" vaikka vaihdoin asuinpaikkaakin. Anselmi Salakähmä Amalioineen olo vallan unohtunut sinne Römpsänperälle ja Kutmajärvi on umpijäässä.
Summa summarum. Ihanaa on kohdata teitä osaavia kirjoittajia.
Pysykää palstalla ja kirjoitelkaa!
Ruuneperi
Nimimerkkinä olen ruvennut käyttämään yhtenlaskupohjaista puoliruuneperia, Ruuneeri, joka hyväksytään. Rekisteröinti on paljon hankalampaa.
- hämeen_hiras
Menehän Kristiina yksinäisyyttä pakoon tanseihin! Ryhdy toimiin silloin, kun on naisten vuoro hakea.
- valoalisää
Tänään tuli radiosta Jukka Huhdan "Anna mulle ilta". Haikeus valtasi mielen. Miesystävä luki usein iltaisin melko myöhään ja sitten sukelsi viereeni. Oli yksi päivän parhaista hetkistä - silloin ennen. Mutta nyt, huonomminkin voisi olla, jos vaikka olisi täällä, mutta täysin hoidettava. Jotenkin elämä on opettanut näkemään valoisalta puolelta. Ehkä on perintöä äidiltäni, jolla oli minua paljon enemmän huolia tässä iässä, vaikka yksin ei asunut.
Niinpä, oottepa saaneet aikaseksi mukavan ketjun. Kymmenittäin ajatuksia tulee mieleen, mihin voisi ajatuksiaan ja mielipiteitään, mielialansa mukaan ottaa kantaa tai ihan muuten vaan. Paljon on ajatuksia tuossa yllä, saivat myös itteni monet asiat, nimenomaan positiiviset muistamaan. Tännään alkaa suenmetästyskin....höh...no ei paljo tähän kuulu, mut onko se oikein. Laumoja on hiukan lisääntynyt, 34 - 38 sanottiin tuolla uutisissa. Vain yksi lauma voi olla alueellaan, omaa aluetta joudutaan etsimään muualta, ja nälkä ajaa pakosta lähemmä ihmistä. No oonhan mie susista ennenki kirjottanu enkä sen kummemmin aiheeks tänne ottava ookaan, mut kuhan nyt jottain joutessain.
Nyt otan yhen ...tai kaks...viskiryypyn...dnazta rovia!- ViipurinVihtori
Milloin se "sus.morsiamen" mettästyskaus alkaa? Odottelen sitä, jännitys senkun kasvaa. Jatsarit ja diagonaalit kunnostettu, henkselit puutuu, mutta ovatko ne niin välttämättömät, poishan ne kuitenkin alakuhumauksessa sivuun heitetään.
Et kai sentään viskiryyppyä aamukymmeneltä?
Jori Malmstenin sanoin: Maito paras lääke on, siitä nauttikaamme.- jakolasku
Ihminen huutaa pahka punaisena kun yksi onneton susi puuhailee lähistöllä. Susi ei huuda vaikka sillä olisi aihetta siihen. Ihminenhän on vallannut metsiemme eläinten saalistusalueet ja syövät saalista joka kuuluisi metsän eläjälle. Karhut on tietenkin tapettava heti jos eksyvät ihmisten alueelle.
jakolasku kirjoitti:
Ihminen huutaa pahka punaisena kun yksi onneton susi puuhailee lähistöllä. Susi ei huuda vaikka sillä olisi aihetta siihen. Ihminenhän on vallannut metsiemme eläinten saalistusalueet ja syövät saalista joka kuuluisi metsän eläjälle. Karhut on tietenkin tapettava heti jos eksyvät ihmisten alueelle.
Meidän mökkipitäjässä on useampia karhuja pentuineen. Omassa metsikössäkin tavattiin yksi marjastamassa. Ihmisen huomattuaan se perääntyi hyvässä järjestyksessä.
Minä en osaa metsän eläimiä erityisesti pelätä, koska jokaisella meistä on reviirinsä. Ei karhukaan tule pihaan tarkoituksella. Se väistää. Ainoa elikko, jonka kanssa olen mökillä sotajalalla on punakylkimyyrä. Se on kuin hiiri, järsii tiensä seinän läpi ja repii suutuspäissään vuodevaatteet, kun ei löydä ruuaksi kelpaavaa.- kaverisi_2
jakolasku kirjoitti:
Ihminen huutaa pahka punaisena kun yksi onneton susi puuhailee lähistöllä. Susi ei huuda vaikka sillä olisi aihetta siihen. Ihminenhän on vallannut metsiemme eläinten saalistusalueet ja syövät saalista joka kuuluisi metsän eläjälle. Karhut on tietenkin tapettava heti jos eksyvät ihmisten alueelle.
Vielä ei ole minulle susi tai karhu tullut vastaan, kun metsissä olen kulkenut. Ainoa tuttavuuteni on iso ukkometso, jonka reviirille marjaretkelläni eksyin. Kun sen näin, lähdin poispäin kävelemään, mutta se seurasi ja sai minut kiinni. En tiedä, oliko kaveria vailla vai yrittikö haastaa riitaa. Pitkän tovin juteltuamme se kuitenkin lähti kävelemään suuntaan mistä oli tullutkin.
En kuitenkaan enää yksin syvissä metsissä halua kulkea ilman asetta.
- noinhan_lienee_tässäkin
Suuri ongelmahan tuossa yksinäisyydessä on seksin puute. Sen on moni yksinäinen valmis myöntämään.
- anam.cara
RAKKAUDEN KORKEA VEISU
on paljon muuta kuin seksiä, josta on tullut aikamme vitsaus
kun siitä on tehty KAUPPATAVARAA ! !
Kristiina esimerkkinäkö hän- jakolasku
Ei seksi mikään vitsaus ole kun *pitää housut jalaas ja Jeesuksen miäles*. Oma nuppi siis määrää tekemiset.
Herää kysymys millä tavalla ap on esimerkkinä kauppatavarasta? jakolasku kirjoitti:
Ei seksi mikään vitsaus ole kun *pitää housut jalaas ja Jeesuksen miäles*. Oma nuppi siis määrää tekemiset.
Herää kysymys millä tavalla ap on esimerkkinä kauppatavarasta?Herää kysymys millä tavalla ap on esimerkkinä kauppatavarasta?
Samaa jäin itsekkin ihmettelemään ja oli pakko lukea uudestaan, että mitä oikein kirjoitin? No, olihan siellä "kun asuu yksin".
Tämä ei kohdallani pidä ihan paikkaansa, koska olen edelleen avioliitossa saman miehen kanssa, ollut jo yli 50 vuotta.
Lähinnä tarkoitukseni oli saada keskustelua siitä, väheneekö kyky ja taito, lähinnä halu keskustella toisten ihmisten kanssa? Itse ainakin olen huomannut, että en halua lähteä mihinkään, kuin pakollisiin (kauppa ja lapsenlapset) menoihin ja naapureillekin sanon vain tervehdyksen.
Nuorempana jaksoin olla kiinnostunut melkein kaikesta, paitsi en pujehduksesta:)) Hesarin luin tarkkaan ja koska mies ei ollut aina paikalla ja eikä halunnut kuunnella mielipiteitäni, niin kirjoitin ne lehden laitaan.
Se tässä harmillista onkin, kun ajatuksiin tulee aina ne vanhat muistot ja eilistä tuskin muistan, joten päivätkin on välillä hakusessa. Siskoni kanssa soitellessa muistelemme niitä menneitä ja melkein aina tulee erimielisyys, kun hän ei muista asioita, jotka minä muistan päivänselväsi!:))))
ps. siis, minulle ei mitään tanssi kutsuja, eikä pikapanoja.- yxmuari
Ehkä vanhemmille pariskunnille käy niin, että toisen seura riittää. Yksin on jollain lailla otettava kontaktia muihin, jos haluaa vaikka jutella.Ja kovin erilaisia olemme esim. seksin tarpeen suhteen. Minä hyväksyn sen, että pikkuhiljaa loppu. Läheisyys jää, jos sitä on ollut ennenkin. Tyhjyys ehkä, jos suhde on seksin varassa.
- erakoitunut.mies
yxmuari kirjoitti:
Ehkä vanhemmille pariskunnille käy niin, että toisen seura riittää. Yksin on jollain lailla otettava kontaktia muihin, jos haluaa vaikka jutella.Ja kovin erilaisia olemme esim. seksin tarpeen suhteen. Minä hyväksyn sen, että pikkuhiljaa loppu. Läheisyys jää, jos sitä on ollut ennenkin. Tyhjyys ehkä, jos suhde on seksin varassa.
Ainakin toistaiseksi riittää kunhan saa vaan olla asunnossaan vapaana. Palvelutaloasuminen lukittujen ovien sisällä tuntisin oloni jotenkin kahlituksi.
Tietenkin sopeutuisin siihenkin koska vaihtoehdot ovat siinä vaiheessa rajalliset. Olen niitä toivottavasti harvoja miehiä, jotka ovat seurassakin yksin. On kuulemma sellaisia naisiakin olemassa, ihan hiljan tämän kuulin.
Yritin asua kerrostalossa. Tunsin oloni lokerokansalaiseksi. Tuli jopa sydämen rytmihäiriö. Se riitti. Muutin kaupungin laidalle hankkimaani pientaloon. - yksullamirjami
erakoitunut.mies kirjoitti:
Ainakin toistaiseksi riittää kunhan saa vaan olla asunnossaan vapaana. Palvelutaloasuminen lukittujen ovien sisällä tuntisin oloni jotenkin kahlituksi.
Tietenkin sopeutuisin siihenkin koska vaihtoehdot ovat siinä vaiheessa rajalliset. Olen niitä toivottavasti harvoja miehiä, jotka ovat seurassakin yksin. On kuulemma sellaisia naisiakin olemassa, ihan hiljan tämän kuulin.
Yritin asua kerrostalossa. Tunsin oloni lokerokansalaiseksi. Tuli jopa sydämen rytmihäiriö. Se riitti. Muutin kaupungin laidalle hankkimaani pientaloon.On aikanen herätys ja mitäs tässä muutakaan kun katsomaan onko muita aamuvirkkuja --ja onhan täälä jo keritty -- nyt onkin aamukahvee valmis -- Hyvää päivänjatkoo kaikille .
- jakolasku
erakoitunut.mies kirjoitti:
Ainakin toistaiseksi riittää kunhan saa vaan olla asunnossaan vapaana. Palvelutaloasuminen lukittujen ovien sisällä tuntisin oloni jotenkin kahlituksi.
Tietenkin sopeutuisin siihenkin koska vaihtoehdot ovat siinä vaiheessa rajalliset. Olen niitä toivottavasti harvoja miehiä, jotka ovat seurassakin yksin. On kuulemma sellaisia naisiakin olemassa, ihan hiljan tämän kuulin.
Yritin asua kerrostalossa. Tunsin oloni lokerokansalaiseksi. Tuli jopa sydämen rytmihäiriö. Se riitti. Muutin kaupungin laidalle hankkimaani pientaloon.Mielenkiintoinen päätös mennä vielä ikäihmisenä omakotitaloon. Asun senioritalossa vuokralla ja monet on ikionnellisia kun ovat muuttaneet tänne omakotitaloistaan tai kuka mistäkin. Tämä jos mikä on lokeroasumista, pitkät käytävät, asuntoja joka kerroksessa paitsi ensimmäisessä yhdeksän. Ja ihmiset on yksin aivan kuten ennenkin varsinkin jos asuvat yksiössä. Suomalainen ei toista häiritse vaikka seinän takana asuisi.
- erakoitunut.mies
jakolasku kirjoitti:
Mielenkiintoinen päätös mennä vielä ikäihmisenä omakotitaloon. Asun senioritalossa vuokralla ja monet on ikionnellisia kun ovat muuttaneet tänne omakotitaloistaan tai kuka mistäkin. Tämä jos mikä on lokeroasumista, pitkät käytävät, asuntoja joka kerroksessa paitsi ensimmäisessä yhdeksän. Ja ihmiset on yksin aivan kuten ennenkin varsinkin jos asuvat yksiössä. Suomalainen ei toista häiritse vaikka seinän takana asuisi.
Muuttaessaan pientaloon mies oli 48v. Oli tehnyt elämässään paljon töitä. Sille jouten ololo oli samaa kuin ikävystyminen tai henkinen luhistuminen.
Taloon se muutti samantyyppisen kainaloisen kanasensa kanssa. Yhteiselo päättyi puolison sairastumiseen ja poismenoon. Se oli kova paikka miehelle.
Tuo mies olen minä.
Eilen se tunsi itsensä huonokuntoiseksi, kuin flunssa olisi ollut nousemassa päälle. Lääkitsi itseään kun paleli sisälläkin. Meni nukkumaan huonon olonsa pois.
Ei sitä haittaa että sen unirytmiin tuli ryppy nyt kun se yöllä valvoo.
Syö silloin kun on nälkä juo kun janottaa, mut niin kai kaikki muutkin. Pahinta sen mielestä on se kun pitää olla seurassa vaikka ei tahtoisi olla paikalla.
Kuin kaupungin poika lappareiden mielestä, lähti isänsä hautajaisista, kävelemään.
- Väsyttävät
Joillakin piiri iän mukana pienenee yhä suppeammaksi. Kun muisti alkaa pettää, jää mieleen ruoka ja seksi. Niistä puhuminen on kaikille tuttua.
Toisille lisäksi viina. Ei ole sellaista asiaa, ettei siihen viinaa, olutta. humalaa, kaljottelua voisi ympätä mukaan.- makkarasukka
Voi kauhistuksen kanahäkki! Tähänkö on tultu. Luin juuri netistä miten kuntosalilla tyttöset olivat pilkanneet jo parhaat nuoruusvuodet taaksejättänyttä naiskuntoilijaa. Onneksi tarmokas rouva oli laittanut Fitness-tytöt puheista järjestykseen. Naurunalaiseksi joutunut rouva kiitteli rohkeaa asiaan puuttumista.
Samaa ivailua jotkut ovat kokeneet uimahalleissa. Ivailun ja pilkan kohteeksi joutuminen ei ole kenestäkään kivaa. Toiseksi miksi uimahallien ja kuntosalien valvojat eivät ota kantaa tällaiseen kielenkäyttöön. Jos ei ole mahiksia päin kasvoja sanoa, voidaan myös laittaa näkyvä ilmoitus saleihin.
Kuntoilu kuuluu kaikille, ikä-. ja painorajoitusta ei ole..
Onko moinen käytös ikärasismia henkilökohtaisuuksiin puuttumista. Ainakin huonoa käytöstä se on! - jakolasku
makkarasukka kirjoitti:
Voi kauhistuksen kanahäkki! Tähänkö on tultu. Luin juuri netistä miten kuntosalilla tyttöset olivat pilkanneet jo parhaat nuoruusvuodet taaksejättänyttä naiskuntoilijaa. Onneksi tarmokas rouva oli laittanut Fitness-tytöt puheista järjestykseen. Naurunalaiseksi joutunut rouva kiitteli rohkeaa asiaan puuttumista.
Samaa ivailua jotkut ovat kokeneet uimahalleissa. Ivailun ja pilkan kohteeksi joutuminen ei ole kenestäkään kivaa. Toiseksi miksi uimahallien ja kuntosalien valvojat eivät ota kantaa tällaiseen kielenkäyttöön. Jos ei ole mahiksia päin kasvoja sanoa, voidaan myös laittaa näkyvä ilmoitus saleihin.
Kuntoilu kuuluu kaikille, ikä-. ja painorajoitusta ei ole..
Onko moinen käytös ikärasismia henkilökohtaisuuksiin puuttumista. Ainakin huonoa käytöstä se on!Minkähänlaisia läskisäkkejä nämä naurajat itse mahtavat olla kun aika kuluu? Ei ikinä tiedä mitä edessä odottaa, menneen jo tietääkin kun se on eletty.
- kat.leija
Ei näin hyvää ketjua kannata nurkan taakse piilottaa.
- huvittavaa
mentori-x ym.ym nostelee puolestaan omat aloituksensa parin minuutin välein muitten palstalaisten aloitusten päälle parilla kolmella sanalla.
Tuota voi kyllä hyvällä syyllä palstahäiriköinniksi kutsua.
Esimerkkinä tuosta toiminnasta:
kaikki em.henkilön aloituksista.
25.1.2016 13:11
Höpisijät jatkaa
25.1.2016 13:13
Millaurjami swerige
25.1.2016 13:15
Painu ruotsiin
25.1.2016 13:17
Reenanperällä soi
25.1.2016 13:19
Tukkimiehen täit
25.1.2016 13:28 (tähän menikin 8 min)
SYNTIINLANKEEMUKSEN JÄLKEEN
on juuri alkanut elokuva v. 1953 eli ennen meidän telkkariamme,
joka tuli vasta 1956 vaiheilla.
jatkuu tälläkin hetkellä..Nimim. "huvittavaa", etkö huomaa, että sekin on yksinäisyyden osoitus. Toivotaan, että joku vastaisi.
Lapsissakin huomaa, että joukossa saattaa olla yksi ainainen pälättäjä ja kiusantekijä, joka vain niillä touhuillaan saa muiden huomion. Syrjityille kehittyy erilaisia menetelmiä joukkoon pääsemiseksi.
- noinkin_voi_päästä_käymä
Joku voi joutua yksinäisyyteen, jos menettelee tavalla, josta varoitetaan alempana mainitussa artikkelissa:
http://www.mtv.fi/lifestyle/tunteet/artikkeli/seksikolumni-jos-et-anna-miehellesi-joku-toinen-antaa/5177270- hämeen-hiras
Neuvoja satelee eri suunnista ja aiheista. Edellä on nyt lifestylea.
Kristiina on pannut paljon likoon aloittamalla laajaa kiinnostusta herättävän ketjun, jossa on ajankohtaisuutta, asiallisuutta ja syvällisyyttä nimenomaan 70 -ikäisen näkökulmasta. - Väsyttävät
Ketjun tarkoitus on keskustella yksinäisyydestä, joka syntyy usein esim. puolison kuoleman jälkeen. Yksin asuvalla ei ole "noinkin-voi-päästä-käymään":ille tuttua ongelmaa.
Mutta kuten sanottu. iän mukana vain perusasiat jäävät. Kenelle mikäkin.
- jakolasku
Oli pakko lukea aloitus uudelleen ja missään kohtaa siinä ei sivuttu seksiä vaan puhe oli yksinäisyydestä kun jälkipolvi lentää maailmalle jne. Miten vanhemman yksinäisen ihmisen elämän voikaan täyttää runsas seksi päivin ja öisinkin niinkö juttu onkin? Luulen että kumppanuus vanhempana on tärkeää sekä hellyys.
jakolasku
Täällä on paljon mielenkiintoisia mielipiteitä ja edelleen ihmettelen, mistä tuo seksi usein joutuu etusijalle?
"kumppanuus vanhempana on tärkeää sekä hellyys" . Älä sinä jakolasku luule, tai luule vain, koska näin minäkin luulen ja omalta kohdaltani tiedän. Pahinta on vieraat vanhat miehet, jotka luulevat, että kaikki mummelit on juuri sen tarpeessa tai jopa puutteessa.
Todellakaan en tätä aihetta aloituksellani tarkoittanut.- 21--11
Kumppanuus on epäilemättä vanhuusiässäkin tärkeää. Sehän ei edellytä avioliittoa.
- jakolasku
Kristiina23 kirjoitti:
jakolasku
Täällä on paljon mielenkiintoisia mielipiteitä ja edelleen ihmettelen, mistä tuo seksi usein joutuu etusijalle?
"kumppanuus vanhempana on tärkeää sekä hellyys" . Älä sinä jakolasku luule, tai luule vain, koska näin minäkin luulen ja omalta kohdaltani tiedän. Pahinta on vieraat vanhat miehet, jotka luulevat, että kaikki mummelit on juuri sen tarpeessa tai jopa puutteessa.
Todellakaan en tätä aihetta aloituksellani tarkoittanut.No näin olen käsittänyt kun kerrot. Pysyn visusti sellaisista sedistä erossa joilla on vaan se ja sen kestävyys mielessä.
Edesmennyt koirani (oli neiti) kulki irrallaan mukanani yli 12 vuotta. Juoksuaika oli kerran vuodessa. Ilmoitin koiralleni jo kun se oli nuori että mieskoiria kannattaa varoa koska niistä tulee raskaaksi. Tämä edesmennyt pysyi lähituntumassa eikä koskaan ollut sen juoksuaikana hankaluuksia. Ilmeisesti koirani ei halunnut yksinhuoltajaksi. - punapupu
Lienee koiran omistajakin noudattanut samaa ohjetta..
Yksin oot Sinä ihminen, kaiken keskellä yksin. Tuskaisen yksinäisyyteenkään ei ole lääkettä, kaksinaistuminenkin onongelma.
Olet ihana kohdattava palstalla!
Lämmöllä
Ruuneperi- Ruuneeri
Keskiviikko on vaikein riimiteltävä - Ruuneperi
Tuli eteen juttu hankala
mun riimitouhuilleni.
Kun keskiviikko, tuo katala
sattui osakseni.
Mut mitäs tässä ruinaamaan
vaan runoa näin jatkamaan.
On muiden osa torstaina
Siis heti huomenna. - miksei_olisi_saanut_siit
Tuskinpahan ketjun aloittaja on paljonkaan ollut pahoillaan siitä, että ketjun aihepiiriä vähän ylempänä mainitulla tavalla laajennettiin.
Tämän ansiosta joku saattoi kertoa liikuttavan esimerkin koiransakin siveydestä. - noin_voi_olla_tilanne
Yksinäisimmiksi eivät tunne itseään ne, jotka ovat tottuneet elämään yksin, toisin sanottuna ne, joilla ei ole ollut minkääntasoista elämänkumppania. Ei ole ollut yhteistä kosketuspintaa kenenkään kanssa.
Yksinäisyys on enemmänkin niiden ongelma, jotka ovat eläneet rikasta yhteiselämää kumppanin kanssa, mutta joiden kumppanuudessa on sittemmin tapahtunut ratkaiseva käänne.
Kumppanin elämä on päättynyt, kumppanuus on päättynyt avioeroon tai yksinkertaisesti yhteiselämä on on muuttunut näivettyneeksi ja läheisyys puuttuu siitä; hoidetaan joten kuten yhteistä omaisuutta ja sillä siisti. Yksinäisyys voi olla kumppani jo lapsuudesta asti. Jos on asunut etäällä koulusta ja ilman naapureita, kuten ennen maaseudulla monastikin, niin jää ilman läheistä ystävää jo lapsena. Tai sitten perhe muuttaa usein paikkakuntaa. Myöhemmin jää siihen tunteeseen, että muut ovat keskenään läheisempiä ja itse on aina se kolmas pyörä. Ei ikään kuin osaa ystävystyä.
Moni arka pelästyy jo ensimmäistä pettymystä ja uskoo, ettei ole kyllin hyvä kelvatakseen.
Vanhemmat saattavat vahvistaa tätä tunnetta suojelemalla lastaan liikaa. Saattavat ylpeänä kertoa, että "meitin tyttö se niin viihtyy kotona, ei juuri koskaan missään riennoissa käy. Ei sille nuo luuserit kelpaa." - Tai sitten kuulustelevat nuoren illan perinpohjin ja arvostelevat hänen seuraansa. Nuorelle voi jäädä tunne, että hän ajautuu väärään seuraan.
Karhunpalvelus. Uskoisin, että syrjäytyminen voi alkaa ihan pienistä asioista ja olosuhteista.Joskus voi tuntea itsensä yksinäiseksi suuressakin seurassa
ja joskus ei yksinäisyyttään edes huomaa, esimerkiksi jos on
mieleistä tekemistä. Aika ja yksinäisyys unohtuu kokonaan.
Moni valittaa yksinäisyyden tunnetta esim. suurten juhlapyhien yhteydessä.
Itselläni on päinvastoin. En siedä niitä paineita ja stressiä mitä juhlapyhät ovat elämässäni aiheuttaneet.
Tässä iässä on hyvä nojautua juuri ikäänsä ja puolustautua
sanomalla "ettei jaksa".
Yksinäisyyden tunne saattaa tulla aivan pieninä hetkinä, vaikkapa
luonnon kauneutta ihaillessa, kun haluaisi jakaa näkemäänsä ja
kokemaansa jonkun toisen kanssa. Tai kun on lukenut tai katsonut
jonkun tv-ohjelman ja haluaisi keskustella niistä ajatuksista, mitä
sai, jonkun toisen kanssa.
Makriina mainitsi yksinäisyydestä lapsena. Meidän perhe muutti
monta kertaa ja tuntui aina ikävältä kun piti jättää hyvät kaverit.
Silloin tuntui ettei kehenkään kannattanut kiintyä niin kovasti, kun
kohta piti heidät kuitenkin jättää.
On kuitenkin joitakin ystäviä, joitten kanssa on vieläkin kontaktit
säilytetty, vanhimmat 60 vuoden takaa ja viimeisimmät työkaverit
Suomessa 50 vuoden takaa, joista vielä 4 on elossa ja pidämme yhteyttä.
Nämä nettiyhteydet (jos ne toimivat niinkuin pitää) ovat monelle
ikäihmiselle korvaamattomat, jos liikuntakyky on tehnyt sen ettei
ilman apua enää pääse muihin "rientoihin" mukaan.Nuorella pitää olla kaveri, jonka kanssa menee yhdessä rientoihin. Vanhemmalla iällä voi varsin hyvin käydä teatterissa tai näyttelyissä yksikseen, mutta teini-ikäinen tuntee olonsa orvoksi isommassa joukossa. Kaikilla muilla kuitenkin on se kaveri.
Muistan, kun olin muuttanut kotoa pois kaupunkiin enkä tuntenut juuri ketään. Opiskelukavereilla oli menonsa, mutta minä en kerta kaikkiaan kehdannut sanoa, että olin Vappuna kotona. Se oli ihan hirveä tilanne. Kyllä yksinäisyys silloin iski!
Menin kävelemään Linnanmäelle, ja se oli vielä yksinäisempää.
Eipä tässä iässä haittaisi, vaikka en toistaiseksi ole joutunutkaan yksinäistä Vappua juhlimaan. Se on edessä tänä keväänä.Makriina kirjoitit; "Menin kävelemään Linnanmäelle", josta "pulpahti" oma reissuni Linnanmäelle ja parikin muuta.
Olin juuri päässyt ripille Herttoniemen kirkosta ja ne pakolliset "kirkkokahvit" oli juotu, joten lähdin illalla sinne ja ensimmäisenä Maailmanpyörään! Muistan, kun oksensin heti sieltä päästyäni ja kuten se kuuluisa lause on; "alkoholilla ei ollut asiaan vaikutusta". Mutta yksin olin, niin yksin!:))
Vain yhden kerran (no, oli toinenkin, mutta ei ruoan puutteesta) olen todella katkerasti itkenyt myös koti-ikävää ja yksinäisyyttäni kävellessäni Mannerheimintietä asunnolleni, siihen Messuhallin luokse. Rahaa ei ollut edes ratikka-maksuun ja äidin leipäpaketti ei tullutkaan perjantaina? Kävin silloin Kauppakoulua.
Tuohon Kauppakoulu aikaan liittyi myös toinen muistoni, kun trefailin kotikylän poikaa ja hänen kanssaan mentiin Vappuna Linnanmäelle. Viattomana kutsuin sitten yöllä hänet vuokra-asuntooni juttelemaan, mutta seinän takana asui ilkeä Oululainen rikas leski, jonka asunnossa asuin.
Sieltäkös´tämä korppikotka ilmestyi salamana ja ilmoitti, että tämä ei ole mikään bordelli?? Ulos ja heti! Ystäväni lähti, mutta minulle oli silloin vielä epäselvää, että mitä se "bordelli" oikein tarkoitti?
Onneksi on se hyvä sanonta?, ai niin, mikäs´se olikaan?, jostain tikanpojasta?:))))Jouduitko olemaan nälässä ilman leipäpakettia! Se on kyllä aika koettelemus. Itse muistan saman tapauksen, kun asuinkumppanin kanssa päätimme laihduttaa ja paastota sunnuntain. Ei ruuan murentakaan. Maanantaina työssä olin pyörtymisen partaalla koko aamun ennen lounastaukoa.
Se vapaaehtoinen paastopäivä jäi elämäni ainoaksi. Ja luulen vaan, että kämppäkaverilla oli salakätkö jossakin, koska hän selvisi paastosta paljon paremmin.
Leipäpaketteja sain minäkin koulukaupunkiini, ikävä vain, ettei ollut jääkaappia käytössä, sillä voitakin oli äiti laittanut joskus mukaan.
Kyllä niitä päiviä kouluiässä oli ainakin alussa,
elämäni toista vuosikymmentä aloittaessani,
jolloin nälkä oli vieraana siinä pienessä huoneessa,
jossa piti asua syyskuusta joululomaan saakka yhteen menoon.
Ja koti-ikävä oli usein silloin,
illalla itkin peiton alla, ettei kämppäkaveri kuulisi.
Ei ollut kännyköitä vielä niihin aikoihin,
ja lennättimessä oli kyllä yleisöpuhelin,
mutta se maksoi paljon.
Ylioppilaaksi pääsin 6:ssa vuodessa, olin 18-vuotias,
kun lähetin kotiin sähkösanoman: "Molemmat läpi!"
Kämppäkaverini olin huomioinut myöskin,
vaikka maksu meni sanojen lukumäärän mukaan.
Raha riitti vielä junamatkaan kotiin silloin toukokuun lopussa..
"Juna juoksee jyskyttäin
halki kenttäin vihreäin.
Rentukoita,
kulleroita,
kevään kultavasaroita.
.
Valkoisessa harsossaan
tuomet tanssii syliin.
Pian, pian
joudutaan
kukkivihin kyliin."
(Aaro Hellaakoski)
Pääsin kotiin, pääsin kasvimaalle ja puutarha- sekä heinätöihin kotiin
ja sain mielinmäärin syödä hyvää ruokaa.
Kansakouluaikaisista tutuista ja ystävistä vain yksi oli tullut mukaani kaukana
sijaitsevaan koulukaupunkiin, - nyt sain taas tavata heitä mielin määrin!
Uinnit ja liikunnat jatkuivat taas niinkuin ennenkin!- niinhän_siinä_käy
Kun yksinäisyys vaivaa, niin kannattaa mennä eläkeläisten rientoihin, niin seurakunnissa järjestettäviin tapaamisiin kuin myös harrastuspiireihin liikuntapiireistä tanssiin saakka.
Kyllä niistä seuraa saa. Yrittänyttähän ei laiteta. Reippaasti vain toimiin.
Viimeisen vuoden sisälläkin on niistä saatu seuraa, eikä vain yhden kerran, ihan vällyjen alle saakka.niinhän_siinä_käy
"Viimeisen vuoden sisälläkin on niistä saatu seuraa, eikä vain yhden kerran, ihan vällyjen alle saakka"??
Minä en kaipaa vällyjeni alle ketään, ainakaan sinun laistasi, enkä taatusti lähde mihinkään eläkeläisten rientoihin, saati tansseihin. Heiluttele sinä vain niitä vällyjäsi, koska niistähän olet kehunut aikaisemminkin täällä.
Ihmettelen sitä, kuinka sinulla on aikaa täällä palstalla "roikkua" yökaudet, jos ne vällyt niin kovasti pölisee ja onko aina tarkoitus uusi "peiton heiluttaja" sinne?- voitaeimarga
Kristiina23 kirjoitti:
niinhän_siinä_käy
"Viimeisen vuoden sisälläkin on niistä saatu seuraa, eikä vain yhden kerran, ihan vällyjen alle saakka"??
Minä en kaipaa vällyjeni alle ketään, ainakaan sinun laistasi, enkä taatusti lähde mihinkään eläkeläisten rientoihin, saati tansseihin. Heiluttele sinä vain niitä vällyjäsi, koska niistähän olet kehunut aikaisemminkin täällä.
Ihmettelen sitä, kuinka sinulla on aikaa täällä palstalla "roikkua" yökaudet, jos ne vällyt niin kovasti pölisee ja onko aina tarkoitus uusi "peiton heiluttaja" sinne?Vaikka en peittoni alle ketään enää halua, suosittelen eläkeläisten rientoja. Itsekin voi vaikuttaa siihen, mitä esim. yhdistyksissä tehdään.
- eipä.mitään.voine
voitaeimarga kirjoitti:
Vaikka en peittoni alle ketään enää halua, suosittelen eläkeläisten rientoja. Itsekin voi vaikuttaa siihen, mitä esim. yhdistyksissä tehdään.
Kukin tavallaan. Hyvä kun Kr. sentään haluaa vielä eläkeläisten rientoja kannattaa.
- niinkin_kyllä_käy
Kristiina23 kirjoitti:
niinhän_siinä_käy
"Viimeisen vuoden sisälläkin on niistä saatu seuraa, eikä vain yhden kerran, ihan vällyjen alle saakka"??
Minä en kaipaa vällyjeni alle ketään, ainakaan sinun laistasi, enkä taatusti lähde mihinkään eläkeläisten rientoihin, saati tansseihin. Heiluttele sinä vain niitä vällyjäsi, koska niistähän olet kehunut aikaisemminkin täällä.
Ihmettelen sitä, kuinka sinulla on aikaa täällä palstalla "roikkua" yökaudet, jos ne vällyt niin kovasti pölisee ja onko aina tarkoitus uusi "peiton heiluttaja" sinne?Kuka täällä muka yökausia kirjoittelee?
- havumetsien_mies_
Eläkeläisten tansseista tapaa ihan mukavaa väkeä. On mukavaa mennä humppaa, jenkkaa ja valssia ja siinä sivussa vaikka rokkiakin.
Käyneeköhän niissä Kristiinakin?Millaiset tanssit nykyisin ovat? Poikamiestyttönä kävin parina talvena tansseissa, mutta alkoi niin tympiä, kun siihen aikaan ei sopinut sanoa "ei" hakijalle. oli tämä kummoinen tahansa. Ja piti pelätä, että joku törppö yrittää "saatille".
Tansseihin kuitenkin mentiin, kun ei muitakaan harrastuksia asuinpaikalla oikein ollut. Sitten oli vielä pikkukaupungissa tarkka syyni siitä, missä riennoissa nuoret kävivät. Kaikilla ei suinkaan ollut lupa mennä työväentalon tansseihin. Mitä naapuritkin olisivat sanoneet! ´Palokuntatalolla sai käydä, vaikka kaikki kävijät olivatkin ihan samoja kuin siellä toisessakin paikassa.
Luokallani oli hyvin musikaalinen poika, joka perusti bändin ja kävi viikonloppuisin soittamassa tansseissa. Rehtorilla oli lupa kieltää, sillä poika oli alaikäinen. Sopimatonta toimintaa!
Tänä päivänä bändejä perustetaan ja tullaan tähdiksi on pikkupoikina, yhtenä esimerkkinä Robin, joka ei vieläkään ole täysi-ikäinen.
Vuosikymmeniä sitten bändin perustaja joutui mitätöimään bändinsä nimen, ja mainoksissa mainittiin vain "viisimiehinen hanuriorkesteri". Rehtori ei tansseissa käynyt, eikä kukaan hänelle vasikoinut.- muistot-vain-jäljellä
" havumetsien-mies "
uteliaana mietin, jaksaako havu.mies. todella humppaa, jenkkaan, rokkia,
huh huh,
jos niin sinulla täytyy olla hyvä kunto,
meikä ei jaksais kuin hitaita, valssikin pitäisi tanssia hitaana,
- nimittäin,
sydän pistää hanttiin,
haluaako kukaan vanhempi herra tansia hitaita mummeleitten kaa,
viimeksi olen käyny yleisissä tanseissa jotain yli kaksikymmentä vuotta sitten,
tiedän olevani hyvä tansimaan kevyt kuin keiju, moni on kyselly olenko käyny jonkun tansikoulun, kehuja keveydestä hyvästä tanssitaidosta sain aikoinaan paljon,
viuhka oli myös sen mukaista silloin,
joku pyysi jopa osallistumaan kilpatanseihin partneriksi,
nooooohhhh, siitä on kulunu aikaa ja sydän on tehny tepposen,
suksi ei enää luista,
vain hitaat voisi tulla kysymykseen,
nauttisin suuresti vielä nuoruuden muistoista,
varsinki nyt kun puoliso on muutama vuosi sitten poistunu luotani taivaan kotiin, - seinäkielo
Onhan minuakin pyydetty partneriksi kilpatansseihin, mutta ei ole minun juttuni. Multa kyllä sujuu polkka ja jenkka, kunto riittää. Polkan tanssittajia on harvassa. En voi kyllä pröystäillä sillä, että erittäin suosittu olen ollut, tarpeeksi kylläkin. Totuus on, että sekahaulla pääsen lattialle, jos itse haen. Sekään ei useimmiten ole mun juttuni. Teen suosiolla muuta.
- havumetsien_mies_
Sama havainto kuin seinäkielolla: polkan tanssijoita on harvassa. On kuitenkin sanottava, ettei moni nykynainen rohkene lähteä jenkkaankaan mukaan.
Jos naisten hakuvuorolla taas joku nainen haluaa jenkka- tai polkkakumppania, niin ei se meikäläistä ainakaan ensiksi tule hakemaan, useimmiten ei tule ollenkaan.
- tööttt
Pahinta - samalla myös parasta että on joskus aikaa omalle itselle
- kohdata omat tunteet, pelot ja uhatkin - se tuntuu ihan samalta kuin kattelis karhua
silmästä silmään joskus - olematta karhu.
No ei sit mitään hirveää älyllisyyttä tämäkään miete osoita - helpompaa olis varmaan olla pieni karhukainen tai maanmatonen. - koettuonsekin
Koskaan en ole ollut niin yksin kuin nuorena keskellä Helsinkiä, pienessä alivuokralaisasunnossa juhannuksena.
- noinkin.voi.sattua.eikä
Usein kuvitellaan, että yksinelävä ihminen on erityisen yksinäinen, mutta aina asia ei ole niin.
Ajatellaanpa vanhuusiässä olevaa ihmistä, jossa tunteet toista kohtaan ovat heikentyneet ja puoliso tuntee vastenmielisyyttä (puolisoiden keskeiseen) intiimielämään, jolloin henkinen etäisyys kasvaa.
Kaipaisi korvaavia ihmissuhteita, mutta puoliso on niille esteenä. On kuin vanhassa tarinassa koira heinäkasan päällä: itse ei syö heiniä, mutta ei päästä muita syömään. - mikseipä-kirjoittaisi
Ketjun aloittajallekin on kertynyt ikävuosia, mikä osin selittänee näkökantoja.
Kyseisestä nikistä voi tarkkaavainen lukija nimittäin päätellä, että siinä ollaan jo kolme vuotta sitten ylitetty yhdeksänkympin raja.
Ei hassumpaa!Tarkenna kantojasi, siis olettamuksiasi, koska 23 on minun syntymäpäivä, ei vuosiluvun loppuosa. D
Minä en koskaan saavuta tuota maagista 90 ikää, johtuen elintavoistani. En siis laihduta ja poltan tupakkaa! D
Hyvää päivänjatkoja kaikille kirjoittajille. Selitellään lisää olettamuksia, miksi ikääntyessään tuntee olonsa yksinäiseksi?.
- nyt-ylös-ulos-ja-lenkill
Alotus ei oivalla elämän vääjäämätöntä lakia,
on luonnollista kun ihminen vanhenee häneltä karsiutuu paljon monelaisia elintoimintoja pikkuhiljaa pois,
niihin kuuluu myös aivotominnan supistuminen eri sektoreilla,
väitetään, vanhuus ei ole sairaus,
mutta on se jokatapauksessa jonkilaista kuihtumista supistumista kaikilta elämän osilta,
lopulta ihminen on yksin oman suppean sielunsa kanssa,
se on luonnonlaki, tietenki sitä vastaan voi taistella, mutta aina vanhalle käy huonosti,
-
" yksin oot sinä ihminen, yksin keskellä kaiken, yksin tänne sinä syntynyt oot
ja yksin pois lähtevä oot "
-
olen jotensakki tyytyväinen yksin elämiseen,
minulla on puhelimen päässä erinäisiä ystäviä,
joita kuitenkaa en jaksa mennä henkilökohtaisesti tapaamaan,
mutta jotensakki niitten olemassa olo tuo tunteen etten ole yksin,
tai en tunne yksinäisyyttä,
on mukava käydä harrastuksissaan( jossa on aina paljon ihmisiä ) yksin oman aikataulunsa mukaan ei ole kenestäkään riippuvainen,
tuntisin sitoutumista ulkopuoliseen ystävään kiusaksi, yksin ilman sitoutumista muihin on elämä hyvin,
mutta sekin on hyvä kun on ihmisiä joihin voi ottaa yhteyttä silloin kun se itsestä tuntuu tarpeeliselta,
kaikki tämä vuodastus jotuu vanhuudesta,
olen kyllästyny pitkään elämään,
puoliso nukkuu jo nurmenalla,
usein ajattelen miksi en ole jo itsekki pois päässä,
miksi jumala pitää minua vielä täällä,
ketä varten olen vielä täällä, kun itse en sitä enää tajua,
kaikesta huolimatta teille toivotan elämän halua,- rixraxrex
Yksinelossa on tosiaan myös hyvät puolensa. Mulla kaksi puolisoa nukkuu ikiunta, mutta itselläni ei ole vielä kaipuuta sinne. Eilen palasin lapsenlasten parista kotoiseen yksinoloon ja tänään olen nautiskellut mm. saunomisesta. Lataan akkuja viikonloppua varten, silloin pienokaiset vanhempineen tulevat luokseni. Sitä ennen on mm. tehtävä yksi veroilmoitus ja käytettävä auto korjattavana. Arkivelvollisuudet pitävät elämässä kiinni.
Alotus ei oivalla elämän vääjäämätöntä lakia,??
Vai niin, vai niin, sanoisin kuin lapsenlapseni vuosia sitten, kun luin hänelle "madonluvut", että nyt pysyt kotona, peset hampulit ja menet nukkumaan! Hän olisi halunnut mennä naapuriin vanhempiensa luokse, jossa oli "aikuisten" illlanvietto.
Todella hienoa, että sinä sentään oivallat ja tiedät, kuinka tästä "elämästä selviää hengissä"?D- olen-kait-tympiä-vanha-
Kristiina23 kirjoitti:
Alotus ei oivalla elämän vääjäämätöntä lakia,??
Vai niin, vai niin, sanoisin kuin lapsenlapseni vuosia sitten, kun luin hänelle "madonluvut", että nyt pysyt kotona, peset hampulit ja menet nukkumaan! Hän olisi halunnut mennä naapuriin vanhempiensa luokse, jossa oli "aikuisten" illlanvietto.
Todella hienoa, että sinä sentään oivallat ja tiedät, kuinka tästä "elämästä selviää hengissä"?Dvanha ihminen,,,,,
-------------
"Elämästä EI selvitä hengissä ",
vanha sanonta,
toisin kuin sinä luulet, elämästä selvitään hengissä, hym, ei selvitä,
kuolema korjaa meidät,
mua ei enää elämä kiinnosta,
olen väsyny,
siksi en kaipaa ketään,
en jaksais alkaa kaveraamaan kenekää kanssa,
( tai mistä senki tietää etukäteen mä en tiedä )
tai ainaki luulen niin,
pakko on elää ku ei kuolekkaa,
mulla on varmasti yhtä tylsää kuin sullaki, vaan toisesta syystä,
mä olen kyllästyny elämän vajaatoimintaan,
sinä vielä kaipaa elämältä jotain,
ilmeiseti kaveria,
mullekki kaveri kelpaisi jos se ei kävisi rasitteeksi,
ku mä en jaksais antaa enää mitään,
mä ottaisin vain vastaan kaikkea hyvää, passaamista ja mukavaa oloa,
yleensä yksipuolinen antaminen lopulta tympii
ja kuitenki kavari lähtis lätkimään,
joten ku en jaksa antaa ei saakkaa mitään,
-
--- en yhtää vähättele sinun kaipuutasi, päinvastoin toivon että löydät kaipaamasi vielä elämäsi tiellä,
---
tietenki minäki iloisesti yllättyisin jos elämä toisi vielä jotain elämisen arvoista loppuelämän päiviini,
--
huomaa,,
en mä ole noin reipas, kuin tuosta nimimerkkistä luulis,
" nyt ylös ulos ja lenkill"
teen oikeesti kuolemaa,
tai ainaki jokapäivä ajattelen että kuolis pois, miksi mä vielä olen täällä,,,
--
kaikesta huolimatta raahaudun ulos päivittäin,
olen vielä liikuntakykyinen,
välliin käyn sauvakävelyllä, välliin uimassa hallilla,
haaveena olisi vielä alkaa käydä kuntosalilla, saisi hieman lihasvoimaa kohennettua, ettei jäisi sängynphjalle liian aikaisin,
--
muuten,,,, kristiina23
oletko sinä hyvinki reipas, kuinka voit, oletko hyväkuntoinen,
ilmeisesti olet, koska sinulla on vielä paljon haaveita ja unelmia,,,
---
kirjoitellaan,,,,,,
- tiijähäntäsitte
no nythän on todettu et pieni liikapaino on vaan hyväksi vanhana ja luin jutun yli satavuotiaasta, joka juo joka päivä olutta kolme annosta..
- enainayksin
Kauansitten meitä oli perheessä 4 lapset muuttivat olimme kaksin, 2007 poistui hän sinne valoon mutta voi vierailla. Hän on tavallaan näyttänyt asioita siksi en viikkoa yksin.
- noinhan_voi_elämästä_nau
Kuten Kr. on enemmän tai vähemmän selkeästi todennut, häntä eivät kiinnosta miehet, tanssi, laihduttaminen, tupakanpolton lopettaminen eikä satavuotiaaksi eläminen..
Ei kannatakaan ottaa turhia huolia.Ei kannatakaan ottaa turhia huolia. Oi, niin oikeassa olet.
Ei niin, mutta nyt autoni teki stopin, ei starttaa, ei? Siellä saa lumipenkassa odottaa kevättä, kunnes lumet sulaa ja tässä mietin, kuinka sen akun irroitan ja hankin uuden akun?
Voi olla, että syy ei ole pelkästä akusta? No, mistäs sitten? Hiivatti, että täytyy naisihmisen olla niin tietämätön, kun mieheni tietäisi asian heti, mutta kun asuu Espoossa ja minä olen täällä "hornanperseessä", enkä halua hänen apuunsa turvautua.
Kiitettävästi olen saanut myös ohjeita, mene tanssimaan? Miksi? Miksi menisin yksin sinne, jos mieheni ei ole mukana? Sitä´paitsi olen huomannut, että ikäiseni ihmiset jaarittelevat niitä samoja juttujaan, kuten täälläkin huomataan, että silloin "aatamin aikaan", kun eräs oli seriffi ja sitä rataa....Luoja varjelkoon, jos tuollainen tulisi hakemaan tanssiin?- ettämutta
Tässä taannoin autoni ei startannut ja oletin akun olevan loppu. Monen seikkailun jälkeen selvisi, että vika olikin polttoainepumpussa. Mieheni hoiteli nuo asiat hyvin - viimeksi yli 10 v sitten. Käytän luottohuoltamoita. Tansseissa ei käy siksikään, että olen kranttu kavaljeerien suhteen, vaikka heitä ei rivissä seisokaan edessäni.
- soita-hinauspalveluun-
Kristiina23 kirjoitti:
Ei kannatakaan ottaa turhia huolia. Oi, niin oikeassa olet.
Ei niin, mutta nyt autoni teki stopin, ei starttaa, ei? Siellä saa lumipenkassa odottaa kevättä, kunnes lumet sulaa ja tässä mietin, kuinka sen akun irroitan ja hankin uuden akun?
Voi olla, että syy ei ole pelkästä akusta? No, mistäs sitten? Hiivatti, että täytyy naisihmisen olla niin tietämätön, kun mieheni tietäisi asian heti, mutta kun asuu Espoossa ja minä olen täällä "hornanperseessä", enkä halua hänen apuunsa turvautua.
Kiitettävästi olen saanut myös ohjeita, mene tanssimaan? Miksi? Miksi menisin yksin sinne, jos mieheni ei ole mukana? Sitä´paitsi olen huomannut, että ikäiseni ihmiset jaarittelevat niitä samoja juttujaan, kuten täälläkin huomataan, että silloin "aatamin aikaan", kun eräs oli seriffi ja sitä rataa....Luoja varjelkoon, jos tuollainen tulisi hakemaan tanssiin?haloooo kristiina,,,,,
hinaus-palvelu auttaa sinua jos autosi on jumissa lumihangessa,
soitat lähimpään hinauspalveluun sieltä tulee apu,
niin sain minäki aikoinaan apua kun auto ei lähteny käyntiin,
hinauspalvelu tuli antamaan virtaa ,
pääsin senverran likkeelle että pääsin ostamaan liikkeestä uuden akun autoon, Kristiina23 kirjoitti:
Ei kannatakaan ottaa turhia huolia. Oi, niin oikeassa olet.
Ei niin, mutta nyt autoni teki stopin, ei starttaa, ei? Siellä saa lumipenkassa odottaa kevättä, kunnes lumet sulaa ja tässä mietin, kuinka sen akun irroitan ja hankin uuden akun?
Voi olla, että syy ei ole pelkästä akusta? No, mistäs sitten? Hiivatti, että täytyy naisihmisen olla niin tietämätön, kun mieheni tietäisi asian heti, mutta kun asuu Espoossa ja minä olen täällä "hornanperseessä", enkä halua hänen apuunsa turvautua.
Kiitettävästi olen saanut myös ohjeita, mene tanssimaan? Miksi? Miksi menisin yksin sinne, jos mieheni ei ole mukana? Sitä´paitsi olen huomannut, että ikäiseni ihmiset jaarittelevat niitä samoja juttujaan, kuten täälläkin huomataan, että silloin "aatamin aikaan", kun eräs oli seriffi ja sitä rataa....Luoja varjelkoon, jos tuollainen tulisi hakemaan tanssiin?Jätit manitsematta, mikä olisi se kauheus, joka syntyisi siitä, että yrittäisin hakea sinua tanssiin?
ruunemanni kirjoitti:
Jätit manitsematta, mikä olisi se kauheus, joka syntyisi siitä, että yrittäisin hakea sinua tanssiin?
mikä olisi se kauheus?
Ruunemanni. Se olisi se kauheus, koska tulisit kotiini kutsumatta, sillä minä en käy tansseissa.soita-hinauspalveluun- kirjoitti:
haloooo kristiina,,,,,
hinaus-palvelu auttaa sinua jos autosi on jumissa lumihangessa,
soitat lähimpään hinauspalveluun sieltä tulee apu,
niin sain minäki aikoinaan apua kun auto ei lähteny käyntiin,
hinauspalvelu tuli antamaan virtaa ,
pääsin senverran likkeelle että pääsin ostamaan liikkeestä uuden akun autoon,hinaus-palvelu auttaa
Kiitos vinkistä, mutta ehdin jo soittaa vävylleni, joka vie akkuni heille lataukseen. Sitten otan lumilapion pikku kätösiini ja siirrän lumia hieman syrjemmälle, kuten olen tehnyt aikaisemminkin.ruunemanni kirjoitti:
Jätit manitsematta, mikä olisi se kauheus, joka syntyisi siitä, että yrittäisin hakea sinua tanssiin?
"minä en käy tansseissa". kirjoitin, mutta kuinka itse ajattelit tämän asian? Mistä hakisit minut?
Koska tiedän Sinut kirjoittajana yhtä kauan,. kuin tämän meidän "moninikki", niin olen tietoinen myös kertomuksistasi, että olet sairastanut polion ja olet vammainen.
Halusitko nyt kokeilla minua, lähtisinkö tanssiin vammaisen kanssa?
Jotenkin tuo kuitenkin tuntuu Sinulta itsetunnon kohentamiselta ja jotenkin oudolta tuo pyyntö, johon en voi vastata.
Tai voin. En lähtisi "tuikituntemattoman " kanssa, mikäli hän on vammainen, koska hän voi kuvitella itsensä hyvinkin vetoavaksi, jopa hurmuriksija aiheuttaa ongelmia?
Onhan tämä jo näissä keskusteluissa todettu, kuinka Sinä, entinen "seriffi" terrorisoit palstaa ja kävitte tämän moninikin kanssa (käytte edelleen) kiivasta taistelua naisista?
Minä en halua osallistua kinasteluunne, vaikka palstoilla olin silloinkin ja missään tapauksessa en tansiin lähde tuollaisten "jääräpään" kanssa.
Aloitin aiheesta, kuinka kukin tuntee yksinäisyyden ja upeita kirjoituksia tänne on tullutkin. Tuli myös aiheita, jopa autoista, koska itse sen toin ilmi oman autoni ongelmista, mutta ohjeet oli minullekin oudot; "tilaa hinauspalvelu"?
Onneksi en ollut niin avuton, vaan lapioin lumet itse autosta, että saan konepellin auki, tarkastaakseni, saanko akun irti itse?
Sitä ennen kuitenkin starttasin autoa ja lähti, kuin enkeli?
Jaa, että hinauspalvelu, kun auto ei käynnisty? Eiköhän kaikki tukeudu lähiomaisiin tai muihin tuttaviin?- hyvähinaus
Eipä esim. minulla ole enää lähiomaisia, jotka voisivat auttaa. Onneksi esim. täältä saa ammattiapua. Hinauspalvelu on ihan hyvä juttu, melko paljon olen tarvinnut. Vakuutus on korvannut- ja auto ollut niin kiltti, että ongelmia on tullut Helsingissä, Turussa tai kotinurkilla. Apua on saanut läheltä.
- eiyksinäisyyttä
Yksinäisyydestä, ehkä olen kirjoittanut aikaisemmin, täytyy ottaa yhteyttä tai käydä tansseissa.
Tanssi on varmin tapa jos jalat siinä kunnossa.
Kun alussa on keskustelun aihe täytyisi pysyä aiheessa.
Kyllä aika ottaa vastaan yksinäisyyden, aika on hoitolaitokset tai hoitajat ja ajalla tulee kuolema joka voi olla tuskallinen morfiinilla sitä tuskin itse tuntee......- kukaaneiyksin
TV:ssä sanoivat että Suomessa joka toinen vanhus tekee itsemurhan tätä en Usko, jos niin ei ole sanoja...
- äläuskokaan
kukaaneiyksin kirjoitti:
TV:ssä sanoivat että Suomessa joka toinen vanhus tekee itsemurhan tätä en Usko, jos niin ei ole sanoja...
Tyyppi on sen verran kaljahöyryssä ettei tajua kuulemaansa. Uutisessa joka toinen PÄIVÄ tapahtuu vanhuksen itsemurha. Ei siis joka toinen vanhus.
Kyllä tuo viikonloppukännääminen näkyy viesteissäkin selvästi. Järki on jäässä ja potta päässä.
- jakolasku
En usko minäkään, en ole koskaan kuullut lähipiirissäni kenenkään vanhemman henkilön tehneen itsaria. Kenen etua nämä kummat jutut palvelee?
- amen.m.uys
Näin on tosi! TV ja Suomi on nollia, kansa uskoo kuin jumalaa ex Kekkonen suuren tappajan Kaveri---Suomi apina on Aina nolla oli aika mikä tahansa.
On onni Suomi on pois.
Kaikessa totuus! - 3....11
amen.m.uys kirjoitti:
Näin on tosi! TV ja Suomi on nollia, kansa uskoo kuin jumalaa ex Kekkonen suuren tappajan Kaveri---Suomi apina on Aina nolla oli aika mikä tahansa.
On onni Suomi on pois.
Kaikessa totuus!On havainnollinen esimerkki siitä, mihin yksinäisyys voi johtaa.
Tuolla kirjoituksen tasolla ei oikein saa keskustelukumppania täältäkään.
Monelle tarjoutuu mahdollisuus pyrkiä lopultakin eroon yksinäisyydestä toimimalla rohkeasti ja ennakkoluulottomasti ylihuomenna maanantaina, joka on karkauspäivä.
- tuletko-tansimaan
havumetsien.mies
hymyilyttää,,, oletko vapaa,,,
https://www.youtube.com/watch?v=lWmlSVyfTvs - hämeen.hiras
Upea on tuo Kalevi Korven ääni ja kaiken lisäksi tuossa laulaja vielä aitona esiintymässä.
Hänen ääntään kuultiin ja tietysti kuullaan vieläkin taltioituna hyvin erilaisilla laulumusiikin aloilla, viihdemusiikista kirkollisiin lauluihin, joululauluihin ja operettiin.
Esiintyi aikoinaan Dallapén solistina, mutta taisi hänellä olla omakin yhtyeensä.Taisi toimia myös laulunopettajana.
Ketjusta on poistettu 2 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
- 803389
Hakkarainen: persut Venäjän ja Pohjois-Korean tiellä
Hakkarainen entisenä persujen kärkipoliitikkona tietää, mitä puhuu. https://www.is.fi/politiikka/art-2000010422614.html2001992Ilouutinen! Anniina Valtonen heitti jymy-yllätyksen - Tämä ei jätä kylmäksi!
Ohhoh, tämäpä ylläri! Anniina Valtonen sai puolisonsa kanssa lapsen viime vuoden lopulla. Lue lisää: https://www.suomi2251901Fuengirola.fi: Kohuissa rypenyt Jari Sillanpää, 58, harvinaisessa haastattelussa: "Minä haluan..."
Ex-tangokuningas on kertonut kuulumisiaan Espanjan Aurinkorannikolta. Että ei muuta kuin elämässä etiäpäin, Jari Sillanp271558Ootko muuten vieläkään hiffannut
Että en kuulu sinun maailmaasi? On meissä samaa, ja samaa aaltopituutta oli, mutta tunsin oloni usein hyvin vaivautuneek1661405Miten nyt sanoisin
tämän sinulle. Oletko mielessäni päivittäin, kysyin itseltäni ja vastaus oli, kyllä olet. Yllätyin, päädyin oudoille tei881395- 521109
- 971048
- 55854
- 59840