Pienen pojan "viharikos"?

Voisitko kertoa, missä maissa on erikseem lainsäädäntö ja homoläinsäädäntö?

Pieni poika ei voi tehdä rikosta ennen kuin 15 täytettyään. Ihmisten riidoista ja erimielisyyksistä vain pieni osa on sellaisia, että niihin olisi sovellettava lakia.

Ei ole harvinaista, että vanhemmat ja lapsi on erimieltä.

Tiedän muutamia lapsia, jotka yksinhuoltajaäidin vastustuksesta huolimatta päättivät etsiä omaa isäänsä. Ovatko nämä lapset tehneet viharikoksen ja ketä vastaan?

Kysymys on tosiaan teoreettinen, mutta tekikö tuo pieni poika viharikoksen homoja kohtaan? Monissa maissa on jo laki, jossa kielletään kaikkinainen suora tahikka epäsuora syrjintä homoja kohtaan.

Ainakin Suomessa adoptoitu saa täytettyään 18 vuotta tietää biologiset vanhempansa, jos ne ovat tiedossa. Eikä siinä syyllistytä mihinkään viharikokseen. Aloitus on taas aivan järjetön!

Tämä on meilläkin kohta yhä useammin totta!

Pieni poika ei tee viharikosta. Sinä teet.

Sivistyneissä maissa, on Lailla suojattu oikeus lapsille omiin vanhempiinsa.
Miksi se ei olisi sallittua???

Aloittaja on sekopää. Näin monta typeryyttä muutamalla rivillä on saavutus.
"Pieni poika lesbovanhempiensa vastustuksesta huolimatta päätti alkaa etsimään omaa isäänsä."
Pieni poika on holhouksen alla eikä muutenkaan kovasti asioi virastoissa omin päin.
Ja loppu vielä hullumpaa.

http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1999/19990731
Finlex / Oikeusministeriö ja Edita Publishing
Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään:
1 luku
Yleiset säännökset
1 §
Lain tarkoitus

Lain tarkoituksena on turvata lapsen oikeus turvalliseen kasvuympäristöön, tasapainoiseen ja monipuoliseen kehitykseen sekä erityiseen suojeluun.
2 §
Vastuu lapsen hyvinvoinnista

Lapsen vanhemmilla ja muilla huoltajilla on ensisijainen vastuu lapsen hyvinvoinnista. Lapsen vanhemman ja muun huoltajan tulee turvata lapselle tasapainoinen kehitys ja hyvinvointi siten kuin lapsen huollosta ja tapaamisoikeudesta annetussa laissa (361/1983) säädetään.

Lasten ja perheiden kanssa toimivien viranomaisten on tuettava vanhempia ja huoltajia heidän kasvatustehtävässään ja pyrittävä tarjoamaan perheelle tarpeellista apua riittävän varhain sekä ohjattava lapsi ja perhe tarvittaessa lastensuojelun piiriin.

Lastensuojelun on tuettava vanhempia, huoltajia ja muita lapsen hoidosta ja kasvatuksesta vastaavia henkilöitä lapsen kasvatuksessa ja huolenpidossa järjestämällä tarvittavia palveluja ja tukitoimia. Jäljempänä tässä laissa säädetyin edellytyksin lapsi voidaan sijoittaa kodin ulkopuolelle tai ryhtyä muihin toimenpiteisiin lapsen hoidon ja huollon järjestämiseksi.

--

Mm lapsikaste on nk. perisynti rikos, josta kirkko ja papisto ei ota vastuuta vaan opeillaan asettaa sen rikoksen lasten vanhemille persisynniksi.
ja
kastetun tulee perisynti rikollisuudessa kastattaa jälkeläisensä samaan saatanallisuuden perisyntiin...

Tässä papin tekstissä on neljä törkeää valetta "taivaan isän nimeen" ja Jumalallisuudestaan uskontunnustuksessaan luopumaton löytää useampia...
http://keskustelu.suomi24.fi/node/11977916
"Hei Mirka,
Kaste ilman kirkkoonliittämistä ei ole mahdollista.
Kirkkojärjestyksen mukaan kirkkoonkuuluvien vanhempien on kastatettava lapsensa.
Sallikaa lasten tulla Jeesuksen opetuslapsiksi ja Taivaan Isän lapsiksi kasteen kautta!
t. Maarit-pappi"

http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1999/19990731
Finlex / Oikeusministeriö ja Edita Publishing
Suomen perustuslaki
Katso tekijänoikeudellinen huomautus käyttöehdoissa.

Eduskunnan päätöksen mukaisesti, joka on tehty valtiopäiväjärjestyksen 67 §:ssä määrätyllä tavalla, säädetään:

1 luku
Valtiojärjestyksen perusteet

1 §
Valtiosääntö
Suomi on täysivaltainen tasavalta.
Suomen valtiosääntö on vahvistettu tässä perustuslaissa. Valtiosääntö turvaa ihmisarvon loukkaamattomuuden ja yksilön vapauden ja oikeudet sekä edistää oikeudenmukaisuutta yhteiskunnassa.
Suomi osallistuu kansainväliseen yhteistyöhön rauhan ja ihmisoikeuksien turvaamiseksi sekä yhteiskunnan kehittämiseksi. Suomi on Euroopan unionin jäsen. (4.11.2011/1112)

2 §
Kansanvaltaisuus ja oikeusvaltioperiaate
Valtiovalta Suomessa kuuluu kansalle, jota edustaa valtiopäiville kokoontunut eduskunta.
Kansanvaltaan sisältyy yksilön oikeus osallistua ja vaikuttaa yhteiskunnan ja elinympäristönsä kehittämiseen.
Julkisen vallan käytön tulee perustua lakiin. Kaikessa julkisessa toiminnassa on noudatettava tarkoin lakia.

3 §
Valtiollisten tehtävien jako ja parlamentarismi
Lainsäädäntövaltaa käyttää eduskunta, joka päättää myös valtiontaloudesta.
Hallitusvaltaa käyttävät tasavallan presidentti sekä valtioneuvosto, jonka jäsenten tulee nauttia eduskunnan luottamusta.
Tuomiovaltaa käyttävät riippumattomat tuomioistuimet, ylimpinä tuomioistuimina korkein oikeus ja korkein hallinto-oikeus.

4 §
Valtakunnan alue
Suomen alue on jakamaton. Valtakunnan rajoja ei voida muuttaa ilman eduskunnan suostumusta.

5 §
Suomen kansalaisuus
Suomen kansalaisuus saadaan syntymän ja vanhempien kansalaisuuden perusteella sen mukaan kuin lailla tarkemmin säädetään. Kansalaisuus voidaan myöntää laissa säädetyin edellytyksin myös ilmoituksen tai hakemuksen perusteella.
Suomen kansalaisuudesta voidaan vapauttaa vain laissa säädetyillä perusteilla ja sillä edellytyksellä, että henkilöllä on tai hän saa toisen valtion kansalaisuuden.

2 luku
Perusoikeudet
6 §
Yhdenvertaisuus
Ihmiset ovat yhdenvertaisia lain edessä.
Ketään ei saa ilman hyväksyttävää perustetta asettaa eri asemaan sukupuolen, iän, alkuperän, kielen, uskonnon, vakaumuksen, mielipiteen, terveydentilan, vammaisuuden tai muun henkilöön liittyvän syyn perusteella.

HUOM!
Lapsia on kohdeltava tasa-arvoisesti yksilöinä, ja heidän tulee saada vaikuttaa itseään koskeviin asioihin kehitystään vastaavasti.
Sukupuolten tasa-arvoa edistetään yhteiskunnallisessa toiminnassa sekä työelämässä, erityisesti palkkauksesta ja muista palvelussuhteen ehdoista määrättäessä, sen mukaan kuin lailla tarkemmin säädetään.

7 §
Oikeus elämään sekä henkilökohtaiseen vapauteen ja koskemattomuuteen
Jokaisella on oikeus elämään sekä henkilökohtaiseen vapauteen, koskemattomuuteen ja turvallisuuteen.
Ketään ei saa tuomita kuolemaan, kiduttaa eikä muutoinkaan kohdella ihmisarvoa loukkaavasti.
Henkilökohtaiseen koskemattomuuteen ei saa puuttua eikä vapautta riistää mielivaltaisesti eikä ilman laissa säädettyä perustetta. Rangaistuksen, joka sisältää vapaudenmenetyksen, määrää tuomioistuin. Muun vapaudenmenetyksen laillisuus voidaan saattaa tuomioistuimen tutkittavaksi. Vapautensa menettäneen oikeudet turvataan lailla.