Oliko Hegel vain akateeminen märehtijä?

Ihminen ei ensinnäkään ole rationaalinen eli järkiolento - psykologit ovat todistaneet tämän. Hegelin mukaan ihminen ei tietenkään ole todellinen, koska tämä on epärationaalinen - siis järjetön - ja parhaimmillaankin ihmisen rationaalisuus on rajallinen eli puuttuullinen.

Ihmistä vievät eteenpäin tunteet, jotka perustuvat vietteihin. Järjellisiä ihmisiä, jotka pohjaavat päätöksensä tietoon ja vaistoihin on harvassa. Ja järjellistenkin ihmisten toiminta on vain rajallisesti rationaalista.

Natsit ja kommunistit rakastivat toki Hegelinin tarinointia. Makunsa kullakin.

Kukaan ei voi myöskään kieltää Kim Jong-illin suuruuta.

Tuo hegeliläinen sähkön määritelmä kuvastaa yleisemminkin ns. hengellisen ihmisen käsitystä reaalimaailmasta.

kekek-kekek kirjoitti:

Tuo hegeliläinen sähkön määritelmä kuvastaa yleisemminkin ns. hengellisen ihmisen käsitystä reaalimaailmasta.

Kyllä se kuvaa vain sinun käsitystäsi sähköstä.

Hegelistä olisi ollut ihmiskunnalle enemmän hyötyä, jos joku olisi pakottanut sen talikon varteen lantaa mättämään. Nyt meni Hönö-H:n elämä vähän hukkaan suurta ajattelijaa leikkiessä, vaikka prosessoritehot eivät siihen alkuunkaan riittäneet.

Hyvin sanottu. Eli kannata leikkiä syvähenkistä jos siihen ei ole kapasiteettia.

Oliko tuo oikeasti Hegelin määritelmä sähkölle, vai vain aprillipila? :-O

Hegel kuoli jo 1831. Hegelin eläessä oikeastaan kukaan ei tiennyt sähköstä vielä kovin paljon. Maxwell syntyi 1831 ja esitti sähkömagneettiset yhtälönsä 1864.

Melkoisen runollista tekstiä tuo Hegelin filosofia näyttää kyllä olevan jos lainaus pitää paikkansa. Filosofiassa ja varsinkin tieteessä on aika helppoa olla jälkiviisas ja Hegelin filosofia kannattanee yrittää nähdä siinä 1800-luvun alun kulttuurin ja tieteen viitekehyksessä missä hän eli.

Hegelistä itselleni ole jäänyt mieleen juuri muuta kuin teesi-antiteesi pohdinnat joten itse en ole mikään Hegel-fani.

Itseäni hieman rasittaa että suurin piirtein jokainen tämän palstan aloitus yrittää mollata filosofiaa ja filosofeja ja yrittää esittää kuinka tyhmää filosofia on aloittajan mielestä.

Suurin osa tunnetuista filosofeista on ollut kuolleena jo pitkän aikaa. Hegelin eläessä ja sitä aikaisemmin ei edes ollut nykyisen kaltaista tiedettä ja kaikki tiede oli siihen aikaan filosofiaa tai ns. luonnonfilosofiaa. Tunnetuimmat filosofit Platon ja Aristoteles ovat kuolleet jo yli 2000 v sitten ja silti monet heidän oivalluksistaan ovat vieläkin ajankohtaisia. Filosofian historia on samalla myös luonnontieteiden historiaa.

Jos yrittää kritisoida filosofeja ja filosofiaa ylipäätänsä niin kannattaisi jonkin verran ensin perehtyä asiaan ja mielummin ilman vahvoja ennakkoasenteita.

Monilla ei vaan älyn kapasiteetti taida riittää juuri minkäänlaiseen filosofiseen pohdiskeluun vaan kaikki asiat otetaan vastaan sellaisenaan mustavalkoisina - median tai jonkun auktoriteetin tuputtama maailmankuva niellään yleensä pureskelematta.

Hegeliläinen määritelmä aivopierulle voisi olla:
"Se on itsestään vapautuvan hahmon tarkoitus, hahmo joka alkaa kumota oman välinpitämättömyytensä; sillä aivopieru on välitöntä ilmituloa eli läheisesti hahmosta tulevaa, sen vielä edellyttämää olemassaoloa - mutta ei vielä itse hahmon hajoamista, vaan se pinnallinen tapahtuma, jossa erilaisuudet jättävät hahmon, mutta vielä ovat sen edellyttämiä eivätkä vielä ole niissä tulleet itsenäisiksi."

jälkiviisastelijat kirjoitti:

Hegel kuoli jo 1831. Hegelin eläessä oikeastaan kukaan ei tiennyt sähköstä vielä kovin paljon. Maxwell syntyi 1831 ja esitti sähkömagneettiset yhtälönsä 1864.

Melkoisen runollista tekstiä tuo Hegelin filosofia näyttää kyllä olevan jos lainaus pitää paikkansa. Filosofiassa ja varsinkin tieteessä on aika helppoa olla jälkiviisas ja Hegelin filosofia kannattanee yrittää nähdä siinä 1800-luvun alun kulttuurin ja tieteen viitekehyksessä missä hän eli.

Hegelistä itselleni ole jäänyt mieleen juuri muuta kuin teesi-antiteesi pohdinnat joten itse en ole mikään Hegel-fani.

Itseäni hieman rasittaa että suurin piirtein jokainen tämän palstan aloitus yrittää mollata filosofiaa ja filosofeja ja yrittää esittää kuinka tyhmää filosofia on aloittajan mielestä.

Suurin osa tunnetuista filosofeista on ollut kuolleena jo pitkän aikaa. Hegelin eläessä ja sitä aikaisemmin ei edes ollut nykyisen kaltaista tiedettä ja kaikki tiede oli siihen aikaan filosofiaa tai ns. luonnonfilosofiaa. Tunnetuimmat filosofit Platon ja Aristoteles ovat kuolleet jo yli 2000 v sitten ja silti monet heidän oivalluksistaan ovat vieläkin ajankohtaisia. Filosofian historia on samalla myös luonnontieteiden historiaa.

Jos yrittää kritisoida filosofeja ja filosofiaa ylipäätänsä niin kannattaisi jonkin verran ensin perehtyä asiaan ja mielummin ilman vahvoja ennakkoasenteita.

Monilla ei vaan älyn kapasiteetti taida riittää juuri minkäänlaiseen filosofiseen pohdiskeluun vaan kaikki asiat otetaan vastaan sellaisenaan mustavalkoisina - median tai jonkun auktoriteetin tuputtama maailmankuva niellään yleensä pureskelematta.

Kyllä Hegelin aikana tiedettiin sähköopin perusasioita, jotka Hegelin olisi pitänyt tietää my.ös. Esim. vieläkin paikkansapitävä Coulombin laki tunnettiin tuolloin etc. Hegel ei ollut yksinkertaisesti sisäistänyt näitä perusasioita ja siksi Hegel höpisi mitä höpisi.

Se mitä vielä ei tiedetty Hegelin aikaan oli että sähkö ja magnetismi liittyvät toisiinsa. Tämä tuli vasta Maxwellin myötä.

ei_ajatussaasteelle kirjoitti:

Kyllä Hegelin aikana tiedettiin sähköopin perusasioita, jotka Hegelin olisi pitänyt tietää my.ös. Esim. vieläkin paikkansapitävä Coulombin laki tunnettiin tuolloin etc. Hegel ei ollut yksinkertaisesti sisäistänyt näitä perusasioita ja siksi Hegel höpisi mitä höpisi.

Se mitä vielä ei tiedetty Hegelin aikaan oli että sähkö ja magnetismi liittyvät toisiinsa. Tämä tuli vasta Maxwellin myötä.

Ei tuo Hegelin lainaus tarkoita sitä että Hegel ei olisi tuntenut aikansa sähköoppia. Sähköstä voi sanoa monenlaisia erilaisia asioita. Tiede ei esimerkiksi pysty kertomaan mitä sähkö on (ontologinen näkökulma) ja miksi se on olemassa - tiede voi vain kuvata sähkön käyttäytymistä erilaisissa olosuhteissa eli miten sähkö toimii. Tuo Coulombin laki kuvaa yhtä tiettyä sähkön käyttäytymisen säännönmukaisuutta.

Hegelillä oli ilmeisesti melkoisen laaja filosofinen systeemi jossa hän jakoi koko tieteen kokonaisuuden erilaisiin toisiinsa liittyviin osa-alueisiin joista yksi oli sähkö.

http://www.hegel.net/en/e223231.htm#tree

Tässä teoksessa Hegel kuvaa sähköoppiaan osana luonnonfilosofiaansa

http://www.hegel.net/en/pdf/Hegel-Enc2-philnature.pdf


Pitäisi lukea tuo Hegelin luonnonfilosofia kokonaan jotta voisi muodostaa jonkinlaisen asiallisen ja perustellun mielipiteen aiheesta. Itse asiassa alkoi itseäni kiinnostaa aihe sen verran että ajattelin lukea ainakin tuon pdf-tiedoston jossain vaiheessa varsinkin kun en ole aikaisemmin tutustunut Hegelin tuotantoon ollenkaan.

Sähkön historia:

https://fi.wikipedia.org/wiki/Sähkön_ja_elektroniikan_historia

"Hegelin määritelmä sähkölle:
"Se on itsestään vapautuvan hahmon tarkoitus, hahmo joka alkaa kumota oman välinpitämättömyytensä; sillä sähkö on välitöntä ilmituloa eli läheisesti hahmosta tulevaa, sen vielä edellyttämää olemassaoloa - mutta ei vielä itse hahmon hajoamista, vaan se pinnallinen tapahtuma, jossa erilaisuudet jättävät hahmon, mutta vielä ovat sen edellyttämiä eivätkä vielä ole niissä tulleet itsenäisiksi.""
Ja minä kun vähän yksinkertaisena kuvittelin, että sähkö on sitä, mitä tulee töpselistä :-)

Vähän-yksinkertainen kirjoitti:

"Hegelin määritelmä sähkölle:
"Se on itsestään vapautuvan hahmon tarkoitus, hahmo joka alkaa kumota oman välinpitämättömyytensä; sillä sähkö on välitöntä ilmituloa eli läheisesti hahmosta tulevaa, sen vielä edellyttämää olemassaoloa - mutta ei vielä itse hahmon hajoamista, vaan se pinnallinen tapahtuma, jossa erilaisuudet jättävät hahmon, mutta vielä ovat sen edellyttämiä eivätkä vielä ole niissä tulleet itsenäisiksi.""
Ja minä kun vähän yksinkertaisena kuvittelin, että sähkö on sitä, mitä tulee töpselistä :-)

Tuo Hegelin sitaatti on suomalaiselta vitsisivustolta kopsattu:

http://hikipedia.info/wiki/Hikisitaatit:Georg_Wilhelm_Friedrich_Hegel

Ko. sivusto on kyllä aika hauska.

jälkiviisastelijat kirjoitti:

Ei tuo Hegelin lainaus tarkoita sitä että Hegel ei olisi tuntenut aikansa sähköoppia. Sähköstä voi sanoa monenlaisia erilaisia asioita. Tiede ei esimerkiksi pysty kertomaan mitä sähkö on (ontologinen näkökulma) ja miksi se on olemassa - tiede voi vain kuvata sähkön käyttäytymistä erilaisissa olosuhteissa eli miten sähkö toimii. Tuo Coulombin laki kuvaa yhtä tiettyä sähkön käyttäytymisen säännönmukaisuutta.

Hegelillä oli ilmeisesti melkoisen laaja filosofinen systeemi jossa hän jakoi koko tieteen kokonaisuuden erilaisiin toisiinsa liittyviin osa-alueisiin joista yksi oli sähkö.

http://www.hegel.net/en/e223231.htm#tree

Tässä teoksessa Hegel kuvaa sähköoppiaan osana luonnonfilosofiaansa

http://www.hegel.net/en/pdf/Hegel-Enc2-philnature.pdf


Pitäisi lukea tuo Hegelin luonnonfilosofia kokonaan jotta voisi muodostaa jonkinlaisen asiallisen ja perustellun mielipiteen aiheesta. Itse asiassa alkoi itseäni kiinnostaa aihe sen verran että ajattelin lukea ainakin tuon pdf-tiedoston jossain vaiheessa varsinkin kun en ole aikaisemmin tutustunut Hegelin tuotantoon ollenkaan.

Sähkön historia:

https://fi.wikipedia.org/wiki/Sähkön_ja_elektroniikan_historia

Hegelin jutuissa sähköstä tai esim. matematiikasta ei ole mitään järkeä. Uskomatonta sanahelinää.

Ei todellakaan kannata haaskata aikaa Hegelin juttuihin yhtään enemmin. Hegel oli pelle, joka saavutti aikanaan suuren suosion puhumalla täysin pehmoisia. Voimme toki sopia, että olemme asiasta jokseenkin eri mieltä.

Tieteen tehtävä on selittää, ennustaa ja kontrolloida tutkittavaa ilmiötä riittävällä tarkuudella. Selittäminen on yksinkertaisin asia, ennustaminen hieman haastavampi, koska ilmiöt ovat usein dynaamisia, ja kontroillointi eli ilmiön hallinta on kaikkein pisimmälle menevin saavutus.

Insinööritieteet - kuten sähkötekniikka - ovat juuri tästä syystä päässeet pisimmälle: Ne ovat saaneet tutkittavan ilmiön kontrolliin monin osin ja juuri tämän vuoksi insinööritieteiden kehitys on ollut rakettimaista viimeisen 150 vuoden aikana.

Tiede pystyy sanomaan montakin asiaa sähkösta aivan tieto-opillisesti. Oleellista on ymmärtää että sähkömagneettiset ilmiöt muodostavat vektorikenttiä, joilla on sekä suuruus että suunta. Tämä on avain sähkön luonteen ymmärtämiseen. Mutta kysymys miksi sähkö on olemassa ei enää kuulu mielestäni tieteelliseen maailmaan lainkaan. Tieteeltä tulee vain vaatia hyvää toimivuutta, jotta se voi palvella inhimillisiä toimintoja ja edistää elämää.

Mutta ehkä tarvitaankin filosofeja pohtimaan, miksi sähkö on olemassa - tai miksi ylipäänsä maailmankaikkimus on olemassa.

hikipedian_tietotoimisto kirjoitti:

Tuo Hegelin sitaatti on suomalaiselta vitsisivustolta kopsattu:

http://hikipedia.info/wiki/Hikisitaatit:Georg_Wilhelm_Friedrich_Hegel

Ko. sivusto on kyllä aika hauska.

Mutta Hegelin sähkön määritelmän alkuperä ei ole Hikipedia, vaan Hegel.

Jos et usko, niin katso:

https://books.google.fi/books?id=ezD3uucZIMcC&pg=PA23&lpg=PA23&dq=hegel's definition of electricity&source=bl&ots=wYIwCD_Xie&sig=5xIk5TLIedPJgWMhMoryPeXAY-w&hl=fi&sa=X&redir_esc=y#v=onepage&q=hegel's definition of electricity&f=false

ei_ajatussaasteelle kirjoitti:

Hegelin jutuissa sähköstä tai esim. matematiikasta ei ole mitään järkeä. Uskomatonta sanahelinää.

Ei todellakaan kannata haaskata aikaa Hegelin juttuihin yhtään enemmin. Hegel oli pelle, joka saavutti aikanaan suuren suosion puhumalla täysin pehmoisia. Voimme toki sopia, että olemme asiasta jokseenkin eri mieltä.

Tieteen tehtävä on selittää, ennustaa ja kontrolloida tutkittavaa ilmiötä riittävällä tarkuudella. Selittäminen on yksinkertaisin asia, ennustaminen hieman haastavampi, koska ilmiöt ovat usein dynaamisia, ja kontroillointi eli ilmiön hallinta on kaikkein pisimmälle menevin saavutus.

Insinööritieteet - kuten sähkötekniikka - ovat juuri tästä syystä päässeet pisimmälle: Ne ovat saaneet tutkittavan ilmiön kontrolliin monin osin ja juuri tämän vuoksi insinööritieteiden kehitys on ollut rakettimaista viimeisen 150 vuoden aikana.

Tiede pystyy sanomaan montakin asiaa sähkösta aivan tieto-opillisesti. Oleellista on ymmärtää että sähkömagneettiset ilmiöt muodostavat vektorikenttiä, joilla on sekä suuruus että suunta. Tämä on avain sähkön luonteen ymmärtämiseen. Mutta kysymys miksi sähkö on olemassa ei enää kuulu mielestäni tieteelliseen maailmaan lainkaan. Tieteeltä tulee vain vaatia hyvää toimivuutta, jotta se voi palvella inhimillisiä toimintoja ja edistää elämää.

Mutta ehkä tarvitaankin filosofeja pohtimaan, miksi sähkö on olemassa - tai miksi ylipäänsä maailmankaikkimus on olemassa.

"Hegelin jutuissa sähköstä tai esim. matematiikasta ei ole mitään järkeä. Uskomatonta sanahelinää."

Joo ei varmaan olekaan nykyisen tieteen näkemyksen ja varsinkin tekniikan käytännön kannalta mutta ei se sinänsä Hegeliä tee yhtään huonommaksi filosofiksi kuin muutkaan aikalaisensa. Hegelin dynaaminen moniarvoinen logiikka on kyllä oikeastaan aika fiksua ja tavallaan ennakoi ns. sumea logiikkaa joka toimii perinteistä logiikkaa paljon paremmin esim. robotiikassa ja säätösysteemeissä. Hegelin merkitys nykyään lienee lähinnä historiallinen ja hän kuuluu 1800-luvun kulttuurin suurin vaikuttajiin.

"Tieteen tehtävä on selittää, ennustaa ja kontrolloida tutkittavaa ilmiötä riittävällä tarkuudella. "

Filosofian tehtävä onkin hieman erilainen kuin tieteen.

Tieteestäkin voi myös esittää epäilyjä että pystyykö tieteen metodi oikeasti selittämään yhtään mitään vai ainoastaan vain kuvailemaan jotain havaittuja säännönmukaisuuksia joita jossain määrin sitten voi yrittää kontrolloida sekä ennustaa.

Tieteen ihanne voi olla kuvailemasi mutta tuskin kovin usein käytäntö ei yllä tuolle tasolle ainakaan jos aletaan yleistämään erikoistapauksista. Tiede ei sinänsä tuota tosiasioita vaan enemmän tai vähemmän toimivia ja hyödyllisiä malleja jotain rajoitettua käytännön tarkoitusta varten. Tiede ei sovellu eikä riitä maailmankuvan muodostamiseen mikä onkin lähinnä sitten filosofiaan liittyvää.

Tieteen tuloksia voi tulkita hyvin monelta kannalta ja sitä tulkintaa voi kutsua filosofiaksi.

"Insinööritieteet - kuten sähkötekniikka - ovat juuri tästä syystä päässeet pisimmälle: Ne ovat saaneet tutkittavan ilmiön kontrolliin monin osin ja juuri tämän vuoksi insinööritieteiden kehitys on ollut rakettimaista viimeisen 150 vuoden aikana."

Näin on mutta siinä on vauhtisokeus vaarana eli kuvitellaan että kaikki yksilön ja yhteiskunnan ongelmat ovat pelkästään teknisiä ja luonnontieteiden ja tekniikan avulla ratkaistavissa.

"Mutta ehkä tarvitaankin filosofeja pohtimaan, miksi sähkö on olemassa - tai miksi ylipäänsä maailmankaikkimus on olemassa."

Niinpä. "Miksi" ja "mitä" (ontologia) kysymykset ovatkin filosofisen pohdinnan kohteena. Tiede ylipäätänsä pystyy vastaamaan vain "miten" kysymyksiin ja tuottaa vastaukseksi erilaisia malleja joita voi käyttää ilmiöiden ennustamiseen ja kontrollointiin.

VärinJaLämmönMääritelmät kirjoitti:

Mutta Hegelin sähkön määritelmän alkuperä ei ole Hikipedia, vaan Hegel.

Jos et usko, niin katso:

https://books.google.fi/books?id=ezD3uucZIMcC&pg=PA23&lpg=PA23&dq=hegel's definition of electricity&source=bl&ots=wYIwCD_Xie&sig=5xIk5TLIedPJgWMhMoryPeXAY-w&hl=fi&sa=X&redir_esc=y#v=onepage&q=hegel's definition of electricity&f=false

Joo mutta tuo on kirsikan poimintaa eli irrotetaan asiayhteydestä muutama lause tarkoituksena tuottaa irrallista hölynpölyä. Varmaan mistä tahansa 1800-luvun alun filosofian ja jopa sen ajan tieteellisistä teoksistakin voi poimia vastaavia juttuja jotka vaikuttavat naurettavilta tai vaikeasti ymmärrettäviltä nykyisen tieteen kannalta.