Väärä alue lienee kysyä, mutta täällä on mielestäni ollut junantuomia ennenkin kommentoimassa.
Eli millä menetelmällä määritetään tasoristeyksen puomien nousuajankohta? Puomithan alkavat nousemaan heti junan ohitettua risteyksen. Välillä risteyksestä sujahtaa pelkkä veturi ja välillä monta sataa metriä junaa.
Jollain tavalla on siis pakko seurata junan ohittamista. Vai antaako veturinkuljettaja nostoluvan, kun katsoo ajankohdan olevan sopiva?
Eli millä menetelmällä määritetään tasoristeyksen puomien nousuajankohta? Puomithan alkavat nousemaan heti junan ohitettua risteyksen. Välillä risteyksestä sujahtaa pelkkä veturi ja välillä monta sataa metriä junaa.
Jollain tavalla on siis pakko seurata junan ohittamista. Vai antaako veturinkuljettaja nostoluvan, kun katsoo ajankohdan olevan sopiva?
Vastaukset 7
Vanhimmat
Tasoristeyksen molemmilla puolilla pitää olla puomiston kytkentälaitteisto, koska ei tiedetä, kummasta suunnasta juna tulee. Yksinkertaisimmillaan puomin nosto saadaan varmaan aktivoitua siitä hetkestä, kun kumpikaan kytkentälaitteisto ei enää ole vaikutettu.
Minä tekisin tuon mikrofoniohjauksella, koska juna pitää ohi mennessään jumalatonta mekkalaa. Kun mekkala vaimenee, niin puomit voi nostaa.
Kerrankin voi sanoa että on onneksi että et ole minkään tekijä, olet vain tyhjäntoimittaja.
No mikä tuossa mikrofoniratkaisussa ei mielestäsi toimisi?
Alaslasku :D Aika nopsaan tulee juna jos äänen perusteella toimii :D Ohimenevä rekka laukaisee puomin päällensä, jne..
Puomin laskun laukaiseen kiskojen yhdistyminen nopeuden mukaisessa ennakoidussa kohdassa.
nosto kun toinen kohta tasokäytävällä taas menettää virtapiirinsa. siis pyöräparit ei yhdistä.
No joo, ymmärsin aloituksen koskevan vaan pelkkää ylösnostoa. Laskukohtahan on toki helppo määrittää, kun veturin keula ohittaa jonkun anturin.
Tässä mun ideassa puomien laskun jälkeen kuunneltaisiin nousevaa mekkalaa ja kun mekkala laskee riittävästi maksimimekkalan alapuolelle, niin puomit nostettaisiin.
Muutakin menetelmää on ilmeisesti käytetty, sillä muinoin erään koulun oppilaat keksivät, että kun laittaa potkukelkan sopivaan kohtaan radan viereen, niin punaiset valot toimivat (siellä ei silloin vielä ollut puomeja). Potkukelkka ei siis ollut kiskoilla, sillä se olisi pian ollut entinen.