Tavaran hinta ja sen marxin oppien mukainen arvo

Kiinasta ja Pohjois-Koreasta en tiedä mutta haluaisin todellista faktaa jos joku haluaa väittää jonkun suomalaisen yrityksen käyttävän tuotteidensa hinnoittelussa marxilaisia oppeja.

Itse tuota työtä vuosikymmeniä tehneenä voin vakuuttaa käyttäneeni omaa päätäni ja alakansakoulun ynnä ja pois laskua joilla määrittelin hinnan jolla kate pysyy riittävänä ja että tuote on hinnaltaan markkinakelpoinen. Derivaattoja ja integraaleja ei ainakaan omalla kohdallani tarvittu ja silti tuloksemme oli jopa -90 luvun laman aikana positiivinen vaikka hieman notkahtanut.

Kokemuksesta tiedän, että oikealla suunnittelulla ennen sarjavalmistuksen alkua hintaan voidaan vaikuttaa julmasti. Monet asiat kun ovat ratkaistavissa useammalla tavalla käytännön sovelluksissa.

luusereita, ei ne ymmärrä mistään mitään. kaiken lisäksi niitä elätetään veronmaksajien rahoilla siis ovat myös paskaluusereita...

Ihan reaalisti, vanha herra vainaa unohtaen hinta ja arvo ovat kaksi aivan eri asiaa. Tietyssä tilanteessahan jopa muutaman kymmensenttisen tavaran arvo voi kohota suureksi koska se voi pelastaa henkesi vaikka tulitikku on tästä hyvä esimerkki.

Pakkasella kun olet päässyt ylös avannosta ja on todella viluinen olo voi nuotio pelastaa henkesi mutta vaikka tonnin läppäri ei siihen kykene. Mikä silloin on minkäkin hinta ja arvo?

HEI! Oletteko Te Toveri S.partakus lukenut Pääomakirja osa Kolme Kohta LUOKAT rs:ää? Jos Te olette, niin Te olette varmasti huomanneet sen asian, että Kohta Kolme rs:ssä ei kirjoiteta mitään sellaisesta asiasta kuin TYÖVÄENLUOKKA vaan vain ja ainoastaan Kolmesta erilaisesta OMISTAJUUS-asiasta siis Maanomistajat MO, Pääomanomistajat PO ja Työvoimanomistajat TO rs:stä.


Onhan nyt HYVÄ huomata se asia myös, että TYÖVÄENLUOKKA on ollut, on ja tulee varmasti olemaan keskeinen käsite Vallankumouksellisten keskuudesta kuten myös ANARKISTIT ja ANARKOSYNDIKALISTIT sekä ns. TERÄSMIEHET rs:n ympäristössä.
Kun nyt Te Toveri S.partakus joka käänteessä korostatte sitä, että pitää kumota KAPITALISMI eli Työnjakoon Perustuva PÄÄOMATALOUS, niin ainakin HYVÄ KYSYMYS on nyt se, että TE kerrotte meille kulkureille ja katunarreille sen asian, että mitä kaikkea voisi pitää sisällään Sosialistinen Talous- ja Yhteiskuntajärjestelmä siis mitä muuta kuin sen, että VALTIO omistaa kaikki, korostan kaikki, tuotannon tekijät Elinkeinoelämäyhteisössä.


Kun Te Iskutaistelijat korostatte myös jotain sellaista, että KAIKKI LIIKEVOIMAT yhteiskuntaympäristössä vievät kohti Sosialismi ja Kommunismi rs.ää, niin kysyisin nyt sitä Teiltä Arvoisat Iskurit, että MITKÄ LIIKEVOIMAT ja LIIKELAIT vievät kohti Sosialismi ja Kommunismi rs:ää YKSI YHTEEN. On nyt myös HYVÄ huomata Arvoisat Iskurit se asia, että ainoastaan MENNEISYYS eli HISTORIA-KUVIO on sellainen asia, että erilaisia vaihtoehtoja on vain todella YKSI, kun taas TULEVAISUUS on sellainen asia, että Erilaisia Vaihtoehtoja on todella paljon siis ainakin enemmän kuin YKSI.
Haluan vielä sanoa sen, että Marxismi-Leninismi ei ole Looginen ja Reaalinen FILOSOFIATEORIA. Nyt ME voimme kysyä sitä asiaa, että MIKSI todella Marxismi-Leninismi on korkeintaan vain ja ainoastaan USKONTO jos edes sitäkään.


Niin ja nyt se Filosofiateoria, joka kestää romahtamatta sekä Logiikkatestin että Realismitestin on LUONNON DIALEKTIIKKA LD ja Materialistinen Historiakäsitys LD sekä Pääomakirjan Arvolakimalli LD. Niin ja nyt Marxilainen Sosiologia perustuu todella vain Luonnon Dialektiikka LD rs:n Lausepuun Peruslause rs:ään ja joka on seuraava: AINE-MATERIA(MASSA) sekä Kolmiulotteinen Luontoavaruus eli GEOMETRIA ja N-ulotteinen Laatuavaruus.


Nyt ja nyt vielä kysyisin Teiltä Toveri S.partakus sitä asiaa, että MIKÄ todella voisi olla Marxismi-Leninismi rs:n lausepuun Peruslause. Onko todella ainoa mahdollinen VAIHTOEHTO se sama, joka on myös Objektiivinen IDEALISMI rs:n, siis HENKI-KÄSITE sekä N-ulotteinen Luontoavaruus ja N-ulotteinen Laatuavaruus? Mitä Te Arvoisat Toverit ja Porvarit ehkä haluatte vastata Erään Kulkurin ja Katunarrin Uteluihin, niin MITÄ todella?


Niin ja nyt toivon sitä asiaa, että silloin, kun Te SINIMUSTAT arvostelette Materialistinen Historiakäsitys LD ja Pääomakirjan Arvolakimalli LD sekä Luonnon Dialektiikka LD rs:ää, niin Te perustelisitte sen asian, että mitä Marxilainen Filosofia rs:n alaosastoa vastaan TE hyökkäätte. Onko Teille SINIMUSTAT se asia täysin VIERAS, että Marxismus rs:n kuvioissa on myös sellainen Anarkistinen ja Anarkosyndikalistinen AATERYVÄS kuin MarxilaisLeniniläinen Yhteiskuntatiede ja Filosofia siis ns. Täydellinen Tieteellinen Teoria? Niin ja tunnetteko Te Arvoisat SINIMUSTAT myös sellaisen Täydellinen Tieteellinen Teoria rs:n kuin Odotuksilla Täydennetty KLASSIKKOMALLi eli MONETARISMUS ja UUSKLASSINEN TALOUSOPPI? Onhan nyt sitten sekä OIKEISTO että VASEMMISTO rs:n ympäristössä kullakin oma Täydellinen Tieteellinen Teoria. Me voimme nyt ainakin Teiltä Arvoisa Toveri Extyökkäri ja Teiltä Arvoisa Toveri Antipunikki ja Teiltä Arvoisa Toveri Espoon TIMPPA kysyä sitä asiaa, että MIKSI todella TE käytätte omista Teoriakuvioista nimitystä Täydellinen Tieteellinen Teoria. Niin ja nyt ME voimme tuoda kehiin vielä MARXISMUS rs:n alaosastot siis Marxilainen FILOSOFIA ja SOSIOLOGIA, Marxilainen ARKEOLOGIA ja POLITOLOGIA sekä Marxilainen FILOSOFIA ja SEMOLOGIA. Niin ja nyt voimme tarinoida vielä sen, että KAIKKI edellä mainitut perustuvat ja pohjautuvat Luonnon Dialektiikka eli LD rs:n lausepuun Peruslauseeseen AINE-MATERIA(MASSA) sekä Kolmiulotteinen Luontoavaruus eli GEOMETRIA ja N-ulotteinen Kategoria- eli Laatuavaruus (Euklidinen Geometria, Kolmiulotteinen Analyyttinen Taso- ja Avaruusgeometria sekä XYZ-avaruus siis VIIVA, PINTA-ALA ja TILAVUUS).


KAPO NATA PCIS TS ARA HS IMF HS

4.10.2016 22:37

Mitä asiaa Te Porvarinerot haluatte korostaa, kun TE toivotte jotain sellaista, että jos Mestarit rs:ssällä on todella todellista sanottavaa, niin on parasta sanoa se suoraan siis täysin suoraan edes hippusenkaan vertaa jaarittelematta? Miten pitää nyt tajuta se asia, josta TE käytätte sellaista sanaa kuin JAARITTELU, niin MITEN todella? Niin ja MIKSI todella Teillä, jotka kuulutte sellaiseen yhteisöön kuin Lapuan Liike ja VALKOKAARTI, niin todella Teillä pitää olla käytössänne sellainen asia kuin Uusklassinen Talousoppi eli Täydellinen Tieteellinen Teoria? Miten Teidän SINIMUSTAT Täydellinen Tieteellinen Teoria eroaa Punikkipatujen omasta Täydellinen Tieteellinen Teoria Marxismus et Leninismus siis Marxismi-Leninismi rs:stä? Mitä Te Aidot ja Oivat Tiedemiehet kuten Te Toveri Extyökkäri, Te Toveri Työeläkeläinen, Te Toveri Antipunikki, Te Toveri Espoon TIMPPA ja Te Toveri Kyselijä X ehkä haluatte vastata Erään Kulkurin ja Katunarrin Uteluihin, niin MITÄ todella? STREET FOOLS et TRAMPS KAPO NATA PCIS ARA PS IMF HS

"Kiinasta ja Pohjois-Koreasta en tiedä mutta haluaisin todellista faktaa jos joku haluaa väittää jonkun suomalaisen yrityksen käyttävän tuotteidensa hinnoittelussa marxilaisia oppeja."

Annetaan anteeksi tietämättömälle. Autuaita ovat uskossaan tietämättömät.
Hinnanmuodostus markkinoilla tapahtuu kapitalistien keskinäisen kilpailun merkeissä. Siihen kuuluu tukkumyynnit, alennusmyynnit, poistomyynnit ja senkin tuhannet vaihdot erilaisilla hinnoilla. Maailmanmarkkinahinta on seurausta kilpailun lakkaamisesta. Alihankkijoiden kilpailu töistä kuuluu kategoriaan. Marx oivalsi monien muiden lailla tämän asiaintilan. Sanalla sanoen taloudellisen sekasotkun.

Marxin työnarvoteoria.
Ovatko hinnat sitten mielivaltaisia ja persoonan tahdosta riippuvia? Eivät ole. Marx asetti työnarvoteoriassa arvon ja sen rahamuodon vastaavuuden. Toiseksi, tuottaja, kapitalisti ei tee tuotteita hyväntekeväisyysmielessä. Sen täytyy saada voittoa. Voitto muodostuu sen jälkeen ylimenevästä osasta kun työvoimakulut ja tuotantovälineiden kuluminen on korvattu. Yksittäinen yhtiö voi toimia vuosia tappiolla odotuksella että tulevina vuosina tappiot korvautuvat moninkertaisesti.

Mistä kiikastaa? Marx asettaa edellä mainittujen ehtojen lisäksi tavaran ja sen arvon vastaavuuden hinnan kanssa. Ei yksityiskohtaisesti vaan kokonaisuudessa. On olemassa ideaalinen keskiarvo, jossa arvo ja hinta kohtaavat yksimielisesti. Mikäli hinta poikkeaa keskiarvosta, joku voittaa ja toinen häviää. Tavaramäärä ja sen arvo pysyvät samana. Valtion kansantuote jonakin vuotena ja arvo sekä hinta kohtaavat.

Suomalaiset ja muunmaalaiset yritykset toimivat kuten Marx ja monet muut ovat havainneet. Sekasotku on nähtävissä. Sen takana on selvä taloudellinen laki, arvon ja rahamuodon vastaavuus. Toisin ei voi ollakaan.

Persujen kansantalousoppi kannattaa hylätä. Se on takapuolesta. Aloitus ei tunne edes porvarillisia oppeja saatikka marxilaisia.
Aloitus käy epäsäännöllisin väliajoin parjaamasssa Marxia kuten tässä aloituksessa mutta ei kykene vastaamaan mihinkään.
Miten aloitus peilasi viestiketjussaan kansantaloutta? Ei mitenkään. Persutyyliin yli-ihmismäisesti aloitus heitti moskaa ja katosi. Persut ovat sellaisia, paljon melua, vähän villoja.

ps. Arvo ja hinta ovat kansantaloudessa sama asia. Mikäli ne poikkeavat toisistaan joko pääoma tai palkkatyö voittaa. Kapitalismissa yleensä pääoma voittaa luomalla hötörahaa tai verokeitaiden avulla tai kaapaten häviöön suistuvan tuotannon.

PUUTARHAMESTARIT049
17.8.2016 0:30
Miten me voimme johtaa kaavan E= mc2 rs:n jopa Kolmiulotteisen Luontoavaruuden eli Geometrian sekä AINE-MATERIA(MASSA) rs:n perustalta ja pohjalta?

P= E/c
P= valomomentti
E= valon energiasisältö
P= mc
E/c= mc
c= fotonin eli valon nopeus
m= fotonin massa
P= mc
P= E/c
E/c= mc
E= mc2

Kuten nyt yllä tarinoinusta kykenemme huomaamaan sen asian, että KAAVA E= mc2 voidaan myös johtaa Kolmiulotteisen Luontoavaruuden eli Geometrian perustalta siis Kolmiulotteinen Analyyttinen Taso- ja Avaruusgeometria, XYZ-avaruus eli VIIVA, PINTA-ALA ja TILAVUUS sekä vielä kaiken perusta ja lähtökohta on siis todellakin Kolmiulotteinen Luontoavaruus ja AINE-MATERIA(MASSA). Miten ovat nyt näreet ja aidan seipäät sekä asiat ja asian haarat Arvoisat Porvarit ja Toverit sekä Kaikkien Erikoisalojen Erikoisasiantuntijat?
Kommentoi KAPO NATA PCIS ARA IMF

Odotetaan marx-tietäjä antipunikin kommenttia. Hänellä tosin on rästissä aloituksensa koukeroiden selvittäminen. Ei taida itsekään ymmärtää sepustuksiaan.

Jaa, niillä ei ole korrelaatiota. Käytetty vintage saattaa maksaa maltaita, jos se liittyy johonkin kuuluisuuteen/ilmiöön, kun taas jokin huonosti mainonnan hoitaneen yrityksen merkkituote saattaa romahtaa 50e -> 5e, josta jälkimmäinen on lähellä valmistuskustannuksia.

Joskus myydään alle valmistuskustannustenkin, jos pitää saada varasto tyhjäksi.

Fakta on, että ihmiset maksavat jostain muusta kuin fyysisestä tuoteesta, eli ne ovat fetissejä, joihin liittyy kaikenlaisia "metafyysisiä ominaisuuksia". Fyysisiä tuotteita pidetään etenevässä määrin bulkkina, kuten vaikkapa tietokoneita. Kun sinne asentaa sisään Applen käyttiksen ja kivat hopeankiiltävät kuoret, niin hintaa voikin pyytää jo kaksinkertaisesti :D

Hinta voi olla mitä tahansa ja on huono määritelmä. Arvo riippuu taas kuluttajasta. Tämänkin partakalle tiesi kertoa jo 200 vuotta sitten. Itse asiassa partakalle kertoi hyvinkin loogisesti, mihin pitkälle viety kapitalismi johtaa :D

"Tavarafetisismi on saksalaisen yhteiskuntateoreetikon Karl Marxin esittämä käsite. Marxin kuvaamassa tapahtumaketjussa ihmiset hankkiessaan hyödykkeitä pitävät silmillä niiden vaihtoarvoa eivätkä niiden todellista arvoa, joka perustuu niihin käytettyihin työpanoksiin. Näin ihminen vieraantuu omasta työstään."
https://fi.wikipedia.org/wiki/Tavarafetisismi

Itse prosessi on (mielestäni) selitetty paremmin täällä -> http://megafoni.kulma.net/index.php?art=99

Kannattaa huomata, että nykyinen hyperkapitalismi on paljon epäselvempi suhtautumisessaan talouden rakenteisiin kuin sitä arvosteleva Marx. Kapitalisti ei ymmärrä, että raha, velka tai hinta eivät ole pelkkiä lukuja, vaan ne myös muokkaavat monin tavoin yhteiskuntaa. Tuossa suhteessa Marxin tuotanto pyyhkii mennen ja tullen niin Paretot, Smithit kuin Misesit, koska se avaa eräänlaisen ontologisen ikkunan kapitalismiin.

Kansantalouden tai tilikirjanpidon oppikirjat eivät sitä tee, ne vain yhteismitallistavat rahan muodossa. Vitsikkäintä tässä on se, etteivät ne edes tiedä, mitä raha on. Seteliraha on velkaa, mutta kun siellä ei ole edes enää kultakannan muodossa vastinetta, niin menee melkoiseksi satuiluksi :D

En ole Marxismin asiantuntija, mutta voisin kuvitella siinä tavaran hinnan vastaavan pitkälti tuotantokustannuksia, joka olisi myös tavaran arvo.

Valtiojohtoisessa tuottamisessa ei tarvitsisi laskea sijoitetulle pääomalle korkoa siinä määrin kuin yksityiset sijoittajat sellaista odottavat.

Tuotteita ei myöskään hinnoiteltaisi kysynnän mukaan vaan, kuten jo sanottiin, tuotantokustannusten mukaan. Olisi tietysti myös mahdollista hinnoitella joitain tuotteita alemmin kuin tuotantokustannuksilla, jolloin muita tuotteita tulisi hinnoitella niitä korkeammin.

Tämä luonnollisesti aiheuttaa ongelmia, koska valtiojohtoisissa tuotantopäätöksissä täytyisi jotenkin tietää, mitä tulisi tuottaa. Kansalaiset tarvitsevat tiettyjä välttämyystuotteita kuten elintarvikkeita, vaatteita, asuntoja ja lämmitystä. Näiden tuotannossa voidaan jokseenkin helposti tyydyttää kysyntä jossain määrin. Hyvin suureksi ongelmaksi muodostuvat palvelut ja ylellisiksi katsottavien tavaroiden, kuten vaikkapa autojen, tuottaminen. On ensinnäkin vaikea määritellä, minkälaisia palveluja kansalaiset tarvitsevat ja haluavat. Asiaa ei auta kansalaisilta kysyä, koska yleensä ihmiset eivät tiedä jotain tarvitsevansa, ennen kuin sellaista on tarjolla.

Tästä voimmekin edetä aasinsiltaa pitkin ajatukseen, että tarvitseeko ihminen ylenpalttista tavaramäärää elääkseen onnellisen, tasapainoisen ja tuotteliaan elämän?

Kuinka paljon nykyisen länsimaalaisen ihmisen elämää, haluja, hänen toiveitaan, pyrkimyksiään ja elämäntavoitteitaan muokkaavat ja hallitsevat ylikansallisten yhtiöiden markkinointiosastot? Samaa tekevät tietysti kansallisetkin toimijat, mutta pienemmässä mittakaavassa. Ihmisen tarkoitukseksi pelkistyy kuluttaminen ja hänen kulutuspotentiaalinsa määrittää hänen paikkansa yhteiskunnan hierarkiassa.

Markkinataloudelle ei tällä hetkellä ole varteenotettavaa vaihtoehtoa, mutta kenties kuitenkin koko maapallo voisi paremmin jos kukin toimisi ja tuottaisi kykyjensä mukaan, ja saisi siitä vastikkeeksi tarpeensa mukaan.

Kysymys kuului:
"Miten myyntihinta ja tavaran arvo korreloituvat keskenään?"

Ja oikea vastaus marxin oppien pohjalta on: Ei niin mitenkään - myyntihinnalla ja tavaran arvolla ei ole mitään tekemistä keskenään.

/Kalle, joka valaisi marxin oppeja palstan punikeille kertomalla tavaran myyntihinnan olevan riippumaton sen marxin arvoteorian mukaisesta arvosta

Korrelaatio on todennäköisyyslaskennassa ja tilastotieteessä käytetty käsite, joka kuvaa kahden muuttujan välistä riippuvuutta. Korrelaatiokerroin tarkoittaa aineistosta laskettua havaintojen välistä korrelaatiota. Tarkkaan ottaen se on numeerinen mitta satunnaismuuttujien väliselle lineaariselle riippuvuudelle. Riippumattomien muuttujien välillä ei ole korrelaatiota.

Korrelaatio kiistää setelipainon johtajan määräävän tavaran ja rahan arvoa. Tavaroiden arvojen ja niitä vastaavan rahamäärän on vastattava toisiaan. Ellei vastaa, finanssit menevät vituralleen. Joko rahamerkkejä on liikaa tai liian vähän.
Korrelaatio toteutuu sataprosenttisesti ja ellei toteudu, se ilmoittaa olevansa kriisissä.

Rahamerkit ja tavaroiden myyntihinnat vastaavat siis toisiaan. Olipa myyty reilulla voitolla tai alle tuotantokustannusten. Rahan määrä ja tavaroiden arvojen täytyy korreloitua vaikka tavaroita myytäisiin alle tuotantokustannusten tai alennuksella tai tukkumyynnillä tai miten tahansa.
Lähde: Talousdemokratia.fi netissä.

Tappiollakin myydään. Voiko tuottajat myydä jatkuvasti tappiolla? Ilmeisesti ei voi, koska firma menisi väistämättä konkurssiin. Tavaroiden hinta täytyy siten olla korkeampi kuin tuotantokustannukset. Muuten voittoa ei tulisi. Korrelaatio toimii tässäkin. Markkinoilla tapahtuu miljoonia vaihtoja ja yllättäen tavaroista saadaan tuotantokustannuksia korkeampi hinta. Tuottajafirma saa osansa. Kauppias saa osansa ja pankki saa osansa. Maanomistajakin saa osansa.
Tätä ei voi muuten käsittää kuin että korrelaatio toimii. Tavaroiden arvon ja myyntihinnan täytyy korreloida keskenään. Kuluttaja, ostaja, ei voi määrätä myymään jatkuvasti sille edullisesti ja tuottajalle tappiollisesti.

Tavara on ensin ainesosina luonnontilassa jossakin planeetallamme. Kaupassa myyntituote on ostajalle käyttöesine. Tarvikeko ilmaantui tyhjästä kaupan tiskille. Kristus varmaan järkkäsi sen sinne!
A ja Ö välissä täytyy olla tuotanto. Eikö totta? Ketkä suorittavat tuotantoa? Eikö heitä sanota työläisiksi, työntekijöiksi tai sama miksi. Ihmiset tekevät luonnon villeystilan aineksista tarvittavia tavaroita.
Työn ja tavaran välillä toimii korrelaatio.

Työntekijät saavat erilaisia rahamääriä työstään. Summittaistako? Eikö heidän tule saada ruokaa niin paljon ettei kuole nälkään. Vaatteita, keskimääräistä koulutusta osatakseen rakentaa ja käyttää koneita. Kulttuuri- ja huvitustarpeisiin jotain ja silleen.
Työn ja työpalkan välillä näkyy korrelaatio toimivan. Yhteen liittymällä ja lakkoilemalla työntekijät voivat saada hieman enemmän palvelua tai tavaroita ja miten muuten kuin että korrelaatio toimii.
Tavaratuotanto ja ihminen ovat vahvassa korrelaatiossa keskenään. Jopa ihmisten tarpeet ja tuotanto korreloivat keskenään.

Marxin kansantalousopissa tavaran arvo ja myyntihinta korreloituvat täysin yksiin. Suomalaisten talousoppineiden järjestö Talousdemokratia vahvistaa Marxin tavaratuotannon perustekijöiden keskinäisen yhteyden
Karl Marx: Pääoma, Das Kapital. Teos on yhtälailla poliittisen (yhteiskunnallisen) tavaratuotannon erittelyä kuin Talousdemokratian erittely rahasta.
http://talousdemokratia.fi/

Talousdemokratian ydinsanoma on ottaa velkarahan luominen pois pankeilta ja nimenomaan yksityisiltä liikepankeilta. Pankkien perustehtävä on säilyttää kansalaisten ja yhtiöiden varoja ja antaa luotolla, velaksi rahaa kansalaisille tai yhtiöille. Rahan luonti velkana tulisi olla olla Valtion Keskuspankin tehtävä ja se sääntely on periaatteessa itsetoimiva. Liikepankit saavat keskuspankilta luottoa ja ovat vastuuvelvollisia Keskuspankille. Velkojen ketjutus, johdannaiset ja muut keinottelua edistävät temput jäisivät pois. Verokeitaat tulisi kieltää ja rahat säilyttää laillisissa pankeissa.
Rahan määrä suhteessa tuotannon määrään poikkeaisi luoton yhteydessä mutta olisi määrätty tasaantumaan velan maksamisen jälkeen. Korrelaatio on täydellinen. Nykyinen liikepankkien velanluontioikeus synnyttää olematonta rahaa ja se näkyy syvinä finanssikriiseinä. Seuraava muhii jo. Liikepankit ovat osakeyhtiöitä ja itsekin finanssikeinottelijoita ja edistävät kriisien syntymistä.

Miten myyntihinta ja tavaran arvo korreloituvat keskenään?
Edellisissä viesteissä on oivallisesti tuotu esiin tavaratuotannon perustekijöiden keskinäinen korreloituminen.
Työvoimakulut, työläisen elämisenehto, on sidoksissa elämisentarvikkeiden hintoihin.

Työläisen työ on siteessä ylipäänsä tavaroiden syntymiseen. Voitto on kiinni lisätyöajassa kuin tatti maassa. Tavaran synnyttäminen ja työvoiman kulutus korreloivat yksi yhteen. Tuotantovälineiden (työläisten tekemien koneiden ja raaka-aineiden hankkiminen) työn arvon mukaisen hinnan siirtyminen tavaran hintaan korreloituu täysin. Tuotantovälineet, työvoiman elinehdot ja kapitalistien voitto ovat suoraan yhteydessä työläöisen työhön. Tuotantovälineet ovat esineellistynyttä työtä ja korreloituminen on sata prosenttia. Tavarapaljouden arvo ajakohdan tuottavuuden keskiarvolla ja sen rahamerkissä esitetty määrä yhtyy täysin tehdyn työn arvoon. Miljoonat vaihdot työn arvon yläpuolelle tai alapuolelle kumoavat toisensa ja korreloituminen on lähes täydellistä. Se että kaikki tuotteet syntyvät työvoiman kulutuksen tuloksena on täydellistä korreloitumista ilman keskiarvomäärittelyä.

Marxin esittämät teesit tavaratuotannon yleisistä lainalaisuuksista ovat lujasti sidoksissa reaaliteetteihin. Kun vastakkain asetetaan kokonaiskapitalistin voitto ja työläisen työvoiman hinta, siitä voidaan laskea voiton ja lisäarvon suhdeluku. Se voidaan tehdä ja kapitalisti tekeekin yhtiössä osastoittain ja koko yhtiön mittakaavassa mutta myös valtion ja maailman mitakaavassa.
Poikkeamat ovat olemassa mutta korrelaatio pyörii todellisen keskiarvon ylä tai alapuolella yksityiskohdissa mutta yhtyy kokonaisuudessa. Poikkeamat paljastavat mm. yhtiöiden erilaiset työn tuottavuudet ja siten myös erilaiset voitot.

Setelipainon omistaja ei todellakaan määrää rahan arvoa. Se määräytyy markkinoilla ja heijastaa työn tuottavuuden tasoa. Kuluttajakaan ei sitä määrää. Alennus ja muut myynnit ovat keskimäärin tiedossa samoin varautumiset onnettomuuksiin jne. jne.

Jokainen valtio tarvitsee lisätyötä yli työvoiman senhetkisen kulutuksen olipa pääoma yksityistä tai yhteiskunnallista laatua. Siinäkin korrelaatio toimii. Osa tuotannon tuloksista laitetaan uuteen tuotantoon tai sosiaaliselle sektorille. Tavaratuotannossa, jotta se toimisi, työn arvon ja tavaran hinnan korrelaatio on väistämätön, tahdosta riippumaton suure. Työnarvoteroria suhteellisen yksinkertaisten sidosten vyyhti. Tavara ei ilmesty kauppaan ostajalle ilman työvoiman kulutusta. Korrelaatio on täydellinen. Taloudelliset lait toteutuvat ihmisen selän takana hänen sitä välttämättä tiedostamatta. Teesin lausui Karl Marx.

Aloitus on tyypillinen persuväittämä. Heidän korrelaatiosssa hevosen pään ja hännän välissä ei ole mitään.

Aloituksen tekijä on täysi mätämuna kansantaloudessa. Eipä ihme, että veikkonen esittää ajatusten olevan materiaalisia olioita. Sellaiunen teroria mahdollistaa suusta millaisia sammakoita tahansa muita mutta ei punaisia.

Voiton ja työvoiman arvon suhteesta. Marxin näkemys korreloi seikassa sataprosenttisesti. Sekin teoria on lyhyt ja järjellä ymmärrettävä.
Marx: Jos kaikki tuotannon osapuolet saavat rahassa työnsä arvon mukaisesti niin mistä syntyy voitto?

Aikaisemmin on oikein todettu että tuotteet, tuotantovälineet ja voitto ovat esineellistynyttä työtä ja joka ilmaistaan rahamerkkeinäkin.
Ennen Marxia ristiriitaa ei kyetty ratkaisemaan tai sitä ei haluttu ääneen ilmaista.

Pääoman sijoittaja tuotantovälineisiin saa omansa pois. Työvoima saisi täyden korvauksen työnsä arvon mukaisesti. Mistä tulee voitto. Porvarillisten oppien mukaisesti taivaastako?
Vastaus. Koneita ei voi riistää. Tuotannossa tuotantokaluston arvo siirretään tavaran hintaan. Voitto ei synny tuotantovälineistä, joskin työvoima kehittää yhä tehokkaampia koneita ja jolloin työn tuottavuus kohoaa ja tavaran arvo laskee. Samassa ajassa samalla työvoimalla tuotetaan aikaisempaa enemmän. Jäljellä on enää työvoima. Jos sekin saa palkka täyden työnsä arvon, voittoa ei synny.
Marx todisti Pääoma kirjassa voiton lähteeksi sen, että kapitalisti ei maksakaan täyttä korvausta tehdystä työstä vaan anastaa osan siitä ja se on voitto. Voitto on osa työläisen tekemästä työstä.

Marxin väite voiton lähteestä korreloituu täydellisesti. Muotoseikat kuten kapitalistien erisuuruiset voiton suhdeluvut, tuottavuuden kehitys ja muu ovat sivuseikkoja. Ne ovat konkretiaa.
Määritelmä: Kapitalisti ei maksa täyttä korvausta tehdystä työstä ja voitto muodostuu maksamattomasta työstä. Se on identtinen totuuden kanssa ja korreloituu keskenään.

Sama laki toteutuu kaikessa tavaratuotannossa, olipa pääoma yksityistä tai yhteiskunnallista. Yhteiskunnalle on suuri merkitys sillä miten ja mihin voittoa käytetään. Tämäkin on toissijaista itse asian korreloitumisen suhteen. Marxin perusväittämä voiton alkuperästä suhteessa työvoiman työhön korreloituu totuuden kanssa sataprosenttisesti.

Setelipainon omistajalla rahan arvon suhteen ei ole mitään sanomista. Raha mittaa esineellistynyttä työtä. Setelipainon omistaja ja rahan arvo eivät korreloidu laisinkaan. Suhde on nolla.

Aloitukselle voidaan esittää aiheellisesti paskainen nauru.

Marxin määrittelemän tavaran/tuotannon arvojen osaset korreloituvat sataprosenttisesti toisiinsa.
Niiden peruskaava on C = c v m. Arvo on yhtä kuin tuotantokaluston, työvoiman ja voiton arvo. Kaava pitää sisällään kaikki tavaran tai tuotannon arvot. Yleiskaavan avulla voidaan erottaa erilaiset työn tuottavuuden tasot tai osasten väliset muutokset. Palkankorotuksen hetkellä voiton osuus hetkellisesti vastaavasti laskee. Jos tuotantovälinekulut alenevat voiton määrä kasvaa mikäli työvoima ei saa palkankorotusta.
Mikäli tuotantovälineiden ja työvoiman kulut laskevat, tavaran arvo laskee ja hintakin voi laskea vastaavasti ja voitto pysyy entisellään. Mikäli hinta ei laske, voiton määrä kasvaa huomattavasti. Ostajien pääosa on kuitenkin palkkatyöväestöä, heistä koostuneet lapset ja eläkeläiset mukaanlukien. Tällöin tuottavuuden kohoaminen menee kokonaisuudessaan voiton hyväksi. Palkkatyöväestön taloudellinen asema laskee.

Marxin löytämä tavaratuotannon peruskaava korreloituu täydellisesti. Muutos jossain osasessa aiheuttaa muutoksen toisaalla. Siihen sisältyy kiinteät hinnat, alehinnat, heliborit ja kaikki muut korot. Arvot (työn arvo) ja sen hintamuodot seuraavat toisiaan kuin hai laivaa. Arvo on ensin. Hintamuoto on seurausta työn arvosta
Tavaratuotanto on jatkuvassa liiketilassa ja yleinen trendi on sen nouseva luonne. Kaikki tuotannon kolme osaa ovat esineellistynyttä tai rahaksi muuttunutta työtä.

Marxin peruskaavassa kolme perusosaa korreloituvat keskenään ja lisäksi kokonaisuuden suhteen. Peruskaava on vieläkin laajempi. Siinä on ihmiskunnan taloudellishistoriallinen kehitys lyhyesti esitettynä. Sen ymmärtämiseksi tarvitaan absoluuttisen ja suhteellisen lisäarvon kehitystrendin tutkiminen suhteutettuna tunnettuun ihmiskunnan historiaan. Silloin siirryttäisiin myös historiallisen materialismin piiriin tutkimusmetodina.

Marxilainen kansantaloustiede korreloituu talousopeista parhaiten todellisuuden kanssa.

Korrelaatio.
Marxin työnarvoteoria korreloituu täsmälleen todellisuuden kanssa. Kaikki tuotannon tulokset voittoa myöten syntyvät työvoiman työn kulutuksen seurauksena.

Korrelaatio ei tarkoita sitä, että erilaiset suhteet jotka vaikuttavat toisiinsa että ne olisivat taloudessa prikulleen käyttäytyviä. Korrelaatio on tilastotiedettä ja jossa erilaiset vaikutukset vaikuttavat trendinomaisesti. Tietyistä seikoista muodostuu tilastollinen keskiarvo ja se vaikuttaa enemmän tai vähemmän toiseen seikkaan.
Työn arvolla on hintamuoto. Se on välttämättömät tai keskimääräiset elämisenkustannukset tietyllä aikakaudella. Työn arvoa palkkana voidaan pitää yhtenä suureena voittoon ja tuotantovälinekuluihin nähden. Voitto on palkkana maksamatonta työtä. Tuotantovälineet ja raaka-aineet ovat työn tuotteita. Elämisen tarvikkeiden hinnan täytyy yhteensä olla sellaiset, että työläinen perheineen pysyy hengissä. Korrelaatio työn, tuotannon ja kiertokulun välillä on ilmeinen.