siitä että myös vapaa tahto on olemassa. Mutta toisaalta toiset sanovat että hyvää ja pahaa ei ole olemassakaan, ja että käsitteet ovat keinotekoisia. Kumpaan leiriin te kuulutte?
Itse kyllä sanon, että esimerkiksi tappamista ja raiskaamista huvin vuoksi ei voi kyllä mitenkään laskea harmaaseen alueeseen, tai keinotekoiseksi käsitteeksi että se on pahaa. Kyllä se oikeasti pahaan kuuluu.
Jonkun pelastaminen ja sen armolliseen näkemiseen, että vihollisessakin voi olla yhä sisällään jäljellä aavistus ihmisyyttäkin, kuuluu hyvään. Mutta ei meidänkään sen vuoksi silti pidä ovimatoksi ryhtyä, jos siihen ihmisyyteen vetoaminen ei edes auta.
En minä kuulu siihen porukkaan, jonka mukaan mikä tahansa aktiviteetti on OK.
Itse kyllä sanon, että esimerkiksi tappamista ja raiskaamista huvin vuoksi ei voi kyllä mitenkään laskea harmaaseen alueeseen, tai keinotekoiseksi käsitteeksi että se on pahaa. Kyllä se oikeasti pahaan kuuluu.
Jonkun pelastaminen ja sen armolliseen näkemiseen, että vihollisessakin voi olla yhä sisällään jäljellä aavistus ihmisyyttäkin, kuuluu hyvään. Mutta ei meidänkään sen vuoksi silti pidä ovimatoksi ryhtyä, jos siihen ihmisyyteen vetoaminen ei edes auta.
En minä kuulu siihen porukkaan, jonka mukaan mikä tahansa aktiviteetti on OK.
Vastaukset 19
Vanhimmat
Hyvän moraalin pohjaksi ihmisen hyvinvointi mahdollisimman monelle. Kuulostaa ja tuntuu monesta meistä hyvältä pohjalta, mutta jos ei tunnukaan, kuten todistetusti kaikille ei, vaan kutakuinkin päinvastaiselta tai hyvin ristiriitaiselta ainakin, niin mitä kukaan on siihen mitään vastaan sanomaan kumpi on parempaa, kun henkilöiden käsitykset hyvästä ja pahasta on kutakuinkin vastakkaiset, mihin sitä voi vedota ja miten puolustaa ja perustella omaa kantaansa? Enkä nyt mitään jumalaa tosiaankaan ole ajamassa takaa, mutta keinot ovat vähissä miten päättää kumpi olisi oikeassa tai edes enemmän oikeassa. Minkään muunkaan asian totuudellisuutta tai oikeellisuutta ei määritetä huutoäänestyksellä, kannattajakunnan väkimäärän perusteella, mutta tässä asiassa kuitenkin niin teemme; - näin suurinta osaa meistä tässä yhteiskunnassa tuntuu, säädimme lait sen pohjalta ja valtiovalta laittaa poikkeavat ruotuun.
Eli ei keinotekoisia, vaan olemassaolevia, monimuotoisia, muuttuvia, paremmuusjärjestys katsojasta kiinni.
"Minkään muunkaan asian totuudellisuutta tai oikeellisuutta ei määritetä huutoäänestyksellä, kannattajakunnan väkimäärän perusteella, mutta tässä asiassa kuitenkin niin teemme; - näin suurinta osaa meistä tässä yhteiskunnassa tuntuu, säädimme lait sen pohjalta ja valtiovalta laittaa poikkeavat ruotuun."
Pakkohan siinä on niin tehdä - jos ryhmä ei aja yhteistä asiaa ja sen henkilöt eivät mukaannu sen sääntöihin, ryhmä hajoaa käsiin, koska sen olemassaololla ei olisi enää mitään merkitystä. Se olisi olemassa vain nimellisenä.
Millä puolustat tappamisen ja raiskaamisen pahuutta juuri sanomani jälkeen? Minä en välitä toisen ihmisen kärsimyksestä – leikisti tietenkin – sinä välität, miksi minä olisin paha ja sinä hyvä?
Mikä etuoikeus ryhmällä on pakottaa yksilöitä toimimaan ryhmän arvojen mukaan joita yksilö ei jaa – mitään universaalia oikeutusta teillä ei ole, teistä vain arvonne tuntuu paremmilta ja käytätte vahvemman oikeutta niitä pakottamaan. Mitä siitä toiminnasta teille jää hyvyydeksi käteen: ylimielisyys todellisuudessa samalla viivalla olevia omia arvoja kohtaan ja niiden ehkä jopa vakivaltainenkin pakottaminen toisille.
Koska minulla olisi jokin perusintuitio siitä, mikä ryhmässä on kunnioittavaa toista kohtaan. Yrittäisin siis nähdä asian heidän silmillään, häpäisemättä heidän vartaloaan, ryöstämättä heidän henkilökohtaista tilaansa, tai riistämättä heidän oikeuttaan toteuttaa heidän oikeuksiaan, eli elää.
Empatiasta tuleva ymmärrys on yksi asia joka saa ryhmän toimimaan luonnollisesti ja takaamaan jokseenkin turvallisen elämän. Se, että kunnioitukseen liittyvät säännöt ovat olleet hyvin samankaltaisia ympäri maailmaa lienee osoitus siitä, että niissä on jokin luonnollinen peruskivi.
Aivan sinulla on perusintuitio – eli tunne, perus siksi, koska se sama on suurella osalla. Minulla myös on tunne, eikä se ota huomioon toisten hyvinvointia. Et puolustanut omaa hyvyyttäsi, etkä tarjonnut ratkaisua kysymykseeni, vaan itsekkäästi ja perusteettomasti oma tunteesi vie voiton minun tunteesta.
Tunne voi tosin myös johtaa harhaan.
Tuossa perusintuitiossa jossa mainitsin on kyse siitä, että tunne kohtaa järjen. Jos sinä siis vetoat pelkästään tunteisiin, se ei välttämättä ole järkevää.
Et sinä toista auttaessasi järkeile, että jos nyt autan tuota, niin hän saattaa auttaa minua vastaisuudessa tai vastaavaa, vaan autat koska haluat auttaa, se on sinuun ohjelmoituna, samoin kuin minuun olisi ohjelmoituna toisin. Järki ei päätä tunteitamme. Voimme tuntea jotain ja kuitenkin toimia toisin järkemme mukaan – haluaisin raiskata jonkun, mutta hänen veljensä on vieressä, enkä mittarisi mukaan olisi hyvä, vaikka raiskaus jää tekemättä.
Jos siinä tapauksessa jos tietäisin halustasi (varmaankaan en), pitäisin sinua mieleltäsi sairaana. Sinulla on silti yhä siinä tapauksessa pitänyt itsekontrolli, mutta hädin tuskin, koska kuten saalistaja yhä etsisit sopivaa hetkeä käydä uhrisi kimppuun.
Itsekontrollisi olisi siis pitänyt ohimenevän hetken itsekkäistä syistä, koska et haluaisi itse jäädä kiinni ja kalterien taakse. Jos itsekontrollisi toimisi todella, pitäisit häntä viehättävänä mutta torjuisit saman tien ajatuksen tehdä hänelle jotakin sellaista, jota hän ei antaisi tehdä.
Mutta miksi meidän pitää käyttää esimerkkinä tässä sinua? Voisimmeko käyttää tapausta "Erkki Esimerkki" tai EE?
Jospa annan kapulan sinulle, koska olet jo luokitellut jotain pahaksi(ihan oikein tietysti), jolle keksiä perusteita alkuperältään identtisten vaikkakin eri suuntaan kohdistuneiden tunteiden lisäksi.
Onko tappaminen pahasta, jos sillä pelastaa ihmishenkiä? Keskiajalla raiskaaminen oli normaalia ja vieläkin joissain kulttuureissa raiskaaminen on hyväksyttävää.
Eiköhän tuosta ole kysymys sodan tapaisesta, jossa jonkinasteinen pahuus on "hyväksytty" laillisesti.
Itse kyllä käyttäisin tätä kartoitusta tässä kuvassa: http://s-media-cache-ak0.pinimg.com/originals/e0/62/00/e062002419480c805ed5840f0f8ae5bb.png
Itseni vapautti ainakin äärimmäisen kauhun kokemus yhdistettynä ennen sitä lähes nirvaaniseen tilaan jossa oli ainoastaan hyvää . Ääripäät tulee nähdä/kokea ennenkuin maailma aukeaa . Nyt vasta voin sanoa olevani päättäjänä tässä valmiiksi suunnitellussa pohjassa jossa muut elää sokeana vankeudelleen jossa vapaata tahtoa ei ole
Sanotko siis, että vapaa tahto on kiinni siihen uskomisesta?
Hyvää on kaikki mikä auttaa yksilöä ja yhteisöä. Pahaa on tietenkin asiat mitkä haittaa yksilöä ja yhteisöä.
Tappamalla yhteisölle tärkeän henkilön on tietenkin paha juttu, josta tulee rangaistus. Mutta jos tappaa yksilön joka on uhka tai taakka yhteisölle on hyvä juttu.
Varastaminen on yksilölle (varkaalle) hyvä, mutta yhteisölle huono juttu.
Kaikki moraaliset ja humanistiset näkökannat ovat sieltä syvältä.
Mitä tarkoitat tässä keinotekoisella käsitteelä? Jos on olemassa jokin objektiivinen paha, onko hyttysen tappaminen pahuutta? Jos ei, miksi?
Jotkut sanovat, että hyvää tai pahaa ei ole, se tarkoittaisi siis heidän mielestään että ne ovat keinotekoisia käsitteitä jotka yhteiskunta on meille asettanut. Itse en usko tuohon.
Hyttysen tappaminen ei liene pahuutta jos se vaikka levittää malariaa tai zikaa. Kärpäsen tiedetään olevan myös bakteerien kantaja. Suomessa nuo ongelmat eivät ole tosin yhtä suuria kuin vaikkapa Afrikassa.
Mutta kyllä nuo hyöteiset silti valtaavat ihmisen henkilökohtaista tilaa (joka on reviiriolento) melko röyhkeästi, ja jättävät jälkeensä melkoiset syyhyt. Niillä ei tietääkseni ole samanlaista empatiaa kuin ihmisellä - ainoa olemassaolon merkitys on niille yksinkertaisesti vain ruoan hakeminen, maksoi mitä maksoi, lätkimisenkin uhalla.
Entä onko huvinvuoksi metsästäminen pahaa?
Entä jos ihmisellä ei ole kykyä empatiaan? Onko hän silloin kykenevä pahaankaan?
Minäkin olen kyllä sitä mieltä ettei hyvää ja pahaa sinänsä ole olemassa, mutta en usko että ne ovat vain yhteiskunnan meille asettamia. Yhteiskunnan lait ja normit tietysti vaikuttavat käsityksiimme hyvästä ja pahasta.
Ongelmana hyvässä ja pahassa on mielestäni se, ettet voi mitenkään astua ihmisyyden ulkopuolelle ja sitä kautta määritellä niitä. Tämä ei nyt välttämättä ole kovin selkeä ilmaisu mutta menkööt.