Osaisiko joku auttaa että kuinka näytteenottotaajuutta tulee muuttaa kun kyseessä on siniaallon sijaan kantti- tai kolmioaalto?
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Turvaa tilisi vahvistamalla puhelinnumerosi. Voit silloin palauttaa unohtuneen salasanan tekstiviestillä.
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 13
Vanhimmat
En tiedä koko asiasta mitään, mutta jos suurimpana sallittuna "näytteenottovälinä" pidettäisiin siniaallon huipun ympärillä olevan t-levyisen kapean ja korkean alueen pinta.alaa, että näiden kahden muun aallon vastaava pinta-ala ei saisi olla sitä suurempi.
Kolmiollahan se on myös huipun kahta puolta ja kantilla sitten se on aina suorakaide ja alan kannan maksimileveyttä säädetään.
Mutta en siis tiedä asiasta mitään.
Ehkä tylsä vastaus on: riippuu tilanteesta.
Kun otetaan näytteitä täysin tuntemattomasta signaalista, on mahdollista, että näytteiden väliin jää joku voimakas transientti tai oleellinen signaalin muutos.
Tarkastele ensin kantti- ja kolmioaallon Fourierin sarjakehitelmiä, niin saat jotakin viitettä, millaisia taajuuksia pitää olla mukana. Ks.
http://math.tkk.fi/teaching/v/3/02/L/images/L16four108.gif
http://wwwf.imperial.ac.uk/metric/metric_public/fourier_theory/series/fourierseries_im1.png
Saha-aalto ja kolmioaalto ovat kai ainakin käytännön hommissa eri juttu. Olisiko
https://www.flickr.com/photos/drdrang/15542809364/
( http://www.leancrew.com/all-this/2015/01/the-michelson-fourier-analyzer/ )
Kuten tuossa jo todettiin, niin Fourierin sarjan mukaiset korkeimmat taajuudet ja tupla näytteenottotaajuus niihin verraten. Korkeimmat pulssin sisältämät sinitaajuudet määräytyvät nousu- ja laskuaikojen perusteella. Sinitaajuuden tarkkaan toistoon taas riittää tuplataajuus näytteenotossa (ainakin PCM tekniikassa).
"Sinitaajuuden tarkkaan toistoon taas riittää tuplataajuus näytteenotossa".
Näin sanotaan. Osaako joku perustella.
Perusteet:
https://fi.wikipedia.org/wiki/Nyquistin_teoreema
https://en.wikipedia.org/wiki/Nyquist–Shannon_sampling_theorem
"On huomattava, että jo lähestyttäessä Nyquist-taajuutta menetetään alkuperäisen signaalin aaltomuoto ja toiston voimakkuus vaihtelee taajuudesta riippuen. Nyquist-taajuinen signaali voi jopa hävitä kokonaan, jos näytteet osuvat sen nollakohtiin".
Tuollaista tuli juuri mieleen ja siitä kysymys.
Tätäkin kannattanee vilkaista:
http://autsys.aalto.fi/pub/control.tkk.fi/Kurssit/Verkkokurssit/AS-74.2112/oppitunti2/naytteenotto.html
"Näin ollen jatkuva signaali voidaan rekonstruoida näytteistään, jos siitä on otettu näytteitä taajuudella, joka on vähintään kaksi kertaa niin suuri kuin signaalin korkein taajuus. Käytännössä on usein käytettävä kerrointa 5-10."
Vaatimustaso on laskenut. Nykyään jo kompressoitu MP3-laatu riittää useimmille.
Asiasta lienee näkemyksiä suuntaan jos kolmanteenkin. Tässä yksi:
http://etn.fi/index.php?option=com_content&view=article&id=5335:tamperelaispiirilla-huippuluokan-aanta&catid=13&Itemid=101
Isossa kuvassa äänen siirto äänitysstudiosta loppukäyttäjän kuunneltavaksi on nykyisin huippuluokkaa verrattuna vinyylilevyjen aikakauteen.
Puhumattakaan sitten, kun suosikkilevy oli sorvattu monella toistokerralla, huonolla neulalla ja tolkuttomalla neulapainolla melkein sileäksi. Eikä levyjen käsittelykään aina ollut kovin hellävaraista.
En todellakaan ymmärrä, miten voi olla ihmisiä, jotka kaipaavat vielä tuohon aikaan ja analogiseen "aitoon ääneen".
Miten niin muuttaa? Haluatko keskiarvon vai mitä tarkoitat?