Olivatko liian vaikeita väärentää?
Miksi kuussa ei yöllä näkynyt tähtiä?
envoikuuhunmennä
1162678
0Äänestä
Muut lukivat myös
Ketjusta on poistettu 1 sääntöjenvastainen viesti.
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 116
Vanhimmat
Koska ihminen on yöllä käynyt kuussa? Kuukäynnit ajoittuivat aina kuun aamuun, jolloin aurinko paistoi matalalta.
Odotan kiihkeästi aloittajan vastausta kommenttiisi. Ihan tässä jännittää.
Ai etteikö kuussa ole yötä?
No miksi sinne piti mennä päivällä? "Hei, me lennetään kuuhun päivällä jotta ei tarvitse tähtiä piirtää studion kattoon"? Itse olisin ilmanmuuta lentänyt sinne yöllä jolloin olisi saanut hyviä kuvia tähdistä ja olisi ollut viilempikin. Toisaalta kukaan ei voi lentää kuuhun koska ei ole sellaista kuurakettia jossa olisi laskelmien mukainen yli viiden metrin paksuinen lyijysuojus.
Kuuhun menemiseen ei edelleenkään tarvita viiden metrin lyijysuojusta. Säteily matkalla yksinkertaisesti ei vain ole niin voimakasta.
Pimeässä on aika vaikea laskeutua visuaalisesti. Myös Kuun tutkiminen on valoisalla helpompaa. Kuusalkkari menisi Kuun yöpuolelle ja se kertoo jotain kuusalkkarin älykyydestä. No eipä tuo lyijysuojuksesta jankuttaminenkaan älynlahjoista taida kertoa.
Olisi kai siihen laskeutujaan voinut kiinnittää valot? Ja taskulamput oli keksitty jo aiemmin. Tuotakaan ei sitten ajateltu.
Silloinhan salaliittopuupää valittaisi että Kuuhun mentiin yöllä jotta se olisi helpompi lavastaa studiossa, ja vaatisi että sinne olisi pitänyt mennä päivällä.
Eihän fuguciman vuotoja pikkaamnqan menneetkään pistäneet lyijyvuorausta tai jos menet röntgeniin. Yksi Hiroshiman zero pointin alla ollut japsi tyttö selvisi atomipommi startin joka räjähti oliko 500m pään päällä. Ja myöhemmin kun lähti nagasagiin sukulaisten hoiviin törmäsi junan tullessa tunnelista sekä paine että lämpöaaltoon ja saapui samaan helvetin tulipätsiin. Oman nimen saivat nämä muutamat molemmissa plleet ja niitä kaupanpäälle alettiin karttaan.
Tästä on näköjään tullut oikein ääliöiden kyselypalsta.
AVARUUDESSA ON YHTÄ PIMEÄÄ TAHI VALOISAA. KUUSSA EI OLE ILMAKEHÄÄ. TÄHTIEN PITÄISI NÄKYÄ 24H/VRK.
Totta tuo aiempi kommentti: Kuussa tosiaan käytiin kuun aamulla, jolloin aurinko valaisi kuun pintaa. Tähtiä näkyy kyllä osassa kuu-kuvia, mutta hyvin himmeinä. Syy on yksinkertaisesti se, että valokuvien kohteina on tähtiä valoisampia objekteja, kuten kuun pinta, astronauttien valkoiset puvut yms., joihin verrattuna tähtien valo on liian himmeää tallentuakseen kameraan ellei niitä erikseen kuvata. En ole valokuvaaja, mutta oletan, että joku valokuvausta enemmän harrastava voi selittää tämän ilmiön. Sekin on totta, että kuun taivas on aina pimeä, koska kuulla ei ole kaasukehää, joka sirottelisi auringonvaloa ja värjäisi taivaan, kuten maassa.
Vaikka näkyisivätkin paljain silmin, niin kameroiden filmeissä (myös nykyajn digikameroissa) on sen verran heikko dynamiikka ettei se pysty tallentamaan todellisuudessa vallitsevia valoisuuseroja.
Kokeilepa itse ottaa täysikuulla kuva Kuusta, niin että Kuu valottuu oikein. Semmosessa kuvassa ei näy yhtään tähteä.
Huutaminen jatkuu..
Aloittajan kysymys on aivan korrekti ja onhan tuota keselty ennenkin.
Päivällähän niitä ei todellakaan näy luonnollisesta syystä.
Luonnollisempaa on kysyä että miksi ei ole olemassa yhtään Kuussa otettua kuvaa taivaasta illan ja yön aikana jolloin näkyvyys olisi loistava ja tähtitieteilijät innoissaan.
Kuvia ei ole koska niistä olisi koko kusetus paljastunut.
Kuunpinnalta yöllä kuvattu tähtitaivas näyttäisi vain tähtitaivaalta, eihän sellainen valokuva todistaisi sen enempää. Tähtiä ja Maapalloa taas ei saa kuvattua kameralla niin että molemmat näkyisivät yhtaikaa, koska niiden kirkkausero on liian suuri. Kun kameran aukko ja valotusaika asetetaan sellaisiksi että tähdet näkyvät, niin Maa kirkaana ylivalottaa kuvan, ja jos aukko ja valotusaika asetetaan sellaisiksi että Maa näkyy, niin paljon himmeämpinä loistavat tähdet eivät lainkaan näy valokuvassa. Netissä löytyy kyllä photoshopattuja valokuvia joissa on yhdistetty kaksi valokuvaa ja niissä näkyy sekä Maapallo että tähtitaivas.
näkyy olevan verhot ikkunoissa, mutta millaiset valot matkustamossa oli
http://www.exoplanety.cz/wp-content/uploads/2014/07/AS11-36-5389HR.jpg
.
Siinä laskeutuessa kun röhnöttää nokka kiinni ikkunassa ja tempoo toisella kädellä käsijarrusta ja toisella ohjailee alusta joy-stikillä, niin ei ole ihmekkään että vahingossa särkee nousumoottorin käynnistysnapin. Onneksi oli kuulakärkikynä mukana.
http://ichef.bbci.co.uk/news/976/cpsprodpb/10915/production/_85916876_spaceinside2.jpg
.
no jospa olisi senverta älliä siinä tähtien kuvaamisessa, että kuvaisi Maata tai Kuuta sen pimeältä puolelta. Silloin valotukset täsmäisi. Maassa näkyisi halo ja kaupunkien valot. Onko videoo(!) Olis hienoo nähdä niitä tähtiä, tai ainakin Venus mikä näkyy Maassakin ihan päivällä ja tarttuu myös filmille.
Yhdessä Kuusta-nousu-videossahan näkyy pisteitä avaruudessa, mutta taitavat olla jotain reikiä lavasteissa.
Aivan. Kyseessä on valokuvaustekninen ongelma.
Haista sinä kukkanen.
Jos minä olisin Kuussa nykyisen vaatimattoman kamerani kanssa saisin otettua sieltä tuhat kuvaa tähtitaivaasta tähtineen hetkessä.
Et saisi, puupää. Et ole koskaan kuvannut järjestelmäkamerallakaan etkä tiedä valokuvauksesta(kaan) yhtään mitään
Tämä on mahdollista, kun käyttää herkkyyttä 1600 ISO, aukkoa (noin) 2,8 ja valotusaikaa (noin) 15 sekuntia. Kuun pintaa kuvatessa suorassa auringonvalossa taas on käytettävä (esim.) herkkyyttä 100 ISO, aukkoa (esim.) 11 ja valotusaikaa (esim.) 1/250 sekuntia (eli sekunnin kahdessadas viideskymmenes osa sekuntia). Tällöin taivas jää auttamattomasti mustaksi.
kyllä ne tähdet avaruudessa näkyy paljon paremmin kuin Maassa. Silläkin ukolla mikä jäi sinne Kuuta kiertämään, olis ollu aikaa siellä kuvailla ja vaihtaa sopivia filmejä kameroihin.
Voi teitäå maailman tyhmimpiä taliaivoja. Ei voi kuin nauraa typerille idotteille. Päiväällä niitä ei näy maassa koska meri heijastaa taivaan siniseksi. Sitten on esteenä pilvet. Kirkkaamat tähdet kyllä näkyvät pitkälle aamuun....
Miten täällä on noin vitun tymää sakkia
"Luonnollisempaa on kysyä että miksi ei ole olemassa yhtään Kuussa otettua kuvaa taivaasta illan ja yön aikana jolloin näkyvyys olisi loistava ja tähtitieteilijät innoissaan.
Kuvia ei ole koska niistä olisi koko kusetus paljastunut. "
Ei, vaan kuten kerroin, kuuhun laskeuduttiin aamulla. Ainakin pari muuta on huomannut sen jokaiselle vähänkin alaa harrastaneelle selvän asian, että Kuun vuorokausi eli pyörähdysaika on vähän yli 27 vrk. Salakkareille asia oli vihjeestä huolimatta liian vaikea hahmottaa. Kuuhun laskeuduttiin aamupäivällä lähinnä valaistus- ja lämpöolosuhteiden takia. Ajankohdan valinta on pienellä miettimisellä selvä. Sieltä lähdettiin myös pois paljon ennen kuun puoltapäivää illasta ja yöstä puhumattakaan.
Nimimerkille "Rytätäänö Agno".
Myös minä odottelin innokkaasti, tulisiko salkkareilta ainuttakaan järkevää kommenttia, mutta vesiperä tuli. Toiveeni salaliittohörhöjen astronomian tuntemuksen suhteen olivat näinkin yksinkertaisessa asiassa liikaa. Toivottavasti sait kuitenkin jännittää tarpeeksi pitkään.
Taisi aloittaja lähteä häpeälomalle kusetuksineen. Nostetaan kuitenkin ylös oivana osoituksena kuusalkkarien tietämyksen tasosta.
Apollo 16 ja 17 olivat Kuussa n. 3 vrk.
Onpa se nyt vaikeaa.
Maan vuorokausina mitattuna ne olivat 3 vrk. Yksi kuun vuorokausi on kuitenkin vähän n. 655 tuntia, joten kyseiset Apollot olivat Kuussa vain alle kymmenesosan Kuun vuorokaudesta. Kuussa ei ehtinyt tulla edes puolipäivä, yöstä puhumattakaan.
22:44 aletaan puhua tähdistä. Huomaa kuinka Armstrong tönäisee vaivihkaa Collinsia käsivarteen kun tämä sanoo ettei muista nähneensä ainuttakaan täheä. Ja sitten esitellään kirja jossa Collins kertoo näkemistään tähdistä.
https://www.youtube.com/watch?v=d3jrLXkuKcw
Collinsin muisti palailee pätkittäin. Hmm... Törmäsikö hän yhteen Armstrongin kanssa kuu/simulaattori-reissulla? Puhuiko Armstrong koskaan koko reissusta?
KUUSSA EI OLE PÄIVÄÄ, EI YÖTÄ...KUUSSA NÄKYY AINA TÄHTITAIVAS. MIKSI TÄTÄ ON IDIOOTTIEN VAIKEA KÄSITTÄÄ.
Tietenkin Kuussa on päivä ja yö. Kuun vuorokauden pituus on sama kuin Kuun kiertoaika Maan ympäri. Tähtitaivas näkyisi, mikäli kameroiden dynamiikka riittäisi, mutta kun ei riitä. Jos kuvia valotettaisiin niin paljon, että tähdet näkyisivät, olisi auringonpaisteessa oleva osa kuvista ylivalottunut valkoiseksi mössöksi. Kyllä ne tähdet taivaalla ovat Maastakin katsottuna aina. Päivällä ne eivät vaan erotu.
Simulaattori oli jäänyt kiireessä viimeistelemättä, joten ei yöllä näkynyt tähtiä.
Apollo 15:n Jim Irwin kuvaili kirjassaan "Kuumatka" laskeutumishetken tunnelmiaan seuraavasti: "Tämä on simulaattori. Emme me tosissamme laskeudu Kuuhun."
Irwin kirjansa sivulla 63: "Tämä (laskeutuminen kuuhun) oli meidän kaikkien aikojen onnistunein simulaatiokokeemme".
Jospa tuo oli vain irvimistä?
Irwin kertoi tuossa hienosti heidän todellisesta laskeutumisesta Kuun pinnalle.Tiukka tilanne mutta he tekivät sen.Ja laskeutuivat turvallisesti Kuun pinnalle.Hienoa NASA.
Ja nimimerkki feikkiäoli yrittää säälittävästi todistella ettei muka niin olisi tapahtunut...Täytyy olla todella vääristynyt todellisuudentaju että pystyy lukemaan noin väärin.Ilmeisesti lahkolaiset vanhemmat on myrkyttäneet hänen aivotoimintansa niin pahoin ettei tiedä reaaalimaailmasta mitään.Hakeudu nopeasti pätevälle psykoterapeutille ennenkuin tapahtuu pahempia mokia...
Tässä pitkässä videossa Irwin kertoo itse kuulennostaan:
https://youtu.be/0JwndAh_fEM
Irwinin kirja: More Than Earthlings: An Astronaut's Thoughts for Christ-Centered Living (1983)
https://en.wikiquote.org/wiki/James_Irwin
Voiko kuussa näkyä sininen taivas vai miksi taivas on aina suorastaan musta kuvissa vaikka käynti kuussa onkin ajoittunut aikaa jolloin aurinko antaa sinne valoa, luulisi että silloin ei taivas näy täysin tummana.
Voisiko johtua siitä että Kuulla ei ole ilmakehää, millä kuvittelet tyhjän avaruuden muuttuvan valaisemalla valoisaksi siniseksi
Avaruudessa on pimeää siksi koska siellä paistaa Aurinko.
Käsitykseni mukaan todella kaukaisten tähtien valo (tähdet ovat kaikki aurinkoja) ei näy meille, koska avaruuden tyhjiössä on hieman todella harvaa kaasua, joten hyvin suurilla etäisyyksillä se vaimentaa tähtien valotehoa. Jos näin ei olisi ja valo etenisi loputtomasti, eli kaikki äärettömän maailmankaikkeuden tähdet näkyisivät meille asti, niin tähtitaivaamme olisi niin täynnä tähtiä että niiden väliin ei jäisi yhtään mustana näkyvää avaruutta, vaan tähtitaivas olisi pelkkää yhtenäistä valoa.
Pienillä etäisyyksillä avaruuden harva kaasu on niin olemattoman vähäistä että Aurinkomme valolla ei ole siihen mitään havaittavaa vaikutusta, ja siksi kaasukehättömän Kuun taivas on musta vaikka Aurinko paistaa kirkkaasti ja Kuun pinta on siellä kävelevälle astronautille sokaisevan kirkas ja voimakkaasti tummentava visiiri silmien edessä on välttämättömyys.
tuosta tulikin mieleen...
Tavallinen valohan näkyy vain siellä missä se syntyy ja siellä mihin se osuu. Mikä on siis valonsäde?
https://www.youtube.com/watch?v=USdv3sss9Zk
Yks kaveri tutkii valoja yliopistossa. Ei se kuitenkaan koskaan ole niistä mitään kertonut. Sekin pitää minua idioottina. Kerran kysyin siltä lasereista, kun niitä näkyy aina elokuvissa. Ei se tajunnut edes kysymystä. Hoono soomi kenties.
eiku piti kysyy just niistä apollopeileistä. Minkälaiset prismat siellä on, että lasersäteet kimpoo niistä just tulosuuntaansa?
Soppiheijastimeksi noita kutsutaan. Googlaa retroreflector.
Venäläiset käyttivät joskus sellaista systeemiä, jossa oli kupera linssi ja paraboloidipeili. Niinkuin vanhojen polkupyörien kissansilmässä.
Eikä taida olla asialla paljonkaan merkitystä. Kuka ne apollopeilit olisi Kuuhun vienyt.
Avaruus ei tiettävästi ole ääretön vaan äärellinen, ja tähtiä siinä on aivan liian vähän, jotta ne voisivat valaista koko taivasta enemmän kuin äärimmäisen vähän.
no riippuu vähän siitäkin missä päin avaruutta ollaan. Galaksien välissä ei varmaan paljain silmin näe tähtiä, eikä muutakaan. Jos siellä joku yksittäinen tähti on, niin sekin on niin kaukana, että sitä ei näy kuin kaukoputkella. Linnunradan keskustassa taas saattaapi olla hyvinkin kirkasta, vaikka ei tähtiä näkyisikään vaan niitten valosta hohtavan pölyn.
Kuussa näkyisi tähdet, mutta studiossa, missä valot rikki, ei näy.
Mistä aloittaja päättelee että Kuussa olleet astronautit eivät nähneet tähtiä? Ainakaan minä en ole mistään lukenut että näin olisivat sanoneet.
Onhan tuo sanominen tällä palstalla moneen kertaan tuotu julki. Sillä on melkoisesti todistusvoimaa.
Ei niitä tähtiä näy maassakaan yöllä jos niitä filmiltä katsotaan. Tämä nykypolvi kun pitää filmiä totuunena, Yhtää kuvaa ei ole saatu ns exo planeetoista vaan ne ovat havittu tähden huojunnasta tai muusta huojunnasta yms,. Ne planeetat ei näy tänne asti. Piirreettyjä kuvia on sitäkin enemmän
Tuossa on maasta nähtyjä tähtiä. Kuussa ei tuommoisia tähtiä näkynyt joten se todistaa, että kuussa ei kukaan käynyt tähtiä näkemässäkään.
https://www.riemurasia.net/kuva/Timelapse-yotaivaasta/195116
Kuten monta kertaa on todettu, astronautit eivät olleet Kuussa Kuun yön aikana, vaan aamupäivällä.
Miten näin yksinkertainen asia ei mene tajuntaan?
Oletko joskus Kuussa nähnyt tähtiä, joita tuossa videossa esitetään? Katsoitko edes videota? Vai oletko jälleen ihan tavallinen turhanaikainen mölypelle tälläkin palstalla?
Nuo eivät ole tähtiä vaan LENTOKONEITA.
Jos tarkkaan katsot niin on siellä yksi tähtikin näkyvillä. Sitä tosin ei varmaankaan Kuusta näe. Ainakaan Kuun pimeältä puolelta.
Miksi ei näkisi? Mutta kuten huomaat, edes tuolla valoisuuserolla ei tähtiä taivaalla juurikaan näkynyt. Kuinka sitten kuussa kirkkaassa auringonpaisteessa.
Oliko LM lentokone? Moottorilla toimi kone ja lensi avaruudessa. Ei siis ilmassa.
Oliko kellään mahdollisuutta nähdä LM:n lentävän oikeasti?
Apollo-aluksen osa, Lunar Module ei ollut lentokone, se oli Kuun pinnalla käyntiin tehty avaruusalus. Se ei ollut suunniteltu lentämään Maapallon suuressa painovoimassa ja ilmakehässä, vaan ilmakehättömän Kuun pienessä painovoimassa. Olet varmasti lukenut tämänkin tällä palstalla lukemattomia kertoja mutta et ymmärrä sitä ja kiellät sen.
jos A10 kävi lähellä Kuun pintaa, niin miksi siinä ei ollut sitä alaosaa, jolla sinne jarruteltiin ja laskeuduttiin ja joka jäi sitten sinne Kuuhun kun palasivat takaisin Kuun kiertoradalle.
https://www.nasa.gov/sites/default/files/as10-34-5112a_0.jpg
.
Apollo 10:n Lunar Module kutsumanimeltään Snoopy teki vain lähestymistestejä ja irrotti sen jälkeen Kuuhun laskeutumiseen tarkoitetun alaosansa.
höpö höpö
Ja paskapuhetta, ettei tähtiä näkys. Tuossakin filmissä ne oikein välkkyy:
https://www.youtube.com/watch?v=awti0Di5OHE
.
niin ja näille, jokka täälläkin jatkuvasti jankuttaa, että kymmeniä tuhansia ihmisiä on pitänyt maksaa hiljaisiksi apollokusetuksesta. ...
Kuka katsoi ESAn Marslaskeutumista. Siellä 'houstonissa' pellet hurrasi ja riemuitsi kun luotain törmäsi atomeiksi Marsin pintaan. Eivät siis tajunneet hittojakaan mitä olivat tekemässä. Näyttelivät vain käsikirjoituksen mukaan. Ikävää ja noloa, että oli suora lähetys. Ilmeisesti oli tuohonkin joku jatko-osa tulossa, mutta jokin meni viimemetreillä mönkään. Kusetusta ei voitu jatkaa.
Tyypillistä mölyymistä kun ei ole tietoa yhtään. ESAn väki ei seuraa noita 'houstonissa', vaan saksassa. ESOC, missä noita ESA:n tehtäviä valvotaan, sijaitsee Darmstadtissa.
Hurraamiset siellä johtuivat siitä, että saivat yhteyden luotaimen kiertoradalle jääneeseen osaan. Tuolloin ei ollut vielä mitään tietoa laskeutujan tilasta. Sen tuhoutumista tuskin kukaan iloitsi.
kuuntele sinä pösilö avaruusmusiikkia:
https://www.youtube.com/watch?v=FKdLPNIY0Qc
,.
apollo ja gemini ohjelman idea oli että on suoritettava aina onnistunut lento että voidaan siirtyä vaikeampaan lentotyyppiin..tämä koski myös kuulaskeutujaa ensin testattiin maankiertoralla sitten kuun
Tuosta älykkäästä vastauksesta voimistuneena taidanpa jopa mennä kuuntelemaan.
Mikään oikea keskusteluhan ei täällä tunnu onnistuvan muutenkaan.
Tuo The Tempestsin biisi ei tosin hirveän "avaruusmusiikilliselta" tunnu, niin on tyydyttävä johonkin muuhun.
"ihmisiä on pitänyt maksaa hiljaisiksi apollokusetuksesta. ..."
eikä vain maksaa vaan ehkä myös tappaa. Gus Grissom esimerkiksi
".. kuulaskeutujaa ensin testattiin maankiertoralla sitten kuun..
Senkö takia se niin reissussa rähjääntyneen näköinen? Miten sen mahtui sinne rakettiin? Vai roikkuiko se perässä kuin peräkärry? Ihme kun ei syttynyt palamaan jo lähdössä maapallolta.
https://www.youtube.com/watch?v=KNQ9ln40ARE
Eihän maksaminen estä ottamasta maksua myös paljastuksista. Tekee sen joko nimettömänä tai julkisesti. Jälkimmäisessä tapauksessa hiljentäjän ei kannata lähteä oikeuteen heiluttamaan kyseistä sopimuspaperia.
Ei taida olla mitään todisteita murhista. Grissomkin kuoli jo vuoden 1967 alussa eli ennen Kuun ympärilentoja.
Se kohta jossa väitetty kuuretki tapahtui, oli melko keskellä sitä puolta kuusta, joka katsoo aina suoraan kohti maata. Kuitenkin niissä kuun pinnalta kuvatuissa kuvissa maa näkyy horisontissa hyvin alhaalla. (Ainakin kuva nimeltä earth rising muistaakseni) Kun tiedämme kohdan josta kuvat on otettu ja tiedämme ettei kuusta näy maahan koskaan hitustakaan enempää kyljistä eikä pohjasta, niin miten siis selittyy kuvan näkymä että puolet maapallosta joka on vielä yön puolella näkee kuusta nähtävästi ennennäkemättömän puolen? Vai eivätkö he jostain syystä näe kuuta vaikka kuusta näkyy sinne?
Kummallista on myös että maa on kuusta nähtynä vain vähän isompi kuin kuu maasta nähtynä. Eikö maan kuuluisi olla kuvassa reippaasti isompi?
Miten suora TV-lähetys toteutettiin kuusta 60-luvulla? Ihmetyttää sen ajan tv kaluston koko, lähetystehot kuusta, virtalähde ja kauko-ohjaus Houstonista käsin, joka siis siellä horisontissa jossain pienenä siinsi.
Sen ajan tietokoneet vastasi taskulaskinta mutta olivat huoneen kokoisia. Jos melkein 50 vuotta sitten oli noin kätevää, että saivat autonkin sinne vietyä samalla, niin miksei uusia reissuja ole vieläkään tehty?
Osoitat vai pohjattoman typeryytesi kirjoituksillasi. No palstan nykyisen tason huomioiden, juttusi varmaan sopivat tänne.
1. Maa näkyy horisontissa alhaalla, koska Apollolennot menivät sinne kuun aamuna, kun kuu oli maasta katsottuna sirppi.
2. Maan suhteellinen koko riippuu kokonaan linssistä, jolla kuva on otettu. Eikö sinulla ole valokuvauksesta mitään tietoa?
3. 60 luvulla radioamatöörit käyttivät jo kuuta toisioantennina. Miksi ei siis isoilla paraboliantenneilla, joiden etupäät oli jäähdytetty lähelle abs nollaa olisi saatu viiden megan videokaistaa kuusta?
4. Mihin niitä tietokoneita tarvittiin? Lindbergh lensi yli Atlantin yli kaksikymmentä vuotta ennen kuin edes transistori keksittiin.
5. Sillon melkein 50 vuotta sitten tekniikka oli paljon kehittyneempää kuin sinä tai muut salkkarit vähäisellä ymmärryksellänne kykenette ikinä tajuamaan.
1. Ei kun mieti. Kuun oma varjo ei liity asiaan, eikä varsinkaan se että sirppi muuttuisi mihinkään päivän mittaan.
2. Väitätkö että niissä olisi jotain laajakulmaista käytetty? Muistaakseni hasselbladetteja sanottiin heidän käyttäneen. Ne on niitä sellaisia mitä tähdättiin katsomalla alaspäin kun kameraa roikotettiin vyötäröllä. Tarkkoja saksalaisia kameroita.
Muihin en osaa sanoa paljoa. Selittyikö kysymykseni niistä?
Tuotat vain lisää virheitä selityksilläsi. Eikö olisi syytä lopettaa?
1. Selityksesi oli niin sekava, ettei siitä ottanut selvää ryssän pappikaan.
"ja tiedämme ettei kuusta näy maahan koskaan hitustakaan enempää kyljistä eikä pohjasta, niin miten siis selittyy kuvan näkymä että puolet maapallosta joka on vielä yön puolella näkee kuusta nähtävästi ennennäkemättömän puolen?"
Koitahan uudelleen.
2. Hasselbladet kyllä. Erinomainen metallirunkoinen kamera. Mutta kuvasuhde syvyyssuunnassa on vahvasti putken pituudesta kiinni. Ei tarvitse olla ikään laajakulma.
Niin, eikös kuun vaiheet pysy aina samassa asennossa kun kuu on näkyvissä? Vai mihin viittaat?
-+Eivät+pysy.+Eiväthän+Maan+pyörimisliikkeen+taso+ja+Kuun+ratataso+ole+samat.
"Jos melkein 50 vuotta sitten oli noin kätevää, että saivat autonkin sinne vietyä samalla, niin miksei uusia reissuja ole vieläkään tehty?"
Jos jo 60-luvulla oli ääntä nopeampia matkustajakoneita (Concorde ja Tu-144) niin miksi ei enää ole yhtään? Siksi että kaikki mikä on mahdollista, ei ole aina kannattavaa.
Ok. Kolli, mutta ei se varjo silti liity asiaan. Selvennystä pyytävälle: "Earth rising" kuva näyttää siis maan jonka alaosa on yön puolella. Sieltä yön puolelta luulisi näkyvän myös kuuhun. Kuun asento, jossa maapallo näkyy alhaalla horisontissa, on sellainen ettei se sovi näkymään jonka kuusta näemme. Näemme aina vain yhden sivun, emme näe koskaan toista kylkeä. Apolloretki sanotaan olevan sen maahan näkyvän sivun melko keskellä. Selvensikö yhtään?
Edellä+Kollimaattori+mainitsi,+että+Kuun+pinnasta+pystytään+näkemään+n.+59+%.+Libraatiota+on+simuloitu+mm.+tuolla:+http://scienceblogs.com/startswithabang/2012/08/02/its-never-night-on-the-moon/+(sivun+5.+'kuva'+tai+kuvakooste+vuodelta+2007)
Eiköhen+Apollo-astronautit,+joita+ei+siis+ollut,+pystyneet+näkemään+Kuusta+huomattavasti+suuremmankin+osan+kuin+59+%.+Se,+miksi+Apollolentoja+on+vääristelty,+johtuu+tietysti+siitä,+että+astronautit+huomasivat,+että+Kuun+pimeällä+puolella+on+melkoista+aktiviteettia.+Kaikenlaisia+valheita+sitten+amerikkalaiset+keksivät+sotkeakseen+asian,+ettei+kukaan+täysjärkinen+uskoisi+Kuussakäyntisatuihin.
Miten määritellään Kuun "takalisto"? Onko se alue, jonka Maassa oleva havaitsija ei pysty näkemään Kuusta? Vai jotain muuta?
Jos määritellään, että Kuun näkyvä osa on se osa Kuusta jonka pystyy näkemään, niin silloin Kuusta pystyy näkemään juuri sen verran kuin siitä pystyy näkemään. Ihan riippumatta siitä, minkä muotoinen Maalätty on.
joo ei se ole mahdollista. Maapallon pitäisi näkyä Kuussa suoraan ylhäällä, jos kerta ovat siellä keskellä Kuuta Maasta katsottuna.
Kollimaattori ei vaan taaskaan ymmärrä mistä on kyse.
"Jos määritellään, että Kuun näkyvä osa on se osa Kuusta jonka pystyy näkemään, niin silloin Kuusta pystyy näkemään juuri sen verran kuin siitä pystyy näkemään. Ihan riippumatta siitä, minkä muotoinen Maalätty on."
Lyhyesti (ja valitettavan epätarkasti): Jos Maalätty on kupera, näemme sen pinnalta Kuusta sen verran kuin näemme. Jos se on sopivasti kovera, näemme koko Kuun pinnan. Tasainen lätty - edellisten välimuoto - mahdollistaa jotakin edellisten väliltä.
Kaikissa tapauksissa näemme Kuusta enintään sen verran kuin siitä pystyy näkemään - ja pitemmällä aikavälillä Kuusta Maan pinnalta nähtävä määrä osoittaa omalta osaltaan jotakin Maan muodosta.
Mitenkä koveralta Maalätyltä näkisi Kuun pinnasta enemmän kuin tasomaisen Maalätyn pinnalta katsoen?
Tuossa muuten hiukan lisää vihjettä Maan muodosta:
https:en.wikipedia.org/wiki/Monopole_antenna
Tuommoinen antenni toimii nimenomaan maatasolla niinkuin artikkelissa todetaan.
Joo. Monopoliantennin maatasoksi riittää kolme tai neljä noin puoliaallon mittaista vaakatasossa olevaa metallilankaa.
Mitä se mahtaa kertoa maapallon muodosta?
"Mitenkä koveralta Maalätyltä näkisi Kuun pinnasta enemmän kuin tasomaisen Maalätyn pinnalta katsoen?"
Koverra lätty kunnolla ja pudota Kuu kuppiin. Ei mikään helppo tehtävä, mutta eihän se litistäminenkään ihan tervettä olisi. :)
Melko keskellä kuutahan ne laskeutumispaikat näkyvät olevan:
http://www.skyandtelescope.com/observing/celestial-objects-to-watch/moon/how-to-see-all-six-apollo-moon-landing-sites/
Mutta nyt kaukoputkella katsomaan, näkyykö Kuussa jalanjälkiä... Vakuuttaisivatkohan sellaiset nämä epäilijät?
Kyllä ne kuvassa ovat lähes keskustan ja reunan puolivälissä. Ei tuolla kuviolla ammunnassa pärjäisi ;-)
Vai onko sinulla eri kuva?
"Mutta nyt kaukoputkella katsomaan, näkyykö Kuussa jalanjälkiä... Vakuuttaisivatkohan sellaiset nämä epäilijät?"
Eivät vakuuttaisi. Aiheuttaisivat vain lisää epäilyksiä.
Jos vaikka minä näkisin toistuvasti omalla kaukoputkellani Kuussa jalanjälkiä, tarkistaisin ensin putken, sitten lääkityksen ja ryhtyisin lopulta kannattamaan jotakin tarjolla olevista salaliittoteorioista tai kehittäisin oman.
Jos sitten netissä näkisin, niin lähdekritiikin soveltamisen ja kuvan ottotavan toteamisen jälkeen pitäisin joko hienona juttuna tai sitten vain tavanomaisena pelleilynä.
Eivät kyllä ole laidallakaan. On lisäksi huomattava, että leveysasteina - joista toisten taivaankappaleiden sijainti taivaalla riippuu - puoliväli on vain 30 astetta eli 1/3 keskipisteestä laskettuna. Toisin sanoen maapallo on näkynyt jokaiselle laskeutumipaikalle alimmillaan puolitaivaalla.
Laskinkin leikkiä, sillä jokainen ymmärtää, ettei tavanomaisilla kaukoputkilla voi niin pieniä kohteita Kuun etäisyydellä varsinkaan ilmakehän läpi nähdä.
Sellaiset kuvat, joissa Maa näkyy kuin Kuun laidan yli, on epäilemättä otettu Kuun kiertoradalta. Niin saa yhtä vaikuttavia kuvia kuin maapallolla kuusta sen killuessa juuri metsän yläpuolella.
Tämä on pallotrigonometriaa ja selviää trigonometrisistä funktioista.
ei nuo ole lähelläkään puoliväliä.
Parhaiten tajuaa kun piirtää harpilla ympyrän ja alkaa sitten asetella siihen laskeutumispaikkoja.
Jos Maahan tai Kuuhun kaivaa koveran kuopan ja hyppää sinne, niin näkyykö tähtiä paremmin kuin pinnalta?
Jos Maan pinnalle kasaa kukkulan ja kiipeää sen päälle, niin näkyykö Kuun pimeä puoli paremmin?
Kuusta näkyisivät tähdet kuopan pohjalta oikein hyvin, mutta Maasta edelleen ainoastaan pilvettöminä öinä, koska päivisin auringonvalon siroaminen ilmakehässä estää tähtien näkymisen.
Kuussa ei tarvitsisi kuin astua varjoon, peittää näkyvistä kirkkaat auringonvaloa heijastavat pinnat ja odotella silmien sopeutumista hämärään, niin pian tähdet ilmestyisivät näkyville, jopa himmentävän visiirin läpikin.
Mitenkä pian nuo tähdet ilmaantuvat taivaalle? Tunnissa? Päivässä? Kuukaudessa?
Minäpä luulen, että tuossa saattaa olla yksi syy siihen, että astronautit eivät nähneet tähtiä. Ne tähdet ilmaantuivat taivaalle takaisin kun huomasivat että ei tarvitse enää feikata kun eivät astronautit laskeutuneetkaan.
Arveletko tähtien kehittäneen piiloutumismekanismin juuri astronauttien varalta? Minusta vaikuttaa siltä, ettei tuo käsitys ole erityisen yleinen.
Jos kaivaisi Maahan koveran kuopan ja sitten pudottaisi sinne Kuun ja hyppäisi itse perässä, niin näkisikö Kuusta enemmän kuin normaalisti Maan tasolta?
"Jos kaivaisi Maahan koveran kuopan ja sitten pudottaisi sinne Kuun ja hyppäisi itse perässä, niin näkisikö Kuusta enemmän kuin normaalisti Maan tasolta?"
Ei. Paljon vähemmän kerralla, mutta normaalia tarkemmin. Että näkisi Kuusta enemmän, pitää olla näköyhteys mahdollisimman suureen osaan Kuuta. Se ei Kuun pinnalta (eikä kuopan pohjalta) ole mahdollista, paitsi Kuuta kiertämällä. Kuun kiertäminen on kuitenkin periaatteessa mahdollista nykyisinkin, vaikkakaan ei normaalisti Maan pinnalta.
Jos tekisi Maan tasolle kuperan kuopan ja pudottaisi Kuun sinne, niin onnistuisiko sitten helpommin?
Epäeuklidisella geometrialla oikeinkin helposti. Kokeile toki. :)
Miksi tuossa tarvittaisiin epäeuklidista geometriaa?
Oikeastaan riittäisi että asettaisi Kuun Maatasolle ja sitten tarkastelisi sitä ilman mitään negatiivista kuoppaa. Tai positiivista kukkulaa.
Saattaisi tietysti näkyvyyttä parantaa, jos Kuun asettaisi neulan päähän niinkuin jokun muinaisen enkelin, jolloin sitä voisi ihmetellä ihan joka kantilta ja pyöritellä jos siltä tuntuu.
Montako Kuuta tai enkeliä muuten sopii saman neulan päähän? Montako naulaa mahtuu enkelin päähän? Alkaako näkyä tähtiä?
"Oikeastaan riittäisi että asettaisi Kuun Maatasolle ja sitten tarkastelisi sitä ilman mitään negatiivista kuoppaa. Tai positiivista kukkulaa."
Niinpä. Näin yksinkertaisessa asiassa ei tarvita myöskään enkelin päitä neuloineen tai nauloineen - ja tähtiä näkyy, jos vain haluaa katsoa.
Nyt päästään asiaan. Tämä ehkä kuuluisi matikkapalstalle, mutta kuitenkin. Jos Kuu on Maatasolla, niin kuinka monta kierrosta sitä pitää vieritellä, että pystytään tekemään kartta sekä Kuun valoisasta että pimeästä puolesta. Tarkasteluetäisyyden saa valita 0...6000 km ja lamppua saa käyttää.
Hiukan lisää.
Jos Kuuta vieritellään tasaisella nopeudella, niin kuinka pitkään lamppua pitää vähintään käyttää olettaen että pimeän puolen asukkaiden valaistusta ei oteta huomioon?
Tarvittava kierrosten luku riippuu siitä, kuinka tarkka kartan pitää olla. Kerrohan vuorostasi paljonko vuorovesi-ilmiö kohottaa Kuun pintaa, kenen tunnetun henkilön jäännökset ovat Kuussa ja kauanko Kuu vielä kiertää Maata.
Jos Kuu on Maan pinnalla, niin siihen vaikuttavat samat voimat kuin muihinkin Maan pinnalla oleviin kappaleisiin. Jos Kuun majoittaisi johonkin Severnin suulle, niin saattaisivat kuunatsit hiukan ihmatellä, heillä kun ei varmaan ole ihan tuommoinen muutaman metrin päivittäinen pystyliike tavanomaista:
https://en.wikipedia.org/wiki/Severn_Tidal_Power_Feasibility_Study
Veikkaan, että joku tämmöinen on tutumpaa varhemmilta vuosilta:
https://de.wikipedia.org/wiki/Flutkatastrophe_von_1953
Aikuisten oikeasti Kuun kartoittamiseksi riittää, kun itse tekee kierroksen Kuukiekon ympäri ja tarkastelee kohdetta kartoitusta varten riittävän läheltä, ja sitten Maatasoa vasten olevan infinitesimaalisen kohdan kartoittaa kun on ensin tunkannut Kuun sen verran ylös että pääsee kurkistamaan. Tunkkeja varmaan saa jostain Cramosta tai Ramirentistä vuokralle. Sieltä varmaan saa tikkaitakin että ei jää Pohjoisnapa näkemättä.
Oikeasti Kuuta ei tarvise vieritellä kartoitusta varten yhtään mihinkään. Taskulamppua saa käyttää Kuun pimeällä puolella. Saa lampulla morsettaa tähtiinkin, jos siltä tuntuu.
"... kun on ensin _tunkannut_ Kuun sen verran ylös että pääsee kurkistamaan..."
LOL! Odottelin milloin huomaat verrata itse antamaasi maksimietäisyyttä Kuun säteeseen... no eipä oikeastaan yllättänyt ... ja se lamppu "pimeän" puolen kartoituksessa! :)
Asiaan: Vuorovesivoimien vaikutus meni pieleen (Aikuisten oikeasti Kuu Maan pinnalle?), kahteen muuhun et vaivautunut vastaamaan.
Unohda koko juttu, kyselytunti on ohi.
Olihan tuossa alunperin ehtona, että Kuu on kuopassa, kukkulalla tai jotenkin muuten Maan pinnalla tarkasteltavana.
Kuukiekon säde on se mikä se on ja paksuus kiekon paksuus.
Jos Kuu on Maan pinnalla, niin se kiertää niin kauan kuin joku jaksaa sitä vieritellä.
Hautajaisista en tiedä.
Nvidiakin on näköjään mukana kuusalaliitossa! Väittää, että kyllä tähdet ovat mukana niissä kuvissa ja tulevat näkyviin, kun niiden valotusta muutetaan:
http://www.iltasanomat.fi/digitoday/art-2000001850534.html
Tuleeko noiden korttien mukana joku potikka, jolla voi säätää tähtien valotehoa vai mitenkä tuo hoidetaan?
Planetaarioissa asia on ratkaistu ihan simppelisti valaistusta muuttamalla.
Tuollaisilla suurilla valmistajilla uskoisi olevan omassa käytössään kehittyneitä laitteita ja menetelmiä, joilla alkuperäisten kuvien mitättömätkin valojäljet saadaan näkyviin.
Kiessus, etten aiemmin tullut tätä aloittajan "viisautta" lukeneeksi! Ihan selkäpiitä karmii tietämättömyyden valtavuus!