Magnetismissa laajenevasta magneetista ulos työntyvä laajeneva työntävä voima aktivoi vastaan työntyvän laajenevan työntävän voiman joka työntää sitä toista laajenevaa magneettia kohti sitä toista laajenevaa magneettia.
Oleellista on toki sekin että millaisen laajenevan aineen sisällä tuota työntävää voimaa työntyy vastaan työntyvien laajenevien tihentymien sisälle, saaden ne laajenemaan normaalia voimakkaammin.
Eli laajenevan aineen oma sisäinen laajeneva työntävä voima osallistuu laajenevan työntävän voiman aktivointiin.
Aktivointi on yksinkertaisesti sitä että työntävää voimaa välittävien laajenevien tihentymien sisälle työntyy normaalia enemmän työntävää voimaa joka saa työntävää voimaa välittävän laajenevan tihentymän laajenemaan nopeammin ja näin se alkaa vuorovaikuttamaan ympäristönsä kanssa aikaisempaa enemmän, jolloin se kohdistaa ympäristöönsä enemmän työntävää voimaa.
Ja tätä laajenevaa työntävää voimaa työntyy siis laajenevan aineen läpi koko ajan joka suunnasta joka suuntaan.
Osa siitä aktivoituu magneetista ulos työntyvän työntävän voiman avulla tietynlaisten laajenevien aineiden sisällä.
Rakkautta
1039
☺
Oleellista on toki sekin että millaisen laajenevan aineen sisällä tuota työntävää voimaa työntyy vastaan työntyvien laajenevien tihentymien sisälle, saaden ne laajenemaan normaalia voimakkaammin.
Eli laajenevan aineen oma sisäinen laajeneva työntävä voima osallistuu laajenevan työntävän voiman aktivointiin.
Aktivointi on yksinkertaisesti sitä että työntävää voimaa välittävien laajenevien tihentymien sisälle työntyy normaalia enemmän työntävää voimaa joka saa työntävää voimaa välittävän laajenevan tihentymän laajenemaan nopeammin ja näin se alkaa vuorovaikuttamaan ympäristönsä kanssa aikaisempaa enemmän, jolloin se kohdistaa ympäristöönsä enemmän työntävää voimaa.
Ja tätä laajenevaa työntävää voimaa työntyy siis laajenevan aineen läpi koko ajan joka suunnasta joka suuntaan.
Osa siitä aktivoituu magneetista ulos työntyvän työntävän voiman avulla tietynlaisten laajenevien aineiden sisällä.
Rakkautta
1039
☺
Vastaukset 22
Vanhimmat
Kattojen historia kivikaudelta peltikattoon
Laavu ja kota
Ensimmäiset asumukset Suomessa olivat olivat tilapäiseen tai siirrettävään majoittumiseen käytettyjä laavuja (katteena havut) tai pistekotia, joissa seinä ja katto ei ole eriytynyt omaksi rakenneosaksi. Kodassa kiinnitettiin vitsaksella yhteen kolme riukua ja sitä tiivistettiin lisäriuuilla Katteena oli turve tai siirrettävässä kodassa kankaat. Ylös jäi aukko, josta savu pääsi ulos. Vielä pitkään sen jälkeen kun asuinrakennukset olivat nykyisten talojen kaltaisia, käytössä oli erillisiä keitto- ja pyykkikotia – jopa vielä 1900-luvun alussa.
Ensimmäiset varsinaiset asuinrakennukset olivat myöhäiskivikautiset ja viikinkiaikaisia ns. paalu- tai pitkiä taloja, jossa pylväät asetettiin maahan pystyyn. Puut asetettiin esimerkiksi neljään riviin ja yhdistettiin toisiinsa ohuemmilla puunrungoilla. Lopuksi rakennelma katettiin kaislalla tai oljilla. Tulisija oli maalattialla ja savu pääsi ulos keskellä katonharjassa olevasta aukosta. Rakennus oli hieman kuin kaksi isoa laavua vastakkain.
Hirsirakennukset
Vuoliaiskattojen alimpana rakenteena on ohuita puuriukuja, varppeita, joiden päälle tuohet ladotaan. Näiden päällee tulee tuohet paikallaan pitävä kerros, joista turve on historiallisesti vanhin.
Turvekatto
Ensimmäiset varsinaiset hirsirakennukset ja katot ovat rautakaudelta, jolloin maanviljelys alkoi Suomessa ja oli perusteltua rakentaa kiinteitä, ympäri vuoden käytössä olevia rakennuksia. Edellytyksenä oli hirsitalon lamasalvostekniikka. Ensimmäiset katot olivat tuohikattoja, joita rakennettiin satojen vuosien ajan. Tuohi on erittäin lahoa kestävä ja vettä pitävä materiaali, se kestää jopa 90 vuotta vaikka katto ei olisi kovin jyrkkä. Katon ongelma on saada pidettyä tuohet paikoillaan ja suojassa auringon paisteelta. Ensimmäinen ja halvin keino oli käyttää turvetta. Tässä ja monissa seuraavissakin kattomaalleissa tuohi on katon tärkein eli vettäpitävä osa, turpeet ovat painona ja suojana.
1600-luvulla turvekatto oli yleinen jopa pappiloissa ja ulkorakennuksissa se oli yleinen 1800-luvulle saakka.
Koskutkatto
Joissakin vähemmän tärkeissä rakennuksissa, esim. ladoissa saatettiin tuohien asemesta käyttää kuusen kuorta
Malkakatto
Turve toimii katolla osittain eristävänä kerroksena, mutta se on kuitenkin hankala käsitellä ja painava koska vuoliaiskatto oli tehtävä järeästä puutavarasta ja turvetta oli 20–30 senttiä. Kevyempi katto saatiin, kun turpeet korvattiin riuuilla eli maloilla. Malat tuli latoa aivan kiinni toisiinsa, jotta tuohet pysyivät suojassa. Malat pysyivät katolla joko alhaalla räystään reunalla olevan laudan avulla tai ne yhdistettiin harjalla pulikalla toisiinsa. Tämä tosin edellytti teknistä innovaatiota: poraa, jolla reiät tehtiin. Katolle saatettiin laittaa lisäksi painopuita ja -kiviä, jotka estivät malkoja liikkumasta.
Palkki- ja kourukatoissa rakenne on periaatteessa yksinkertainen: halkaisttuja hirsiä asetetaan vastakkain. Tässä vedenpitävyyttä on parannettu kovertamalla hirsiä.
Palkkikatto
Palkkikatto on nimensä mukaisesti järeä, mutta ei kovin vedenpitävä. Siinä katon lappeen mittaiset hirret halkaistiin kirveellä kahtia (särkylaudat). Katolla asetettiin kaksi kiilaamalla halkaistua hirttä vierekkäin UU-asentoon ja niiden sauman päälle hirsi toisin päin. Puuta kului paljon, mutta tekeminen oli helppoa.
Kourukatto
Kourukatto on palkkikatosta kehittynyt muoto, jossa hirsiä koverretaan, rakenne on enemmän VV. Kahden alapuolella olevan hirren saumaa peittävä katehirsi voi olla myös kapea rimamainen saumanpeite.
Liistekatto
Puu halkaistiin ensin särkemällä kahtia tai neljään osaan kiilaamalla. Sen jälkeen liistekirveellä kiilattiin ohuita "liuskoja", jotka olivat tavallaan pärekaton esimuotoja, mutta koko lappeen mittaisia. Liisteet ladottiin katolle moneen kerrokseen
Kallis lautakatto tuli ensin arvorakennuksiin. Kuvassa Kahiluodon kartano, joka on siirretty Seurasaareen.
Veden ohjautumista alas tehostettiin lautoihin tehdyillä urilla.
Lautakatto
Edellisistä muodoista kehittyi lautakatto kun sahaustekniikka parani. 1600-luvulla monissa sotilasvirkataloissa ja pappiloissa oli lautakatto, mutta työläyden takia se ei levinnyt maalaistaloihin. Ajan, rokokoon, muoti suosi aikaisempaa jyrkempiä kattoja (mm. mansardikatto), jota ei voinut tehdä turpeesta tai maloilla. [Yleisesti voi sanoa, että Suomessa eivät suuret massat tienneet Keski-Euroopan muodeista mitään, mutta esimerkiksi pappiloiden ja sotilasvirkatalojen mallipiirustusten välityksellä Suomeen tuli vaikutteita kaukaakin. Ruotsalaiset arkkitehdit tekivät opintomatkoja Eurooppaan ja kotimaassaan he kokosivat oppinsa mallikirjoihin.
Missään kohtaa ei ollut selitystä että miksi magneetti hylkii tai vetää?
Tyypillistä ospia
Eihän opsissa tarvita tarkkoja selityksiä, kun se on you know, thats it! - ja armotonta käsien heiluttelua.
Mr.Mansardin kattoesitelmäkin liittyy enemmän palstan aiheeseen eli fysiikkaan kuin jukkapojan ops.
Samannimiset magneettinavat hylkivät toisiaan, erinimiset vetävät toisiaan puoleensa. Magneetissa on aina pohjos- ja etelänapa, N ja S. Samanmerkkiset sähkövaraukset hylkivät toisiaan, erimerkkiset vetävät toisiaan puoleensa. Sähkövaraus on aina joko positiivinen tai negatiivinen, tai -.
Olet jälkeenjäänyt.
Heh heh.. Siinä sinun ps selityksessa sitä vasta konkretian puutetta olikin :D
Et selittänyt yhtään mitään.. "Voivat kohdistaa" tai "voivat aktivoida" Voi työntää mutta voi myös olla työntämättä :D
Kaikkien selitysten äiti.
Tässä taas "Samannimiset magneettinavat hylkivät toisiaan, erinimiset vetävät toisiaan puoleensa. Magneetissa on aina pohjos- ja etelänapa, N ja S. Samanmerkkiset sähkövaraukset hylkivät toisiaan, erimerkkiset vetävät toisiaan puoleensa. Sähkövaraus on aina joko positiivinen tai negatiivinen, tai -."
Kerrottiin jo varsin paljon asiaa magneeteista.
Ja sanot että "kerro jotain konkreettista". oman selityksesi ollessa todellista hokkuspokkusta
mutta ei yllätä.
Puulattian kunnostus
Jos rakennuksessa on vanha puulattia tallessa, kannattaa se pyrkiä säilyttämään työmäärällä millä hyvänsä! Joskus vanha lattia on nostettava ylös esimerkiksi eristeiden tarkistamista varten eikä työ aina ole helppoa. Vanhat lattiat ovat olleet joko tapitettuja tai päältä naulattuja, tapitettuja ja päältä naulattuja tai pontattuja tai pontattuja ja päältä naulattuja. Työ aloitetaan irroittamalla varoen lattialistat, ovien karmilaudat ja kynnykset. Lautalattian päällä mahdollisesti oleva matto ja muut pintakerrokset irroitetaan varovasti petkeleellä. Vasta tässä vaiheessa on mahdollista tarkistaa varsinaisen puulattian todellinen kunto. Jos kyseessä on hyväkuntoinen ponttilautalattia, aloitetaan purkaminen sahaamalla reunimmaisen laudan pontti auki, ja nostamalla aukisahattu reunimmainen lauta ylös. Jos pontatut laudat on lisäksi naulattu päältä suurilla nauloilla, kannattaa loppujen lautojen irroittamista varten tehdä puukiiloja, joissa keskellä on naulaura. Kiila työnnetään lautojen alle ja lattiaa nostetaan vähitellen ylöspäin pontit kiinni toisissaan. Aina naulat eivät lähde helposti alustastaan, vaan naulankannat menevät laudan läpi. Syntyneet kolot voidaan kuitenkin täyttää lattioita uudelleen koottaessa. Irroitettujen lautojen ponteissa oleva lika ja maali poistetaan maalikaapimella vetämällä. Jos lattialankut on tapitettu, kannattaa tapit sahata lankkujen välistä poikki, ja tehdä asennettaessa lankun sivuun uusi tapitus entisen viereen. Joskus vanhan lattian paikkaamiseen tai jatkamiseen tarvitaan vanhaa lankkua tai lautaa. Varsinkin pontattujen vanhojen lautojen mitoitus on usein uusista poikkeava. Pieniä määriä vanhoja lattialautoja ja -lankkuja löytyy Navetalta, nimenomaan paikkatarpeiksi.
Jos lattia on jo poistettu tai muuten vaurioitunut, kannattaa tilalle hankkia ehdottomasti vanhat lankut tai laudat , jos sellaiset on tiedossa! Valitettavasti vanhaa lattiamateriaalia on markkinoilla erittäin niukalti, mutta uuttakin on saatavilla.
Tässä taas "Samannimiset magneettinavat hylkivät toisiaan, erinimiset vetävät toisiaan puoleensa. Magneetissa on aina pohjos- ja etelänapa, N ja S. Samanmerkkiset sähkövaraukset hylkivät toisiaan, erimerkkiset vetävät toisiaan puoleensa. Sähkövaraus on aina joko positiivinen tai negatiivinen, tai -."
Kerrottiin jo varsin paljon asiaa magneeteista.
Missä kohtaa?
Valkoinen enkeli tekee sitä ja musta enkeli tätä.
Missä se syvällinen selitys on?
Miten?
Mihin se varaus perustuu?
Mikä ylläpitää sitä.
Miten se toimii.jne jne.
Rakkautta
1039
☺
Konkretiaa on se kun kertoo miten konkreettisesti olemassa olevaa asiaa työntyy konkreettisesti olemassa olevan systeemin sisälle, jolloin tuon systeemin sisäinen paine kasvaa, siinä oleva asia hajaantuu isommalle alueelle siten että sen sisäinen liike / aika nopeutuu, jolloin se vuorovailuttaa nopeammin ja voimakkaammin ympäristönsä kanssa
eli siitä työntyy nopeammin ja enemmän ulos liikettä / energiaa / työntävää.voimaa ja näin se siis kohdistaa ympäristöönsä enemmän työntävää voimaa.
Työntävän aktivoitumisen voi kuvailla seikkaperäisesti.
Te vain heilutatte käsiänne todeten että varaukset sitä ja tätä.
Suojelusenkelitkin suojelevat, mutta miten?
Rakkautta
1039
☺
Veneen+korjauslaminointi
Ennen oli heilahtelevatpyörähtelevät eetteripyörteet, nyt laajenevat ikuista asiaa kierrättävät työntävät tihentymät.
Ensimmäinen maestro on jo kuollut, tätä toista saamme kuunnella seuraavat 40 vuotta.
On meitä muitakin.
Rakkautta
1039
☺
Atomiytimessä on tosiaan protonien välillä voimakas työntävä voima, sillä protoneilla on positiivinen varaus. Mikä pitää ytimen koossa, sitä ei tiedä kukaan.
Taitavat fyysikot tietää. Kyseessä on vahvan vuorovakutuksen jäännösvoima, joka sekin on paljon sähkömagneettista vuorovaikutusta vahvempi.
Gluonit lähtevät kvarkista työntymään kohti toista kvarkkia, hidastavat vauhtinsa työntävällä voimalla ja pyytävät toista kvarkki työntymään kohti sitä toista kvarkkia. 😁
Rakkautta
1039
☺
Joo joo, mutta miten?
Uskovaisetkin tietävät että luojajumala loi maailmankaikkeuden.
Joo joo, mutta miten?
Rakkautta
1039
☺
Veneen+korjauslaminointi
Ytimessä vaikuttaa vahva voima, ytimessä vaikuttaa vahva voima, mutta mikä on tämä vahva voima???
Se on ihmisen hatustaan tempaisema jumala jota ei ole olemassa.
Rakkautta
1039
☺
Vanhan ajan paanut
Tervatut paanut ovat olleet käytössä vuosisatojen ajan. Suomessa niitä on käytetty kirkkojen katemateriaalina, mutta muissa Pohjoismaissa niitä näkee myös omakotitalojen katolla. Esittelemme paanurakentamisen idean.
Harva harkitsee paanukattoa, kun suunnittelee katon vaihtamista. Vaikka näillä kapeilla, suorakulmaisilla puulevyillä on yli 1 000 vuoden historia katemateriaalina takanaan. Vanhimmat säilyneet paanukatot on tehty 1100-luvulla Ruotsissa ja Norjassa. Kärsämäelle 1700-luvun menetelmin rakennettu uusi moderni paanukattoinen puukirkko on puolestaan esimerkki uudemmasta rakentamisesta. Paanuilla on monia hyviä puolia rakennusmateriaalina: ne ovat kestäviä eivätkä hajoa edes kiven heittämisestä suurella voimalla. Paanukaton elinikä on varsin pitkä. Sen kesto vaihtelee suuresti riippuen huollosta ja käytetyistä materiaaleista 30 vuodesta jopa 200 vuoteen asti. Paanut tehdään perinteisesti käsityönä halkomalla ja veistämällä, mutta ainakin Tanskassa ja Ruotsissa paanuja voi ostaa myös valmiina. Paanujen asentamisessa työkaluiksi riittävät metrimitta, saha ja akkuporakone/ ruuvinväännin tai naulain. Naulainta on helpointa käyttää, mutta ruuveja käytettäessä mahdolliset virheet on helpompi korjata. Katonteossa vaihdellaan kolmen erikokoisen paanun välillä, jotta paanujen liitokset tulevat osittain päällekkäin.
Herätkää pahvit, avaruus ei laajene.
https://youtu.be/0DSLDolZcBs
Rakkautta
1038
☺
Vanhan ajan paanut
Tervatut paanut ovat olleet käytössä vuosisatojen ajan. Suomessa niitä on käytetty kirkkojen katemateriaalina, mutta muissa Pohjoismaissa niitä näkee myös omakotitalojen katolla. Esittelemme paanurakentamisen idean.
Harva harkitsee paanukattoa, kun suunnittelee katon vaihtamista. Vaikka näillä kapeilla, suorakulmaisilla puulevyillä on yli 1 000 vuoden historia katemateriaalina takanaan. Vanhimmat säilyneet paanukatot on tehty 1100-luvulla Ruotsissa ja Norjassa. Kärsämäelle 1700-luvun menetelmin rakennettu uusi moderni paanukattoinen puukirkko on puolestaan esimerkki uudemmasta rakentamisesta. Paanuilla on monia hyviä puolia rakennusmateriaalina: ne ovat kestäviä eivätkä hajoa edes kiven heittämisestä suurella voimalla. Paanukaton elinikä on varsin pitkä. Sen kesto vaihtelee suuresti riippuen huollosta ja käytetyistä materiaaleista 30 vuodesta jopa 200 vuoteen asti. Paanut tehdään perinteisesti käsityönä halkomalla ja veistämällä, mutta ainakin Tanskassa ja Ruotsissa paanuja voi ostaa myös valmiina. Paanujen asentamisessa työkaluiksi riittävät metrimitta, saha ja akkuporakone/ ruuvinväännin, tai naulain. Naulainta on helpointa käyttää, mutta ruuveja käytettäessä mahdolliset virheet on helpompi korjata. Katonteossa vaihdellaan kolmen erikokoisen paanun välillä, jotta paanujen liitokset tulevat osittain päällekkäin.