Mukamas mitä hienompi ruoka, sen enemmän siihen tulee kaiken maailman mausteita ja lisäaineita. Tilkka sitä ja hyppysellinen tätä ja ripaus tuota.
Hetken päästä huomaa, että jääkaapissa on kokonainen komppania avattuja tölkkejä ja purkkeja, joissa on jotain ihme marinaadeja tai kastikkeita, jotka eivät avattuna säily kuin viikon, ja silti ne ovat olleet siellä jo kuukausikaupalla. Samoin maustehyllyssä on sellaisia mausteita, joita tarvitaan kerran kolmessa vuodessa. Jopa leivinjauhe ja ruokasooda vanhenevat kaappiin, kun meillä ei niin ahkeraan leivota.
Ruokaohjeet ovat kuin kaupan salaliitto saada ostelemaan kaikenlaisia aineksia, joita tarvitaan vain liraus tai loraus, ja loput menevät pilalle.
Hetken päästä huomaa, että jääkaapissa on kokonainen komppania avattuja tölkkejä ja purkkeja, joissa on jotain ihme marinaadeja tai kastikkeita, jotka eivät avattuna säily kuin viikon, ja silti ne ovat olleet siellä jo kuukausikaupalla. Samoin maustehyllyssä on sellaisia mausteita, joita tarvitaan kerran kolmessa vuodessa. Jopa leivinjauhe ja ruokasooda vanhenevat kaappiin, kun meillä ei niin ahkeraan leivota.
Ruokaohjeet ovat kuin kaupan salaliitto saada ostelemaan kaikenlaisia aineksia, joita tarvitaan vain liraus tai loraus, ja loput menevät pilalle.
Vastaukset 13
Vanhimmat
Kantsii ostaa vaan harvinaisia mausteita ja toisaalta niitä mitä tarvii joka päivä. Naapureilta voi lainata loput ja itse voi lainata naapureilla 2-3 harvinaista maustetta jotka on vartavasten hankkinut.
Joo nakit ja muusi linjalle vaan
https://www.youtube.com/watch?v=EOsb7kgMtQA
Ruokasooda, leivinjauhe niksit
http://www.mtv.fi/lifestyle/koti/artikkeli/ruokasooda-on-kodin-superaine-lue-uskomattomat-vinkit/3202736
Ruokasoodaa ripoteltiin ennenvanhaa - matot kesäsäilöön samoin villavaatteet ja jopa turkisetkin .
Nykyään jaakaapissa raikastimena.
Minä myös olen alkanut välttää ohjeita, joissa on ylipitkä ainesluettelo. Katson aina, mitä jääkaapissa on valmiiksi ennen kuin suunnittelen seuraavan päivän ruokalistan. Yritän käyttää tähteet tarkasti, eläkeläisellä kun ei ole liikaa rahaa. Varsinkin ruokalehtien ohjeissa on kaikenlaisia kummallisuuksia, joita ei saa kuin Helsingin erikoiskaupoista. Ei tulisi mieleenikään lähteä etsimään vaikkapa siitepölyä (!).
Ne erikoiset maustetahnat yms. kyllä säilyvät jääkaapissa pitkäänkin, minulla on esim. sambal oelekia vuosia sitten avatussa purkissa. Kyllä silmät, nenä ja suu kertovat, milloin tuotetta ei voi enää käyttää.
Höpön löpön. Italialainen ruoka kokataan tosi simppelisti vähistä aineksista. Katteleppa YouTubesta Gennaro Contaldon Food Tube-kanavaa.
Aivan oikein - italialaiset ovat ymmärtäneet simppelin ruoan tekemisen.
Itseasiassa hyvään ruokaan ei tarvita kuin hyvät raaka-aineet, muutama mauste, yksi/kaksi yrttiä, hyvä valmistus ja se on siinä.
Joskus aikoinaan joku tseffi mainitsi ettei suostu tekemään ruokaa yli kymmenestä raaka-aineesta ja minä olen samoilla linjoilla.
Oikeastaan paras pasta-ateriani on pasta kiehumaan suolattuun veteen samalla pilkkoen sipuli, valkosipuli runsaasti öljyttyyn pannuun, vähän peppaa, suolaa, ehkä chiliä ja kuullottaen miedolla lämmöllä,
Kun pasta on kypsää valuttaa sen, pannulla olleet sekoittaen siihen ja lautaselle, vähän parmesaani-raastetta päälle ja muutama hyvä domsku oheen ja eiku ääntä kohden - simppeli voikin olla todella hyvää.
Bourdain ihastui jopa Rooman-jaksossaan mustapippuri-pastaan, joka oli vain pastaa (linguini)i,öljyä, peppaa, suolaa ja parmesaania sekoitettuna yhteen - enempää ei oikeastaan tarvita.
Minä inhoan kaikkea ruoanlaittoa.
Ja minä inhoan kaikkia, jotka inhoavat ruoanlaittoa!
Minä inhoan niitä jotka käyttävät sanoja peppa tai tsikkeni
No sitten sinä inhoat minua, sillä käytän juuri noita sanoja ruokaohjeissani.
Inhotaan siis kaikkea - niin ruoanlaittoa kuin elämää ylipäänsä - yökkis!
kato, ymmärsit
Imelletty perunalaatikko on raaka-aineiltaan varsin yksinkertainen ruoka - siihen tarvitaan ainoastaan perunaa ja hiukan jauhoa ja voita sekä notkistamiseen maitoa ja maustamiseen suolaa ja ehkä hiukan vettä. Imellettyä perunalaatikkoa ei makeuteta siirapilla - maku saadaan aidosti imeltämällä.
Perunan myyjillä on vielä loppukesästäkin edllisen vuoden satoa imelletyn perunalaatikon valmistamiseen. Edellisen vuoden sato toimii erittäin hyvin imellettyyn perunalaatikkoon.
Imelletty perunalaatikko ainekset:
3 kg soseutuvia perunoita
4 runsasta ruokalusikallista vehnäjauhoja
n. 1 litra maitoa
50-100 g voita
3 teelusikallista suolaa
Ohje:
1. Pestään perunat ja kuoritaan raakoina kattilaan. Varsinkin kypsennettessä helposti hajoavat perunat keitetään kypsiksi mahdollisimman pienessä vesimäärässä, ja perunat soseutetaan kattilassa kuumina suoraan keittoveteen sakeaksi soseeksi.
2. Sose jäähdytetään huolella n. 70 asteiseksi ja sekoitetaan jäähtymisen aikana.
3. Jauhot lisätään vähitellen ja koko ajan sekoittaen n. 70 asteiseksi jäähdytettyyn soseeseen. Sekoitetaan tasaiseksi. Sosetta notkistetaan tarvittaessa 70 asteisella vedellä. Jauhot on hankala sekoittaa kuivaan tönkkösoseeseeen. Tönkkösose ei aina edes imelly. Laita kansi kattilaan.
4. Sosekattila laitetaan n.70 asteiseen uuniin. Soseen annetaan imeltyä noin 3 tuntia. Sosetta sekoitetaan 2-3 kertaa ja maistamalla seurataan imeltymisen edistymistä.
5. Lisätään voi imeltyneeseen soseeseen sulamaan ohuina viipaleina. Lisätään maitoa niin että saadaan notkeahko puuromainen sose. Lisätään suola. Sekoitetaan hyvin.
6. Sose laitetaan voideltuun lasiseen tai posliiniseen uunivuokaan. Pinnalle lisätään muutamia voinokareita ja mahdollisesti korppujauhoa. Paistetaan aluksi 180-210 asteisessa uunissa. Kun pinta saa väriä ja sose alkaa kuplimaan, alennetaan uunin lämpötila 130-140 asteeseen ja näin kupliminen rauhoittuu ja voidaan paistaa lähes täysiä vuokia.
Perinteistä yksinkertaista imellettyä perunalaatikkoa paistetaan noin 3 tuntia.
*************
Ohje ei ole niin hankala, kuin miltä se ensi silmäyksellä näyttää.
Rohkeasti kokeilemaan!